FI69948C - Demodulatorkrets foer faergtelevisionssignaler - Google Patents

Description

Γξ35^] ΓΒ1 mvKUULUTUSJULKAISU A Q Q Δ A

^ 11 UTLÄGGN,NGSSKR,FT 0 7^40 C /45) Patentti r.-.yoau·. :ty

Γη to at r :·”: la t ZC . 0. f;G

(51) Kv.lk.4/lnt.CI.4 H 04 N 9/66 SUOMI —FINLAND (21) Patenttihakemus — Patentansökning 801250 (22) Hakemispäivä — Ansökningsdag 18.0*4.80 (23) Alkupäivä — Giltighetsdag l8.0A.80 (41) Tullut julkiseksi — Blivit offentlig 20 .10.80

Patentti- ia rekisterihallitus ..... . . . .. .

r 1 · # (44) Nahtavaksipanon ja kuul.julkaisun pvm.—

Patent- och registerstyrelsen ' f Ansökan utlagd och utl.skriften pubiicerad 31 .12.85 (32)(33)(31) Pyydetty etuoikeus—Begärd prioritet 19.0*4.79 15.02.80 Japan i -Japan (JP) 5*t-*+8799, 55-18351 (71) Matsushita Electric Industrial Co. Ltd., 1006 Kadoma, Osaka, Japani-Japan(JP) (72) Takayuki Sagishima, 0saka-fu, Teruo Kitani, Takatsuki-shi, Japani-Japani JP) (7*0 Oy Koister Ab (5*0 Demodu1aattoripiiri väritelevisiosignaa1eja varten - Demodu1atorkrets för färgtelevisionssigna1er Tämä keksintö kohdistuu demodulaattoripiiriin väritelevisio-signaaleja varten, jotka ovat PAL-järjestelmän mukaisia.

Kuten on sinänsä tunnettua, PAL-järjestelmässä siirretään demodulointiakseli toista varten kahdesta värierosignaalista, toisin sanoen (R-Y)-signaalia varten vaiheeltaan 180° siirrettynä kullakin vaakasuuntaisella pyyhkäisyjaksolla (josta alla käytetään nimitystä 1H). Jotta voitaisiin demoduloida lähetyssignaali oikean napaisena, käytetään kytkintä, joka toimii taajuudella, joka on puolet vaakataajuudesta (jäljempänä käytetään merkintää fH/2), jolloin kytkin vaihtaa tilaa kunkin 1H kohdalla. Kiikku, joka jakaa vaakasuuntaisen pulssin kahdella, on käytössä tämän ohjaamiseksi, ja muodostuu f„/2-taajuinen juovakytkentäsignaali. Tämän f„/2 juovakytkentä- n n signaalin vaihe ylläpidetään oikeassa riippuvuussuhteessa lähetyksen juovatietoon, joka lähetetään värisynkronointisignaalissa, tämän kiikun säädön avulla, kuten myöskin on yleisesti tunnettua. Tällaisessa 69948 piirissä, kuten on mainittu japanilaisessa patenttihakemuksessa nro 49-4566 on se haittapuoli, että PAL-kytkin aina pysähtyy pysyvästi yritettäessä säätää f /2 juovakytkentäsignaalin vaihetta.

Nyt kyseessä olevan keksinnön tarkoitus on aikaansaada sellainen demodulaattoripiiri väritelevisiosignaaleja varten, joka kykenee tarkoin demoduloimaan värierosignaaliu silti säätämättä f^/2 juovakytkentäkytkimen vaihetta.

Tällä keksinnöllä aikaansaadaan väridemodulaattoripiiri väri-televisiosignaaleja varten, jotka ovat PAL-järjestelmän mukaisia, jolloin piiriin kuuluu a) (R-Y)-demodulaattori, b) kytkentälaite, johon voidaan liittää bl) (R-Y)-akselilla oleva värikkyyssignaali, b2) toinen värikkyyssignaaii, jossa on kyse samasta värikkyyssignaa-lista kuin edellä, paitsi että toisen värikkyyssignaalin napaisuus on käänteinen verrattuna ensin mainitun värikkyyssignaalin napaisuuteen, b3) purskesignaali, johon kuuluu (R-Y)-akselikomponentti ja b4) toinen purskesignaali, jossa on kyse samasta purskesignaalista kuin edellä, paitsi, että toisen purskesignaalin napaisuus on käänteinen verrattuna ensin mainitun purskesignaalin napaisuuteen, jolloin kytkentälaitteessa on kytkentäohjausliitäntä, johon voidaan liittää ky tkentäoh j aussignaali kytkentätoim.into j en ohjaamiseksi, niin että kytkentälaite lähettää ulostulosignaalina joko sekä värikkyyssignaalin että purskesignaalin tai sekä toisen värikkyyssignaalin että toisen purskesignaalin, jolloin tällä tavalla ulostulosignaalina annettu värikkyyssignaaii ja toinen värikkyyssignaaii voidaan syöttää (R-Y)-demodulaattorin sisääntuloliitäntään, ja c) toinen kytkentälaite, johon voidaan liittää cl) (R-Y)-akselilla oleva vertailuapukantoaalto, c2) toinen vertailuapukantoaalto, jossa on kyse samasta signaalista kuin ensin mainitussa vertailuapukantoaal-lossa, paitsi että toisen vertailuapukantoaallon napaisuus on käänteinen verrattuna ensin mainitun vertailuapukantoaallon napaisuuteen, jolloin toisessa kytkentälaitteessa on kytkentäohjausliitäntä, johon voidaan syöttää kytkentäimpulssisarja, jolla on taajuus (f„/2), joka on puolet vaakapyyhkäisytaajuudesta, niin että toinen kytkentälaite lähettää ulostulosignaalina vuorotellen vertailuapukantoaallon ja toisen vertailuapukantoaallon (R-Y)-demodulaattorin toiseen sisääntuloliitäntään (R-Y)-demodulaattoriin syötetyn värikkyyssignaalin demoduloimiseksi näin, ja d) ohjauspiiri, jonka ulostuloliitäntä 3 69948 on liitetty kytkentälaitteen kytkentäohjausliitäntään, vuorotellen kummankin tason omaavan kytkentäohjaussignaalin syöttämiseksi kytkentälaitteeseen oikean napaisuuden saamiseksi (R-Y)-demodulaattorin ulostulosignaalille.

