FI68926B - Foerfarande foer framstaellning av ett faergtelevisionsbildroer - Google Patents

Description

I ,B1 KUULUTUSJULKAISU , „ Q „ [BJ l11· UTLÄGCNINGSSKRIFT O 7 Z 6 p p- --a*·? f, '”’!'· ’ 1 11 1935 *£!/& c (45) 'n-1· · (51) Kv.lk.4/lnt.CI.4 H 01 J 9/24 SUOMI —FINLAND (21) Patenttihakemus — Patentansöknlng 794030 (22) Hakemispäivä — Ansökningsdag 21 .12.79 (23) Alkupäivä — Giltighetsdag 21.12.79 (41) Tullut julkiseksi — Blivit offentlig 28.06.80

Patentti- ja rekisterihallitus /44) Nähtäväksipanon ja kuul.julkaisun pvm. — 31.07.85

Patent- och registerstyrelsen ' ' Ansökan utlagd och utl.skriften publicerad (32)(33)(31) Pyydetty etuoikeus — Begärd prioritet 27.12.78

Hoilanti-Hoiland(NL) 7812543 (71) N.V. Philips1 Gloeilampenfabrieken, Emmasingel 29, Eindhoven, Hollanti-Holland(NL) (72) Gijsbertus Bakker, Eindhoven, Hoi 1 anti-Hoi 1 and(NL) (74) Oy Kolster Ab (54) Väritelevision kuvaputken valmistusmenetelmä - Förfarande för framstä11 ning av ett färgte 1evisionsbi1drör Tämän keksinnön kohteena on kaulaosan, kartio-osan, kuvaikku-nan sekä kaulaosassa sijaitsevan, kolme elektronisuihkua synnyttävän elektronitykin sisältävän väritelevisiokuvaputken valmistusmenetelmä, jossa putken mainittuja komponentteja säädetään toistensa suhteen tietyn vertailujärjestelmän avulla.

Väritelevision kuvaputken valmistuksessa poistetaan tavallisesti värien epäpuhtaudet ja kohdistusvirheet erilaisilla korjaus-laitteilla. Tällaiset väriepäpuhtaudet ja kohdistusvirheet johtuvat siitä, että putkea koottaessa sen eri komponenttien, esim. kuva-ikkunan kartio-osan, elektronitykin ja poikkeutuslaitteen, säätö toisiinsa nähden tapahtuu riittämättömällä tarkkuudella. Lisäksi itse komponenttienkin valmistus tapahtuu rajallisella tarkkuudella, joten samat komponentit eivät ole täsmälleen samanlaisia.

2 68926

Putken eri komponenttien säätöön tunnetaan erilaisia koordinaatti järjestelmiä. Eräs tällainen tavallinen järjestelmä on esitetty US-patentissa n:o 3 971 490. Siinä putken kartio-osaan hiotaan vertailupinnat, joihin kaulan akseli kohdistetaan. Kuvaikkunan kehällä on peruspisteitä, joiden perusteella kuvapinta sijoitetaan kuvaikku-naan. Kuvaikkuna sijoitetaan kartio-osaan kuvapinnan peruspisteiden ja kartio-osan peruspintojen toimiessa yhdessä vertailujärjestelmänä R. Kuvapinta sijoitetaan tällä tavoin oikeaan paikkaan kaulaosaan nähden. Tässä edellytetään sitä, että kaulaan myöhemmin sijoitettava elektronitykkien synnyttäminen elektronisuihkujen"tehollinen lähde" sijaitsee kaulan akselilla, jolloin myös se sijoittuu oikeaan paikkaan kuvapintaan nähden. Tällaista koordinaattijärjestelmää käytettäessä on kuvaikkunaan tulevan kartio-osan tukipinnan oltava kohtisuorassa kaulan akselia vastaan. Käytännössä on kuitenkin osoittautunut mahdottomaksi tai ainakin erittäin vaikeaksi hioa tukipintoja kohtisuoriksi akselia vastaan riittävällä tarkkuudella. Kyseistä koordinaattijärjestelmää käytettäessä on poikkeutuslaite lisäksi sijoitettava erikseen, jotta sen määräämä poikkeutuskeskus tulisi putken kaulan akselille. Poikkeutuslaitteen paikan säätäminen kartio-osassa on aikaavievä ja kustannuksia lisäävä valmistusvaihe. Tämänvuoksi tarvitaan järjestelmää, joka minimoi poikkeutuslaitetta kuvaputken kartio-osaan sijoitettaessa tarvittavien toimintojen ja säätöjen lukumäärän.

