FI69794C - Automatisk anordning foer fjaerrstyrd foerflyttning av jaernvaegsvagnar eller boggier - Google Patents

Description

1 69794

Automaattinen laite rautatievaunujen tai telien kauko-ohjatuksi siirtämiseksi

Keksinnön kohteena on automaattinen laite rautatie-5 vaunujen tai telien kauko-ohjatuksi siirtämiseksi, joka käsittää rautatiekiskojen suuntaiselle kulkukiskolle ainakin osaksi sovitetun ja vetovaijeriin yhdistetyn runko-osan, johon on sovitettu tartuntavälineet vaunun tai telin pyörän laippaan tarttumista varten, jolloin rautatiekisko-10 jen suuntainen kulkukisko on sovitettu kulkemaan rautatie-kiskoparin välissä.

Tunnetut siirtolaitteet ovat esimerkiksi erilaisiin vinttureihin ja köyteen perustuvia laitteistoja. Laitteet voivat olla joko yhteen suuntaan tai molempiin suuntiin ve-15 täviä. Yleinen toimintaperiaate on vetorummun ja köyden väliseen kitkaan perustuva veto. Molempiin suuntiin vetävissä laitteissa käytetään päättymätöntä köysilenkkiä. Tällaisten tunnettujen laitteiden epäkohtana on ollut käyden luistaminen, jolloin laite ei vedä. Lisäksi tällaisten laitteiden 20 epäkohtana on ollut niiden käytön hankaluus mm. siksi, että köydet ovat usein tiellä, laitteet vaativat usein rakenteita kiskojen väliin, laitteita ei voida automatisoida jne.

Eräs toinen alalla varsin hyvin tunnettu järjestelmä perustuu kahteen eri suuntiin vetävään hydrauliseen vinttu-25 riyksikköön. Laitteistossa käytetään teräksistä vetoköyttä, joka on sovitettu kiertämään ohjausrullaston ja taittopyö-rästön kautta köysitelalta toiselle. Vaunuja tai vaunujonoa vedetään köydessä olevalla ketjukolmiolla, joka on varustettu koukulla vaunun sivuvetolenkkiin kiinnittämistä var-30 ten. Tällä järjestelmällä on pystytty korjaamaan useita aiemmissa laitteissa esiintyneitä epäkohtia. Järjestelmän epäkohtana on se, että esimerkiksi vaunuun tarttumista ei pystytä ohjaamaan kauko-ohjauksella. Lisäksi epäkohtana on se, että järjestelmässä on ulkonevia osia suhteellisen pal-35 jon, (mm. ketjukolmio jne.), jotka ovat herkkiä epäpuhtauksille ja kaikenlaiselle romulle, jota syntyy esimerkiksi 2 69794 vaunujen korjaus- ja huoltopaikalla, jossa järjestelmää usein käytetään.

Lisäksi tunnetaan järjestelmiä, joissa vaunuun tarttuminen tapahtuu sähkökäyttöisten tarttuimien avulla.

5 Tarvittava sähkövirta syötetään joko kaapelin välityksellä tai käyttämällä akkuja. Laitteiden huonona puolena on niiden iso koko, joka ei käytännössä ole hyvä ratkaisu, koska esimerkiksi korjattavista vaunuista roikkuu usein erilaisia osia, rautalankoja jne., jotka takertuvat isokokoiseen 10 laitteeseen. Tällaiset laitteet ovat lisäksi herkkiä vioille ja toiminnaltaan epävarmoja, mm. siksi, että veto- ja jarrutussuunnassa tapahtuva tarttuminen ei ole varmistettu toimimaan samanaikaisesti luotettavalla tavalla. Lisäksi akkujen toiminta ei varsinkaan kylmissä olosuhteissa ole 15 kyllin luotettavaa.

Alalla tunnetaan myös järjestelmä, jossa tarttuminen on sovitettu tapahtumaan vaunun tai telin pyörään, tarkemmin sanottuna pyörän laippaan. Tämän järjestelmän huonona puolena on ollut sen käytön hankaluus, sillä järjestelmän 20 automatisoimista ei ole pystytty toteuttamaan. Näin ollen tartuntavälineitä on tässä järjestelmässä ohjattava käsin aina sen vaunun vierestä, jota halutaan siirtää. Tämä on luonnollisesti hankalaa ja hidasta. Lisäksi tämän järjestelmän epäkohtana on ollut se, että minkäänlaista lukitusta 25 vaunulla ei ole onnistuttu aikaansaamaan, vaan tarttuminen tapahtuu ainoastaan vetosuunnassa. Näin ollen on aina vaarana, että siirrettävä vaunu tai teli pääsee karkaamaan esimerkiksi silloin, kun se alkaa liikkua nopeammin kuin sitä siirtävä laite.

