FI69946C - Kopplat slingfilter foer frekvens- och faskontroll i vilket forskjutningsspaenningen upphaevs - Google Patents

Description

FRI m^uULUTUSjULKAISU A Q Q A A

LBJ (11) UTLÄGGNINGSSKRIFT O 7 7 4 O

(45) ' 1 r t ^ 1 ^ Ί - J- *“* .** " ~ £ (51) Kv.lk.*/lnt.CI.* H 04 N 5/05 SUOMI_FINLAND (21) Patenttihakemus — Patentansökning 801504 (22) Hakemispäivä — Ansökningsdag gg gg gg (23) Alkupäivä —Giltighetsdag gg g g g g (41) Tullut julkiseksi — Blivit offentlig ^g gg

Patentti- ja rekisterihallitus Nähtäväksipanon ja kuul.julkaisun pvm. - *

Patent- och registerstyrelsen ' ' Ansökan utlagd och utl.skriften publicerad 31 .1 2 ,o5 (32)(33)(31) Pyydetty etuoikeus—Begärd prioritet 17.05.79 USA(US) 39883 (71) RCA Corporation, 30 Rockefeller Plaza, New York, New York 10022, USA(US) (72) Steven Alan Steckler, Clark, New Jersey, Alvin Reuben Balaban, Lebanon,

New Jersey, USA(US) (74) Oy Koister Ab (54) Kytketty taajuuden ja vaiheen ohjausta varten tarkoitettu silmukka-suodatin, jossa kumotaan siirrosjännite - Kopplat slingfilter för frekvens- och faskontroll i vilket förskjutningsspänningen upphävs Tämän keksinnön kohteena ovat television vaakapoikkeutusoskil-laattorin taajuusohjausjärjestelyt (AFPC), joissa silmukkasuodin on kytkettävä ja jossa kytkinlaite aiheuttaa silmukan toimintaa häiritsevän siirrosjännitteen.

Televisionäytön rasteria pyyhitään vaaka- ja pystysuunnissa esitettävään videosignaaliin liittyvien vaaka- ja pystytahdistussig-naalien määräämällä taajuudella. Koska yhdistetyssä videosignaalissa saattaa olla kohinakomponentteja, on televisiolaite tapana tehdä kohinalle epäherkäksi vaihelukitulla silmukalla, jossa säädettävä vaa-kataajuinen oskillaattori on kytketty takaisinkytkentäsilmukkaan yhdessä vaiheherkän ilmaisimen ja alipäästösuotimen kanssa siten, että vaiheilmaisin muodostaa säädettävän oskillaattorin vaiheen ja videoon liittyvien vaakatahdistuspulssien vaiheen eroa kuvaavia pulsseja. Vaiheilmaisimen pulssit suodatetaan alipäästösuotimessa, josta ne tuodaan oskillaattorin ohjaustuloon, jolloin oskillaattorin taa- 69946 juus pysyy keskimääräisen tahdituspulssitaajuuden suuruisena.

Televisionäyttölaitteella halutaan usein esittää videotoisto-laitteesta tai -nauhurista tulevaa yhdistettyä videosignaalia. Kuva-nauhureissa käytetään yleensä useita toistopäitä, joista jokainen pyyhkii nauhaa mekaanisesti. Eräässä tavallisessa ratkaisussa käytetään kahta päätä, jotka pyyhkivät nauhaa vuorotellen pystypoikkeutus-kentän kestoajan verran. Ettei näyttötietoa menettäisi eikä siihen tulisi katkoja, on toisen pään aina aloitettava seuraavan kenttäpyyh-käisy olennaisesti samanaikaisesti ensimmäisen pään pyyhkäisyn loppumisen kanssa. Jos toistossa käytettävässä nauhajännityksessä tai nau-hansiirtomekanismin mitoissa on eroja nauhoitustilanteen vastaaviin suureisiin nähden, aiheutuu tästä peräkkäisten vaakatahdistuspulssien väliseen aikaan eroja toiston ja nauhoituksen välille, etenkin sinä ajanjaksona, jonka aikana tapahtuu pyyhkäisypäiden vaihto. Tämä aiheuttaa epäjatkuvuuden eli askelmuutoksen vaakapoikkeutusoskillaat-torin tahdistusta ja rasterin ohjausta varten käytettävissä oleviin vaakatahdistuspulsseihin. Vaihemuutos tapahtuu normaalisti noin viisi vaakajuovaa ennen pystypyyhkäisyjakson päättymistä.

