FI69381C - Signalbehandlingsanordning - Google Patents

Description

ΓΒ1 f11^UULUTUSjULKAISU 69381 lBJ (11) UTLÄGGNINGSSKRIFT 7001 ^ (45) P-tcr.tti iV.y^nr.ctty

Pc tent re I,!-:· In t 10 Cl .10CG

(51) Kv.lk.«/lnt.CI.‘ H Ok N 9/77 (21) Patenttihakemus — Pateruansökning 801^25 (22) Hakemispäivä — Ansökningsdag 02.05 .80 <H> (23) Alkupäivä — Giltighetsdag 02.05-80 (41) Tullut Julkiseksi — Blivit offentlig 12.11 .80

Patentti- ja rekisterihallitus Nähtäväksipanon ja kuul.julkaisun pvm.—

Patent-och registerstyrelsen ' ' Ansökan utiagd och uti.skriften pubticerad 3O.O9.85 (32)(33)(31) Pyydetty etuoikeus — Begärd prioritet j J .05.79 USA(US) 038283 (71) RCA Corporation, 30 Rockefeller Plaza, New York, N.Y. 10022, USA(US) (72) Dalton Harold Pritchard, Princeton, New Jersey, USA(US) (7¾) Oy Kolster Ab (5^) Signaalinkäsittelylaite - Signalbehandlingsanordning Tämä keksintö koskee yleisesti ottaen väritelevisiosignaa-lien käsittelylaitetta ja erityisesti sellaista uutta laitetta, jolla saadaan aikaan toistetun kuvan pystydetaljien epäsymmetrinen korostuminen, mikä tuo mukanaan ylhäältä tulevan subjektiivisesti miellyttävän valaistuksen vaikutelman.

Patentissa US 4 096 516 (Pritchard) kuvataan varuskytkentä-tekniikan (change coupled device - CCD) avulla toteutettua kampa-suodinjärjestelyä, joka soveltuu erityisen hyvin erottamaan yhdistetyn värikuvasingaalin valotiheys- ja värikkyyssignaalikomponentit toisistaan. Laitteessa on pitkän ja lyhyen CCD-viivelinjän muodostamat rinnakkaiset signaalitiet, joilla on yhteinen kello-ohjain ja jotka päättyvät yhteiseen varaussummaimeen. Havainnollisessa suoritusmuodossa, joka soveltuu standardi NTSC-tv-signaalien käsittelyyn, kellon taajuus on kolme kertaa väriapukantoaallon taajuus (so. 3x3,579545 MHz tai 10,73835 MHz) ja sitä käytetään ohjaamaan 2 69381 varausten siirtymisiä pitkässä 683 1/2 asteen kaksivaiheisessa viivelinjassa ja lyhyessä yhden asteen kaksivaiheisessa viivelin-jassa. Niiden varausten yhteenlasketuista, jotka siirretään pitkän viivelinjan ja toisen lyhyen viivelinjan kautta, käytetään ensimmäisen kampasuotimen toteuttamiseen, jolle suotimelle on ominaista säännöllisin etäisyyksin juovataajuuden puolikkaan parottomana kokonaiskerrannaisena toistuvat kaistanestopiikit; näin käsitelty valotiheyssignaali saadaan ensimmäisen varaussummaimen lähdöstä. Niiden varausten yhteenlasketuista, jotka siirretään pitkän viive-linjan ja toisen lyhyen viivelinjan (jonka tulossa tapahtuu vaiheen invertoituminen) kautta, käytetään toisen kampasuotimen toteuttamiseen, jolle suotimelle on ominaista säännöllisin etäisyyksin juovataajuuden puolikkaan parillisina kokonaiskerrannaisina toistuvat kaistanestopiikit. Sopivan kaistanpäästösuotimen läpäistyään näin käsitelty värikkyyssignaali saadaan toisen varaussummaimen lähdöstä. Pystydetaljisignaali voidaan myös saada sopivan kaistanpäästösuotimen kautta toisen varaussummaimen lähdöstä sen yhdistämiseksi em. valotiheyssignaalin kanssa, joka signaali saadaan ensimmäisestä varaussummaimesta.

