FI69685B - Anordning foer styrande av presskraften mellan en motdel och en ombockningsinstaellningsvals - Google Patents

Description

1 69685

Laite taipumasäädettävän valssin ja vasteosan välisen puristusvoiman säätämiseksi

Keksintö koske laitetta taipumasäädettävän valssin ja 5 vasteosan välisen puristusvoiman säätämiseksi, jolla laitteella on patenttivaatimuksen 1 mainitsemat ominaisuudet.

Eräs tällainen laite on esitelty saksalaissessa patenttihakemuksessa P 3 101 114.

Kun periaatteessa on mahdollista työskennellä yhtä 10 suurilla keskilinjavoimilla, mutta silti suorittaa alueittain korjauksia, voidaan työstettävässä aineradassa suorittaa sellaisten vikojen tasoitusta, jotka johtuvat valssijär-jestelmän eteen kytketyistä koneista tai joita peräänkytketyt koneet voivat vielä aiheuttaa. Aineradan tällaiset epäyhden-15 mukaisuudet eivät muutoin tule tasoitetuiksi valssien välisen raon takana puristusvoiman ollessa oleellisesti muuttumaton valssien koko leveydellä. Koneen käyttäjä voi kuitenkin näin valvoa tuotetta ja poistaa tällaiset epäyhdenmukaisuudet puristusvoiman yksilöllisen säädön avulla. Vaihtoehtoisesti 20 voidaan myös mitata aineradan ominaisuudet valssiraon takana ja vastaavat korjaussignaalit voidaan kytkeä takaisin muuttajaan, kuten käy ilmi DE-hakemusjulkaisusta 2 55S 677.

Edellytyksenä valssin päällyksen tukemiselle akselin suunnassa siirretystä sijoitetuille eli tietyllä tavalla vals-25 sin päällykselle "paikallisesti" kytkeytyville voimanlähteille on, että valssin päällys on tarpeeksi jäykkä voimanlähteiden eri kytkentäpisteiden välisten "aukkojen" peittämiseksi. Mutta tämä merkitsee toisaalta, että vaikuttamalla valssiraon määrättyyn alueeseen korjaussignaalilla vastaavaan voimanlähderyhmään 30 tulevat myöskin ainakin läheiset alueet - joskin vähemmässä määrin - siirretyiksi samaan suuntaan. Äärimmäisissä tapauksissa voi tällöin käydä niin , että haluttuj en tulosten sijasta vals-saustuotteessa syntyy itse asiassa aivan toinen profiilimuoto. Tämä on tietenkin erittäin haitallista, koska koneen käyttäjä 35 ei totea mitään yksiselitteistä yhteyttä suorittamansa toimenpiteen ja tuloksen välillä.

2 69685

Keksinnön tehtävänä on kehittää edelleen laitetta, jolla on patenttivaatimuksen 1 johdannossa mainitut ominaisuudet, sikäli että kun kytketään korjaussignaali, tapahtuu oleellisesti vain korjaussignaalin tarkoittamassa valssiraon 5 osassa haluttu korjausvaikutus.

Tämän tehtävän keksinnön mukainen ratkaisu on määritelty patenttivaatimuksessa 1. Tämän mukaisesti jonkin alueen voimanlähderyhmän käyttö johtaa samalla ainakin jonkin muun voimanlähderyhmän käyttöön - lähinnä lähimmän alueen -10 tai yhteiskäytössä kaikkien alueiden - niin että tietyllä tavalla ko. voimanlähteiden vaikutus kompensoi valssipääl-lyksen jäykkyyttä, ja jopa silloin, kun tämä vaikutus tapahtuu melko karkeasti, saadaan aikaan huomattava parannus, ja koneen käyttäjä voi varsinkin todeta hänelle loogisen yh-15 teyden suorittamansa toimenpiteen ja syntyvän tuloksen vä lillä.

Toisaalta korjaus-säätösignaalin suuruuden ja toisaalta tasoittavassa suunnassa vaikuttavan apukorjaussig-naalin tai -signaalien suuruuden välinen suhde riippuu kul-20 loinkin vallitsevista olosuhteista. Säädön voi aikaansaada siten, että esisäädetty keskilinjavoima tulee säädetyksi takaisin, siis tavallaan ryhmäsäätösuureiden summa saa jälleen sen arvon, joka oli annettu ennen korjaussignaalin kytkemistä, ja apukorjaussignaalin suureen voi tehdä riippu-25 vaiseksi sen alueen sijainnista, johon itse korjaussignaali kytketään, ja/tai muiden alueiden sijainnista suhteessa siihen.