Keksinnön mukaiselle väridemodulaattorille on tunnusomaista se, että ohjauspiirissä on kaksi sisääntuloliitäntää, että toiseen sisääntuloliitäntään voidaan kytkeä purskesignaali tai toinen purs-kesignaali, että toiseen sisääntuloliitäntään voidaan kytkeä vertai-luapukantoaalto tai toinen vertailuapukantoaalto, ja että ohjauspiiri tekee eron kytkentälaitteen purskesignaalin tai toisen purskesig-naalin vaiheen ja toisen kytkentälaitteen vertailuapukantoaallon tai toisen vertailuapukantoaallon vaiheen välillä, jotta syntyy kytken-täohjaussignaali.

Jotta tätä keksintöä voitaisiin helpommin ymmärtää, tullaan sitä nyt kuvaamaan eräs sen suoritusmuoto esimerkkitapauksena viitaten oheisiin piirustuksiin, joissa:

Kuvio 1 on lohkokaavio tämän keksinnön mukaisesta demodulaat-toripiiristä väritelevisiosignaaleja varten, kuvio 2 on lohkokaavio vaihtoehdosta osaa kuviossa 1 esitettyä demodulaattoripiiriä varten, kuvio 3 on lohkokaavio vaihtoehdosta osaa demodulaattoripiiriä varten, joka on esitetty kuviossa 1, kuvio 4 on lohkokaavio esittäen yksityiskohtaisemmin erään esimerkin säätöpiiristä käytettäväksi tässä keksinnössä.

Samoja viitenumerolta käytetään kaikissa näissä piirustuksissa osoittamaan keskenään samoja osia.

Kuviossa 1 vastaanottaa sisääntuloliitäntä 1 värikkyyssignaa-lin, joka on otettu esiin PAL-tyyppisestä väritelevisiosignaalista. Kuten on osoitettu ylemmässä vasemmanpuoleisessa nurkassa kuviota 1, sisältää kukin värikkyyssignaali purskesignaalin (joka on esitetty umpiviivalla) sekä värikantoaallon (esitettynä katkoviivalla), jolloin värikkyydestä tullaan myöhemmin tässä selityksessä käyttämään lyhennystä väri. Ne vektorit, jotka edustavat purskesignaalia ja vä-rikantoaaltosignaalia, on osoitettu eri paikoissa kuviota 1, jotta helpotettaisiin tämän piirin toiminnan ymmärtämistä. Diagrammat ylemmässä vasemmanpuoleisessa nurkassa ovat vektoridiagrammoja neljästä peräkkäisestä värisignaalista esittäen, että sisääntulevat signaalit 4 69948 kääntyvät napaisuudeltaan (R-Y)-akselin ympäri kussakin 1H kohdassa. Kukin sisään*cu.evä varixVyyssignaali on viivytettynä täsmälleen 1H jakson verran käy t taep. 1'i vii vepi iriä 2, ja s·. tuodaan, ylv.ecnlaski-meen 3 sekä vähonnyslusk Uoon 4 yhdessä välittömästi tätä edeltävä: sisään tule van va r ix xy y s s gn aa Iin kanssa , jolloin tullaan suoritta-maan Keskinäinen yhteenlasku ja vähennyslasku. Tästä seurauksena saadaan (E-:) -aisoin v a r i k ky y s s i gnaal i yhteen laskimesta 3 ja tämä syötetään (B-Y ) -dor.odulaat toriin 5. Toiselta puolen - (R-Y) -akselin värikkyys signaali, j oka vaihtuu napaisuudeltaan kussakin UI kohdassa, saacaan vähonnysialkuosasta 4 ja tämä syötetään (R-Y)-demodu-laatcoriin myöhemmin Kuvattavan kytkentapiirin kautta. Keinot tämän viiveen ja aritmeettisen laskutoimituksen suorittamiseksi ovat sinänsä alalia tunnettuja. Vucenumerot 7 ja 8 osoittavat ulostuio-li^ttimia (H-Y)-signaalia -a vastaavasti (R-Y)-signaalia varten.

Tässä piirissä on kuitenkin järjestetty pu rs koen e.', imitoivat portit 9 ja 10 ennen s Lsuar.tulevan värikkyyssi gnaal in ja viivytetyn värik-kyyssignaalin syötedmistä yhtecnlaskuelimeen 3 ja vähennyslaskuelime en 4, jot ta poistettaisiin purskesignaal.it etukäteen ja estettäisiin purskexomponenttien esiintyminen yhteenlaskueiimostä 3 ja vähennys lasxue1imesta 4 saatavissa ulostulosignaaleissa.