Kun pystydetalji-informaatio on näin erikseen saatavissa vas-taanottimessa, jossa käytetään hyväksi em. kampasuodinjärjestelyä, tämä tarjoaa mahdollisuuden ottaa käyttöön vastaanottimessa itsessään "pystykorostuksen" so. valotiheyskomponentin pystydetaljisisäl-lön lisäämisen kasvattamalla näennäistä pystyterävyyttä tai erotte-lutarkkuutta. Lähetyskäytöstä tunnetaan hyvin nk. vertikaalisen pistevääristymän korjaimet, jolloin käytetään tämän kaltaista pysty-korostusta ennen signaalin lähettämistä. Tavanomaisessa vertikaalisten pistevääristymien korjaimessa käytetään kuitenkin hyväksi 2-H-tyyppistä kampasuodinta (käyttämällä kahta 1-H-viivelinjaa), jotta saataisiin aikaan symmetrinen pystykorostus niin, että sekä "alitukset" että "ylitykset" tulevat liittymään sekä mustavalkoisiin että valkomustiin pystypyyhkäisyn suuntaisiin siirtymisiin.

Tämän keksinnön periaatteiden mukaisesti pystydetaljien lisäys järjestelmä toteutetaan niin, että 1-H-tyyppiseltä kampasuotimel-ta saatua pystydetalji-informaatiota lisäätään suhteellisesti ja sitten se yhdistetään myös 1-H-tyyppiseltä kampasuotimelta saatuun 3 69381 valotiheyssignaaliin, jossa suotimessa napaisuussuhde on valittu niin, että se saa aikaan epäsymmetrisen pystykorostuksen, jossa (a) "ylitykset" liittyvät vain mustavalkoisiin ja (b) "alitukset" vain valkomustiin pystypyyhkäisyn suuntaisiin siirtymisiin. Tämän seurauksena saadaan aikaan näennäinen pystyterävyyden parannus antamalla näkymälle ylhäältä tulevan valaistuksen vaikutelma, jossa kirkkaimmat kohdat on valoisien kohtien yläreunoilla ja varjot niiden alla. Vaikutelma on subjektiivisesti miellyttävä ja se on sopusoinnussa katselijan todellisten kokemusten kanssa, joiden mukaan näkymien, olkootpa ne sitten sisällä tai ulkona, valaistus tapahtuu ylhäältä käsin.

Ainoassa piirustuksessa kuvataan lohkokaaviona väri-tv-vas-taanottimen osaa, jossa esitetään yhtenä kokonaisuutena tämän keksinnön erään suoritusmuodon mukainen pystydetaljien korostuslaitteis-to.

Kuvatussa laitteistossa väri-tv-vastaanottimen videoilmaisi-messa kehitetyt yhdistetyt värikuvasignaalit syötetään em.

Pritchard'in patentissa esitettyjen kaltaisten tavanomaisten CCD kampasuodinkytkentöjen 11 yhdistettyyn videotulonapaan CV. Piirrus-tuksessa katkoviivalla ympäröidyt kytkennät voidaan tarkoituksenmukaisesti valmistaa yhdelle monoliittiselle integroidulle piirille.

Kytkennät 11 sisältävät vaimennin kolmikon (ei-invertoivat vaimentimet 13 ja 15 ja invertoiva vaimennin 17), jotka ottavat vastaan navalta CV tulevat yhdistetyt videosignaalit niiden edelleen syöttämiseksi vastaaviin CCD-viivelinjoihin: lyhyt viivelinja 19 (N astetta); pitkäviivelinja 21 (N + 682 1/2 astetta); ja lyhyt viivelinja 23 (N astetta). Viivelinjoja ohjataan kaksivaiheisella kellolla; niihin vaikutetaan kello-ohjaimen 24 kehittämien kello-signaalien avulla, joiden signaalien taajuus (10,738635 MHz) on kolme kertaa väriapukantoaallon taajuus (3,579545 MHz), joka kello-ohjain saa sopivan taajuisen kellosäätösignaalinkellon tulonapaan CL. Kytkentöjen 11 havainnollisessa toteutuksessa lyhyet viive-linjat 19 ja 23 käsittävät kumpikin yhden viiveasteen, kun taas pitkä viivelinja 21 käsittää 683 1/2 astetta. Viivelinjojen 19 ja 21 lähtöjen viive-ero vastaa yhdistetyn videosignaalin juovataajuut-ta (63,555 ps) , samoin kuin viivelinjojen 21 ja 23 lähtöjen viive-ero.

