FI58035B - Avkodningssystem foer en faergtelevisionsmottagare - Google Patents

Description

I- r_. KUULUTUSJULKAISU _ Λ - _ _ ^ (11J UTLÄGGN I NGSSKRIFT 5 8 O 3 5 C Patentti ciyönnetty 10 11 1930 •m* (45) Patent raeddelat ^ ^ (51) Kv.lk?/lnt.CI.3 H 04· N 9/50 SUOMI —FINLAND gi) PiWttlliikiniui-PiNiKir«itay«| 1791/71 (22) HakMnlipUvi —AMÖknlngtdag 23.06.71 ^ ^ (23) AlkvpUvt—Glltlgh«tadaf 2 3.06.71 (41) Tullut julkl«*kfl — Bllvlt offuntllf 05 J2

Patentti· Ja rekisterihallitut NlsMWpw, j. kuutjultatoun pvm.-

Pmtent- och registerstyrelsen Amekan uti«*d och utUkrift··» publicund 31.07.80 (32)(33)(31) Pyydetty «tuoUcmi·—*«{ftrd prlorltot ^γ.ιΐ.γο

Japani~Japan(JP) 101287/70 (71) Sony Corporation, 7~35 Kitashinagawa-6, Shinagawa-ku, Tokyo,

Japani-Japan(JP) (72) Hideshi Tamaru, Sagamihara-shi, Kanagawa-ken, Yoshio Ishigaki,

Tokyo, Japani-Japan(JP) (7^+) Berggren Oy Ab (5^) Väritelevisiovastaanottimen ilmaisinjärjestelmä - Avkodningssystem för en färgtelevisionsmottagare

Esillä oleva keksintö kohdistuu väritelevisiovastaanottimiin, jotka on sovitettu vastaanottamaan juova-vaihevuorottelujärjestelmän mukaisesti siirrettyjä signaaleja, jota järjestelmää yleensä sanotaan PAL-järjestelmäksi. Erikoisesti keksintö kohdistuu patenttivaatimuksen 1 johdannon mukaiseen ilmaisinjärjestelmään, joka on tarkoitettu käytettäväksi väritelevisiovastaanottimessa PAL-järjestelmän mukaan siirrettyjen signaalien vastaanottamiseksi.

PAL-järjestelmässä kaksi värikkyysinformaatiota sisältävää värierokomponenttia koodataan samanaikaisesti vaimennettua kantoaaltoa käyttävällä kvadratuuriamplitudimodulaatiolla väriapukantoaallolle vi-deotaajuuskaistalla. Jos jotakin vaihesäröä esiintyy siirtotiessä televisioasemalla olevan koodauslaitteen ja vastaanottimessa olevien ilmaisimien välillä, tämä vaihesärö todennäköisesti säilyy suhteellisen vakiona, televisiojuovan jaksoa pitemmän ajan. Vastaaanottimen vastaanotetusta signaalista toistaman kuvan värisävy määräytyy värik-kyyssignaalin vaihekulmasta ja se on sen vuoksi altis vaihesärölle ellei tätä eliminoida. PAL-järjestelmässä aikaansaadaan vaihevirheen häviäminen kääntämällä värijärjestystä jokaisen juovan lopussa.

Kunkin juovan värijärjestystä koskeva informaatio sisällytetään kyseistä juovaa edeltävän purstisignaalin vaiheeseen siirtämällä pursti- 2 58035 signaalin vaihetta 90° eteenpäin yhdellä juovalla sekä 90° taaksepäin seuraavalla juovalla. Vaihesärö, joka pyrkisi siirtämään kuvaa kohti värispektrin sinistä aluetta jollakin värivaiheen järjestyksellä, joka esiintyy yhdellä juovalla, tulee edelleen aikaansaamaan samaa vaihevirhettä seuraavalla juovalla. Koska ensimmäisen ja toisen juovan välillä on kuitenkin eroa vaihejärjestyksen suhteen, tämä vaihevirhe siirtää nyt värisävyä kohti spektrin punaista aluetta.

Jos oletetaan valotiheys suhteellisen vakioksi ja otetaan huomioon se, että televisiojuovan sisältämä informaatio eroaa hyvin vähän seuraavan juovan informaatiosta, niin molemmat värisävyn siirtymät, toisaalta siniseen ja toisaalta punaiseen päin, pyrkivät tasoittamaan toisiaan.

Nsyksinkertaisessa PAL-vastaanottimessa tämä tasoittaminen aikaansaadaan ottamalla visuaalisesti juovan keskiarvo, mutta tämä pyrkii aiheuttamaan juovien lomitusilmiötä, joka tunnetaan "säle-kaihdinhäiriönä". Monimutkaisemmassa PAL-vastaanottimessa on myös mahdollista tasoittaa virheet viivästämällä värikkyyssignaalia täsmälleen yhden juovajakson ajaksi ja sen jälkeen yhdistää viivästetty signaali seuraavan pyyhkäisyjuovan signaaliin. Tämä eliminoi oleellisesti sälekaihdinhäiriön huonomman pystysuoran värikkyys-erotuskyvyn kustannuksella ja edelleen vastaanottimen huomattavan monimutkaisuuden kasvun kustannuksella.

Vaikkakin PAL-järjestelmä eliminoi värisävyyn vaikuttavia vaiheensiirtovirheitä, se samalla tekee tahallisen värisävyn säädön säätöelintä käyttäen mahdottomaksi. Sellainen säätö on joskus toivottava ilmiöiden tasoittamiseksi, joilla ei ole mitään tekemistä vaihevirheen kanssa.

Suomalaisessa patentissa n:o 53 053 (pat.hak. nto ^-h2h/γG) esitetään uutta järjestelmää PAL-väritelevisiosignaalien ilmaisemiseksi tavalla, jolla vältetään eräät nykyisten PAL-iImaisimien rajoitukset. Mainittu uusi i1mai s i nj ärj e s t elmä pystyy myös teoreettisesti vastaanottamaan joko PAL-järjostelmän taikka Yhdysvalloissa käytetyn ns. MTSC-järjestelmän mukaan siirrettyjä signaaleja, joskin tämänhetkiset aoukantoaallon taajuudet, joita käytetään näissä kahdessa televisiojärjestelmässä, tekevät viimemainitun piirteen eduksi käyttämisen mahdottomaksi.

Mainitun patentin mukainen ilmaisujäriestelmä käsittää kytkin-piirin ja viivan työelimet, jotka on kytketty vastaanottamaan tulevaa värikkyyssignaalia. Tämä värikkyyssignaali johdetaan ensin suoraan ilma 5 r. i niin eräänä ajanjaksona, ,ja sitten j ahdetaan sana informaatio 58035 viivästettynä yhden juovajakson ajaksi kytkinpiirin kautta ilmaisemiin seuraavan juovan aikana. Televisioasemasta seuraavan juovan aikana siirrettyä värikkyysinformaatiota ei käytetä hyväksi vas-taanottimessa. Kolmannen juovan aikana siirretty signaali päästetään viivästäm.ättömänä ilmaisimiin ja se toistetaan viivästettynä neljännen juovajakson aikana.

Tämän keksinnön eräänä tarkoituksena on parantaa mainitun patentin mukaista ilmaisinjärjestelmää. Toisena tarkoituksena on aikaansaada järjestelmä, jossa vertailuapukantoaal-toja syötetään ilmaisimiin automaattisesti oikeassa vaihesuhteessa. Edelleen on tavoitteena aikaansaada yksinkertaisemmat elimet kuvan värisävyn säätämistä varten PAL-väritelevisiojärjestelmän signaaleilla toiinivassa vastaanottaessa.