Värikkyyssicnaali -(R-Y)-akselilta vähennyslaskuelimen 4 ulostulossa .< äänne tään napa i s vudel taan vastakkaiseksi vaiheenkäänt imellä 11, invertoitu värikkyys:-; ignaal i ja suora vär ikkyy ssignaali tuodaan vastaavasti ensimmäisen kytkimen 12 kahteen sisääntuloliitti-meen A ja B, josta kytkimestä ulostuleva värikkyyss ignaali tuodaan (R-Y)-demodulaattoriin G. Ensimmäinen kytkin on vaihtokvtkin, joka toimii ainoastaan tarpoen mukaan kiikusta 13 saatavan kytkimensäätö-signaalin (tai kvtkentäsignaalin) perusteella.

Tämän kiikun 18 toimintaa säädetään purskesignaaiilla, joka saadaan siitä s i sään tiu Los ignaa 1 i s ta , joka tuodaan n isään tuloliitän-täär. 1. Pursuesignauli saadaan esiin purskepcrt.ilia 14. Tämä purske-signaali invertoidaan myös napaisuudeltaan käyttäen vaiheen käännin-tä 5 ja invertoitu ourskesignaali ja suora purskesignaali tuodaan vastaavasti toisen kytkimen 16 kahteen sisääntuloliittimeen A ja B. Tämä toinen kytkin toimii Yhdistettynä ensimmäiseen kytkimeen 12 ja on se säädetty kytkimen säätösignaali1 la (tai kytkentäsignaalilla) , joka saadaan kiikusta 13.

69948

Ensimmäinen ja toinen kytkin 12 ja 16 on asetettu toimimaan siten, että purskesignaali, joka vastaa napaisuudeltaan sitä, mikä on värikkyyssignaalilla ensimmäisen kytkimen 12 ulostulossa, tulee ulos toiselta kytkimeltä 16. Esim., kun värikkyyssignaali +(R-Y)-akselilta on mukana ensimmäisen kytkimen 12 ulostulossa, on purskesignaali, jolla on +(R-Y)-akselin komponentti mukana toisen kytkimen 16 ulostulossa. Kun nämä on asetettu tällä tavoin, on mahdollista ilmaista värikkyyssignaalin napaisuus ensimmäisen kytkimen 12 ulostulossa purskesignaalin napaisuudella toisen kytkimistä 16 ulostulossa. Kiikku 13, joka ohjaa ensimmäistä ja toista kytkimistä, on suunniteltu vaihtamaan ne täsmälleen kerran, kun se havaitsee virheellisen demoduloinnin napaisuuden, käyttäen tähän myöhemmin selitettävää vaihediskriminaattoria 17. Kiikku 13 ja diskriminaattori 17 yhdessä muodostavat säätöpiirin 28. Kytkimiä 12 ja 16 ei käytetä, kun demoduloinnin napaisuus on oikein.

Seuraavaksi selitetään sitä osuutta, joka muodostaa vertailu-apukantoaallon demodulointia varten. Ensinnä otetaan pelkästään purskesignaali esiin purskeportilla 18 sisääntulosignaaleista, jotka tuodaan sisääntuloliitäntään 1. Tämä purskesignaali tuodaan sitten värähtelevään vaiheen säätösilmukkaan, joka muodostuu vaihediskrimi-naattorista 19, vertailuapukantoaallon oskillaattorista 20 sekä 90° vaiheensiirtimestä 21. Tämä säätösilmukka on sinänsä hyvin tunnettu. Oskillaattoria 20 säädetään siten, että se jatkuvasti värähtelee purskesignaalin keskimääräisellä vaiheella ja se aikaansaa vertailuapukantoaallon -(B-Y)-akselille. Mukaan on järjestetty vaiheenkään-nin 22 muuttamaan päinvastaiseksi oskillaattorin 20 ulostulon napaisuus ja syöttämään tämä (B-Y)-demodulaattoriin 5 sisään (B-Y)-akselin vertailuapukantoaaltona ja täten demoduloimaan (B-Y)-signaalin.

Oskillaattorin 20 ulostulo on myös vaiheeltaan siirretty käyttäen 90° vaiheensiirrintä 21 ja tämä tuodaan vaihediskriminaattoriin 19 (R-Y)-akselin vaiheen vertailuapukantoaaltona säätämään värähtely-vaihetta. Ulostulo vaiheensiirtimestä 21 syötetään suoraan kolmannen kytkimen 24 toiseen sisääntuloon b ja se myös vaihdetaan napaisuudeltaan käyttäen vaiheenkäännintä 23 ja syötetään kytkimen 24 toiseen sisääntuloon a. Vertailuapukantoaalto +(R-Y)-akselin vaiheella saadaan täten syötettyä sisääntuloliittimeen b ja vertailuapukantoaalto -(R-Y)-akselin vaiheella saadaan täten syötettyä kytkinnapaan a koi- 69948 mannesta kytkimestä 24. Tätä kolmatta kytkintä 24 käytetään kullakin 1H kohdalla taajuuden f^/2 kytkentäsignaalilla saatuna kiikusta 26, joka invertoidaan kullakin 1H kohdalla vaakapulssilla (vaaka-suuntainen synkronisointipulssi tai vaakasuuntainen palautuspulssi), joka tuodaan vaakasuuntaisen pulssin sisääntuloliittimeen 25. (R-Y)- akselin vaiheen vertailuapukantoaalto ja - (R-Y)-akselin väilleen ver-tailuapukantoaalto tuodaan vuorotellen esiin kullakin 1H jaksolla ja tuodaan (R-Y)-demodulaattoriin 6.