4 . · 69381

Lyhyen viivelinjan 19 lähtösignaali summataan pitkän viive-linjan 21 lähtösignaalin kanssa ensimmäisessä varaussummaimessa 25. Lyhyen viivelinjan 23 lähtösignaali summataan pitkän viive-linjan 2, lähtösignaalin kanssa toisessa varussummaimessa. Tässä voidaan viitata US-patenttijulkaisuun 4,217,605 (J. Carnes et ai.), jossa kuvataan edullisia rakenteita varaussummaimien (25,27) ja viivelinjojen (19, 21, 23) toimintojen toteuttamiseksi ja signaalien syöttämiseksi virvelinjoihin (19, 21, 23).

Mikäli lyhyen viivelinjan 10 vähemmän viivästetyn lähtösignaalin katsotaan edustavan käsittelynalaista 1. "nykyisen juovan" informaatiota, on ilmeistä, että pitkän viivelinjan 21 viiväste-tympi lähtösignaali vastaa "edellisen juovan" informaatiota viiveiden 1-H aikaeron kannalta. Samalla lailla käsittelemällä (ei-inver-toidun) em. viivelinjoihin tulevat signaalit varaussummain 25 toteuttaa "nykyisen juovan" ja "edellisen juovan" signaalien todellisen yhteenlaskun. Tällainen yhteenlasku johtaa sellaisen kam-pasuotimen muodostumiseen, jolla on taajuusvasteessaan juovataajuu-den puolikkaan parottomien kokonaiskerrannaisten aikana esiintyvät kaistanestopiikit. Ensimmäisen varaussummaimen 25 lähtösignaalin kantataajuinen osa käsittää siis välissäolevista värikkyyssignaali-komponenteista vapautetun, kammatun valotiheyssignaalin (mutta siitä myös häviää pystydetalji-informaatiota).

Viivelinjoihin 21 ja 23 tulevien signaalien erilaisen käsittelyn seurauksena toinen varaussummain 27 päinvastoin huolehtii viereisten juovasignaalien tehokkaasta toisistaan vähentämisestä. Tällainen vähentäminen johtaa sellaisen kampasuotimen muodostumiseen, jolla suotimella on taajuusvasteeseen juovataajuuden puolikkaan parillisten kokonaiskerrannaisten aikana esiintyvät kaistanestopiikit. Toisen varaussummaimen 27 lähtösignaalin kantataajuinen osa käsittää siis välissä olevista suurtaajuisista valotiheys-signaalikomponenteista vapautetun, kammatun, värikkyyssignaalin (mutta siihen liittyy pientaajuisia pystydetaljisignaaleja).

Toisen varaussummaimen 27 lähtösignaali syötetään näytteen-otto-/-pito- ja vahvistinyksikköön 33 signaalin muuttamiseksi sillä tavalla, että saadaan aikaan summaimen 27 lähtösignaalin kampasuotimen läpäisseiden, kammattujen, kantataajuisten kuvaa edusta- 5 69381 vien signaalikomponenttien tason korotus suhteessa niitä seuraa-viin kellosignaaleja vastaaviin suurtaajuuskomponentteihin, niiden yliaaltoihin ja niihin liittyviin siyukaistakomponentteihin. Kuten piirrustuksesta huomataan, tällainen signaalin käsittely suoritetaan yksikössä 33 kantataajuisten komponenttien napaisuutta invertoimalla 1. kääntämällä, jotka kantataajuiset komponentit tämän jälkeen syötetään em. yksiköstä 33 lähtönapoihin (C, C).