Tällainen vaiheen askelmuutos saa vaihelukitun silmukan ohjaamaan vaakapoikkeutusoskillaattoria siten, että tämä vaihe muuttuu ja mukautuu tahdistussignaalien muuttuneeseen vaiheeseen. Vaihelukitun silmukan alipäästösuotimen vahvistusominaisuudet estävät kuitenkin normaalisti oskillaattorin vaihetta muuttumasta niin nopeasti, että sen ja tahdistusviestien välillä ehtisi tapahtua täydellinen tahdistus ennen pystysammutusjakson loppumista. Tämä saattaa aiheuttaa näytettävän videokuvan vääristymistä.

US-patentissa 3 740 489 (myönnetty 19.06.1973 nimellä D.

Willis) on esitetty ulkoinen kytkin, jonka avulla käyttäjä voi muuttaa vaihelukitun silmukan alipäästösuotimen ominaisuuksia haluttaessa käyttää kuvanauhuria videolähteenä. Tämä muuttaa vaihelukitun silmukan ominaisuuksia, jolloin oskillaattori pystyy muuttamaan vaihettaan tai siirtymään uutta vaihetta kohti entistä nopeammin. Käyttäjä saattaa kuitenkin unohtaa kääntää kytkintä, jolloin em. kuvavääris-tymä tulee mahdolliseksi, tai saattaa unohtaa palauttaa kytkimen nor-maaliasentoon otettaessa vastaan lähetettyjä viestejä, jolloin tele-visiovastaanottimen vaakatahdistus tulee entistä herkemmäksi kohinalle .

11 3 69946 US-patentista 3 846 584 (annettu 9.11.1974 nimellä Itoh ym.) tunnetaan ratkaisu, jossa alipäästösuodin kytketään kytkimen avulla kokonaan eroon vaihelukitusta silmukasta ennalta määrätyksi rajalliseksi ajaksi. US-patentti 4 144 544 (13.3.1979, Fernsler) taas käsittelee bipolaaritransistorin kollektoriemitteritien käyttöä kytkin-laitteena. US-patentista 4 093 963 (6.6.1978, Uchida) taas tunnetaan kahden vastarinnan kytketyn komplementaarisen bipolaaritransistorin käyttö kytkinlaitteena.

Kaksisuuntaisia virtoja kytkemään käytetyssä bipolaaritransis-torissa ovat eri johtamissuuntien jännitehäviöt eri suuret. Tätä ongelmaa ei voida ratkaista transistorien vastarinnan kytkennällä, koska kantaohjaus on yksisuuntainen, koska transistorien ominaisuudet eivät yleensä ole samat ja koska työjakso on epäsymmetrinen. Tämän vuoksi tapahtuu transistorikytkimen ollessa kytkettynä vaihe-ilmaisimesta kytkettävään suotimeen tulevan kaksisuuntaisen virran nettotasasuuntaus. Tämä tasasuunnattu signaali aiheuttaa suodinkon-densaattoreihin varauksen, joka ei riipu vaakaoskillaattorin ja vaa-katahtisignaalien suhteellisesta vaiheesta vaan sensijaan kytkimen ON- ja EI-tilojen suhteesta. Kytkintransistorin jokainen sellainen siirtyminen ON-tilasta EI-tilaan, joka muuttaa silmukkasuotimen aikavakiota, aiheuttaa transienttijännitteen, joka vaikuttaa suodin-kondensaattoreihin ja saa aikaan vaakaoskillaattorin ei-toivottavaa vaihesiirtymää, minkä voi aiheuttaa kuvaputkella näkyvien pystyviivojen taipumista.