Keksintöä kuvataan nyt lähemmin viitaten oheisiin piirustuksiin, joissa: 30 kuvio 1 esittää kaaviomaista kuvantoa keksinnön mu kaisesta laitteesta; kuvio 2 esittää puristusvoiman kulkua tasoitusvalssia pitkin Taulukko I ilmoittamien tietojen yhteydessä; ja kuvio 3 esittää kuviota 2 vastaavaa kuvantoa Taulukko 35 II tietojen yhteydessä.

o 69685

Kuviossa 1 nähdään koko kaaviomaisesti näytetty taivutustasoitusvalssi, joka koostuu valssin päällyksestä 10, joka on tuettuna pukille 14 voimanlähteiden 12 välityksellä. On huomattava, että toteutusesimerkissä on valssin 5 päällyksellä "vaipan muoto", koska se on ontto lieriö. Keksintö soveltuu kuitenkin myös tapauksiin, joissa valssin päällys on geometrisesti umpilieriön vaippapinta, kun taas pukki on tämän umpilieriön ulkopuolella voiman suunnasta poispäin olevalla puolella. Voimanlähteet voivat esim. 10 olla hydrostaattisia laakereita, joiden tukivoima on riippuvainen päällekytketyri öljynpaineen korkeudesta; mutta voimanlähteet voivat myös olla esim. sähkömagneettisia. Voimanlähteet voivat myös varsinkin vaipan 10 reunan lähellä olevalla alueella toimia vastasuuntaan eli olla "negatiivi-15 set"; lopuksi ymmärretään "voimanlähteillä" yleisesti sellaiset laitteet, jotka kohdistuvat paikallisesti (so. erillisissä kohdissa pitkin valssirakoa) tukivoiman valssivaipan, joka eroaa sen läheisyydessä valssin vaippaan vaikuttavista tukivoimista. Jälkimmäiseen tapaukseen luetaan siis esim.

20 laitteet, joissa valssin vaipan koko pituudella vaikuttaa toista vastavalssia kohti olevaan sektoriin hydraulipaine, jota pienennetään paikallisesti paineenvähennyksillä.

Voimanlähteinä 12 oletetaan käytettäviksi hydrostaattisia tukia, joita on yhteensä 32 tasaisin välein pitkin 25 valssin vaippaa. Tuet on jaettu yhteensä kuudeksi ryhmäksi, joihin voidaan kuhunkin kytkeä sama paine, jolloin valssin reunasta lukien ensimmäisessä ryhmässä on 4, toisessa myös 4, kolmannessa 8, neljännessä - peilisymmetrisesti - myös 8, viidennessä taas 4 ja kuudennessa myös taas 4 tukea. Tä-30 ten tarvitaan myös vain kuutta ohjausventtiiliä 16, jotka niihin johtimien 18 avulla syötettyjä sähkösäätösuureita vastaavasti syöttävät vähennettyjä työpaineita eri tukiryhmiin - joita osoittavat vastaavat nuolet.

Muuttajat 20 antavat säätösignaalit johtimien 18 kaut-35 ta. Kaikki muuttajat 20 saavat saman ohjaussignaalin säätö-elimestä 22 vastaavan, haaroitetun johtimen 24 kautta ja 4 69685 kukin muuttaja muokkaa yhteistä ohjaussignaalia ennalta-määrätyn funktion, esim. suoraviivaisen funktion, mukaisesti vastaavaksi ryhmäohjaussignaaliksi, niin että esim. valssirakoa pitkin esiintyy mahdollisimman pieniä poik· 5 keamia säätöelimen 22 määrittämästä puristusvoima-arvosta. Lisäksi ohjaussignaalin suuruus kussakin johtimessa 18 on erikseen säädettävissä, mitä osoittavat ryhmä- tai alue-säätöelimet 26 kuviossa 1.

Tähän asti kuvatuilta osiltaan kuvion 1 mukainen 10 laite vastaa tunnettua tekniikkaa, joka on mainittu johdannossa.