Ensimmäisen varaussummaimen 25 lähtösignaali syötetään myös näytteenotto-/-pito- ja vahvistinyksikköön (31), joka toimii samalla tavalla kuin yksikkö 33. Signaalin syöttäminen suoritetaan kuitenkin viiveyksikön ( joka käsittää havainnollisesti kaksi kellon ohjaamaa viiveastetta) 29 kautta, minkä tarkoituksena on suodin-viiveen kompensoiminen, jota selitetään jäljempänä. Kuten piirrustuksesta käy ilmi, signaalin käsittely suoritetaan yksikössä 31 ei-invertoivasti ja se syötetään edelleen yksikön lähtönapaan L; tämä tapahtuu päinvastoin kuin yksikössä 33, jossa signaalit invertoidaan.

Lähtönavalle L tulevat signaalit syötetään alipäästösuotimeen 35. Suotimen 35 päästökaistan leveys on havainnollisesti 0-4MHz ja suodin 35 läpäisee laajakaistaisen kammatun valotiheyssignaalin, samalla kun se estää kellosignaaleihin liittyvien suurempi taajuisten komponenttien etenemisen. Alipäästösuotimen 35 lähtösignaali syötetään summaimeen 41 sen yhdistämiseksi pystydetalji-informaa-tioon.

Napaan C'kytketty alipäästösuodin päästää selektiivisesti läpi pystydetalji-informaation. Suotimen 37 rajataajuus (esim. k,8MHz) on sellainen, että se varmasti estää sekä värikkyyskompo-nentin että kellosignaaleihin liittyvien suurempi taajuisten komponenttien etenemisen. Suotimen 37 lähtösignaali syötetään pystydetal jiprosessoriin 43, joka syöttää pystydetaljisignaalin summaimeen 41. On syytä huomata, että suotimen 37 päästökaista on suotimen 35 päästökaistaa kapeampi sillä seurauksella, että se saa aikaan suuremman viiveen. Tämä suotimen viive-ero kompensoidaan em. viive-yksikössä 29.

Tässä keksinnössä tarkoitetun "pystykorostuksen" saavuttamiseksi ei riitä, että summaimeen 41 syötetty pystydetaljisignaali vahvistetaan prosessorissa 43 niin, että hävinnyt pystydetalji- 6 · 69381 informaatio pelkästään palautetaan entiselleen. Pikemminkin em. vahvistusta suurempi vahvistus on tarpeen prosessorin 43 signaalin käsittelyssä, jotta saataisiin aikaan pystydetaljien korostuminen 1. lisäys. Kuten piirrustuksesta käy ilmi, prosessori 43 ei suorita tällaista signaalin käsittelyä invertoivasti. Tulokseksi saatavan pystydetaljien lisäyksen arvioimiseksi on tarkoituksenmukaista tarkastella tässä kohdin "nykyisen juovan" ja "edellisen juovan " keskinäisten napaisuuksien vaikutuksia summaimen 41 kussakin otossa. Tarkasteltaessa vertailun vuoksi "nykyisen juovan" ja "edellisen juovan" saman napaisuuden, positiivisen, vaikutuksia kammattuun valotiheyssignaaliin, varussummain 27 voidaan katsoa yhdistävän positiivisen "edellisen juovan" informaation negatiiviseen "nykyisen juovan" informaatioon; so. summaimen 27 antosignaa-li on "edellisen juovan" informaatio miinus "nykyisen juovan" informaatio. Tällöin yksikön 33 invertoitu antosignaali on "nykyisen juovan" informaatio miinus "edellisen juovan" informaatio. Prosessorin ei-invertoivan toimintatavan huomioon ottaen summaimen 41 pystydetaljisignaaliottoon näin ollen syötetään lisätty "nykyisen juovan" informaatio miinus lisätty "edellisen juovan" informaatio .