Television vaakapoikkeutusoskillaattorissa AFPC on ohjattu oskillaattori, jolla on taajuudenohjaustulo sekä lähtö, johon värähtelyt syntyvät. Vaakatahdistuslähteeseen ja oskillaattorin lähtöön on kytketty vaiheilmaisin, jonka ]ähtösignaali kuvaa tahtisignaalien ja värähtelyjen vaihe-eroa. Vaiheilmaisimen lähtöön ja oskillaattorin taajuusohjaustuloon on kytketty säädettävä suodin, joka sulkee vasta-takaisinkytkentäsilmukan ja suodattaa lähtösignaalin oskillaattorin ohjausjännitteeksi, jolla oskillaattori tahdistetaan tahdistussignaa-liin. Säädettävässä suotimessa on säädettävä impedanssi, jonka avulla suotimen aikavakiota muutetaan ajoittain. Kun impedanssia muutetaan, se aiheuttaa ensimmäisen siirrosjännitteen, joka häiritsee ohjaus-jännitettä ja samalla myös tahdistusta. Tämän keksinnön mukaisessa 4 69946 laitteessa ohjattava impedanssilaite sisältää laitteen, joka aiheuttaa toisen siirrosjännitteen, joka vaikuttaa ensimmäistä jännite-siirrosta vastaan ohjausjännitteen pitämiseksi oleellisesti vakiona ja siten kyseistä häiriön pienentämiseksi.

Kuvioissa kuvio 1 esittää lohko- ja kaavamuodossa tämän keksinnön sisältävää televisiovastaanotinta sekä sen toimiessa esiintyviä erilaisia aaltomuotoja (amplitudi ajan funktiona), kuvio 2 esittää kaavamaisesti tämän keksinnön selostamisen kannalta hyödyllisen AFPC-silmukkasuotimen jännitteitä ja resistansseja, ja kvuio 3 on kaaviokuva tämän keksinnön vaihtoehtoisen suoritusmuodon sisältävästä AFPC-silmukkasuotimesta.

Kuviossa 1 on esitetty osa televisiovastaanottimesta, jolla voidaan ottaa vastaan lähetettyjä signaaleja sekä ulkoisesta video-lähteestä tulevia signaaleja. Antenni 10 ottaa vastaan kantoaallolle moduloituja lähetettyjä televisiosignaaleja. Antenniin 10 on kytketty viritin-, välitaajuusvahvistin- ja videoilmaisinlaite 12, jolla vastaanotetusta signaalista otetaan talteen videomodulaatio. Videosignaali tulee valintakytkimen 14 napaan 14a. Kytkimen 14 napaan 14b on kytketty ulkoinen videojakki 16. Kytkimellä 14 valittu videosignaali tuodaan tahdistussignaalierottimen 18 tuloon. Erotin 18 erottaa yhdistetystä videosignaalista vaakatahdistuspulssit (kuviossa aaltomuoto 19) ja tuo ne transistorin 22 kannalle, joka muodostaa yleisesti numerolla 20 merkityn vaiheilmaisimen yhden tulon. Vaihe-ilmaisimessa 20 on emitterikytketyt transistorit 24 ja 26, joiden emitterit on kytketty vastuksen 28 kautta transistorin 22 kollekto-rille. Transistorien 24 ja 26 kannoille tulee suora esijännite resistiivisestä jännitteenjakajasta (merkitty yleisnumerolla 28), joka on kytketty B+:n ja maan väliin ja joka sisältää vastukset 20 ja 32. Transistorien 24 ja 26 kannat on kytketty vastuksien 34 ja 36 kautta jännitejakajan 28 väliottoon. Virtapeilin 38 tulo on kytketty transistorin 24 kollektoriin ja lähtö transistorin 26 kollektoriin, ja se toimii differentiaali/yksipuolimuuttajana, joka muodostaa transistorin 26 kollektorille vaihevertaajän 20 suuri-impedanssisen lähdön.. Lähtö impedanssia esittää vastus 41.

Il 5 69946

Vertaajan 20 lähtö on kytketty suotimen 40 tuloon. Suotimessa 40 on tulopisteen 43 ja maan välissä suuritaajuuksinen rajakonden-saattori 42 sekä pientaajuinen keskiarvokondensaattori 44, jonka toinen pää on kytketty liitokseen 43 ja toinen pää liitokseen 45. Transistori 46a muodostaa sarjakytkennän liitoksen 43 ja maan väliin. Liitoksesta 43 on kytketty impedanssinasetusvastus 48 vaakapoikkeu-tusoskillaattorin 50 pieni-impedanssiseen tuloon.

