FI69531B - Spraongverk - Google Patents

Description

, 69531

Asennoitin

Keksinnön kohteena on asennoitin kytkimiä varten, erityisesti sellaisia kytkimiä varten, joissa on useampia 5 kuin kaksi lukitusasentoa, kytkennän lukitsemiseksi ennal-tamäärättyyn lukitusasentoon käytinakselia säätämällä tai kiertämällä, ja jossa asennoittimessa käytinakseli on liitetty kytkentäakseliin kytkimen välityksellä, jonka kytkimen puoliskoihin ainakin yhden, olennaisesti puoliskojen 10 kehän suunnassa viritettävän jousen pää tarttuu, ja ulos-tulopuolen kytkinpuolisko voidaan lukita tai vapauttaa muotosulkuisella pidätinlaitteella kiertämällä sitä, jota laitetta ohjataan käytin- ja kytkentäakseline keskinäisen aseman avulla.

15 Käsikäyttöisissä kytkimissä on ongelmana aina se, että nopeus, jolla liikkuvat koskettimet irrotetaan kiinteistä koskettimista, riippuu kytkimen käytinakselin nopeudesta. Jos kytkintä kierretään hitaasti, voi kosketuksen hitaasta katkeamisesta olla seurauksena erittäin voimakas 20 valokaari, joka aiheuttaa koskettimien käyttöiän merkittävän alenemisen ja olosuhteista riippuen myös häiriöitä kytkimessä koskettimia kiinnittävien eristinosien vaurioituessa tai kosketinjousien hehkuessa.

Senvuoksi edellytetään kytkimeltä usein, että kyt-25 kentäliikkeen nopeus ei vaikuta kytkimen käyttöön.

Näin on asianlaita moottorikäyttöisissä kytkimissä, jotka kuitenkin ovat kalliita ja joiden varjopuolena on riippuvuus tarvittavasta energialähteestä, niin että ne ovat sopimattomia moniin käyttötarkoituksiin.

30 Lisäksi tunnetaan myös käsikäyttöisiä kytkimiä, joissa kytkentänopeus on riippumaton kytkimen käsittely-nopeudesta. Näissä tunnetuissa kytkimissä on kuitenkin vain kaksi polvivipuperiaatteeseen perustuvaa kytkentäasentoa.

Keksinnön päämääränä on esittää kytkintä varten 35 asennoitin, joka mahdollistaa useat kytkentäasennot ja ._______ - 1, , _____ 2 69531 samanaikaisesti tekee kytkentäliikkeen riippumattomaksi kytkimen tai sen kytkentäakselin käsittelynopeudesta.

Keksinnön mukaan voidaan tämä päämäärä saavuttaa siten, että pidätinlaitetta ohjataan ainakin yhdellä ulos-5 tulopuoleisen kytkinpuoliskon reiässä aksiaalisesti siirrettävällä nastalla, jonka (joiden) yksi otsapinta (yhdet otsapinnat) on (ovat) vasten käytönpuoleisen kytkinpuoliskon siihen otsapintaan tehtyä ohjauskäyrää, joka on ulos-tulopuoleisen kytkinpuoliskon puolella, ja jonka (joiden) 10 toinen otsapinta (toiset otsapinnat) on (ovat) vasten kier-tymätöntä, mutta aksiaalisesti kotelossa liikkuvaa, ulos-tulopuolen kytkinpuoliskon suunnassa jousikuormitettua räikkälevyä, joka on varustettu kehän muotoon sovitetuilla, sahanhampaanmuotoisesti sijoitetuilla räikkäkohoumilla ja 15 joka voidaan saattaa kosketuksiin väliräikän kanssa, jota pidetään keirtymättömästi, mutta aksiaalisesti siirrettä-västi kiinnitettynä ulostulopuolen kytkinpuoliskoon ja joka on nastojen lävistämä, jonka väliräikän molemmissa otsapin-noissa on kehänmuotoisesti sijoitetut rivit räikkäkohoumia, 20 joista riveistä toinen voidaan saattaa kosketukseen koteloon kiinnitetyn räikkälevyn kanssa ja että nastoissa on olake, joka voidaan saattaa kosketukseen väliräikän sen otsapinnan kanssa, joka sijaitsee ulostulonpuoleisen kytkinpuoliskon puolella.