Tarkastelkaamme nyt, mitä tapahtuu summaimessa 41, kun "nykyisen juovan" informaatio eroaa "edellisen juovan" informaatiosta, so. kun pystypyyhkäisyn suuntaisessa siirtymisessä kohdataan vaikeuksia. Suotimelta saatua muuttumatonta "nykyisen juovan" informaatiota vahvistetaan prosessorista 43 tulevalla lisätyllä "nykyisellä juovalla". Suotimelta 35 tulevasta muuttumattomasta "edellisen juovan" informaatiosta päästään eroon prosessorilta 43 tulevan vastakkaista napaisuutta olevan lisätyn "edellisen juovan" informaation avulla, josta tuloksena saadaan "edellisen juovan" negatiivinen muunnos. Kokonaisvaikutuksena on hetkellinen, korostunut heilahdus "uuden" informaation suuntaan, so. "nykyisen juovan" informaation suuntaan. Kun siis pystypyyhkäisyn suuntainen siirtyminen tapahtuu mustasta valkoiseen on seurauksena "ylitys" valkoisen suuntaan. Kun pystypyyhkäisyn suuntainen siirtyminen tapahtuu valkoisesta mustaan, on seurauksena ylitys mustan suuntaan, so. "alitus".

Il 7 .......... ··.··..*..

.......... 69381

Summaimen 41 valotiheyden lähtösignaalissa on näin aikaisemmin mainittu epäsymmetrinen pystykorostus, joka pystyerottelu-tarkkuutta tai terävyyttä parantaessaan aikaansaa subjektiivisesti miellyttävän ylhäältä tulevan valaistuksen vaikutelman. Summaimen 41 lähtösignaali syötetään valotiheyssignaaliprosessoriin 53 tavanomaisen matriisin 55 tulosignaalin Y kehittämiseksi.

Kampasuodinpiirin 11 navalta C saatava lähtösignaali syötetään viiveyksikön 39 ja vahvistimen 45 kautta kaistanpäästösuotimen 47 tuloon, joka suodin selektiivisesti päästää läpi kammatun värik-kyyssignaalikomponentin samalla, kun se estää pientaajuisen pys-tydetalji-informaation ja kellosignaaleihin liittyvien suurtaajuisten komponenttien etenemisen. Kaistanpäästösuotimen 47 lähtö-signaali ohjataan tavanomaiseen värikkyyssignaaliprosessoriin 49 värierosignaalien (R - Y, B - Y, G - Y) kehittämiseksi matriisia 55 varten. Y-signaalin yhdessä matriisin 55 vastaavien värierosignaalien kanssa muodostama punainen, sininen ja vihreä värisignaa-li (R, G, B) syötetään tavanomaiseen tv-värikuvan näyttölaitteeseen. Tavallisesti Y-signaalin avulla säädetään toistetun kuvan valotiheyttä, kun taas värierosignaalien avulla määrätään sen värit (sen värisävyt ja kylläisyydet). Yksikön 39 viive lisätään kaistanpäästösuotimen 47 viiveeseen, jotta saataisiin värikkyysinformaa-tion etenemistielle sellainen viive, joka sopii yhteen valotiheys-signaalin viiveen kanssa sen edetessä matriisille 55.

Siitä, mitä edellä esitettiin napaisuuksien vaikutuksesta, tulisi ymmärtää, että tässä kuvatun pystykorostuksen halutun epä-symmetrisyyden saavuttamiseksi on tarkoituksenmukaista, että sum-maimeen 41 tuleva pystydetalji-informaatiota sisältävä tulosignaali on sellainen, että lisääntyneen t. korostuneen "nykyisen juovan" vaikutus on samannapaista kuin kampasuotimen läpäisseen korosta-mattoman valotiheyssignaalin vaikutus. Nähdään, että tähän tulokseen pääsemiseksi voidaan signaalien invertoivaa ja ei-invertoivaa käsittelyä varten yhdistää kuvatusta esimerkistä eroavia käsittely-yksiköitä (esim. yksiköt 31 ja 33 ei-invertoivia ja prosessori 43 invertoiva; yksikkö 33 ja prosessori 43 ei-invertoivia ja yksikkö 31 invertoiva; jne.).