Vaakaoskillaattorin 50 taajuutta ja vaihetta ohjaa suotimesta 40 tuleva signaali, ja oskillaattori synnyttää vaakataajuisia pulsseja, jotka tuodaan vaakapoikkeutuspiiriin (lohko 52), jolloin kuvaputkeen (ei esitetty) liittyvässä vaakapoikkeutuskäämissä 54 pyrkii kulkemaan poikkeutusvirta, jonka aiheuttama poikkeutusjännite tuodaan käämiin 54 kytkettyyn integraattoriin 56. Integraattori 56 synnyttää sykkivästä poikkeutusjännitteestä vaakataajuisen sahalaitasignaalin (aaltomuoto 57), ja tuo sen kytkentäkondensaattorin 58 kautta vaihe-ilmaisimen transistorin 26 kannalle. Sahaviestiä 57 verrataan vaaka-tahdistuspulsseihin vaiheilmaisimessa 20, joka synnyttää sahahammas-signaalin 57 ja vaakapulssien 19 taajuus- ja vaihe-eroja esittäviä virtapulsseja.

Tahdistussignaalien erotin 18 erottaa kytkimellä 14 valitusta yhdistetystä videosignaalista myös pystytahdistussignaalit (aaltomuoto 62), jotka tuodaan pystytaajuusoskillaattoriin 60, joka aiheuttaa värähtelyjä tahdissa pystytahdistuspulssien kanssa. Oskillaattorin 60 pystytaajuiset pulssit tuodaan pystypoikkeutusvaihvistimen 64 tuloon, ja tämän vahvistimen lähdöllä ohjataan kuvaputkeen liittyvää pystypoikkeutuskäämiä 66. Käämin 66 kanssa sarjaan on kytketty virta-anturivastus 68, joka kytkee vahvistimen 64 tuloon takaisinkytkentä-jännitteen.

Vahvistimen 64 lähdön A jännite tuodaan monostabiiliin multi-vibraattoriin (MVB) 70 erotus- ja kytkentäpiirin 80 kautta. MVB 70 joutuu epästabiiliin tilaansa pystypoikkeutuspulssin jälkireunalla ja palaa stabiiliin tilaansa 14 ms viiveen jälkeen. Koska pystypyyh-käisyjakson pituus on noin 16 ms, MVB 70 synnyttää alhaalla olevan lähtösignaalin stabiilissa tilassaan noin 2 ms ajaksi ennen pysty-paluujakson päättymistä. MVB:n 70 lähtö on kytketty säädettävään kytkimeen 90, jonka sisältämän NPN-transistorin 92 emitteri on kytketty maahan ja kollektori vastuksen 47 kautta liitokseen 45. Multi- 69946 vibraattorin 70 stabiilina aikana, johon kuuluu osia pystypaluu- ja sammutusjaksoista, transistori 92 ei johda ja vastus 47 ei ole vastuksen 46a rinnalla. Suotimen 40 kondensaattorin 44 kanssa sarjassa oleva resistanssi on siten suurimmillaan eli suodin 40 on nopeimmillaan. Silmukan ollessa nopeassa tilassa pystypaluujakson lähellä se pystyy reagoimaan nopeasti tulosignaalin askelmuutoksiin. Transistori 92 johtaa kuitenkin pystypyyhkäisyjakson suurimman osan aikana, jolloin vastus 46a vastuksen 47 rinnalla ja suotimen 40 vasteaika lyhenee ja kohinakäyttäytyminen paranee.