On kuitenkin olemassa erotus tämän piirin ja tavanomaisten tyyppien välillä siinä, että mitään säätöä ei tässä kohdisteta kolmannen kytkimen 24 ja kiikun 26 kytkentänapaisuuteen. Vertailuapukan-toaallon napaisuus kolmannen kytkimen 24 ulostulossa vaihtelee kvt-kentäsignaalin alkuperäisen napaisuuden mukaisesti kiikun 26 ulostulossa ollen se joko a tai b, kuten on esitetty kuviossa 1. Kumman napaisuuden se saa, ei ole määriteltynä. Jotta kuitenkin voitaisiin demoduloida (R-Y)-signaali oikein tässä (R-Y)-demodulaattorissa 6, on tarpeen, että ensimmäisestä kytkimestä tulevan värikkyyssignaalin napaisuus ja kolmannesta kytkimestä 24 tulevan vertailuapukantoaallon napaisuus sopivat oikein toisiinsa. Kuten yllä on todettu, ei tiedetä kumpaa napaisuutta vertailuapukantoaalto kolmannesta kytkimestä 24 kulloinkin on - toisin sanoen, onko se a vai b - joten on olemassa vaara, että nämä kaksi napaisuutta eivät sovi yhteen toisiinsa. Tässä piirissä vertailuapukantoaallon napaisuutta, joka vertailuapukantoaalto tuodaan kolmannesta kytkimestä 24 (R-Y)-demodulaattoriin 6, verrataan siihen purskesignaaliin, joka saadaan toiselta kytkimeltä 1 6 (tämän purskesignaalin napaisuus vastaa, kuten yllä on todettu, värikkyyssignaalin napaisuutta, joka signaali on syötetty ensimmäiseltä kytkimeltä 12 tähän (R-Y)-demodulaattoriin 6) vertaillen sitä vaihediskriminaattorissa 17. Mikäli nämä kaksi napaisuutta eivät sovi keskenään yhteen, muodostetaan kytkentäpulssi vaihediskriminaatto-rista 17 ja kiikku 13 invertoidaan. Ensimmäinen ja toinen kytkimistä 12 ja 16 vaihdetaan vastakkaisiin sisääntuloihin ja (R-Y)-demodulaattoriin 6 syötettävän värikkyyssignaalin napaisuus saadaan vaihdettua. Tällä tavoin saadaan nämä kaksi napaisuutta sopimaan yhteen ja suoritetaan oikea (R-Y)-demodulointi.

Yksityiskohtaisempi selitys tästä toiminnasta toteutetaan alla. Oletetaan nyt, että kuten on esitettynä kuviossa 1, sisääntulo- 7 69948 liitäntä 1 vastaanottaa sisääntuloksi värikkyyssignaalin moduloituna +(R-Y)-akselille ensimmäisen 1H osuuden aikana ja värikkyyssignaalin moduloituna -(R-Y)-akselille toisen 1H osuuden aikana.

Tämän olettaen on värikkyyssignaalin napaisuus tuotuna ensimmäisestä kytkimestä 12 (R-Y)-demodulaattoriin 6 järjestyksessä -, +, -, + (ensimmäinen 1H, toinen 1H, kolmas 1H, neljäs 1H jne.), kun ensimmäinen kytkin 12 on kytketty sisääntuloliittimen A puolelle tai on järjestyksessä +, -, +, -, kun ensimmäinen kytkin 12 on kytketty sisääntuloliittimen B puolelle. Yhdessä tämän kanssa purskesignaalin napaisuus tuotuna toisesta kytkimestä 16 vaihediskriminaattoriin 17 esiintyy myös järjestyksessä -, +, -, +, kun toinen kytkin 16 on kytkettynä sisääntuloliittimen A puolelle tai se on järjestyksessä +, -, +, -, kun se on kytkettynä sisääntuloliittimen B puolelle. Toisaalta on vertailuapukantoaallon napaisuus tuotuna kolmannesta kytkimestä 24 (R-Y)-demodulaattoriin 6 ja vaiheen diskriminaattoriin 17, järjestyksessä -, +, -, +, kun kolmannen kytkimen 24 kytkeminen alkaa sisääntuloliittimen a ollessa yhdistetty ulostuloon, tai se on järjestyksessä +, -, +, -, kun kytkentä alkaa sisääntuloliittimen b ollessa yhdistettynä ulostuloon.

Tarkastellaan nyt tilanteena (1) sitä tapausta, jolloin ensimmäinen ja toinen kytkin 12 ja 16 on kytketty A puolelle ja kolmas kytkin 24 aloittaa kytkemisen a puolelta. Tänä ajanhetkenä on purskesignaalin ja värikkyyssignaalin napaisuus kytkimien 12 ja 16 ulostulossa sekä apukantoaallon napaisuus kolmannen kytkimen 24 ulostulossa -, +, -, + ja nämä kaksi sopivat yhteen keskenään. Tämän johdosta ei kehitetä mitään kytkentäpulssia vaihediskriminaattorista 17 ja suoritetaan oikea (R-Y)-demodulointi tässä kytkentätilanteessa. Vastaavasti tilannetapauksessa (2), kun ensimmäinen ja toinen kytkin 12 ja 16 on kytketty B puolelle ja kolmas kytkin 24 aloittaa kytkemisen b puolelta, tulee kahdesta napaisuudesta yhteensopiva +, -, +, - sarja ja suoritetaan oikea (R-Y)-modulointi.

Tilanteessa (3) kuitenkin, kun ensimmäinen ja toinen kytkin 12 ja 16 on kytketty A puolelle, mutta tästä huolimatta kolmas kytkin 24 aloittaa kytkemisensä b puolelta, on purskesignaalin ja värikkyyssignaalin napaisuus ensimmäisen ja toisen kytkimen 12 ja 16 ulostulossa järjestyksessä -, +, -, + ja vertailuapukantoaallon napaisuus kolmannen kytkimen ulostulossa on +, -, +, -.