Tämän keksinnön yksinkertaisessa toteutuksessa, jossa pys- 8 ....... ........ : .....69 381 tydetaljiprosessorilla 43 on lineaarinen amplitudikäyrä, prosessori 43 voi olla lineaarinen vahvistin, joka vahvistaa pystyde-taljisignaalia sen verran kuin vaaditaan, jotta saavutettaisiin summaimeen 41 tulevan pystydetalji-informaatiota sisältävän tulo-signaalin halutun tasoinen korostuminen 1. lisääntyminen suotimesta 35 saatujen signaalien vaikutukseen nähden. Tämän keksinnön parannetussa suoritusmuodossa prosessorilla 43 mielellään kuitenkin on ei-lineaarinen amplitudikäyrä, jollainen prosessori on kuvattu US-patenttijulkaisussa 4,245,237 (W.Lagoni) (Videosignaalien säädettävä ei-lineaarinen käsittelylaite". Tällaisessa toteutuksessa prosessori 43 vahvistaa pystydetaljisignaalia määrän, joka on sopiva pystydetaljikorostusta varten tulosignaalien amplitudien välialueella. Mainitun alueen alapuolelle jääville amplitudeille vahvistus on kuitenkin sopiva pystydetaljien palauttamiseksi ennalleen; ja mainitun alueen yläpuolelle yltäville amplitudeille vahvistus on pienempi kuin em. vahvistus. Prosessorissa käytettäväksi sopivien kytkentöjen kuvaar miseksi, jotta em. tulokseen päästään, voidaan viitata mainittuun Lagnonin patenttiin.

Värikkyyssignaalin prosessorin 49 lähtönavasssa R^näkyy väri-apukantoaallon taajuuden (esim. 3,579545 MHz) vertailutaajuus, joka on havainnollisesti kehitetty kideohjatulla oksillaattorilla, joka on vaihelukittu sisääntulevien signaalien värin synkronoivaan purskekomponenttiin. Taajuuskolmennin 51, joka vastaa navalta R' saatavia vertailusignaaleja, kehittää halutun kellotaajuuden kellor ohjauksen tulonapaan CL syöttämistä varten. Kolmennin 51 voi havainnollisesti olla samaa edullista tyyppiä, jota on käytetty US-patenttijulkaisussa 4,224,638 (D. Pritchard et. ai) ja joka on otsikoitu "Taajuuden kertoja".

Il

Claims (5)