Keksinnölle on tunnusomaista se, mikä on esitetty oheisessa patenttivaatimuksessa 1. Keksinnön mukaan siis järjestetään erilliset oskillaattorit vertailuapukantoaaltoja varten ja näitä oskillaat-toreita ohjataan purstisignaalien avulla, joita kytketään kytkin-elimillä ohjaanaan oskillaattorien piirejä. Toisen oskillaattorin ohjauspiiriä kytketään eräällä juovalla vastaanottamaan purstisig-naalia ilman kääntämistä sekä seuraavalla juovalla kääntämisen tapahtuessa. Toinen ohjauspiiri vastaanottaa jokaisen purstisignaalin ilman kääntämistä. Toisen oskillaattorin ulostulo voidaan kääntää päinvastaiseksi apukantoaallon muodostamiseksi, jolla on oikea vaihe molempien värikomponenttien oikean ilmaisun aikaansaamiseksi.

Keksintöä selostetaan seuraavassa eräiden esimerkkien muodossa ja viitaten oheisiin piirustuksiin, joissa kuvio 1 on vektoridiagrammi PAL-televisiojärjestelmän koodauksen ja ilmaisemisen selostamiseksi, kuvio 2 on esillä olevan keksinnön mukaisen ilmaisinjärjestel-män erään suoritusmuodon lohkokaavio, kuviot 3“5 ovat vektoridiagrammeja kuvion 2 mukaisen ilmaisin-järjestelmän selostamista varten, kuviot 6-12 ovat kuvion 2 mukaisen ilmaisinjärjestelmän muunnoksien lohkokaavioita, ja kuviot 13-15 ovat vektoridiagrammeja tämän keksinnön mukaisen ilmaisinjärjestelmän selostamista varten.

Oleellisinta PAL-väritelevisiojärjestelmässä on vaihesuhde niiden kahden värierosignaalin välillä, jotka moduloidaan yhteiselle apukantoaa]lolle värikkyyssignaalin muodostamiseksi. Tätä vaihesuh-detta esitetään kuviossa 1. Toinen värikkyyskomponentti E^- Ey si- 58035

H

sältää televisiokuvan sinisiä komponentteja koskevaa informaatiota. Toinen komponentti ER - Εγ sisältää punaisiin komponentteihin liittyvää informaatiota. Nämä molemmat värikkyyskomponentit moduloidaan samalle kantoaallolle, tai oikeammin samalle apukantoaallolle, mutta modulointi suoritetaan erikseen ja siten, että tiettynä ajanjaksona, joka vastaa televisiokuvan yhtä juovaa, on sen kantoaallon vaihe 4>0, jolle värikkyyskomponentti ER - Ey moduloidaan. Samana aikavälinä on sen kantoaallon vaihe Φ0 “ ^ > jolle moduloidaan värikkyyskomponentti Er - Ey. Tästä syystä esitetään tiettynä juova-jaksona n sinistä informaatiota edustavaa värikkyyskomponenttia (Eq - Ey)^ vaakasuorana nuolena ja samana juovana n esiintyvää punaista värikkyyskomponenttia (ER - Ey)^, esitetään pystysuorana nuolena. Näiden kahden värikkyyskomponentin yhteenlasku vektoreina antaa resultoivan signaalin F , joka on yhtälön Fn = (Εβ - Ey)n + j(ER - Ey)n määräämä kompleksi jännite.

Seuraavan juovan n + 1 vaihesuhdetta esitetään myös kuviossa 1. Tässä tapauksessa on juovan n + 1 sininen värikkyyskomponentti (Er - Ey) + 1S jonka suunta on sama kuin komponentin (Εβ - Εγ)η.

PAL-järjestelmässä on kuitenkin punainen värikyyskomponentti (Er - Ey)n + ^ käännettynä edelliselle juovalle n ominaiseen värik-kyyskomponenttiin verrattuna. Signaalin Fn + ^ yhtälö on siten

Fn + 1 = (EB " EY^n + 1 j(ER “ EY^n + 1‘

Kuvio 2 on lohkokaavio ilmaisdnjärjestelnästä, joka on tarkoitettu käytettäväksi väritelevisiovastaanottimessa, joka pystyy vastaanottamaan PAL-järjöstelmän mukaan siirrettyjä signaaleja sekä muodostamaan näiden signaalien avulla televisiokuvan. Järjestelmän sisäänmeno on kaistanpäästövahvistimessa 1, joka on viritetty päästämään läpi yhdistetyn televisiosignaalin värikkyyssignaalit. Kais-tanpäästövahvistimen 1 ulostulo on kytketty viivästyspiirin 2 sis^änmenoon sekä kytkinpiirin 4 sisäänmenoliitäntään 3· Viivästys-piirin 2 ulostulo on kytketty kytkinpiirin H toiseen sisäänmenoon 5, joka kytkin käytännössä toimii yksitie-kaksiasentoisena kytkimenä. Kytkinpiirissä on ulostuloliitäntä 6, joka on yhdistetty kahden ilmaisimen 7 ja 3 sisäänmenoihin, joissa värierosignaalit erotetaan toisistaan.

Xaistanpäästövahvistimen 1 ulostulo on myös kytketty invert-terin 9 sisäänmenonapaan sekä toisen kytkinpiirin 11 sisäänmenona-paan 10. Invertterin 9 ulostulo on kytketty kytkinpiirin 11 toiseen sisäänmenonapaan 12, ja molemmat kytkinpiirit ^ ja 11 ovat yhdistetyt flip-flop'iin 13, joka ohjaa niiden toimintaa. Kytkinpiirin 11 5 58035 ulostulonapa 14 on yhdistetty purstiveräjään 15. Purstiveräjän 15 ulostulo on vuorostaan kytketty jatkuvaan aaltogeneraattoriin lf?> joka voi olla kideoskillaattori, ja jatkuvan aaltogeneraattorin 16 ulostulo on kytketty oskillaattoriin 17 tämän toiminnan ohjaamiseksi. Oskilaattorista 17 tulevat signaalit johdetaan vaihesiirron valvontapiirin 13 kautta ilmaisimeen 7·

Kaistanpäästövahvistimen 1 ulostulo on myös kytketty toiseen purstiveräjäpiiriin 19. Tämä piiri sekä purstiveräjäpiiri 15 ovat yhdistetyt veräjägeneraattoriin 20 niiden ohjaamista varten. Pursti-veräjäpiirin 19 ulostulo on kytketty jatkuvaan aaltogeneraattoriin 21, joka voi olla kideoskillaattori ja jatkuvan aaltogeneraattorin 21 ulostulo on kytketty oskilaattoriin 22 tämän toiminnan ohjaamiseksi. Oskillaattorin 22 ulostulosignaali yhdistetään vuorostaan toiseen invertteriin 23, joka syöttää signaaleja toiseen vaihesiirtoa valvovaan piiriin 24, ja tästä toisesta vaiheenvalvontapiiristä tulevat signaalit johdetaan ilmaisimeen 8.