Tähän mennessä kuvattu televisiolaite on samanlainen kuin edellä mainitussa Fernslerin patentissa esitetty. On huomattava, että kondensaattori 44 on suurempi kuin kondensaattori 42 ja että suurin osa vaiheilmaisimen 20 synnyttämästä virrasta kulkee kondensaattorin 44 kautta. Normaalitoiminnan aikana tulee vaiheilmaisimesta 20 sykkivä virta, jonka napaisuus voi olla kumpi tahansa, eli joko transistori 24 ja virtapeili 38 taikka vastus 26 johtaa pääasiassa, jolloin suotimen läpi kulkee virta. Osa suotimen läpi kulkevasta virrasta kulkee transistorin 92 kautta. Kun peili 38 johtaa, virta kulkee suotimen ja transistorin 92 läpi transistorin 92 normaaliin johtamissuun-taan, ja transistorin 92 kollektorilla on noin 0,2 V positiivinen jännite maahan nähden. Kun transistori 26 johtaa suodinkondensaatto-rin 44 ja transistorin 92 kautta, transistorin 92 kollektori-kanta-liitos on päästösuuntainen, ja multivibraattori tekee myös kanta-emitteriliitoksen päästösuuntaiseksi. Transistorin 92 kanta pysyy 1 Vbe positiivisena maahan nähden niin kauan kuin transistorin 26 ja suotimen 40 virta pysyy pienenä multivibraattorista 70 transistoriin 92 tulevaan esijännitevirtaan nähden. Kun transistori 92 toimii tässä käänteisessä muodossa, sen kollektorin ja emitterin välille syntyy siirtymäjännite, joka voi olla erilainen kuin transistorin normaalitilassa. Normaalitoiminnassa voidaan odottaa, että vaiheilmaisimen 20 synnyttämässä virrassa on yhtä paljon kumpaakin napaisuutta. Transistorin 92 kollektorijännite voi kuitenkin vaihdella kahden jännitteen välillä, joiden keskiarvo maahan nähden ei olekaan nolla.

Transistorin 92 kollektorilla oleva keskimääräinen siirrosjän-nite jaetaan vastusten 46a ja 47 muodostamalla jännitejakajalla, ja jaettu jännite suodatetaan siirrosjännitteeksi kondensaattoreilla 42 7 69946 ja 44. Kondensaattorit 42 ja 44 varautuvat siis transistorin 92 synnyttämää siirrosjännitettä kohti pystypyyhkäisyjakson aikana ja purkautuvat nollaa kohti transistorin 92 ollessa sammuneena. Tämä aiheuttaa liitoksessa 43 häiritsevän jännitesiirroksen, joka tulee vaa-kapoikkeutusoskillaattoriin 50 ja saattaa aiheuttaa tämän ei-toivot-tavaa vaihesiirtymistä, joka taas aiheuttaa kuvan pystyviivojen taipumista.

Tämän keksinnön mukaan vastus 46a on osa resistiivistä jännite jakajaa 46, johon kuuluu myös B+:n ja liitoksen 45 väliin kytketty vastus 46b. Vastusten 46a ja 46b arvot valitaan siten, että jännite-jakajan tehollinen impedanssi on se resistanssi, joka halutaan sarjaan kondensaattorin 44 kanssa nopeassa tilassa. Jännitejaksosuhde valitaan siten, että jakajan 46 väliottojännite on yhtä suuri kuin transistorin 92 kollektorille syntyvä keskimääräinen siirrosjännite. Kuviossa 2 on kondensaattori 44 esitetty kytketyksi piirin pisteeseen 43. Kondensaattorin 44 pisteestä 43 etäämpänä oleva pää on kytketty piirin pisteeseen 43. Piste 45 on kytketty vastuksen 47 kautta paristoon 292, joka esittää siirrosjännitettä. Piste 45 on kytketty vastuksen 246 kautta pariston 293 toiseen napaan, ja pariston toinen napa on kytketty maahan. Vastus 246 ja paristo 293 esittävät jännite-jakajan 46 tehollista impedanssia ja ekvivalenttijännitelähdettä.

Vastuksissa 47 ja 246 ei kulje keskimääräistä virtaa, koska paristojen 292 ja 293 arvot ovat yhtä suuret. Koska paristojen 292 ja 293 sisäiset resistanssit ovat nolla, kondensaattorin 44 kautta maahan kulkevat vaihtovirrat (vastuksen 47 sisältävän haaran ollessa virtapiirissä) näkevät vastusten 47 ja 246 rinnakkaisimpedanssin. Silloin kun transistori 92 ei johda, pariston 292 voidaan katsoa olevan poistetun kuvion 2 virtapiiristä. Tällöin kondensaattorin 44 kautta maahan kulkeva virta kohtaa ainoastaan vastuksen 246 impedanssin. Pisteen 45 tasajännite ei kuitenkaan muutu pariston 293 ansiosta. Kondensaattoriin 44 ja suotimen muihin osiin eivät siis vaikuta transistorin 29 kytkemisestä aiheutuvat transienttijännitteet, joten oskillaattorin 50 tahdistus ei häiriinny.