Kuviossa 2 on valssirakoa (abskissaa) pitkin merkitty keskilinjavoima valssiraossa ja katkoviivalla vakiona esim. 50 N/mm arvolla, kun alueilla 1-6 vaikuttavat säätösuureet, 15 jotka on ilmoitettu seuraavassa Taulukko I:ssä sarakkeessa "Ilman korjausta" (mielivaltaisia yksikköjä, jotka on vain ymmärrettävä suhteellisina, mutta jotka voivat käytännössä olla esim, öljypaineita):

20 Taulukko I

Säätösuure

Ilman korjausta Korjauksella

Alue 1 8,7 8,7

Alue 2 14,0 14,0 25 Alue 3 16,9 25,0

Alue 4 16,9 16,9

Alue 5 14,0 14,0

Alue 6 8,7 8,7 30

Sarakkeessa "korjauksella" alueiden 1,2,4,5,6 arvot ovat samat, kun taas alueella 3 on säätösuure kasvanut 16,9:stä 25,0:een siirtämällä vastaavaa aluesäätöelintä 26 edessä tai takana olevan koneen aiheuttaman vian tasoit-35 tamiseksi aineradan ko. kohdassa.

69685 5 Tämän toimenpiteen tulos näytetään kuviossa 2 ehjällä viivalla ja siitä näkee selvästi, että tulos ei ole mitenkään tyydyttävä: korjaus alueella 3 vaikuttaa pääasiallisesti alueella 2 ja vielä enemmän alueella 1, mutta tuskin lain-5 kaan alueella 3. Koneen käyttäjän on siis pakko suorittaa muita toimenpiteitä muiden aluesäätöelimien 26 kohdalla, jolloin halutun tavoitteen saavuttaminen edellyttää jonkin verran kokemusta.

Näiden toimenpiteiden yksinkertaistamiseksi on keksin-10 nön mukaisesti laitetta täydennetty lisäosilla, jotka näytetään kuviossa 1 ja joita kuvataan seuraavassa.

Kulloiset säätösuureiden tosiarvot syötetään johti» mien 18 kautta säätimeen 30, johon on kytketty annettuna arvona ennaltamäärätty keskiIinjavoima johtimen 24 kautta.

15 Näistä suureista säädin 30 muodostaa apukorjaussignaalit, jotka syötetään eri muuttajiin 20. Periaate on se, että aluesäätöelimien 26 kohdalla suoritetun toimenpiteen yhteydessä ovat korjaussignaalit vaikutussuunnaltaan vastakkaiset tähän toimenpiteeseen nähden ja ne kytketään ainakin siihen muut-20 tajaan (Muuttajiin), joka on lähimpänä sitä muuttajaa, johon ko. aluesäätöelin 26 vaikuttaa. Jos siis kuvion 2 esimerkin mukaisesti korjataan aluetta 3 ulkopuolisesta, niin säädin 30 toimittaa apukorjaussignaalit ainakin alueiden 2 ja 4 muuttajiin 20. Säätimen 30 rakenne voidaan kuitenkin tehdä 25 hienommaksi, ottaen huomioon ko. valssijärjestelmän, esim.

niin, että se umpimatriisin tapaan ottaa huomioon sekä ulkopuolisesta korjattujen alueiden aseman että korjaustoimenpiteen suuruuden ja toimittaa suuruuksien mukaan porrastetut apukorjaussignaalit kaikille muuttajille 20, jolloin apu-30 korjaus on sitä voimakkaampi mitä lähempänä apukorjatut alueet ovat ulkopuolisesti korjattuja alueita.

Toteutusesimerkissä oletetaan, että säädin yksinkertaisesti laskee yhteen johtimien 18 säätösuureet ja poikkeaman esiintyessä annetusta arvosta johtimessa 24 syöttää 35 suoraviivaisesti kaikkiin (lukuunottamatta ulkopuolisesti 6 69685 korjattuja) muuttajiin 20 johtimen 32 kautta saman apukor-jaussignaalin, kunnes vika on täysin tasoitettu (säädin 30 on tällöin suunniteltu I-säätimeksi). Jopa tämä hyvin yksinkertainen ja vähän kustannuksia vaativa rakenne antaa kui-5 tenkin huomattavan parannuksen; kuvio 3 näyttää kuviota 2 vastaavan kuvan linjavoiman näin saavutetusta kulusta.