Kuviossa 2 esitettyä piiriä selostetaan viitaten kuvioiden 3-5 mukaisiin vaihediagrammeihin. Kaistanpäästövahvistimen 1 läpi siirtynyttä värikkyyssignaalia viivästetään viivästyspiirissä 2 yhden juovajakson ajaksi, ja se johdetaan siten viivästettynä kytkinpiirin 4 sisäänmenonapaan. On ymmärrettävä, että napoihin 3 ja 5 syötetyt signaalit esiintyvät näissä navoissa koko ajan, mutta niitä päästetään kytkinpiirin läpi vuorotellen flip-flop'in 13 ohjauksella. Seurauksena tästä kytkinpiirin 4 navan 6 ulostulosignaali muodostuu yhden juova-jakson viivästämättömästä signaalista navan 3 ollessa kytkettynä ulostulonapaan 6 kuten esitettynä. Seuraavana juovajaksona saa flip-flop 13 kytkinpiirin 4 yhdistämään sisäänmenonavan 5 ulostulonapaan 6. Tämä aiheuttaa saman signaalin toistamista ulostulonavassa 6. Kolmantena juovajaksona kytkinpiiri 4 palautetaan kuviossa 2 esitettyyn asentoon, niin että uusi viivästämätön signaali, kaksi juovaa myöhemmin kuin ensimmäinen viivästämätön signaali, päästetään läpi ilmaisimiin 7 ja 8. Neljännen juovan aikana vaihtaa kytkinpiiri 4 vastakkaiseen asentoon, jossa ulostulonapa 6 on yhdistetty sisäänmenonapaan 5 ja, johtuen piirin 2 aiheuttamasta viivästyksestä, kolmantena aikavälinä esiintynyt signaali päästetään taas läpi ilmaisimiin 7 ja 8. Näin ollen ilmaisimet 7 ja 8 vastaanottavat saman signaalin kahtena peräkkäisenä aikavälinä ja sen jälkeen toisen rignaanin kahden seuraavan juovan aikaväleinä jne.

Näiden signaalien ilmaisemiseksi oikealla tavalla on ilmaisimiin 7 ja 8 johdettava vertailusignaalit, joilla on oikea vaihesuhde- 6 58035

Kun kytkinpiiri 4 on kuviossa 2 esitetyssä asennossa sellaisen signaalin saapuessa, jossa toisen värisignaalin, nimittäin punaisen värierosignaalin tässä tapauksessa, modulaatioakselin vaihe on <j>0 (ja jota tästä saakka sanotaan plus-signaaliksi) , kehittyy plus-signaali ilmaisimen ulostulossa. Seuraavan juovan aikana, joka vastaa sellaisen signaalin saapumisaikaa, jossa punaisen värierosignaalin modulaatioakselin vaihe on - Φ0 (ja jota tästä lähtien sanotaan miinus-signaaliksi), on kytkinpiiri 4 vaihdettuna vastakkaiseen tilaan. Tuloksena saadaan kytkinpiiristä 4 vain peräkkäisiä plus-signaaleja järjestyksessä Fn, F'n, Ffi + 2,..., eikä siitä saada yhtään miinus-signaalia. Pilkulla merkityt signaalit edustavat viiV.ästvspiirin 2 läpi siirtyneitä signaaleja. Kun ilmaisimeen 7 syötetään näitä plus-signaaleja sekä ilmaisua varten vertailuapu-kantoaaltosignaaleja, joiden vaihe on Φσ, siitä saadaan jono ilmaistuja värisignaaleja seuraavassa järjestyksessä: (ER - Εγ)η, (ER - Εγ)'η, (ER - Εγ)η + (ER - Ey)' + 2»··· jne· Samanaikaisesti syötetään ilmaisimeen 8 vertailuapukantoaaltosignaaleja, joiden vaihe on Φ0 ~ ja se muodostaa ilmaistujen värisignaalien sarjaa järjestyksessä: (Eg - Ey)n, (Eg - Εγ)'η, (Eg - Εγ)η + 2, (Eg - Εγ)'η + 2,··· Pilkulla merkityt signaalit edustavat sellaisten signaalien ilmaistuja signaaleja, jotka ovat kulkeneet viivästyspiirin 2 läpi.

Jos plus-signaalin saapuessa flip-flop-piiriä 13 käännetään, kytkinpiirin 4 kääntämiseksi kuviossa esitetyn suhteen vastakkaiseen asentoon, ja sitä käännetään takaisin esitettyyn asentoon miinus-signaalin saapuessa, niin kytkinpiiristä 4 saadaan ainoastaan peräkkäisiä miinus-signaaleja, kutakin kaksi, seuraavassa järjestyksessä:

Fn + ]_» F'n + 1, Fn + j, F’n + ^,..., eikä siitä saada yhtään plus-signaalia. Sellaisessa tapauksessa johdetaan ilmaisimeen 7 vertailu-apukantoaaltosignaalia, jonka vaihe on -φ , palauttamatta flip-flop-piirin 13 värähtelyä alkuperäiseen tilaan ja siten palauttamatta kytkinpiiriä 4 alkuasentoon. Myös tässä tapauksessa syötetään ilmaisimeen 8 vertailuapukantoaaltosignaalia, jonka vaihe on Φ0 - \ edellä. Tämän seurauksena saadaan ilmaisimesta 7 ilmaistujen väri-signaalien jono (Er - Εγ)η + χ, (Er - Εγ)’η + χ, (Er - Εγ)η + 3, (Er - Εγ)’η + 3, .... sekä ilmaisimesta 8 jono (ER - Εγ)η + g, (Eg - Εγ)'η + 1} (Eg - Εγ)n + 3, (Eg - Εγ)’n + 3, ....

Sellaisen ilmaisemisen suorittamiseksi kehitetään purstisig-naalia eräälle juovajaksolle, jona punaisen värierosignaalin modulaatioakselin vaihe on φ . Toista signaalia, joka on vaiheeltaan seuraavan juovajakson purstisignaalille vastakkainen, jona juovajakso- 7 5 8035 na punaisen värierosignaalin modulaatioakselin vaihe on -<J> , kehitetään kytkinpiirin 4 valvonnan alaisena. Näiden kahden signaalin perusteella kehitetään vertailuapukantoaaltosignaalia, jolla on ennakolta määrätty vaihe molempien mainittujen signaalien vaiheiden välissä, ja se johdetaan ilmaisimeen 7 ilmaisemaan toista värisig-naalia, nimittäin punaista värisignaalia.

Kuviossa 2 havainnollistetussa esimerkissä johdetaan värik-kyyssignaali kaistanpäästövahvistimesta 1 suoraan toisen kytkinpiirin 11 erääseen sisäänmenonapaan. Värikkyyssignaali johdetaan myös kytkinpiirin 11 toiseen sisäänmenonapaan vaiheenkääntäjäpiirin 9 kautta, ja kytkinpiiriä vaihdetaan jokaisella vaakasuoralla pyyh-käisyllä. Kytkinpiirin 11 vaihtaminen on yhdistetty kytkinpiirin 9 vaihtoon, ja sitä ohjaa flip-flop-piiristä 13 tuleva vaihtosignaali. Kun kytkinpiiri M on kuvion 1 mukaisessa asennossa plus-signaaTin saapuessa, on myös kytkinpiiri 11 esitetyssä asennossa. Molemmat kytkinpiirit ^ ja 11 vaihtavat esitetyn suhteen vastakkaiseen asentoon miinus-signaalin saanuessa flip-flop-piirin 13 toimesta. Kytkinpiiristä 11 johdettu signaali syötetään purstiverä-jäpiiriin 15, jota ohjaa purstigeneraattoripiipistä 20 syötetty veräjäsignaali, purstisignaalin päästämiseksi läpi, joka johdetaan kideoskillaattorin muodostamaan jatkuvaan aaltogeneraattoriin 16.