Kuviossa 3 siirrosjännite on napaisuudeltaan negatiivinen ja syntyy jännitejakajassa, joka on nyt vastuksen 47 tilalla. Piste 45 on kytketty maahan vastuksella 346, jonka suuri impedanssi tekee suotimen 40 nopeaksi. Transistorin 92 kollektori on kytketty suoraan 69 946 pisteeseen 45. Transistorin 92 emitteri ei nyt ole kytketty maahan vaan jännitejakajan 347 väliottoon. Jakajassa 347 on negatiivisen jännitelähteen B- ja maan välille kytkettynä vastukset 347a ja 347b. Jännitejakajan 347 tehollinen impedanssi on yhtä suuri kuin se resistanssi, joka vastukselle 47 halutaan suotimen 40 toimiessa nopeassa tilassa. Jakajan 347 väliottojännite valitaan suuruudeltaan samaksi ja napaisuudeltaan vastakkaiseksi kuin transistorin 92 aiheuttama siirrosjännite, jolloin liitoksen 45 siirrosjännite eliminoituu.

Tämän keksinnön eräässä tietyssä suoritusmuodossa on edullista että kondensaattorin 44 kanssa sarjassa oleva resistanssi on 3900 ohmia transistorin 92 ollessa johtamaton, ja hitaassa tilassa noin 350 ohmia. Kun oletetaan, että kytkintransistorin aiheuttaman siirros jännitteen keskimääräinen arvo on 0,1 V ja B+ on 1C V, kuviosta 1 voidaan laskea seuraavat komponenttiarvot: vastus 46a 3980 ohmia 46b 394 kilo-ohmia 47 390 ohmia Tämän keksinnön muut suoritusmuodot ovat ilmeisiä alaa tunteville. Kytkintransistorin emitterille voidaan esimerkiksi kytkeä jän-nitejakajan 347 asemesta mikä tahansa pieni-impedanssinen jännitelähde, esim. kyllästyneen transistorin kollektori. Vastus 46b voidaan korvata virtalähteellä, jolloin tämän lähtoimpedanssia käytetään laskettaessa jakajan impedanssia. Periaatteessa voidaan vastuksen 46a asemesta käyttää myös virtalähdettä, jos B+:n arvo on sopiva. Keksinnön avulla voidaan korjata minkä tahansa kytkinlaitteen joko luontaisesti tai epäsymmetrisen taikka epälineaarisen johtamisen vuoksi aiheuttama siirrosjännite.

Il

Claims (11)