25 Tämän avulla on mahdollista vapauttaa käyttöpuolen kytkinpuolisko vasta kun veto- ja kytkentäakselit ovat toistensa suhteen tietyssä kulmassa, niin että jännitetty jousi vetää perässään käyttöpuolen kytkinpuoliskoa kytkentäliikkeen aikaansaamiseksi halutulla nopeudella, jolloin pidä-30 tinlaitteen ohjaus käyttöpuolen kytkinpuoliskon läpi samanaikaisesti myös varmistaa, että käyttöpuolen kytkinpuolisko jää ja lukkiutuu kiertosuunnassa seuraavaan, pidätinlait-teen määrittelemään, asentoon. Tämä johtuu siitä, että käyttö- ja kytkinakselin keskinäinen vääntökulma pienenee. Tä-35 ten varmistetaan myös se, että kytkin, myös silloin kun käyttöakselia kierretään yhtä, kahta tai useampaa kytkentä- 3 69531 asentoa vastaava kulma, peräjälkeen, napsahtaa kuhunkin välilläolevaan kytkentä- tai lukitusasentoon ja pois siitä, niin että kytkentä jatkuu yksittäisissä vaiheissa.

Tämä pidätinlaite voi yksinkertaisimmassa tapaukses-5 sa muodostua sakarasta, jonka ulokkeet vastaavat lukitus-asentojen lukumäärää ja/tai toimii yhdessä käyttöpuoliskon vastaavan monien ulokkeiden kanssa. Tämä sakara voi olla joko itse jousen painama käyttöpuoliskon kytkinpuolikkaan suuntaan, tai liittyvä ohjauslaite, joka ohjaa sakaran 10 kytkentää ja irrotusta, on jousen kuormittama ja painaa sakaraa kohti kytkimen käyttöpuoliskoa.

Keksinnön erään muun tuntomerkin mukaisesti on kummassakin kytkinpuoliskossa ainakin yksi syvennys tai reikä, jotka asennoittimen lepotilassa ovat samalla kohdalla ja 15 johon jousen, mieluimmin kierrejousen, taivutetut päät tarttuvat esijännitettyinä, jolloin jousen toinen pää koskettaa syvennyksen (syvennyksien) suunnilleen säteensuun-taisia seinämiä, jotka ovat myötäpäivään. Täten saavutetaan hyvin asennusystävällinen rakenne, jolloin sen jousen asen-20 nus, joka suorittaa kiertoliikkeen siirron, varsinkin jos kytkinpuoliskoissa on syvennykset jousen päiden vastaanottamiseksi, on hyvin yksinkertainen ja ongelmaton. Sitä paitsi jousen esijännittämisen kautta saadaan käytännössä suora kytkinakselin ja käyttöakselin asennon välinen yh-25 teys , niin että kytkimen kahvan asennosta saadaan yksiselitteisesti selville myös kytkimen asento tai kosketus-asento .

Pidätinlaitetta voidaan ohjata edullisesti ulos-tulopuoleisen kytkinpuoliskon rei'issä aksiaalisesti siir-30 rettävillä nastoilla, joiden yhdet otsapinnat ovat vasten käytönpuoleisen kytkinpuoliskon siihen otsapintaan tehtyä ohjauskäyrää, joka on ulostulopuoleisen kytkinpuoliskon puolella, ja joiden toiset otsapinnat ovat vasten ainakin yhtä kiertymättömästi, mutta aksiaalisesti siirrettävänä 35 pidettyä, ulostulopuoleisen kytkinpuoliskon suuntaan jousi-kuormitettua pidätinosaa, joka voidaan kytkeä ulostulo- 4 69531 puoleisessa kytkinpuoliskossa oleviin ulokkeisiin tai siihen kiertymättömästi yhdistettyyn osaan. Täten pidätinlaite saadaan yksinkertaisella tavalla irrotetuksi, kun molempia kytkinpuoliskoja keskinäisesti kierrettäessä ylitetään 5 tietty kulma, ja käytännöllisesti katsoen välittömästi pidätinlaitteen irrotuksen jälkeen se painetaan taas jou-sikuormituksella ulostulopuoleista kytkinpuoliskoa vasten, niin että pidätinlaite kytkeytyy jälleen, kun se on saavuttanut seuraavan lukitusasennon, ja estää ulostulopuolei-10 sen kytkinpuoliskon edelleen kiertämisen, vaikka käyttö-akselia kierrettäisiinkin.