Kun näin ollen plus-signaaleja Fn, F’n, Fn + 2, F'n + 2,... saadaan jatkuvasti kytkinpiiristä 4 ja syötetään ilmaisimiin 7 ja 8, saadaan kytkinpiiristä 11 vuorotellen plus-värikkyyssignaalia sekä signaalia, joka on vaiheeltaan miinus-värikkyyssignaalille vastakkainen, seu-raavassa järjestyksessä: signaali Fn, vaiheeltaan signaalin Fr + suhteen vastakkainen signaali, signaali Fn + 2> vaiheeltaan signaalin Fn + -j suhteen vastakkainen signaali,... Tämän seurauksena ja kuten kuviossa 3A esitetään, saadaan purstiveräjäpiiristä 15 vuorotellen toisaalta purstisignaali B+, joka sisältyy plus-signaaliin ja on vaiheen suhteen 45° edellä akselia R - Y, sekä toisaalta signaali B_, joka on 45° jäljessä akselia R- Y ja on sen vuoksi vaiheeltaan vastakkainen purstisignaaliin B_ nähden, joka sisältyy katkoviivalla esitettyyn miinus-signaaliin. Jatkuvalla aaltogeneraattorilla 16 on pitkä aikavakio, niin että sitä ohjaavat molemmat kuviossa 3B esitetyt signaalit B+ ja B_ jatkuvan aaltosignaalin S·^ muodostamiseksi, jonka vaihe φ0 on signaalien B+ ja vaiheiden keskivälissä. Signaali ohjaa oskillaattoria. 17 muodostamaan apukantoaaltoa, jonka vaihe <t>Qon sama kuin signaalin S^. Tämä vertailuapukantoaaltosignaali johdetaan ilmaisimeen 7, johon syötetään plus-signaalia, ennakolta ( 8 I 58035 i määrätyn ilmaistun värikkyysignaalin johtamiseksi siitä kuten on i edellä selostettu. t

Kun miinus-signaalit Fn + F^ + 1, + 3, F*n + joita saadaan jatkuvasti mainitussa järjestyksessä kytkinpiiristä 4, johdetaan ilmaisimiin 7 ja 8, niin miinus-vär:ikkyyssignaali sekä vaiheeltaan plus-värikkyyssignaalin suhteen vastakkainen signaali siirretään vuorotellen kytkinpiirin 11 läpi seuraivassa järjestyksessä: signaali Fn + vaiheeltaan signaalin Fn + ^ Isuhteen vastakkainen signaali, signaali F^ + ^, vaiheeltaan signaalin Fn + ^ suhteen vastakkainen signaali,... Tämän seurauksena ,ja kuten kuviossa 3C esitetään, päästetään vuorotellen kaksi signaalia purstiveräjäpiirin läpi. Toinen näistä on purstisignaali B_, jok^ sisältyy miinus-signaaliin ja on vaiheeltaan 45° jäljessä' akselista -(R - Y), toinen on signaali B+, joka on vaiheejLtaan plus-signaalin purstisignaaliin nähden vastakkainen sekä 45°j edellä akselia -(R - Y). Kuten kuviossa 3D esitetään nämä molemmat signaalit johdetaan jatkuvaan aaltogeneraattoripiiriin 16, jotta siitä saataisiin jatkuvaa aalto-signaalia Sg» jonka vaihe -φ on signaalien B_ ja B+ vaiheiden keskivälissä. Jatkuva aaltosignaali Sj syötetään oskillaattoriin 12 vertailu-apukantoaaltosignaalin johtamiseksi siitä, jonka vaihe -φ on sama kuin signaalin Bj Ja joka syötetään ilmaisimeen 7. Tämä tapahtuu samanaikaisesti kuin ilmaisimeen 7 syötetään miinus-signaalia. Tällä tavoin saadaan ilmaisimesta ennakolta määrätty ilmaistu värisignaali, kuten on edellä selostettu. Näin ollen havaitaan, että ilmaisimesta 7 saadaan aina ennakolta määrätty ilmaistu värisignaali riippumatta kytkinpiirin 4 tilasta.

Kuviossa 2 johdetaan kaistanpäästövahvistimen 1 erottama värikkyyssignaali myös purstiveräjäpiiriin 19. Kuten purstiveräjän 15 kohdalla päästetään plus- ja miinus-signaaleihin sisältyvät purs-tisignaalit B+ ja B_ vuorotellen purstiveräjäpiirin läpi piirin 20 ohjauksella, kuten on esitetty kuviossa 4Λ. Kuten kuviossa 4B esitetään, syötetään nämä purstisignaalit jatkuvaan aaltogeneraattoriin 21 johtamaan siitä jatkuvaa aaltosignaalia , jonka vaihe on signaalien B+ Ja B_vaiheiden keskivälissä. Tämä jatkuva aaltosignaali johdetaan oskillaattoriin 22 tämän ohjaamiseksi ja johtamaan siitä vertai-luapukantoaaltosignaalia, jonka vaihe on sama kuin signaalin S^.

Kuten kuviossa 4c esitetään, vertailuapukantoaalto syötetään vaiheen-kääntäjään 23 johtamaan siitä aina sellaista vertailuapukantoaalto-signaalia Ci}, jonka vaihe on Φ0 “ riippumatta kytkinpiirin 4 tilasta. Vertailuapukantoaalto syötetään toiseen ilmaisimeen 8. Tuloksena saadaan myös ilmaisimesta 8 aina ennakolta määrätty ilmaistu 9 58035 värisignaali, riippumatta kytkinpiirin 4 tilasta kuten on edellä sei ostettu.

Kytkemällä vaiheensiirtäjä 18 oskillaattorin 17 ja ilmaisimen 7 väliin sekä vaiheensiirtäjään 18 synkronoitu vaiheensiirtäjä 2‘4 vaiheenkääntäjän 23 ja ilmaisimen 3 väliin on mahdollista, kuten on esitettä kuviossa 5» aikaansaada värisävyn säätöä siirtämän;', eteenpäin tai viivästämällä kulman Θ verran niiden vertailuapukanto-aaltojen vaiheita, jotka syötetään ilmaisimiin 7 ja 3, sen mukaan johdetaanko ilmaisimiin 7 ja 8 plus- vai miinus-signaaleja. Sama tulos voidaan saavuttaa sovittamalla toinen vaiheensiirtäjä jatkuvan aaltogeneraattorin 16 ja oskillaattorin 17 väliin sekä toinen vaiheensiirtäjä jatkuvan aaltogeneraattorin 21 ja oskillaattorin 22 väliin, iläin ollen oskillaattorista 17 saadun signaalin, joka johdetaan ver-tailuapukantoaaltona ilmaisimeen 7, ei tarvitse aina olla vaiheeltaan signaalien 3+ ja B_ taikka signaalien B_ ja 3+ keskivälissä, kuten esitetään kuviossa 3·

Kuvio 6 esittää tämän keksinnön erästä muunnosta, jossa kytkin-piiristä H tuleva signaali johdetaan suoraan kytkinpiirin 11 sisään-menonapaan 10, ja kaistapäästövahvistimesta 1 tuleva signaali johdetaan toiseen sisäänmenonapaan 12 vaiheenkääntöpiirin 9 kautta. Molemmat kytkinpiirit 4 ja 11 ovat yhdistetyt f1ip-flop-piiriin 13 toisiinsa synkronoituina toimiakseen samanaikaisesti. Kun kytkinpiiri 4 on kuvion 6 esittämässä asennossa plus-signaalin saapuessa, on kytkin-piiri 11 myös esitetyssä asennossa. Sen jälkeen kaksi kytkinpiiriä vaihtavat samanaikaisesti vastakkaiseen asentoon miinus-signaalin saapumisaj ankohtana.

Tämän seurauksena kytkinpiirin 4 ollessa kuvion 6 esittämässä asennossa plus-signaalin saapuessa, jolloin plus-signaali siirtyy sen läpi ilmaisimiin 7 ja 8, syötetään plus-signaalia myös navan 10 kautta kytkinpiiriin 11, jonka läpi se siirtyy ulostulonapaan 14. Purstiveräjän 15 saa toimimaan veräjägeneraattori 20, ja signaali siirtyy veräjän läpi jatkuvaan aaltogeneraattoriin 16.Generaattori 16 ohjaa oskillaattoria 17 muodostamaan vertailukantoaaltosignaalia, jonka vaihe on Φ0· Tämä vertailuapukantoaalto johdetaan ilmaisimeen samalla tavalla kuin kuviossa 2.