8 69948 Tämän johdosta tulee oikea (R-Y)-demodulointi mahdottomaksi. Tässä tapauksessa nyt vaihediskriminaattori 17 havaitsee sen tosiasian, että purskesignaalin napaisuus toisesta kytkimestä 16 on negatiivisena ensimmäisellä 1H osuudella ja että vertailuapukantoaal-lon napaisuus kolmannesta kytkimestä on positiivisena, toisin sanoen, että nämä kaksi eivät sovi yhteen, se kehittää tällöin kytkentäpuls-sin, joka vaihtaa vastakkaiseksi kiikun 13 ja vaihtaa ensimmäisen ja toisen kytkimen 12 ja 16 niitten B puolelle. Kun tämä on suoritettu, tulee purskesignaalin ja värikkyyssignaalin napaisuus ensimmäisen ja toisen kytkimen 12 ja 16 ulostuloissa järjestykseen -, +, - alkaen toisesta 1H jaksosta, mikä sopii yhteen -, +, - napaisuuden kanssa vertailuapukantoaallossa saatuna kolmannesta kytkimestä 24, ja sallii tämän jälkeisen oikean (R-Y)-demoduloinnin. Täten napaisuus ensimmäisen kytkimen 12 ulostulossa tässä tapauksessa siirtyy muotoon +f ~t kuten on osoitettuna vektoreilla C. Koska nämä kaksi napaisuutta vastaavat toisiaan, toisesta 1H osuudesta alkaen, ei kehitetä mitään lisäkytkentäpulsseja vaihediskriminaattorista 17, ja oikeaa (R-Y)-demodulointia voidaan jatkaa aivan samoin kuin tilanteessa (2), mistä yllä on mainittu.

Tapauksessa (4), kun ensimmäinen ja toinen kytkin 12 ja 16 kytketään B puolelle ja tästä huolimatta kolmas kytkin 24 aloittaa kytkemisen A puolelta, eivät näiden kahden napaisuudet taaskaan sovi keskenään yhteen. Myöskin tässä tapauksessa kehitetään kytkentäpuls-si vaihediskriminaattorista 17 ensimmäisellä 1H osuudella ja kiikku 13 invertoidaan, ja ensimmäinen ja toinen kytkin 12 ja 16 muutetaan A puolelle. Tämän avulla tapahtuu toisesta 1H jaksosta alkaen sama asia kuin mitä yllä mainitussa tapauksessa (1) ja oikea (R-Y)-demodulointi tulee mahdolliseksi.

Tällä tavoin tällä piirillä ei ole olemassa mitään tarvetta kolmannen kytkimen 24, jota muutetaan kullakin 1H-jaksolla, kytken-tänapaisuuden säätämiseksi. Kun vertailuapukantoaallon ja värikkyyssignaalin napaisuudet, jotka siirtyvät (R-Y)-demodulaattoriin 6, eivät sovi yhteen, täytyy ensimmäinen ja toinen kytkin 12 ja 16 vaihtaa vain kerran, jotta tällöin sallittaisiin näiden kahden napaisuuden yhteensovittaminen. Täten tulee mahdolliseksi helposti toteuttaa oikea (R-Y)-demodulointi.

Nyt kuvion 1 esimerkkitapauksessa, jota yllä on esitetty, syö- 9 69948 tetään vertailuapukantoaalto kolmannen kytkimen 24 ulostulosta sellaisenaan vaihediskriminaattoriin 17, jota käytetään havaitsemaan napaisuuksien keskinäinen yhteensopiminen. On myös mahdollista lisätä vielä neljäs kytkin 27, joka toimii kytkettynä kolmanteen kytkimeen 24, kuten on esitettynä kuviossa 2, jotta täten saataisiin vertailuapukantoaalto, jolla on sama napaisuus kuin mitä on kolmannen kytkimen 24 ulostulolla ja syöttää sitten tämä vaihediskriminaattoriin 17 ja verrata sitä toisen kytkimen 16 ulostulossa olevan purs-kesignaalin napaisuuteen. Edelleen on mahdollista käyttää neljättä kytkintä 27 muodostamaan vertailuapukantoaalto, jonka napaisuus on vaihdettu vastakkaiseksi kolmannen kytkimen ulostuloon verrattuna, ja tuoda se vaihediskriminaattoriin 17 ja verrata sitä toisen kytkimen 16 ulostulossa olevan purskesignaalin napaisuuteen. Tällaisessa tapauksessa on kuitenkin tarpeen asettaa vaihediskriminaattori siten, että se kehittää kytkentäpulssin, kun näiden kahden sisääntulon napaisuudet ovat keskenään samoja. Kun lisätään tämä ylimääräinen neljäs kytkin 27, saadaan tästä seuraavat edut:

Tulee mahdolliseksi muodostaa kolmas kytkin 24 sellaisesta piirirakenteesta, joka on samankaltainen kuin vaiheenkääntimessä 22 muodostettaessa käytännön integroitua piiriä, joka perustuu tähän keksintöön; tulee lisäksi mahdolliseksi käyttää kytkimiä, jotka syöttävät (B-Y)-demodulaattoria 5 sekä (R-Y)-demodulaattoria 6 keskenään symmetrisesti vertailuapukantoaallon kulkureitteihin verrattuna, ja lisäksi tulee mahdolliseksi ylläpitää tarkka vaiheriippuvuustilanne kunkin signaalin puitteissa.