1. 9 69946
2. 1. Television vaakapoikkeutusoksillaattorin vaiheohjaussilmuk-ka, johon kuuluu: ohjattava oskillaattorilaite, jossa on taajuudenohjaustulo ja värähtelylähtö; vaakatahdistussignaalien lähteeseen sekä oskillaattorin lähtöön kytketty vaiheilmaisin, joka synnyttää tahdistussignaalien ja värähtelyjen välistä taajuus- ja vaihe-eroa kuvaavaan lähtösignaalin; ja vaiheilmaisimen lähtöön sekä oskillaattorin taajuudenohjaus-tuloon kytketty ohjattava suodinlaite vastatakaisinkytketyn AFPC-silmukan sulkemiseksi ja lähtösignaalin suodattamiseksi, jotta saadaan oskillaattorin ohjausjännite oskillaattorin tahdistamiseksi tahdistussignaalien kanssa; ohjattavassa suodinlaitteessa on edelleen ohjattava impedanssilaite, jolla suotimen aikavakiota muutetaan ajoittain, ja tämä ohjattava impedanssilaite aiheuttaa toiminta-aikansa yhtenä osana ensimmäisen ohjausjännitettä häiritsevän jännitesiirrok-sen, tunnettu siitä, että ohjattava impedanssilaite (45,46, 47,90) sisältää laitteen (46), joka aiheuttaa toisen siirrosjännit-teen, joka vaikuttaa ensimmäistä jännitesiirrosta vastaan ohjaus-jännitteen pitämiseksi oleellisesti vakiona ja siten kyseisen häiriön pienentämiseksi.
3. 2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että ohjattavassa impedanssilaitteessa (45,46,47,90) on: kytkin (92); ja kytkenlaite (47 ja 92:n emitterikytkentä), joka kytkee kytkimen (92) ohjattavan impedanssilaitteen muuhun osaan (45,46).
4. 2. Patenttivaatimuksen 2 mukainen laite, tunnettu siitä, että kytkentälaite (92:n emitterikytkentä) kytkee kytkimen toisen pään vertailupotentiaalilahteeseen (maa).
5. 4. Patenttivaatimuksen 2 tai 3 mukainen laite, tunnettu siitä, että toisen siirrosjännitteen aiheuttava laite (46) on kytketty kytkimen siihen päähän, joka on etäämpänä vertailujännitelähteestä (maa).
6. 5. Patenttivaatimuksen 2 mukainen laite, tunnettu siitä, että toisen siirrosjännitteen aiheuttavassa laitteessa (46) on vä-lioton (45) sisältävä jännitejakaja (46). 10 69946
7. 6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen laite, tunnettu siitä, että kytkentälaite (92:n emitteri) kytkee kytkimen toisen pään vertailupotentiaalilähteeseen (maa); ja väliotto (45) on kytketty kytkimen (92) siihen päähän, joka on etäämpänä vertailupotentiaalilähteestä (maa).
8. 7. Patenttivaatimuksen 5 tai 6 mukainen laite, tunnettu siitä, että väliotto (45) on kytketty kytkentälaitteeseen (47).
9. 8. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että ohjattavassa impedanssilaitteessa on ensimmäinen resistans-silaite (46a), joka on kytketty ohjattavaan suodinlaitteeseen liitoskohdassa määräämään ohjattavan suodinlaitteen nopeus; tämän ensimmäisen resistanssilaitteen rinnalle kytketty kytkinlaite (90), joka muuttaa ohjattavan suodinlaitteen impedanssia ja joka synnyttä ensimmäisen siirrosjännitteen; ja että toisen siirrosjännitteen aiheuttavassa laitteessa on toinen resistanssilaite (46b), joka on kytketty liitoskohtaan sekä jännitelähteeseen siten, että se synnyttää toisen, ensimmäisen siirrosjännitteen keskiarvon suuruisen siirrosjännitteen, jolloin häiriö pienenee.
10. 9. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että ohjattavassa impedanssilaitteessa on ohjattavaan suodinlaitteeseen (40) kytketty ensimmäinen resistanssilaite (46a tai 346), joka määrää ohjattavan suodinlaitteen nopeuden; toinen resistanssi-laite (47 tai 347a); toisen resistanssilaitteen ja kytkinlaiteen (90) muodostama ensimmäinen sarjapiiri, joka on kytketty ensimmäisen resistanssilaitteen rinnalle muuttamaan ohjattavan suodinlaitteen impedanssia kytkinlaitteen ohjaamana, että kytkinlaite synnyttää johtaessaan ensimmäinen virhejännitteen; ja että toisen siirrosjännitteen synnyttävässä laitteessa on jännitelähteeseen (B+ tai B-) sekä toiseen resistanssilaitteeseen kytketty kolmas resistanssilaite (46b tai 347b), joka synnyttää toisen siirrosjännitteen.
11. 10. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että toisen siirrosjännitteen synnyttävässä laitteessa (46) on suodinlaitteen (40) kanssa sarjaan kytkettynä ensimmäinen resistanssilaite (46a) suodinlaitteen nopeuden määräämiseksi; ja ensimmäiseen resistanssilaitteeseen (46a) sekä potentiaalilähteeseen (B+) kytketty toinen resistanssilaite (46b), toisen siirrosjännitteen aiheuttamiseksi ensimmäisen resistanssilaitteen yli. 69946 11