Jos toisaalta kytkinpiiri 4 on kuvion 6 esittämässä asennossa miinus-signaalin saapuessa, saadaan kytkinpiiristä 11 vuorotellen miinus-signaali sekä vaiheeltaan plus-signaalin suhteen vastakkainen signaali. Tämä aiheuttaa vertailuapukantoaallon, jonka vaihe on -Φ , syöttämistä oskillaattorista 17 ilmaisimeen 7. Tuloksena saadaan aina 10 58035 ilmaisimista 7 ja 8 ennakolta määrätyt ilmaistut värisignaalit riippumatta kytkinpiirin H tilasta.

Samat tulokset voidaan saavuttaa johtamalla viivästysniiristä 2 saatua signaalia vaiheenkääntöpiirin 9 kautta kytkinpiirin 11 toiseen sisäänmenonapaan 12 ja ohjaamalla kytkinpiiriä 4 edelliseen nähden päinvastaisella tavalla.

Kuvio 7 esittää tämän keksinnön erästä toista suoritusmuotoa, joka on samanlainen kuin kuvion 2 mukainen lukuunottamatta sitä, että signaalien kytkemistoiminta suoritetaan ennen viivästystoimin-taa. Kaistanpäästövahvistimen 1 läpi siirretyt värikkyyssignaalit otetaan kytkinpiirin 4 erottamista yhdistetyn väritelevisionignaalin vuorottelevista juovista, joka kytkin on toiminnaltaan yksitie-kak-siasentoinen kytkin, ja johdetaan ilmaisimiin 7 ja 8 kahta tietä. Toinen on suora tie ja toinen kulkee viivästyspiirin 2 kautta, jonka avulla signaaleja viivästetään yhden juovajakson ajaksi.

Täsmälleen sama ilmaisutoiminta kuin kuviossa 2 voidaan saavuttaa kuvion 7 piirissä. Kytkinpiiri 11 asetellaan kuvion 7 esittämään tilaan, plus-signaalin saapuessa ja se vaihtaa päinvastaiseen asentoon miinus-signaalin saapuessa. Kytkinpiiriä ä on esitetty tilassa, jossa se päästää läpi ilmaisimiin 7 ja 8 syötettävät plus-signaalit. Toisaalta voidaan kytkinpiiriä 11 asetella kuvion 7 esittämän tilan suhteen vastakkaiseen asentoon plus-signaalin saapuessa, jolloin se palaa esitettyyn asentoon miinus-signaalin saapumisajan-kohtana. Siinä tapauksessa on kytkinpiiri l\ asennossa., jossa se päästää läpi miinus-signaalia ja syöttää sitä suoraan ja jatkuvasti ilmaisimiin 7 ja 8.

Kuvio 8 esittää keksinnön toista sovellutusmuotoa, joka käsittää diodikytkinjärjestelmän viivästetyn ja viivästämättömän värikkyys-signaalin erottamiseksi toisistaan. Muusta yhdistetystä televisio-signaalista kaistanpäästövahvistimen 1 avulla erotetut värikkyyssig-naalit johdetaan suoraan diodikytkinjärjestelmän 25 sisäänmenoon 2ä, sekä myös viivästyspiiriin 2. Viivästyspiirin ulostulo johdetaan kytkinpiirin 25 toiseen sisäänmenonapaan 26. Kytkinpiirin 25 toimintaa ohjaa flip-flop-piiri 13, joka saa kytkimen vaihtamaan toisesta asennostaan toiseen jokaisen vaakasuoran pyyhkäisyjuovan lopussa.

Kytkinpiirin 25 ulostulonapa 27 on yhdistetty molempien ilmaisimien 7 ja 8 sisäänmenonanoihin. Kytkinpäirissä on myös toinen ulostulonapa 28 yhdistettynä invertterin 9 sisäänmenoon. Invertterin ulostulo on yhdistetty toisen kytkinpiirin 11 sisäänmenonapaan 12, joka kytkinpiiri on myös flip-flop-piirin 13 ohjaama ja vaihtaa 11 5 8 0 3 5 toisesta asennostaan toiseen jokaisen vaakasuoran pyyhkäisyjuovan lopussa. Kytkinpiirin 11 ei tarvitse olla saman flip-flop-piirin 13 ohjaama kuin kytkinpiiri 25, ja sitä voi sen vuoksi ohjata erillinen flip-flop-piiri. Muu osa kuvion 8 mukaisesta piiristä on identtinen kuvion 2 mukaisen kanssa ja toimii samalla tavalla.

Kytkinpiirissä 25 on neljä diodia 29-32. Näistä kaksi diodia 29 ja 30 on yhdistetty flip-flop’in 13 toiseen ulostulonapaan, jotta ne tulisivat johtaviksi samanaikaisesti. Muut kaksi diodia 31 ja 32 ovat yhdistetyt flip-flop-piirin 13 toiseen ulostulonapaan tullakseen johtaviksi diodien 29 ja 30 ollessa johtamattomat. Piiri 25 on sovitettu saattamaan diodit 29 ja 30 johtaviksi plus-signaalin saapuessa ja diodit 31 ja 32 johtaviksi miinus-signaalin saanuessa.

Tämän seurauksena plus-signaali siirretään kahdesti ulostulonavan 27 kautta ilmaisimiin 7 ja 8 järjestyksessä Fn, F' Fn + p. F’n + p’-... Samalla tavoin voidaan myös saada miinus-signaalit F'n _ -p Fn + p F’n + i> Fn + 3> ···· peräkkäin kahdesti jonossa toisesta ulostulo navasta 28. Plus-värikkyyssignaali ja vaiheeltaan miinus-värikkyyssignaalin suhteen vastakkainen signaali saadaan vuorotellen kytkinpiiristä 11, riippumatta tämän kytkinpiirin tilasta plus- tai miinus-signaalin saapuessa. Sen vuoksi ei ole mitään syytä kytkeä kytkinpiirejä 11 ja 25 toisiinsa, vaan niitä voivat ohjata erilliset elimet, kuten flip-flop 13, sekä toinen pulssilähde, joka on kylläkin synkronoitu tähän flip-flop'iin ajan suhteen mutta ei välttämättä ulostulosignaalin polariteetin suhteen. Tällä tavalla saadaan oskillaattorista 17 vertailuapukantoaalto, jonka vaihe on Φ0 ja joka johdetaan ilmaisimeen 7 niinä aikoina, jolloin tähän ilmaisimeen myös syötetään plus-signaaleja, jotta aikaansaataisiin ennakolta määrätty ilmaistu värisignaali. Toisaalta, jos flip-flop-piiri 13 on asetettu päinvastaiseksi aiheuttaakseen kytkinpiirin 25 saattamaan diodit 31 ja 32 johtaviksi plus-signaalin saapuessa sekä diodit 29 ja 30 johtaviksi miinus-signaalin saapuessa, miinus-signaali saadaan ulos-tulonavasta ?7 ja johdetaan ilmaisimiin 7 ja 8, kun taas plus-signaali saadaan toisesta ulostulohavasta 28. Tuloksena tästä saadaan kytkinpiiristä 11 vuorotellen miinus-värikkyyssignaali sekä vaiheeltaan plus-värikkyyssignaaliin nähden vastakkainen signaali, riippumatta tämän kytkinpiirin tilasta. Vertailuapukantoaaltosignaali, jonka vaihe on -φ0, saadaan oskilaattorista 17 ja syötetään ilmaisimeen 7, johon myös syötetään miinus-signaalia ennakolta määrätyn ilmaistun värisignaalin aikaansaamiseksi.