Ulostulopuoleisen kytkinpuoliskon ja samalla kytkin-akselin lukitusasentojen tarkaksi määrittelemiseksi eli että lukitusasentojen puitteissa olisi mahdollista saada 15 aikaan kytkinakselin tai ulostulopuoleisen kytkinpuoliskon erittäin pieni kiertokulma, on siis edullista muodostaa pidätinosa räikkälevyksi, joka voidaan saattaa kosketukseen ulostulopuoleisessa kytkinpuoliskossa kiertymättömästi, mutta kuitenkin aksiaalisesti siirrettävästi pidetyn 20 ja nastojen lävistämän väliräikän kanssa, joka on molemmilta otsapinnoiltaan varustettu kehän muotoon sovitetuilla riveillä räikkäkohoumia. Em. riveistä toinen voidaan saattaa kosketukseen koteloon kiinnitetyn räikkälevyn kanssa ja että nastoissa on olake, joka voidaan saattaa kosketukseen 25 väliräikän sen otsapinnan kanssa, joka sijaitsee käytön-puoleisen kytkinpuoliskon puolella. Täten on mahdollista kiertää käyttöakselia molempiin suuntiin ja samalla asettaa kytkinakseli tarkalleen kulloisiinkin lukitusasentoihin, jotka määräytyvät olennaisesti pystysuoraan otsapintojen 30 suhteen olevien räikkäulokkeiden kylkien perusteella.

Tällä tavalla muodostetusta pidätinlaitteesta on edelleen se etu, että asennoittimen halkaisija voidaan pitää pienenä, joten tällainen asennoitin sopii myös käyttämään pienempiä tehoja tai virtoja varten tarkoitettuja kyt-35 kimiä, jolloin suhteellisen pienestä halkaisijasta huolimatta voidaan saada aikaan leveitä räikkäkohoumia. Tämä 11 5 69531 johtaa täten pienentyneen pintapuristuksen johdosta siihen, että pidätinlaite kuluu vähemmän ja asennoittimen kestoikä on näin ollen pitempi.

Keksinnön mukainen, vain kahdelle lukitusasennolle 5 tarkoitettu asennoitin voidaan edullisesti toteuttaa myös niin, että ulostulopuoleisessa kytkinpuoliskossa on luki-tusasentoja vastaavat vastepinnat, jotka voidaan saattaa kosketukseen ainakin yhden koteloon kiinnitetyn vasteen kanssa vuorotellen. Pidätinosa on tällöin varustettu vähin-10 tään kahdella lukitusasentoja vastaavilla syvennyksillä ja/tai kohoumilla, jotka voidaan saattaa kosketukseen kukin yhden, ulostulopuoleisessa kytkinpuoliskossa olevan, olennaisesti vastaavan kohouman ja/tai syvennyksen kanssa. Tällöin kohoumissa tai syvennyksissä on kulloinkin edullisesti 15 kaksi kehän suunnassa toisistaan erillistä, olennaisesti aksiaalisessa suunnassa kulkevaa pintaa. Täten varmistetaan ulostulopuoleisen kytkinpuoliskon pysyminen tarkalleen kiinni, kunnes on saavutettu määrätty kulma-asento molempien kytkinpuoliskojen välillä, jossa asennossa pidätinosa 20 ja ulostulopuoleinen kytkinpuolisko irrotetaan toisistaan nastoja liikuttamalla. Tämä keskinäinen kytkeytyminen saavutetaan uudestaan vasta, kun ulostulopuoleinen kytkinpuolisko ja sen kiertosuunnassa takana oleva vastepinta joutuu kosketukseen koteloon kiinnitettyn vasteen kanssa ja siten 25 saavuttaalukitusasentonsa. Tämän takia on mahdollista pitää asennoittimen halkaisija pienenä ja samanaikaisesti muodostaa pidätinlaitteen iskurasituksen alaiset pinnat suhteellisen suuriksi, ja tällä tavalla varmistaa asennoittimelle pitkä kestoikä. Em. rakenteella on lisäksi se etu, että 30 siinä tullaan toimeen mahdollisimman pienellä määrällä suhteellisen yksinkertaisesti muodostettuja osia.