30 Keksinnön tarkoituksena on saada aikaan laite, jolla ei ole aikaisempien laitteiden epäkohtia. Tähän tulokseen on päästy keksinnön mukaisen laitteen avulla, joka on tunnettu siitä, että tartuntavälineet on sovitettu liikkumaan sisäänvedetystä vapaa-asennosta tartunta- ja lukitusasen-35 toon yksinomaan vetovaijeriin ohjatun kiristysvoiman avulla.

3 69794

Keksinnön mukaisen laitteen etuna on rakenteen yksinkertaisuus, josta on seurauksena laitteen lujuus ja toimintavarmuus. Tämä on seurausta siitä, että kaikki laitteen toiminnan kannalta olennainen tieto, kuten siirto, tarttu-5 minen, irrotus, ohjataan laitteelle yksinomaan vetovaijerin avulla, jolloin toiminta on erittäin varmaa. Laitteen toiminta voidaan myös automatisoida yksinkertaisella tavalla, sillä tartunta- ja irrotustoiminnot voidaan tehdä luotettavalla tavalla kauko-ohjatusti. Keksinnön mukainen laite 10 on lisäksi kooltaan pieni ja siinä ei ole mitään ulkonevia osia, joten laite ei ole esteenä muulle toiminnalle, sillä vetovaijeri voidaan helposti suojata niin, että esimerkiksi trukilla ajo tai työntekijöiden oleskelu kiskojen läheisyydessä ei hankaloidu tai muutu vaaralliseksi. Keksinnön mu-15 kainen laite on lisäksi tunteeton talviolosuhteille ja muille mahdollisille epäpuhtauksille ja esteille. Keksinnön mukainen vetolaite on myös erittäin helppo korjata tai vaihtaa, joten mahdolliset katkokset toiminnassa muodostuvat lyhyiksi. Keksinnön mukaisen laitteen etuna on lisäksi 20 se, että vetäviä laitteita voidaan helposti asettaa useita peräkkäin ja automaattinen veto voidaan helposti toteuttaa tapahtuvaksi joko toiselta tai molemmilta puolilta rataa, jolloin veto saadaan erittäin tehokkaaksi.

Keksintöä ryhdytään seuraavassa kuvaamaan tarkemmin 25 piirustuksessa esitetyn erään edullisen suoritusesimerkin avulla, jolloin kuviot 1 ja 2 esittävät keksinnön mukaista laitetta periaatteellisena sivukuvantona, kuvio 3 esittää kuvioiden 1 ja 2 raukaista laitetta 30 ylhäältä nähtynä, kuvio 4 esittää kuvioiden 1, 2 ja 3 mukaista lai tetta rautatiekiskojen suunnassa nähtynä silloin, kun tar-tuntavälineet ovat tartunta-asennossa, kuvio 5 esittää kuvioiden 1-4 mukaista laitetta 35 rautatiekiskojen suunnassa nähtynä silloin, kun tartunta- välineet ovat vapaa-asennossa.

4 69794 kuvio 6 esittää yläpuolelta nähtynä periaatekuvan-tona esimerkkiä siirtojärjestelmästä, jossa käytetään keksinnön mukaista laitetta ja kuvio 7 esittää yläpuolelta nähtynä periaatekuvan-5 tona toista esimerkkiä siirtojärjestelmästä, jossa käytetään keksinnön mukaista laitetta.