12 58035

Kuvion 8 mukaisessa suoritusmuodossa purstiveräjäpiiristä 15 saatua signaalia valvoo automaattisesti kytkinpiirin 25 tila. Kytkinpiiri johtaa signaaleja ulostulonapoihinsa 27 ja 28 vertailu-apukantoaallon aikaansaamiseksi automaattisesti, joka vastaa ilmaisimeen 7 syötettyä signaalia, niin että kytkinpiiriä 11 voidaan ohjata riippumatta kytkinpiiristä 25 kuten on edellä selostettu.

Kuvio 9 esittää toista keksinnön suoritusmuotoa, jossa kuvion 8 mukaisen kytkinpiirin 25 ulostulonavasta 27 saatu signaali johdetaan kytkinpiirin 34 sisäänmenonapaan 33· Kytkinpiirin 25 toisesta ulostulonavasta 28 saatu signaali johdetaan kytkinpiirin 3;J toiseen sisäänmenonapaan 35. Kytkinpiiri 34 päästää läpi vuorotellen plus-ja miinus-signaaleja ohjautuessaan jokaisella vaakasuoralla pyyh-käisyjuovalla riippumatta siitä, ohjataanko kytkinpiiriä 25 vai ei. Näin ollen voi kytkinpiiri 25 olla joko siinä asennossa, jossa plus-signaali saadaan ulostulonavasta 27 ja miinus-signaali ulostulonavasta 28, tai päinvastoin. Kytkinpiirin 34 kautta vuorotellen siirtyneet plus- ja miinus-signaalit johdetaan purstiveräjäpiiriin 19. Kuten on edellä selostettu tämä aiheuttaa vertailuapukantoaallon,

•I

jonka vaihe on Φ0 - jatkuvaa syöttämistä ilmaisimeen 8. Vaikkakin kytkinpiiriä 34 ohjaa flip-flop-piiri 13, joka valvoo kytkinpiirin 25 toimintaa, kytkinpiiri 34 toimii ainoastaan signaalien vaihtamiseksi ulostulonapojen 27 ja 28 välillä jokaisella vaakasuoralla pyyhkäisyjuovalla, ja tämän vuoksi sen ei tarvitse toimia kiinteässä suhteessa kytkinpiirin 25 kanssa, kuten oli kytkinpiirin 11 laita edellisissä kuvioissa. Sen sijaan voi kytkinpiiriä 34 ohjata toinen flip-flop-piiri.

Kuvio 10 esittää vielä toista keksinnön suoritusmuotoa, jossa kytkinpiiriä 25 käytetään signaalien muodostamiseksi, jotka johdetaan ilmaisimiin 7 ja 8 samalla tavoin kuin kuviossa 8 lukuunottamatta sitä, että ulostulonavasta 27 tuleva signaali johdetaan suoraan vain ilmaisimeen 7 ja ulostulonavasta 28 tuleva signaali johdetaan vain toiseen ilmaisimeen 8. Sen vuoksi syötetään to'seen ilmaisimeen vain plus-signaalia ja toiseen vain miinus-signaalia, mutta se, syötetäänkö ilmaisimeen 7 plus-signaalia ja ilmaisimeen 8 miinus-signaalia vai päinvastoin, riippuu kytkimen 25 asettelusta vastaanottimen vastaanottaman signaalin suhteen. Tämän tekniikan mukaisesti kytkinpiiriä 11 ohjaa vaihtosignaali flip-flop-piiristä 13, joka on kiinteässä suhteessa kytkinpiiriin 25· Kun kytkinpiiriä 25 näin ollen ohjataan sillä, tavalla, että se aiheuttaa plus-signaalin esiintymisen ulostulonavass a 27 sekä miinus-signaalin esiintymisen 13 58035 ulostulonavassa 28, on kytkinpiiri 11 samanaikaisesti kuvion 10 esittämässä asennossa plus-signaalin saapuessa ja. vastakkaisessa asennossa miinus-signaalin saapuessa. Tämä aiheuttaa sen, että plus-signaali sekä vaiheeltaan miinus-signaaliin nähden vastakkainen signaali siirtyvät vuorotellen kytkinpiirin 11 läpi. Kun nämä kaksi signaalia kytkinpiiristä 11 johdetaan purstiveräjän 15 kautta jatkuvaan aaltogeneraattoriin 16, ne aikaansaavat vertailuapukantoaallon, jonka vaihe on Φο ja joka syötetään ilmaisimeen 7, johon syötetään myös plus-signaalia.

Jos toisaalta miinus-signaalia syötetään ilmaisimeen 7 navasta 27 ja plus-signaalia ilmaisimeen 8 navasta 28, on ilmaisimeen 7 syötettävä vertailuapukantoaalto, jonka vaihe on -φ . Tätä kehitetään saattamalla kytkinpiiri 11 olemaan päinvastaisessa asennossa kuin kuviossa 10 plus-signaalin saapuessa sekä esitetyssä asennossa miinus-signaalin saapuessa. Kytkinpiirin ulostulo muodostuu tällöin miinus-signaalista, jota seuraa vaiheeltaan plus-signaaliin nähden vastakkainen signaali, ja tämä yhdistetty signaali ohjaa jatkuvaa aaltogeneraattoria 16 sekä oskillaattoria 17 muodostamaan tarvittavaa apukantoaaltoa, jonka vaihe on -φ .

Seurauksena tästä toimintatavasta saadaan ilmaisimista 7 ja 8 aina oikeat ilmaistut värisignaalit riippumatta flip-flop'in 13 ulostulosignaalin polariteetista televisiosignaalin saanumisaikaan nähden. Tietenkin on välttämätöntä, että flip-flop 13 on synkronoitu vaihtamaan ulostulotilaansa synkronisesti vaakasuoran pyyhkäisyn ohjaussignaalien kanssa. Ilmaistut ulostulosignaalit tulevat ilmaisimesta 7 seuraavassa järjestyksessä: (Lb - Εγ)·η _ lf (ER - Εγ)η + (Εβ - Ey)'n + (Εβ - Εγ)η + kun päinvastoin ilmaistut signaalit ilmaisimesta 7 saapuvat järjestyk-sessä (Er - EY)n + x, (KR - EY)-n + ^ (ER - Εγ)„ + Jt (E„ - Εγ)'η t j. ...., tulevat ilmaistut signaalit ilmaisimesta 8 järjestyksessä: (EB " EY)?n* (EB ' EY5n + 2» (EB ' EY}'n + 2» (EB " F'Y)n + H»* * *

Kuvio 11 esittää vielä toista esillä olevan keksinnön muunnosta, jossa ilmaisimiin 7 ja 8 syötettävät vertailuapukantoaalto-signaalit muodostetaan samalla tavalla kuin kuviossa 8. Toisaalta ovat ilmaisimet 7 ja 8 kytketyt ulostulonapoihin 27 ja 28 samalla tavoin kuin vastaavat ilmaisimet kuviossa 10.

Kuviossa 1 esitetyssä keksinnön suoritusmuodossa ovat ilmaisimet 7 ja 3 taas yhdistetyt kytkimeen 25 samalla tavalla kuin kuviossa 10, mutta näihin ilmaisimiin syötettävät vertailuapukanto-aallot muodostetaan kuvion 9 esittämällä tavalla.