Jotta ulostulopuoleiselle kytkinpuoliskolle voitaisiin saada yksinkertainen ja ennen kaikkea vastaanotettavien voimien suhteen edullinen muoto, on edullista, jos 35 ontolla sylinterimäisellä ulokkeella varustettu ulostulopuoleinen kytkinpuolisko ulottuu osittain käytönpuoleisen 69531 6 kytkinpuoliskon alueelle ja jos tässä ulokkeessa on syven-nys, jonka säteettäiset seinät muodostavat pienemmän kuin 90° kulman, edullisesti 60° kulman. Täten on mahdollista toisaalta saada aikaan molempien kytkinpuoliskojen tarpeek-5 si suuri kiertyminen ja toisaalta, että käytönpuoleisen kytkinpuoliskon alueelle ulottuvan ulokkeen yhdessä ja samassa suurelle kulma-alueelle ulottuvassa jatkeessa on jousen päiden tukemiseen tarkoitetut pinnat, niin että tämän jatkeen taivutusrasitus on sitä vastaavasti pieni.

10 Räikkälevyjen irrottamiseksi molempien kytkinpuolis- kojen keskinäisen kiertämisen tarkalleen ennaltamäärätyssä kulmassa on edullista, jos käytönpuoleisen kytkinpuoliskon ohjauskäyrässä on pienemmässä kuin n. 45° kulmassa nousevia tai laskevia kohoumia. Täten aikaansaadaan myös se, että 15 kytkinpuoliskoja keskinäisesti kierrettäessä suurimman osan aikaa pidätinosan ulokkeet pysyvät ulostulopuoleisen kytkinpuoliskon ulokkeiden peittäminä mahdollisimman suuressa määrin ja tämä peittävyys sitten hyvin nopeasti vähenee, jolloin myöskin vältetään liiallinen pintojen pu-20 ristus ulokkeiden reuna-alueella.

Keksintöä selitetään nyt lähemmin piirustuksen avulla, jossa kuvio 1 esittää leikkausta keksinnön mukaisen asen-noittimen ensimmäisestä suoritusmuodosta lepoasennossa, 25 kuvio 2 esittää kuvion 1 kaltaista leikkausta, kui tenkin hetkellä, jolloin kytkinakseli vapautuu, kuvio 3 on kuva asennoittimesta osiinsa hajotettuna, kuvio 4 on leikkaus keksinnön mukaisesta, kaksi-asentoisesta suoritusmuodosta lepoasennossa, 30 kuvio 5 esittää kuvion 4 mukaista leikkausta het kellä, jolloin kytkentäakseli vapautuu, kuvio 6 kuvioiden 4 ja 5 mukainen asennoitin osiinsa hajotettuna ja kuviot 7-9 ovat leikkauksia molemmista kytkinpuo-35 liskoista pitkin viivaa VII - VII kytkinpuoliskojen eri asennoissa.

Il 7 69531

Kytkimessä on käytinakseli 1, joka kulkee päätylevyn 2 läpi ja joka voidaan yhdistää ei-esitettyyn kädensijaan tai vastaavaan. Tähän käytinakseliin 1 on käyttöpuoliskon kytkinpuolisko 30, 30' liitetty mukanakiertyvästi käytin-5 akselin 1 hammasakselimaisella olakkeella 4. Käytönpuolei-sen kytkinpuoliskon 3 olake 5 kylkee etukuoren 6 reiän läpi, joka etukuori on kiinnitetty ruuveilla 7 päätylevyyn 2 sekä peräkuoreen 8.

Käyttöpuolen kytkinpuoliskossa 100 tai 100' on ont-10 to, sylinterinmuotoinen olake 31, joka ulottuu käyttöpuolen kytkinpuoliskon 30, 30' tai niiden olakkeen 32 yli. Nämä olakkeen 31, 32 ovat mieluimmin kuitenkin varustettu kahdella, mutta ainakin yhdellä syvennyksellä 33, 34, joiden vastaavat seinät ovat soimassa tasossa, silloin kun asennoitin 15 on lepotilassa. Näihin seiniin tukeutuvat kierrejousen 90 säteittäisesti taivutetut päät, joka jousi ympäröi käyttö-puolen kytkimen 100, 100' olaketta ja joka on esijännitetty.

Kuvioista 7-9 käy ilmi, miten jousen 90 päiden kulma yhdessä olakkeen 32 kiertymisen kanssa pienentää 20 käyttöpuolen kytkinpuoliskoa, jolloin jousen jännitys kasvaa, kunnes, kuten tuonnempana selitetään, pidätinlaite vapauttaa ulostulopuolen kytkinpuoliskon 100, 100' ja seuraa jousivoiman vaikutuksesta käyttöpuolen kytkinpuoliskoa. Tällöin tulee jousen 90 jännitys riippumattomaksi käyttö-25 puolen kytkinpuoliskon pyörimissuunnasta.