Kuviossa 2 esitetään nyt juuri se osa, joka sisältyy tähän keksintöön. Vaiheenkäännin 11, ensimmäinen kytkin 12, (R-Y)-demodu- laattori 6, kiikku 13 ja toinen kytkin 16 ovat tehtäviltään ja toiminnaltaan samoja kuin mitä ovat ne vastaavasti numeroidut lohkot, jotka on esitetty kuviossa 1. Kuviossa 2 on kolmannella kytkimellä 24 kaksi sisääntuloliitintä a ja b, joihin syötetään (R-Y)-akselin vaiheen vertailuapukantoaalto ja vaiheenkääntimeltä 23 saatu -(R-Y)-akselin vaiheen vertailuapukantoaalto, ja tämä kytkin kytketään kullakin vaakasuuntaisella pyyhkäisyjuovalla, joka saadaan kiikun 25 ulostulosta. Vertailuapukantoaalto, joka saadaan kolmannesta kytkimestä 24 syötetään (R-Y)-demodulaattoriin 6 ja ensimmäisestä kytkimestä tuleva värikkyyssignaali demoduloidaan. Neljännessä kytkimessä _ - r~

1 O

69948 27 on kaksi sisääntuloliitintä, joihin syötetään (R-Y)-akselin vaiheen vertailuapukantoaalto ja vaiheenkääntimestä 23 saatu -(R-Y) -akselin vaiheen vertailuapukantoaalto, ja tämä kytkin kytketään kullakin vaakasuuntaisella pyyhkäisyjuovalla samasta ulostulosta, joka saadaan kiikusta 25 ja joka syötettiin kolmannelle kytkimelle 24. Vertailuapukantoaalto, jolla on sama vaihe kuin vertailuapukan-toaallolla, joka muodostaa ulostulosignaalin kolmannesta kytkimestä 24, aikaansaadaan ulostulona, ja tämä syötetään vaihediskriminaatto-riin 17. Vaihediskriminaattori 17 vertailee toisesta kytkimestä saadun purskesignaalin ja neljännestä kytkimestä 27 saadun vertailuapu-kantoaallon vaiheita keskenään ja kun näiden vaiheet ovat erilaisia, se vaihtaa kiikun 13 kerran.

Kuviossa 2 vaiheenkääntimen 23 ulostulosignaali syötetään kolmanteen kytkimeen 24 sekä neljänteen kytkimeen 27. On selvää, että sama toiminta suoritetaan syöttämällä ainoastaan kolmatta kytkintä 24 vaiheen kääntimen 23 ulostulosignaalilla ja asentamalla toinen vaiheenkäännin (mitä kuviossa ei ole esitetty) syöttämään neljättä kytkintä 27. Kolmannen kytkimen 24 ja neljännen kytkimen 27 syötössä vertailuapukantoaalloilla erillisistä vaihediskriminaattoreista tällä tavoin on seurauksena se etu, että säilytetään symmetria aikaansaataessa käytännön integroitua piiriä, joka perustuu tähän keksintöön .

Kuvio 3 on lohkokaavio, joka esittää erään toisen esimerkin tämän keksinnön soveltamisesta. Värikkyyssignaali, joka on käsitelty sinänsä hyvin tunnetulla lH-viivelinjän matriisipiirillä ja erotuksen laskentapiirillä, (kumpaakaan näistä ei ole esitetty kuviossa 3) (mitä ei käsitellä yksinkertaisissa PAL-järjestelmissä, kuten on sinänsä tunnettua) syötetään yhteen sisääntuloliittimeen ensimmäisessä kytkimessä 12, kun taas toiseen sisääntuloliittimeen syötetään värikkyyssignaali, joka on napaisuudeltaan vaihdettu käyttäen vaiheen-käännintä 11. Tässä tapauksessa kuitenkin purskeenpoistopiirit 9 ja 10, jotka on esitetty kuviossa 1, oletetaan jätetyn pois. Tämän johdosta voidaan kuviossa 3 purskesignaali, joka vastaa (R-Y)-akselia, saada yhdessä (R-Y)-akselin värikkyyssignaalin kanssa tämän ensimmäisen kytkimen 12 ulostulosta. Ensimmäistä kytkentäpiiriä säädetään säätöpiiristä 28 saaduilla säätösignaaleilla ja sen ulostulo-liittimeen syötetään jompikumpi kahdesta sisääntulosta. Ulostulo- 11 69948 signaali syötetään (R-Y)-demodulaattoriin. Toisaalta saa toinen kahdesta kolmannen kytkimen 24 sisääntuloliittimestä (R-Y)-vertai-luapukantoaallon, toisin sanoen, vertailuapukantoaallon, jolla on 90° vaihe edellyttäen, että 180° on PAL vuorottaisten purskeiden keskimääräinen vaihe. Toiseen sisääntuloliittimeen syötetään ver-tailuapukantoaalto invertoituna napaisuudeltaan viemällä se vai-heenkääntimen 23 kautta, toisin sanoen, sinne tuodaan signaali, jolla on -90° vaihe. Kolmatta kytkintä 24 säädetään kiikulla 26, joka jakaa vaakapulssien taajuuden kahdella ja aikaansaa fH/2-juo-vakytkentäsignaalin, ja se aikaansaa ulostulona (R-Y)-vertailuapukantoaallon, jonka vaihe on 180° verran erilainen kullakin 1H osuudella. Kuitenkin se vaihe, joka muuttuu kullakin juovalla, ei ole synkronisoituna lähetyksen juovatiedon kanssa, joka lähetetään vuo-rottelevilla purskesignaaleilla. Jotta (R-Y)-demodulaattori 6, joka demoduloi ensimmäisen kytkimen 12 ulostulon käyttäen kolmannesta kytkimestä 24 saatua (R-Y)-vertailuapukantoaaltoa, syöttäisi (R-Y) -akselin värikkyyssignaalin oikealla napaisuudella, vertailee säätöpiiri 28 purskesignaalin napaisuutta ensimmäisen kytkentäpiirin 12 ulostulosta purstiportista 29 kolmannen kytkimen 24 ulostuloon ja säätää sitten ensimmäistä kytkintä 12.