I" 5 8035

Kuvioiden 2 ja 6-9 mukaisissa suoritusmuodoissa voidaan kais-tanpäästövahvistimen 1 erottama värikkyyssignaali syöttää muuttumattomana ilmaisimeen 3. Siinä tapauksessa saadaan ilmaistut sig-naalit (r.g - Εγ)η, (kg - Εγ)η + λ, (t-g - Εγ)η + 2, (Εβ ~ Εγ)η + 5,... peräkkäin ilmaisimesta 8.

Kuvioiden 2, 6, 7 ja 10 esittämissä suoritusmuodoissa on mahdollista aktivoida kytkinpiiriä 11 siten, että oskillaattorista 17 saadun vertailuapukantoaallon vaihe on -φσ sinä aikana, jolloin kytkinpiiri tai 25 siirtää plus-signaalia ilmaisimeen 7. Apukanto-aaltoa, jonka vaihe on -φ , kehitettäisiin näissä olosuhteissa mikäli oskillaattorin 17 toiminnan ohjaamiseksi käytettäisiin miinus-signaalia sekä vaiheeltaan plus-signaaliin nähden vastakkaista signaalia. Vaihtoehtoisesti, kun kytkinpiiri 4 tai 25 on tilassa, jossa se syöttää miinus-signaalia ilmaisimeen 7, siirtyvät plus-signaali sekä vaiheeltaan miinus-signaalin suhteen vastakkainen signaali vuorotellen purstiveräjän 15 läpi, aiheuttaen oskillaattorin 17 muodostamaan ulostulosignaalia, jonka vaihe on ^ ja joka syötetään ilmaisimeen 7 vaiheenkääntäjän kautta.

Toinen muunnos, joka voidaan tehdä keksinnön eri suoritusmuodoissa, on sijoittaa purstiveräjäpiiri 19 signaalitiehen kytkinpii-rien 11 ja 3^ jälkeen.

Kuvioiden 8, 9, 11 ja 12 esittämissä suoritusmuodoissa, joissa käytetään kytkinpiiriä 25, jota yleensä sanotaan kaksoiskytkimeksi, saadaan plus-signaalia jatkuvasti toisesta ulostulonavoista 27 ja 28 sekä miinus-signaaleja jatkuvasti toisesta. Seurauksena tästä voidaan kytkinpiiri 11 korvata summauspiirillä. Tämä sallisi ulos-tulonavasta 27 tulevan signaalin yhteenlaskemisen sellaisen signaalin kanssa, joka muodostetaan kääntämällä toisesta ulostulonavasta 28 tulevaa signaalia vaiheenkääntäjän 9 avulla. Näiden kahden signaalin summa voitaisiin tällöin johtaa purstiveräjäniiriin 15. Tällä järjestelyllä, kun plus-signaali saadaan navasta 27, lasketaan purstisig-naali B+ ja vaiheeltaan miinus-signaalin purstisignaaliin nähden vastakkainen signaali B_ yhteen purstisignaalin johtamiseksi, jonka vaihe on φ . Tätä vektoriyhteenlaskua esitetään kuviossa 13Λ.

Kun päinvastoin miinus-signaali saadaan ulostulonavasta 27, lasketaan purstisignaali 3_ ja vaiheeltaan plus-signaalin purstisignaaliin nähden vastakkainen signaali B+ yhteen purstisignaalin Bp johtamiseksi piiristä 15, jonka signaalin vaihe on -φ kuten ilmenee kuviosta 13B. 'Jäin ollen voidaan värikkyys signaalia ilmaista oikein ilmaisimessa 15 58035 7 edellä selostetulla tavalla ohjaamalla jatkuvaa aaltogeneraattoria 16 signaalilla tai 32. On kuitenkin tärkeätä, että yhteenlaskettavat signaalit ovat samansuuruiset, koska resultantin vaihe ei riipu ainoastaan komponenttien vaiheista vaan myös niiden suhteellisista amplituideista. Kuvioiden 9 ja 12 mukaisissa suoritusmuodoissa oleva kytkinpiiri 3^ voidaan myös korvata summauspiirillä.

Edellä olevassa selostuksessa käytetään vuorotellen viivästä-mätöntä alkuperäistä värikkyyssignaalia tai sen jälkeen yhden vaakasuoran juovan ajaksi viivästettyä värikkyyssignaalia jatkuvan valikoidun värikkyyssignaalin muodostamista varten. Vaihtoehtoisesti on mahdollista käyttää tiettyä alkuperäisen värikkyyssignaalin juovaa sekä signaalia, jota on viivästetty vaakasuoran pyyhkäisyajan parittoman monikerran verran. Edelleen keksintö ei ole rajoitettu vertailuapu-kantoaaltojen muodostamiseen R-Y- ja B-Y-akselia pitkin. Keksintöä voidaan myös soveltaa kantoaaltojen muodostamiseksi I ja Q-sig-naalien tai sentapaisten ilmaisua varten.

Esillä olevan keksinnön mukaan piirin rakenne on yksinkertainen eikä kuvaa toistettaessa tapahdu huononemista. Vastaanottimessa käytetään ainoastaan viivästyspiiriä 2 sekä kytkinpiiriä kaistan-päästövahvistimen 1 ja ilmaisimien 7 ja 8 välissä. Tämä on erittäin yksinkertaista verrattuna ns. standardi-PAL-järjestelmään. Yksinkertaistetussa PAL-ilmaisinjärjestelmässä johdettaisiin kaistanpäästö-vahvistimesta tuleva signaali suoraan ilmaisimiin. Jos vaihesäröä ^esiintyy, kuten esitetään kuviossa 1^4, niin vierekkäisten juovien ilmaistut värisignaalit vaihtelevat suuruudeltaan vastakkaisiin suuntiin, ja kylläisyysero vierekkäisten juovien värisignaalien välillä tulee riittävän suureksi aiheuttaakseen laadun huononemista toistetussa kuvassa. Esillä olevan keksinnön mukaan ei kuitenkaan esiinny kylläisyyseroa saman signaalin vierekkäisten juovien välillä. Lisäksi on vierekkäisten juovien välisen vaihesärön =<. aiheuttama kylläisyysero liian pieni aiheuttaakseen minkäänlaista toistetun kuvan laadun kärsimistä. Tämä käy ilmi vektoridiagrammasta kuviossa 15.

Esillä olevan keksinnön mukaisesti muodostetaan edelleen vuorotellen kahta signaalia. Näistä toinen on purstisignaali, joka vastaa juovan aikaväliä, jolloin eräällä värisignaalilla on tietty vaihe. Vuorotte-leva signaali on vaiheeltaan muiden juovajaksojen purstisignaaliin nähden vastakkainen signaali. Muina juovajaksoina on mainitun väri-signaalin nodulaatioakseli vaiheeltaan vastakkainen. Näitä signaaleja muodostetaan poimimalla vuorotellen ensin viivästämätön värikkyys-signaali ja sitten värikkyyssignaali, jota on viivästetty yhden juovan tai 16 5 8035 parittoman juovamäärän pyyhkaisyn ajan verran. Apukantoaaltoa, jota käytetään mainitun värikkyyssignaalin ilmaisemiseksi, muodostetaan mainittujen erotettujen signaalien ohjauksella. Näin ollen voidaan ilmaisimiin syötettyjä värikkyyssignaaleja aina ilmaista määrätyn-vaiheisilla vertailu-apukantoaaltosignaaleilla riippumatta viivästä-mättömän ja viivästetyn signaalin vuorottaisesta kehittämisoperaati-osta. Lisäksi tätä kehittämistä ei tarvitse ohjata, mikä sallii keksinnön mukaisen piirirakenteen yksinkertaistamisen edelleen.