Käyttöpuolen kytkinpuoliskossa 30, 30' on ympyrän-kaaren muotoinen ohjauskäyrä 13, joka on työstetty kytkin-puoliskon 100, 100' ulostulonpuoleiseen otsapintaan. Tämän ohjauskäyrän kummallakin puolella on esimerkiksi 45° kul-30 massa kaltevat korokkeet 13'. Ohjauskäyrässä 13 ovat nastat 14, 14', niin että niitä voidaan siirtää aksiaalisesta ulostulopuolen 100, 100' kytkinpuoliskossa.

Kuvioiden 1-3 mukaisessa suoritusmuodossa, joka on tarkoitettu kahta tai useampaa lukitusasentoa varten, käyt-35 töpuolen kytkinpuoliskossa 100, navan 16 ulkosivulla, ham- 8 69531 mastus 35, joka kiertää mukanaan aksiaalisesti siirrettävää väliräikkää 36. Tämän väliräikän 36 kummassakin sivussa on ulokkeet 37, joiden lukumäärä vastaa lukitusasentoja ja jotka toimivat yhdessä toisaalta vaippaan mukana kierty-5 västi ja aksiaalisesti liikkumattomasti kiinnitetyn räikkä-levyn 38 ja toisaalta mukanakiertyvästi mutta peräkuoren 8 urissa 39 aksiaalisesti siirtyvästä kiinnitetyn sekä jousien 40 vasten kytkimen ulostulopuolta painaman räikkälevyn 41 kanssa, jolloin molemmat räikkälevyt 38, 41 yhdessä 10 väliräikän 36 kanssa estävät kiertymisen eri suuntiin.

Olennaisesti molemmista räikkälevyistä 38, 41 ja väliräikästä 36 muodostuvan pidätinlaitetta ohjaa nastat 14', joiden jatkeet 42 ulottuvat reiän läpi väliräikässä, jonka vieressä ovat jousen kuormittamat räikkälevyt 41, 15 niin että nastan olake 43 voidaan saattaa kosketukseen väliräikän kanssa. Jos käyttöpuolen kytkinpuoliskoa 30 kierretään, liukuvat nastat 14' tietystä kiertokulmasta lähtien ohjauskäyrän 13 kohoamille 13' ja painavat jousen kuormittamaa räikkälevyä 41 vasten väliräikän 36 jousten 20 40 voimaa, niin että vastaavat ulokkeet 37 menettävät kos ketuksen. Jos räikkälevyn 41 ulokkeet estävät kiertymisen siihen suuntaan, johon jouset 90 pyrkivät ulostulopuolen kytkinpuoliskoa 100 saamaan, vapautuu sillä hetkellä väli-räikkä 36 ja sen mukana ulostulonpuoleinen kytkinpuolisko. 25 Jos ulostulonpuoleista kytkinpuoliskoa kuitenkin käännetään kiinteän räikkälevyn 38 sulkemaan suuntaan, on nastojen 14' edelleen kohottava ohjauskäyrän 13 kohoamille 13', jolloin olakkeet 43 tulevat kosketukseen väliräikän kanssa ja työntävät näitä poispäin kiinteästä räikkälevystä 38 kunnes ne 30 irtoavat kosketuksesta väliräikkään 36.

Kun ulostulonpuoleista kytkinpuoliskoa 100 kierretään, pienenee kytkinpuoliskojen välinen kääntökulma, ja nastat 14' liukuvat kohoamilta 13' alas, minkä vuoksi räikkälevyt 38, 41 tulevat jälleen kosketukseen väliräikän 36 35 kanssa, ja jommankumman väliräikän 38, 41 kohoamien seuraa-va jyrkkä sivu pysäyttää väliräikän 36 enemmän kiertymisen.

9 69531 Tällöin väliräikän 36 ja jommankumman räikkälevyn 38 tai 41 ulostulonpuolisen kytkinpuoliskon enemmän kiertymisen estävät, kohoamat eivät ainoastaan painu jousien 40 vaikutuksesta tarttuma-asentoonsa, vaan väliräikän 36 ja toisen 5 räikkälevyn 41 tai 38 pitkin toisiaan tasaisilla kyljillään liukuvat kohoumat tukevat tätä, niin että myös lukitusasen-tojen lukumäärän ollessa suuren ja asennoittimen kuormituksen ollessa lukuisten kytkintasojen vuoksi korkean, pysähtyy ulostulonpuoleinen kytkinpuolisko 100 varmasti saavut-10 taessaan seuraavan lukitusasennon.