Yksityiskohtaisempi selitys yllä olevasta säätöpiiristä 28 suoritetaan alempana. Kuvio 4 esittää esimerkkiä sovellutustapauk-sesta säätöpiirille 28. Vaihediskriminaattorissa 17 vuorottaiset purskeportista 29 saadut purskesignaalit, jotka vastaavat (R-Y)-akselia, ilmaistaan synkronisesti käyttäen (R-Y)-vertailuapukantoaaltoa, joka vaihtuu napaisuudeltaan kullakin 1H osuudella, ja joka saadaan kolmannesta kytkimestä 24. Tasakomponentin ilmaisupiiri 30 havaitsee purskeilmaisun ulostulon tasakomponentin, muodostettuna alipäästösuotimella tai huippua ylläpitävällä piirillä. Kun oikea vaiheriippuvaisuus lähetyksen juovatiedon kanssa saavutetaan, on tuloksena tasajännitesignaalin positiivinen arvo verrattuna standardiin tasoon, ja kun esiintyy virheellinen vaiheriippuvaisuus, saadaan tasajännitesignaali negatiivisena verrattuna standardiin tasoon. Jotta voitaisiin säätää ensimmäisen kytkimen 12 tilaa tällä tiedolla, on mukaan järjestetty liipaisinpiiri 31 ja kiikku 13, jotka on esitetty kuviossa 4. Liipaisinpiiri 31 aikaansaa ja syöttää kiikkuun 13 liipaisinsignaalin, joka muuttaa kiikun 13 tilaa aino ___ - τ~ 69948 astaan, kun tasajännitekomponentin ilmaisupiirin ulostulo on negatiivisena. Kun tämä ulostulo on positiivisena, kiikun 13 tila ei muutu. Kun säädetään ensimmäistä kytkentäpiiriä 12 käyttäen kiikun 13 ulostuloa, voidaan saada esiin jatkuvasti oikean vaiheinen riippuvaisuus tilanne . Liipaisinpiiri 31 voidaan toteuttaa käyttäen nk. JA-piiriä, joka syöttää vaakasuuntaisen pulssin, pystypulssin tai fH/2-juovakytkentäsignaalin kiikkuun 13 liipaisusignaaleina ainoastaan, kun tasakomponentin ilmaisupiirin 30 ulostulo aikaansaa signaalin, joka osoittaa negatiivista. Tasakomponentin ilmaisupiirin 30 ulostulosignaalia voidaan myös käyttää sinänsä tunnettuna värikkyys-signaalin vahvistimen (ei esitetty) automaattisena värivoimakkuuden säätösignaalina (ACC-signaalina), koska se vastaa purskesignaalin tasoa. Värisalpapiiri, jossa värin demodulointipiirin toiminta pysäytetään, toimii samalla kun purskesignaalin taso laskee salvan toiminnan johdosta, joka kytketään pois, kun se on tietyn määrätyn positiivisen tason yläpuolella standardilta tasolta tasajännitekomponentin ilmaisupiirin 30 ulostulosta, ja myös kun ensimmäisen kytkimen 12 tilanne on sopimaton ja (R-Y)-signaalin napaisuus ulostulossa on väärin. Etuna tästä on, että virheellisten värien toistuminen voidaan estää vastaanottimien kuvapinnoilta, joihin vastaanottimiin tämä piiri sisältyy.

Kuviossa 3 syöttää kolmas kytkin 24 vertailuapukantoaallon (R-Y)-demodulaattoriin 6 sekä säätöpiiriin 28. Kuten on todettuna kuvion 2 selityksessä, voidaan aikaansaataessa integroitua piiriä, joka perustuu tähän keksintöön, järjestää neljäs kytkin, joka on sama kuin kuviossa 3, takaamaan signaalille symmetrisyys piirirakenteen suhteen. Vertailuapukantoaalto syötetään kolmannesta kytkimestä 24 (R-Y)-demodulaattoriin 6 ja vertailuapukantoaalto, jolla on sama vaihe kuin sillä vertailuapukantoaallolla, joka on saatu kolmannesta kytkimestä 24, saadaan neljännestä kytkimestä ja syötetään vaihedis-kriminaattoriin, joka on säätöpiirin 28 sisällä.

Kuviossa 4 mainittu säätöpiiri 28 saattaa luonnollisestikin olla käytössä vaihediskriminaattorin 17 ja kiikun 13 sijaan, jotka ovat kuvioissa 1 ja 2.

Kuten yllä on todettu, sallii tämä keksintö täysin uuden de-modulaattoripiirin toteuttamisen väritelevisiosignaaleja varten, nimittäin sellaisen, jossa voidaan aikaansaada oikean napaisuuden omaava (R-Y)-signaali käyttäen ainoastaan f„/2-juovakytkentäsignaalin muodostamista, jolle ei tarvitse toteuttaa vaiheen säätöä.