Keksinnön mukainen laite käsittää runko-osan 1, joka on yhdistetty vetovaijeriin 2. Runko-osaan on sovitettu tartuntavälineet 3, joiden avulla keksinnön mukainen laite 10 on sovitettu tarttumaan rautatievaunun pyörän laippaan vaunun siirtämiseksi haluttuun paikkaan. Runko-osa 1 voidaan kiinnittää vetovaijeriin 2 joko suoraan, kuten kuvioissa on tehty tai kiinnitys ja säätöluistin avulla. Kiinnitys- ja säätöluisti on yksinkertaisesti välikappale, jonka toinen 15 pää kiinnitetään vetovaijeriin ja toinen pää runko-osaan. Säätö voidaan toteuttaa esim. ruuviperiaatteen avulla. Kiinnitys- ja säätöluisteilla on käytännössä suuri merkitys, sillä niiden avulla voidaan esimerkiksi sijainnin hienosäätö ja koko laitteen vaihto suorittaa erittäin helposti ja 20 nopeasti. Kuvioiden esimerkkiin voidaan vielä tarvittaessa lisätä sopiva kiskonpuhdistusaura (ei esitetty kuvioissa), jonka tehtävänä on pitää keksinnön mukaisen laitteen kulku-kisko tai kulkuväylä puhtaana. Keksinnön mukaisen laitteen runko-osa 1 on sovitettu liikkumaan kulkukiskon 6 ja rauta-25 tiekiskon 10 varassa kuten kuvioista 4 ja 5 voidaan erityisen hyvin nähdä. Vaunun tai telin pyörään tapahtuva tarttuminen tehdään tartuntavälineiden 3 päihin laakeroitujen tartuntarullien 7 välityksellä. Em. tartuntarullat on laakeroitu pyörimään vapaasti. Tällaiset tartuntarullat 30 7 ovat alalla sinänsä aiemmin tunnettuja, joten niiden toimintaa ja rakennetta ei tässä yhteydessä selvitetä tarkemmin.

Keksinnön mukaisessa laitteessa kulkukisko 6 on sijoitettu rautatiekiskojen 10 väliin. Kulkukiskon 6 sijoitus 35 näkyy erityisen selvästi kuvioista 4 ja 5. Kuvioiden esimerkissä kulkukisko 6 on normaali rautatiekisko ja runko-osa 5 69794 1 on sovitettu liikkumaan rautatiekiskon 10 ja kulkukiskon 6 välissä, jolloin se tukeutuu molempiin em. kiskoihin. Keksinnön mukaisesti tartuntavälineet 3 on sovitettu liikkumaan sisäänvedetystä vapaa-asennosta tartunta- ja luki-5 tusasentoon yksinomaan vetovaijeriin 2 ohjatun kiristys-voiman avulla. Em. sisäänvedetty vapaa-asento näkyy esimerkiksi kuviossa 2 ja tartunta- ja lukitusasento vastaavasti esimerkiksi kuviossa 1.

Kuvioissa esitetylle esimerkille on olennaista, että 10 tartuntavälineet 3 on muodostettu kahdesta symmetrisesti sovitetusta pyörään etu- ja takapuolelta tarttuvasta salvasta, jolloin tarkastelusuuntana käytetään kiskojen pituussuuntaa. Tarttumakohtien symmetrisestä sijainnista johtuen toinen salpa toimii aina vetosalpana ja toinen vastaa-15 vasti lukitussalpana vaunun siirtosuunnasta riippuen. Tässä yhteydessä on lisäksi havaittava, että toiminta on erittäin turvallista työntekijöiden kannalta, sillä vetosalvan ja lukitussalvan samanaikainen toiminta on aina varmistettu, jolloin esimerkiksi lukitussalvan käyttöä ei voi unohtaa.

20 Kuvioiden esimerkissä salvat on muodostettu runko-osaan 1 laakeroiduista vipuelimistä. Vetovaijerin 2 päät on tällöin yhdistetty vipuelinten toisiin päihin. Vipuelimet on laakeroitu kääntymään akselin 9 ympäri.

Keksinnön mukaisessa laitteessa on salpojen liik-25 keet sovitettu tapahtumaan esimerkiksi päättymättömäksi silmukaksi muodostettuun vetovaijeriin 2 ohjatun kiristys-voiman avulla, jolloin vaijeria kiristettäessä salvat nousevat esimerkiksi kuviossa 1 esitettyyn tartunta-asentoon ja vaijeria löysättäessä sisäänvedettyyn vapaa-asentoon.

30 Em. vapaa-asennossa salvat menevät täysin runko-osan 1 sisään, kuten kuvioista 2 ja 5 voidaan nähdä. Salpojen liikkeet on merkitty kuvioon 1 nuolten avulla.