69381

1. Signaalien käsittelylaite pystydetaljien korostamiseksi toistetussa televisiokuvassa, joka laite käsittää ensimmäisen lH-kampasuotimen (yksijuovaista tyyppiä), jonka lähtösignaalit edustavat vain sen hetkisten juovavideosignaalien ja niitä edeltävien juovavideosignaalien summaa, jotka signaalit syötetään tietyllä napaisuudella varustettuna summaimeen suhteellisen le-veäkastaisen signaalitien kautta, jolla on tietty kaistanleveys ja tietty vahvistus, ja toisen lH-kampasuotimen, jonka lähtösignaalit edustavat vain sen hetkisten juovavideosignaalien ja niitä edeltävien juovavideosignaalien välistä erotusta ja jotka signaalit syötetään summaimeen suhteellisen kapean kaistan kautta, jonka päästökaista on rajoitettu vain mainitun tietyn päästökais-tan matalataajuiseen osaan, ja vahvistamalla ainakin osia mainitusta erotusta edustavasta lähtösignaalista enemmän kuin edellä mainitun tietyn vahvistuksen verran, jolloin summainta seuraa loput valotiheyskanavasta, tunnettu siitä, että mainitun suhteellisen kapeakaistaisen signaalitien (31,35) signaalit syötetään summaimeen (41) sen suuntaisina, että sen hetkisten juova-videosignaalin vaikutus erotukseen ilmenee summaimessa mainitulla tietyllä napaisuudella, ja että se laitteen osa, joka käsittää mainitut suhteellisen leveäkaistaiset ja kapeakaistaiset signaali-tiet (31,35;33,37) ja mainitun summaimen (41), on suunniteltu siten, että se saa aikaan epäsymmetrisen signaalin korostumisen siir-tymissä pystysuoran pyyhkäisyn suuntaan sillä tavalla, että siirtymää korostava ylitys valkoisen suuntaan on yhteydessä vain siirtymään, joka tapahtuu pystypyyhkäisyn suuntaisena mustasta valkoiseen ja siirtymää korostava ylitys mustan suuntaan on yhteydessä vain siirtymään, joka tapahtuu pystypyyhkäisyn suuntaisena valkoisesta mustaan.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, jossa tv-vastaan-otin vastaanottaa yhdistetyn värivideosignaalin, jolla on tietty juovataajuus ja joka sisältää valotiheyskomponentin ja värikkyys-komponentin, jonka taajuuskaista osittain menee päällekkäin valotiheyskomponentin kanssa, tunnettu siitä, että ensimmäi- 10 69381 nen kampasuodin (19,21,25), altistaa yhdistetyn värivideosignaa-lin ensimmäiselle taajuusvastekäyrälle, jossa on säännöllisin etäisyyksin, juovataajuuden puolikkaan parittomina kerrannaisina toistuvat kaistanestopiikit, ja siihen sisältyy välineet (25) yhdistetyn värivideosignaalin ensimmäisen version summaamiseksi tähän nähden yhden juovajakson verran viivästettyyn, yhdistetyn värivideosignaalin toiseen versioon, että toinen kampasuodin (23,21, 27) altistaa yhdistetyn värivideosignaalin toiseksi taajuusvastekäyrälle, jossa on säännöllisin etäisyyksin, juovataajuuden puolik-kan parillisina kerrannaisina toistuvat kaistanestopiikit, ja johon suotimeen kuuluvat välineet (27) yhdistetyn värivideosignaalin toisen version summaamiseksi ajoituksen suhteen oleellisesti ensimmäisen version kaltaiseen, mutta vaiheeltaan siihen nähden invertoituun kolmanteen yhdistettyyn värivideosignaaliin, että mainittu suhteellisen laajakaistainen signaalitie on kytketty ensimmäisen summaimen lähdön ja signaalisummaimen tulon väliin ja se vahvistaa ensimmäisen kampasuotimen lähtösignaalia, että suhteellisen kapeakaistainen sig-naalitie (33,37) on kytketty toiseksi mainitun summaimen lähdön ja signaalisummaimen tulon väliin ja sisältää alipäästösuotimen (37), joka leikkaa pois oleellisesti värikkyyskomponentille varatun kais-tanosan ulkopuolella sijaitsevalle taajuuskaistalle meneviä signaaleita ja vahvistaa ainakin osan toisen kampasuotimen lähtösignaa-lista, jolloin toinen vahvistus on suurempi kuin ensimmäinen, että toinen mainituista signaaliteistä vaikuttaa toisen poissulkemiseksi, signaalisiirtoonsa kokonaisnapaisuuden käännöllä.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen laite, tunnettu siitä, että siinä on kaistanpäästösuodin (47), joka reagoi toiseksi mainitun summaimen lähtöön värikkyyskomponentin johtamiseksi selektiivisesti mainitun toisen kampasuotimen signaaliulostulosta, ja välineet (49) mainitun värikkyyskomponentin käyttämiseksi toistettavien väri-tv-kuvien värisävyjen ja kylläisyyksien säätämiseen.

4. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen signaalien käsittelylaite, tunnettu siitä, että suhteellisen kapeakaistaisen signaalitien (31,33) signaali syötetään summaimeen (31) vahvistin-piirin (43) kautta, jonka vahvistus on valittu halutun pystydetal-jikorostuksen mukaan. n 11 69381

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen signaalienkäsittelylaite, tunnettu siitä, että vahvistinpiirillä (43) on epälineaarinen amplituditaajuusominaiskäyrä. 12 ..... 69381