Claims (4)

13 69948

1. PAL-väritelevisiosignaalien väridemodulaattori, johon kuuluu a) (R-Y)-demodulaattori, b) kytkentälaite, johon voidaan liittää bl) (R-Y)-akselilla oleva värikkyyssignaali, b2) toinen värikkyyssignaali, jossa on kyse samasta värikkyyssignaalista kuin edellä, paitsi että toisen värikkyyssignaalin napaisuus on käänteinen verrattuna ensin mainitun värikkyyssignaalin napaisuuteen, b3) purskesignaali, johon kuuluu (R-Y)-akselikomponentti ja b4) toinen purskesignaali, jossa on kyse samasta purskesignaalista kuin edellä, paitsi, että toisen purskesignaalin napaisuus on käänteinen verrattuna ensin mainitun purskesignaalin napaisuuteen, jolloin kytkentälaitteessa on kytkentäohjausliitäntä, johon voidaan liittää kytkentäohjaussignaali kytkentätoimintojen ohjaamiseksi, niin että kytkentälaite lähettää ulostulosignaalina joko sekä värikkyyssignaalin että purskesignaalin tai sekä toisen värikkyyssignaalin että toisen purskesignaalin, jolloin tällä tavalla ulostulosignaalina annettu värikkyyssignaali ja toinen värikkyyssignaali voidaan syöttää (R-Y)-demodulaattorin sisääntuloliitäntään, ja c) toinen kytkentälaite, johon voidaan liittää cl) (R-Y)-akselilla oleva vertailuapukantoaalto, c2) toinen vertailuapukanto-aalto, jossa on kyse samasta signaalista kuin ensin mainitussa vertailuapukantoaallossa, paitsi että toisen vertailuapukantoaal-lon napaisuus on käänteinen verrattuna ensin mainitun vertailu-apukantoaallon napaisuuteen, jolloin toisessa kytkentälaitteessa on kytkentäohjausliitäntä, johon voidaan syöttää kytkentäimpulssi-sarja, jolla on taajuus (f„/2), joka on puolet vaakapyyhkäisytaa-juudesta, niin että toinen kytkentälaite lähettää ulostulosignaalina vuorotellen vertailuapukantoaallon ja toisen vertailuapukan-toaallon (R-Y)-demodulaattorin toiseen sisääntuloliitäntään (R-Y)-demodulaattoriin syötetyn värikkyyssignaalin demoduloimiseksi näin, ja d) ohjauspiiri, jonka ulostuloliitäntä on liitetty kytkentälaitteen kytkentäohjausliitäntään, vuorotellen kummankin tason omaavan kytkentäohjaussignaalin syöttämiseksi kytkentälaitteeseen oikean napaisuuden saamiseksi (R-Y)-demodulaattorin ulostulosignaalille, tunnettu siitä, että ohjauspiirissä (28) on kaksi sisään-tuloliitäntää (16,27), että toiseen sisääntuloliitäntään (16) voi- 14 69948 daan kytkeä purskesignaali tai toinen purskesignaali, että toiseen sisääntuloliitäntään (27) voidaan kytkeä vertailuapukanto-aalto tai toinen vertailuapukantoaalto, ja että ohjauspiiri (28) tekee eron kytkentälaitteen (16) purskesignaalin tai toisen purske-signaalin vaiheen ja toisen kytkentälaitteen (27) vertailuapukan-toaallon tai toisen vertailuapukantoaallon vaiheen välillä, jotta syntyy kytkentäohjaussignaali.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen demodulaattori, tunnettu siitä, että kytkentälaitteessa on ensimmäinen kytkin (12) , jossa on kaksi sisääntuloliitäntää (A,B), joihin värikkyys-signaali ja toinen värikkyyssignaali voidaan kytkeä, että ensimmäisessä kytkimessä (12) on ohjausliitäntä, joka on kytketty kytkentälaitteen kytkentäohjausliitäntään, niin että (R-Y)-demodulaat-torin (6) sisääntuloliitäntään voidaan ulostulosignaalina kytkeä joko kantoaaltovärikkyyssignaali tai toinen kantoaaltovärikkyys-signaali kytkentäohjaussignaalin ohjauksen alaisena, että kytkentälaitteessa on toinen kytkin (16), jossa on kaksi sisääntuloliitäntää (A,B), joihin purskesignaali ja toinen purskesignaali voidaan kytkeä, ja että toisessa kytkimessä (16) on kytkentäohjausliitäntä , joka on kytketty kytkentälaitteen kytkentäohjausliitäntään, niin että ohjauspiirin (28) toiseen sisääntuloliitäntään (16) voidaan kytkeä ulostulosignaalina joko purskesignaali tai toinen purs-kesignaali kytkentäohjaussignaalin ohjauksen alaisena.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen demodulaattori, tunnettu siitä, että toisessa kytkentälaitteessa on kolmas kytkin (24) ja neljäs kytkin (27), joissa kummassakin on kaksi sisääntuloliitäntää (a,b), joihin vertailuapukantoaalto ja toinen vertailuapukantoaalto voidaan kulloinkin kytkeä, että kolmannessa kytkimessä (24) ja neljännessä kytkimessä (27) on kummassakin kytkentäohjausliitäntä, joka on liitetty toisen kytkentälaitteen kytkentäohjausliitäntään, niin että kolmas kytkin (24) kytkee (R-Y)-demodulaattorin (6) toiseen sisääntuloliitäntään ulostulosignaalinaan joko vertailuapukantoaallon tai toisen vertailuapukantoaallon ja neljäs kytkin (27) kytkee ohjauspiirin (28) toiseen sisääntuloliitäntään ulostulosignaalinaan joko vertailuapukantoaallon tai toisen vertailuapukantoaallon (kuvio 2). 15 69948

4. Jonkin patenttivaatimuksen 1-3 mukainen demodulaatto-ri, tunnettu siitä, että ohjauspiirissä (28) on vaihe-diskriminaattori (17) ja siihen liitetty kiikku (13), joka kytkee kytkentäohjaussignaalin kytkentälaitteen (16) kytkentäohjaus-liitäntään. 16 Patentkrav 6 9 9 4 8