Claims (12)

17 58035

1. Väritelevision ilmaisinjärjestelmä vastaanotinta varten, joka on sovitettu vastaanottamaan yhdistetyn väritelevisiosignaalin, joka sisältää värintahdistussignaaleja, valonvoimakkuussignaalin komponentteja sekä ensimmäisen ja toisen värisignaalikomponentin, joiden modulaatioakselit ovat 90°:n vaihesiirrossa amplitudimoduloituina yhteiselle apukantoaallolle, jolloin ensimmäisen värisignaalikomponentin modulaatioakselia käännetään jaksoittain siten, että sillä on määrätty kulmasuhde vuorottaisten juovajaksojen aikana ja vastakkainen kulmasuhde muiden juovajaksojen aikana, johon ilmaisinjärjes-telmään kuuluu viivästyspiiri värikomponenttien viivästyttämiseksi, kytkinlaite värisignaalikomponenttien ja viivästettyjen värikomponenttien siirtämiseksi vuorottaisten juovajaksojen aikana, jolloin viivästyspiiri ja kytkinlaite toimivat yhdessä jatkuvasti valitun värisignaalin aikaansaamiseksi, jossa ensimmäisellä värikomponen-tilla on modulaatioakseli, jolla on sama kulmasuhde kunkin juovajak-son aikana, ilmaisin jatkuvasti valitun värisignaalin ilmaisemiseksi, ja generaattori, joka kehittää paikallisen kantoaaltosignaalin halutun vaiheisena ja on yhdistetty ilmaisimeen apukantoaaltosignaalin syöttämiseksi ilmaisua varten, tunnettu siitä, että vaiheen-käännin (9) on sovitettu kääntämään ainakin valittuina juovajaksoina vastaanotettujen värintahdistussignaalien vaiheen, että generaattori (16, 17) on vaiheohjattu ja sillä on ohjaussisäänmeno, johon vuorotellen syötetään vastaanotetut värintahdistussignaalit ja vaihekään-netyt värintahdistussignaalit, niin että saadaan apukantoaaltosig-naali, jonka vaihe on vastaanotettujen ja vaihekäännettyjen värintahdistussignaalien vaiheiden välissä.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen järjestelmä,t u n n e t t u toisesta kytkinlaitteesta (11), jossa on ensimmäinen sisäänmeno (10), johon syötetään värintahdistussignaaleja vuorottaisina juovajaksoina, toinen sisäänmeno (12), joka on yhdistetty vaiheenkääntimeen (9) ja vastaanottaa vaihekäännetyt värintahdistussignaalit muina juovajaksoina, ja ulostulo (14), joka on yhdistetty vaiheohjattuun generaattoriin (16, 17) värintahdistussignaalien ja näiden vaihekäännettyjen toistojen syöttämiseksi vuorotellen generaattoriin.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että toinen kytkinlaite (11) on yksinapainen vaihtokytkin, jonka ensimmäinen sisäänmeno (10) on yhdistetty viivästyspiirin si-säänmenoon värintahdistussignaalien vastaanottamiseksi vuorottaisina juovajaksoina. 18 580 35

4. Patenttivaatimuksen 2 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että ensimmäinen sisäänmeno (10) on yhdistetty ensimmäisen kytkinlaitteen (4 tai 25) ulostuloon (6 tai 27).

5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen järjestelmä, tunnettu vaiheen ohjauspiiristä (18), joka on sovitettu generaattorin (16, 17) ja ilmaisimen väliin paikallisen apukantoaaltosignaalin vaiheen ohjaamiseksi.

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen järjestelmä, jossa ilmaisin (7) ilmaisee ensimmäisen värisignaalikomponentin ja toinen ilmaisin (8) ilmaisee toisen värisignaalikomponentin jatkuvasti valitussa väri-signaalissa, tunnettu siitä, että toinen generaattori (21, 22, 23) kehittää toisen paikallisen apukantoaaltosignaalin suoraan vastaanotetusta värintahdistussignaalista.

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen järjestelmä,t u n n e t t u toisesta vaiheen ohjauspiiristä (24), joka on sovitettu toisen generaattorin (21, 22, 23) ja toisen ilmaisimen (8) väliin ja säädetään yhdessä ensimmäisen vaiheen ohjauspiirin kanssa ohjaamaan samanaikaisesti molempia paikallisia apukantoaaltosignaaleja.

8. Patenttivaatimuksen 2 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että sekä ensimmäinen että toinen kytkinlaite toimivat tasatahdissa väritelevisiosignaalin juovatoistotahdin kanssa.

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että toisessa kytkinlaitteessa (11) on ensimmäinen sisäänmeno (12), joka on yhdistetty vaiheenkääntimeen (9) vaihekäännettyjen värintahdistussignaalien vastaanottamiseksi, toinen sisäänmeno (10) ei-vaihekäännettyjen värintahdistussignaalien vastaanottamiseksi, ja ulostulo (14), joka on yhdistetty ensimmäiseen sisäänmenoon ensimmäisessä tilassa ei-vaihekäännettyjen värintahdistussignaalien vastaanottamiseksi, ja toinen sisäänmeno toisessa tilassa ei-vaihekäännetty-jen värintahdistussignaalien vastaanottamiseksi.

10. Patenttivaatimuksen 6 mukainen järjestelmä,jossa ensimmäisessä kytkinlaitteessa (25) on ensimmäinen ja toinen ulostulo (27 ja vastaavasti 28), jotka on yhdistetty ensimmäiseen (7) ja vastaavasti toiseen (8) ilmaisimeen vastaanotettujen ja vastaavasti viivästettyjen värintahdistussignaalien syöttämiseksi näihin ensimmäisen juovajakson ja vastaavasti seuraavan juovajakson aikana, tunnettu kolmannesta kytkinlaitteesta (34), jossa on ensimmäinen sisäänmeno (33)> joka on yhdistetty ensimmäisen kytkinlaitteen (25) ensimmäiseen ulostuloon (27) värintahdistussignaalien vastaanottamiseksi tästä, toinen sisäänmeno (35), joka on yhdistetty ensimmäisen kytkinlaitteen toiseen ulostuloon (28) värintahdistussignaalien vastaanottamiseksi tästä, ja 19 5 8035 ulostulo, joka on vuorotellen yhdistettävissä ensimmäiseen ja toiseen sisäänmenoon (33 ja vastaavasti 35) värintahdistussignaalien siirtämiseksi vuoronperään toiseen generaattoriin (21, 22, 23).

11. Patenttivaatimuksen 2 mukainen järjestelmä, tunnettu värintahdistussignaaliveräjäpiiristä (15), joka on yhdistetty toisen kytkinlaitteen (11) ulostuloon (l^i) vastaanottamaan tästä vuoron perään jokainen värintahdistussignaali, jotka vuorotellen ovat suoria ja vaihekäännettyjä, joka veräjäpiiri on yhdistetty ensimmäiseen generaattoriin (16, 17) syöttämäään vuorotellen vaihekäännettyjä ja ei-vaihekäännettyjä värintahdistussignaaleja, ja veräjäpulssigene-raattorista (20), joka on yhdistetty veräjäpiiriin (15), niin että tämä päästää läpi vain värintahdistussignaaleja.

12. Patenttivaatimuksen 6 mukainen järjestelmä, tu n n e t t u siitä, että toisesta veräjäpiiristä (19)» johon vuoron perään sy$£ tään kukin vastaanotettu värintahdistussignaali ja jossa on ulos^m ^ ulo joka on yhdistetty toiseen generaattoriin (21, 22, 23), ja veräjä-pulssigeneraattorista (20), joka on yhdistetty toiseen veräjäpiiv,Ί· . -Liri (19) tämän ohjaamiseksi siten, että värintahdistussignaalit syÖtfti-M, s caän vuoron perään toiseen generaattoriin (22). 20 58035