Kuvioiden 4-6 mukainen suoritusmuoto poikkeaa kuvioiden 1 - 3 mukaisesta siten, että ulostulonpuoleisessa kytkinpuoliskossa 100' on, sen ulkokehällä, kaksi syvennystä 50, joiden säteittäiset seinät toimivat vastepintoina 15 molempien yksittäisten lukitusasentojen määrittelemiseksi, jolloin vastepinnat 51 toimivat yhdessä peräkuoreen 8 tehdyn kahden vasteen 52 kanssa. Ulostulonpuoleisen kytkinpuoliskon pidättämiseksi jousen 90 virittämisen aikana kiertämällä käyttöpuolen kytkinpuoliskoa 30, on edellisessä, 20 käyttöpuolen vastakkaisen kytkinpuoliskon 30 otsapannoissa kaksi kohoumaa 53, jotka rajoittavat kehänsuuntaisia aksiaalisia pintoja ja jotka toimivat yhdessä pidätinosan 54 kanssa. Tässä pidätinosassa 54 on kaksi paria diametraali-sesti toisiaan vastapäätä sijaitsevia ja kohoumia 53 vas-25 taavia syvennyksiä 55, 55', joiden kulma vastaa lukitus-asentoja. Tätä peräkuoren 8 urissa 39 kiertymättömästi, mutta aksiaalisesti siirtyvästi kiinnitettyä pidätinosaa 54 vasten, jota jouset 40 painavat kohti ulostulopuolen kytkinpuoliskoa 100', ovat nastat 14 ja ohjaavat tätä jo 30 selitetyllä tavalla. Tässä suoritusmuodossa ei pidätinosa 54 pysäytä ulostulon puoleista kytkinpuoliskoa 100' kuitenkaan seuraavan lukitusasennon kohdalla, vaan sen tekevät vaipan vasteet 52, minkä jälkeen pidätinosa 54 jousien 40 vaikutuksesta tulee jälleen kosketukseen kytkinpuoliskon 35 100' kanssa.

ίο 69531

Ulostulopuoleisessa kytkinpuoliskossa 100' on erotukseksi kuvioiden 1-3 suoritusmuodosta käyttöpuolen kytkinpuoliskon ulokkeissa 31 ja 32 vain yksi syvennys 33 tai 34, minkä vuoksi voimansiirto on kaksinkertaisempi ja 5 osan rakenne yksinkertaisempi. On selvää, että myös kuvioiden 1 - 3 suoritusmuodossa voi käyttöpuolen kytkin-puolisko olla rakenteeltaan tällainen.

Claims (3)