Keksinnön mukainen laite voidaan helposti siirtää kauko-ohjatusti kulkukiskoa 6 pitkin haluttuun kohtaan ja 35 edelleen kauko-ohjatusti, vetovaijeriin 2 ohjataan ennalta-määrätty kiristysvoima, jolloin tartuntavälineet 3 käänty- 6 69794 vät tartunta-asentoon, tarttuvat pyörän laippaan ja lukitsevat sen niin, että irtautuminen kumpaankaan suuntaan ei ole mahdollista. Tässä yhteydessä voidaan lisäksi mainita, että keksinnön mukaisen laitteen siirron haluttuun paik-5 kaan, siirrettävän vaunun kohdalle, ei tarvitse olla täysin tarkka, sillä tarttuminen tapahtuu laitetta siirrettäessä aina oikealla kohdalla. Tällöin voi esimerkiksi toinen salvoista olla aluksi pyörän alla. Kuvion 1 tapauksessa voidaan kuvitella, että oikeanpuoleinen salpa on jäänyt pyö-10 rän kohdalle, jolloin se ei pysty nousemaan yläasentoon. Vedettäessä laitetta oikealle em. oikeanpuoleinen salpa pääsee nousemaan yläasentoon vasta kuvion 1 esittämässä tilanteessa, jolloin samalla vasemmanpuoleinen salpa pysäyttää laitteen liikkeen oikealle ja tartunta on tapah-15 tunut oikealla tavalla. Em. toiminta on erittäin edullinen käytössä, sillä virheelliset tartunnat ja lukitukset eliminoituvat täysin. Vaunun irrotus tapahtuu vähentämällä vetovaijerin kiristysvoimaa, jolloin tartuntavälineet 3 kääntyvät painovoiman avulla sisäänvedettyyn vapaa-asen-20 toon, jolloin keksinnön mukainen laite voidaan tarvittaessa siirtää muualle. Laitteen toimintakykyä parantaa lisäksi se seikka, että tartuntavälineet 3 voidaan erittäin helposti muotoilla niin, että ne pysyvät sitä varmemmin pyörän laippaan tarttuvassa asennossa mitä suurempi vetovoima tai 25 jarrutusvoima niihin kohdistuu.

Keksinnön mukaista laitetta voidaan käyttää esimerkiksi rautatievaunujen korjauskeskuksessa tai vastaavassa paikassa. Kuviossa 6 on esitetty ylhäältä nähtynä eräs periaatteellinen ratkaisumahdollisuus. Kuvion 6 esimerkissä 30 laitteisto on tarkoitettu käytettäväksi kauko-ohjatusti kahdella raideparilla vuorotellen. Rautatiekiskoja on merkitty viitenumerolla 10. Laitteisto muodostuu kiskoparien väliin sovitetusta vetokoneistosta 11 ja kääntyvästi sovitetuista vaijerin kiristysrullista 12. Vetovaijeri 2 on 35 tällöin sovitettu kulkemaan taittorullien avulla kuviossa 7 69794 esitetyllä tavalla. Keksinnön mukainen laite, jota on esitetty tässä kuviossa viitenumerolla 1 (runko-osa) on sovitettu liikkumaan aiemmin esitetyllä tavalla raiteiden suuntaisesti. Kuviossa 6 ei ole esitetty kuin ainoastaan neljä 5 runko-osaa 1, mutta on selvää, että niitä voi olla myös useampia peräkkäin, jolloin esimerkiksi vaunojonon jokaiseen vaunuun voidaan tarttua samanaikaisesti. Kuvion 6 esimerkissä on lisäksi viitenumerolla 13 esitetty periaatteellisesti voimanlähteenä toimiva hydrauliikkakoneikko.

10 On kuitenkin selvää, että kuvion 6 rakenne on täysin periaatteellinen ja esitetty ainoastaan esimerkkinä selventämään keksinnön mukaisen laitteen toimintaa. Kuvion 5 mukaista laitteistoa käyttäen vaunut tai telit voidaan siirtää tarpeen mukaan täysin kauko-ohjatusti haluttuun paik-15 kaan.

Kuviossa 7 on esitetty toinen toteutusesimerkki, jossa käytetään hyväksi keksinnön mukaista laitetta. Viitenumerot ovat osaksi samoja kuin kuvion 5 tapauksessa. Olennaisin ero tämän laitteiston ja kuvion 5 laitteiston välil-20 lä on siinä, että kuvion 7 ratkaisussa käytetään vetovaije-ria 2 kiristysvoiman aikaansaamiseen erillistä jarrutus-koneistoa, jota on merkitty viitenumerolla 14. Jarrutus-koneisto 14 toimii tällöin myös takaisinkelauskoneistona. Kuvion 7 rakenteen toiminta on periaatteessa vastaava kuin 25 kuvion 6 laitteiston toiminta. Kuvion 7 yhteydessä on näin ollen myös huomattava se, että kuvio on periaatteellinen, joten yksityiskohdat voivat olla toisenlaisiakin. Runko-osia 1 voi tässäkin laitteistossa olla useita peräkkäin, jolloin vaunujonon jokaiseen vaunuun voidaan tarttua. Kek-30 sinnön mukaisten laitteiden sijainti toisiinsa nähden voidaan edullisesti sovittaa tarkasti aiemmin mainittujen kiinnitys- ja säätöluistien avulla. On lisäksi huomattava, että sellaisissa tapauksissa, joissa runko-osia 1 on useita peräkkäin, niin tarpeen mukaan osa laitteista voidaan lukita 35 vapaa-asentoon esimerkiksi yksinkertaisen lukkotappilait-teen avulla.