Eri alueiden vastaavat säätösuureet annetaan seuraa-vassa taulukko II:ssa:

10 Taulukko II

Säätösuureet

Alue 1 5,7

Alue 2 11,0

Alue 3 25,0 15 Alue 4 13,9

Alue 5 11,0

Alue 6 5,7

On ilmeistä, että varsinkin nyt korjaus, so. ulko-20 puolisesti aikaansaatu linjavoiman kasvu alueella 3, vaikuttaa itse asiassa enimmäkseen vain tällä alueella ja että varsinkin kuvion 2 näyttämä reunapuristuksen täysin haitallinen korotus alueella 1 on lähes kokonaan häipynyt. Mutta lisäksi nähdään, että alueilla 5 ja 6, jotka ovat etäällä 25 korjatusta alueesta 3, johtaa apukorjaus haitalliseen tulokseen ja voi tehdä koneen käyttäjän suorittaman jälkiparan-nuksen tarpeelliseksi. Mutta myös tällöin on tulos yksiselitteisesti ennakoitavissa, kuten käytäntö on osoittanut. Tämän haitan voi kuitenkin vielä poistaa tekemällä säädin 30 30 vastaavasti hienommaksi, kuten edellä todettiin.

Koska säädin 30 käsittää myöskin äärimmäiset poikkeamat, jotka pakottavat koneen käyttäjän suorittamaan lähtö-suureiden korjauksen jommassakummassa johtimessa 18, voidaan ennaltamäärätyn raja-arvon ylitys panna laukaisemaan häly-35 tyssignaalin, koska tällöin on olemassa välttämättä poistettava vika jossakin eteen tai perään kytketyssä koneessa.

Claims (6)

7 69685

1. Laite taipumasäädettävän valssin ja vasteosan välisen puristusvoiman säätämiseksi, jonka valssin vaippa (10) 5 on painettavissa vasteosaa vasten akselin suunnassa erilleen sijoitettujen ja pukille (14) tuettujen voimanlähteiden avulla, jolloin eri vo:imanlähderyhmät (12) ovat erikseen ohjattavissa, ja siinä on yhteinen säätöelin (22) halutulle puristusvoimalle yhteisen ohjaussignaalin kehittämiseksi, joka 10 muutetaan kunkin ryhmän kanssa yhdistetyn muuttajan (20) avulla ryhmäohjaus signaaliksi (18) siten, että säädettävän puristusvoiman alueella poikkeamat puristusvoiman keskiarvosta valssia pitkin pidetään mahdollisimman pieninä, jolloin ryhmäohjaussignaaleihin voidaan vaikuttaa ulkopuolises-15 ti kehitetyillä korjaussignaaleilla (26), tunnettu siitä, että siinä on tasoituslaite (30), jonka avulla voi-manlähderyhmän (12) ryhmäohjauss.ignaaliin (18) vaikuttavan korjaussignaalin (26) yhteydessä voidaan kytkeä apukorjaus-signaalit (32) ainakin viereisten voimanlähderyhmien (12) 20 ryhmäohjaussignaaleihin (18) tasoittavassa vaikutussuunnas-sa, tai ainakin yhden viereisen voimanlähderyhmän (12) ryh-mäohjaussignaaliin (13), jos vaikutuksen alaisena olevan ryh-mäohjaussignaalin (18) ohjaama voimanlähderyhmä (12) on reu-naryhmä valss in vaipan päässä.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnet- t u siitä, että tasoituslaite, (30), joka kehittää apukor-j aus s ignaaleja (32) on tehty koolla, joka riippuu apukorjat-tujen voimanlähteiden (12) asemasta suhteessa korjattuun voimanlähteeseen (-lähteisiin).

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen laite, tun nettu siitä, että tasoituslaite (30) on suunniteltu vaikuttamaan kaikkiin ryhmäohjaussignaaleihin (18) paitsi ulko-puolisesti korjattuihin.

4. Jonkin patenttivaatimuksen 1-3 mukainen laite, 35 tunnettu siitä, että tasoituslaite (30) joka kehittää apukorjaussignaaleja (32), on tehty sellaisella koolla, 8 69685 että tuloksena oleva puristusvoima, joka siirtyy valssin koko pituudella, vastaa säätöelimen ennaltamääräämää suuretta.

5. Patenttivaatimuksen 2, 3 tai 4 mukainen laite, tunnettu siitä, että tasoituslaitteen (30) kehittä- 5 mien apukorjaussignaalien (32) suuruus riippuu sen voiinan-lähderyhmän asemasta, jota ohjataan korjaussignaalin (26) vaikutuksen alaisella ryhmäohjaussignaalilla (18).

6. Jonkin edeltävän patenttivaatimuksen mukainen laite, tunnettu siitä, että tasoituslaitteessa (30) on 10 hälytin, joka ennaltamäärättyjen kynnysarvojen ylityksen yhteydessä on laukaistavissa ulkopuolisesti kehitettyjen korjaus signaalien avulla. 9 69685