1. 69531 u - ' 1. Asennoitin kytkimiä varten, erityisesti sellaisia kytkimiä varten, joissa on useampia kuin kaksi lukitus-5 asentoa, kytkennän lukitsemiseksi ennaltamäärättyyn luki-tusasentoon käytinakselia säätämällä tai kiertämällä, ja jossa asennoittimessa käytinakseli (1) on liitetty kytken-täakseliin (17) kytkimen (30, 100, 100') välityksellä, jonka kytkimen puoliskoihin ainakin yhden, olennaisesti puo-10 liskojen kehän suunnassa viritettävän jousen (90) pää tarttuu, ja ulostulopuolen kytkinpuolisko (100, 100') voidaan lukita tai vapauttaa muotosulkuisella pidätinlaitteel-la (36, 38, 41; 54) kiertämällä sitä, jota laitetta ohjataan käytin- ja kytkentäakselien (1; 17) keskinäisen aseman 15 avulla, tunnettu siitä, että pidätinlaitetta ohjataan ainakin yhdellä ulostulopuoleisen kytkinpuoliskon (100, 100*) reiässä (15) aksiaalisesti siirrettävällä nastalla (14, 14'), jonka (joiden) yksi otsapinta (yhdet otsa-pinnat) on (ovat) vasten käytönpuoleisen kytkinpuoliskon 20 (30) siihen otsapintaan tehtyä ohjauskäyrää (13), joka on ulostulopuoleisen kytkinpuoliskon (100, 100') puolella, ja jonka (joiden) toinen otsapinta (toiset otsapinnat) on (ovat) vasten kiertymätöntä, mutta aksiaalisesti kotelossa liikkuvaa, ulostulopuolen kytkinpuoliskon (100, 100') suun-25 nassa jousikuormitettua räikkälevyä (41), joka on varustettu kehän muotoon sovitetuilla, sahanhampaanmuotoisesti sijoitetuilla räikkäkohoumilla ja joka voidaan saattaa kosketuksiin väliräikän (36) kanssa, jota pidetään kiertymättö-mästi, mutta aksiaalisesti siirrettävästi kiinnitettynä 30 ulostulopuolen kytkinpuoliskoon (100) ja joka on nastojen (14') lävistämä, jonka väliräikän (36) molemmissa otsa-pinnoissa on kehänmuotoisesti sijoitetut rivit räikkäkohou-mia (37), joista riveistä toinen voidaan saattaa kosketukseen koteloon kiinnitetyn räikkälevyn (38) kanssa ja että 35 nastoissa (14·) on olake, joka voidaan saattaa kosketukseen _____ - r .__ 12 69 5 31 väliräikän (36) sen otsapinnan kanssa, joka sijaitsee ulos-tulonpuoleisen kytkinpuoliskon (30) puolella.
2. 2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen asennoitin, tunnettu siitä, että molemmissa kytkinpuoliskoissa 5 (30; 100, 100’) on limittäiset ontelosylinterimäiset olak- keet (32? 31), joista kukin on varustettu ainakin yhdellä avoimella syvennyksellä (34, 33) edullisesti olakkeiden (32, 31) vaippapinnoissa, jotka syvennykset asennoittimen ollessa lepotilassa ovat päällekkäin ja joihin ulokkeita 10 (32, 31) ympäröivän esijännitetyn kierrejousen (90) sisään päin taivutetut päät tarttuvat, jolloin jousen (90) toinen pää koskettaa syvennyksen (syvennyksien) (33, 34) suunnilleen säteensuuntaisia seinämiä, jotka ovat vastapäivään, ja toinen pää koskettaa toisen (toisten) syvennyksen (syven-15 nyksien) suunnilleen säteensuuntaisia seinämiä, jotka ovat myötäpäivään. ,3 69531
3. 1. Sprängverk för strömställare, i synnerhet för strömställare med flera än tvä läsningslägen, för läsning 5 av kopplingen i ett förutbestämt läsningsläge genom att inställa eller vrida en drivaxel, och i vilket sprängverk drivaxeln (1) över en koppling (20, 100, 100') är förbunden med en kopplingsaxel (17), varvid en ände av ätminstone en väsentligen i kopplingshalvornas omfängsriktning spännbar 10 fjäder (90) ingriper i kopplingshalvorna, och kopplings-halvan (100, 100') pä kraftuttagssidan kan läsas och be-frias medelst en formmotsvarig spärranordning (36, 38, 41; 54) genom att vrida denna anordning, som styrs medelst driv- och kopplingsaxlarnas (1; 17) inbördes läge, k ä n -15 netecknat därav, att spärranordningen styrs medelst ätminstone ett stift (14, 14') som är axiellt för-skjutbart i en urborrning (15) i den pä kraftuttagssidan belägna kopplingshalvan (100, 100') och som med sin första frontyta (sinä första frontytor) anligger mot styrkurvan 20 (13) som är inarbetad i den frontyta i kopplingshalvan (30) pä driftssidan som är vänd mot kopplingshalvan (100, 100') pä kraftuttagssidan, och som med sin andra frontyta (sinä andra frontytor) anligger mot en vridfast, men axiellt i huset rörlig spärrskiva (41), som är fjäderbelastad i 25 riktning mot den pä kraftuttagssidan belägna kopplingshalvan (100, 100’) och som är försedd med cirkelformigt anordnade, sägtandsformat anbragda spärrupphöjningar och som kan bringas i ingrepp med en mellanliggande spärrskiva (36) som hälls vridfast, men axiellt förskjutbart förbunden 30 med kopplingshalvan (100) pä kraftuttagssidan och som är genomborrad av stift (14'), vilken mellanliggande spärrskiva (36) pä sinä bäda frontytor uppvisar cirkelformigt anordnade rader av spärrupphöjningar (37) , av vilka rader den andra kan bringas i ingrepp med en spärrskiva (38) som 35 är fäst vid huset, och att stiften (14') uppvisar en ansats ,