8 69794

Keksintöä ei luonnollisestikaan ole mitenkään rajoitettu edellä esitettyihin esimerkkeihin, vaan sitä voidaan muunnella patenttivaatimusten puitteissa monin eri tavoin. Näin ollen vetovaijerin kiristämisen ei tarvitse tapahtua 5 kiristysrullia 12 (kuv. 6) kääntämällä tai jarrutuskoneis-toa 14 (kuv. 7) käyttämällä, vaan ko. toiminto voi tapahtua myös muulla sopivalla tavalla. Tartuntavälineinä käytettävät salvat voidaan helposti muotoilla ja tukea niin, että ne palautuvat sisäänvedettyyn vapaa-asentoon paino-10 voiman avulla välittömästi kun vetovaijerin kiristysvoimaa vähennetään. Mikään ei kuitenkaan estä varustamasta runko-osaa jousella, joka on sovitettu varmistamaan salpojen kääntymisen vapaa-asentoon. Tällaisena jousena voidaan käyttää esimerkiksi runko-osan ja salvan yläpinnalle kiin-15 nitettyä lattajousta tai runko-osan sisään sovitettua kierrejousta jne. Tartuntavälineiden ei luonnollisestikaan tarvitse kääntyä vapaa-asennossaan täysin runko-osan sisään vaan riittää, että ne kääntyvät sellaiseen asentoon, että ne pääsevät vapaasti liikkumaan tarttumatta vaunun eri 20 osiin. Kulkukisko voidaan muodostaa myös muunlaiseksi kuin kuvioiden esimerkissä. Vastaavasti on mahdollista muotoilla runko-osa niin, että se kulkee ainoastaan kulkukiskon varassa eikä tukeudu rautatiekiskoon. On lisäksi selvää, että keksinnön mukainen laite soveltuu kaikenlaisten kiskoilla 25 liikkuvien vaunujen, telien, akselistojen yms. siirtämiseen. Näin ollen esimerkiksi termin rautatievaunut tai telit voidaan keksinnön perusidean puitteissa katsoa sisältävän kaikki em. seikat.

Claims (5)

69794

1. Automaattinen laite rautatievaunujen tai telien kauko-ohjatuksi siirtämiseksi, joka käsittää rautatiekis- 5 kojen (10) suuntaiselle kulkukiskolle (6) ainakin osaksi sovitetun ja vetovaijeriin (2) yhdistetyn runko-osan (1), johon on sovitettu tartuntavälineet vaunun tai telin pyörän laippaan tarttumista varten, jolloin rautatiekiskojen (10) suuntainen kulkukisko (6) on sovitettu kulkemaan rautatie-10 kiskoparin välissä, tunnettu siitä, että tartunta-välineet (3) on sovitettu liikkumaan sisäänvedetystä vapaa-asennosta tartunta- ja lukitusasentoon yksinomaan vetovai-jeriin (2) ohjatun kiristysvoiman avulla.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, t u n -15 n e t t u siitä, että tartuntavälineet (3) on muodostettu kahdesta symmetrisesti sovitetusta salvasta, joista toinen toimii veto- ja toinen lukitussalpana vaunun tai telin siirtosuunnasta riippuen.

3. Patenttivaatimusten 1 ja 2 mukainen laite, 20 tunnettu siitä, että veto- ja lukitussalvat on muodostettu runko-osaan (1) laakeroiduista vipuelimistä, joiden toisiin päihin vetovaijerin (2) päät on yhdistetty.

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen laite, tunnettu siitä, että vetovaijerin (2) päät on yhdistetty 25 veto- ja lukitussalvan päihin kiinnitys- ja säätöluistin avulla.

5. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen laite, tunnettu siitä, että veto- ja lukitussalpojen siirtyminen sisäänvedettyyn vapaa-asentoon on varmis- 30 tettu jousilaitteen avulla.