Tämän keksinnön tarkoituksena on luoda värikuvaputken valmistusmenetelmä, jossa poikkeutuslaitteen paikan säätö putken kartio-osassa sallituilla toleranssirajoi 11a voi tapahtua muutamalla yksinkertaisella toiminnolla.

Kaulan, kartio-osan, kuvaikkunan ja kaulaan sijoitettavan, kolme elektronisuihkua synnyttävän elektronitykin sisältävän värikuvaputken valmistusmenetelmälle, jossa näitä putken komponentteja säädetään toi-iinsa nähden koordinaattijärjestelmän avulla, on tämän keksinnön mukaan tunnusomaista se, että ainakin kahden ko. komponentin säätämiseen käytetään koordinaattijärjestelmää, jonka määrittämään peruspisteeseen komponenttien paikan säätö perustuu, ja että tämä peruspiste sijaitsee ainakin olennaisesti valmiiseen putkeen myöhemmin asennettavan poikkeutuslaitteen poikkeutuskeskuksessa.

Poikkeutuskeskuksella tarkoitetaan tässä sitä keskipistettä, jojon kuviteltuun elektronisuihkuun, jonka keskiviiva on poikkeutuslaitteen pituusakselilla (elektronioptiselle akselilla), vaikuttavan poik- 3 6S926 keutuslaitteen aiheuttaman kentän voidaan katsoa keskittyvän. Poik-keutuskeskus on joukko pisteitä, ns. poikkeutuspisteitä, joista elektronit näyttävät tulevan kuvapinnasta päin katsottuna. Poikkeutus-keskus tarkoittaa siis samaa kuin edellä mainittu "elektronisuihkujen tehollinen lähde".

Poikkeutuslaite voidaan valmistaa pienillä toleransseilla.

Tämä merkitsee sitä, että poikkeutuskeskuksen paikka voidaan määrittää tarkasti laitteen määrättyjen pisteiden suhteen. Kun kuvaputkea valmistettaessa valitaan poikkeutuskeskuksen sijainti kuvaputken sisällä peruspisteeksi ja perustamalla eri komponenttien, esim. kuvaik-kunan, kartio-osan, kaulan ja elektionitykin paikkojen säätömerkit tämän peruspisteen sijaintiin, kuvaputkeen myöhemmin lisättävän poik-keutuslaitteen poikkeutuskeskus osuu koordinaattijärjestelmän määräämään peruspisteeseen tämän keksinnön erään suoritusmuodon mukaisesti. Tässä käytetään koordinaattijärjestelmää, jonka määrittämä perusakse-li osuu ainakin olennaisesti putkeen myöhemmin sijoitettavan poik-keutuslaitteen elektronioptiselle akselille. Tällä saavutetaan se etu, että ainakin poikkeutuskeskuksen paikka tunnetaan jo putken valmistuksen varhaisessa vaiheessa. Tämän keksinnön erään suoritusmuodon mukaan koordinaattijärjestelmän määrittää pääasiallisesti keski-tysyksikkö, eli keskityslaite, joka sijoittaa kartio-osan paikalleen ja määrää kartion sisällä olevan poikkeutuskeskuksen paikan.

Tämän keksinnön eräässä toisessa suoritusmuodossa koordinaatti-järjestelmän määrittää keskitysyksikkö, joka sijoittaa kartio-osan paikalleen ja määrää kartion sisällä olevan poikkeutuskeskuksen ja elektronioptisen akselin. Edelleen tästä keksinnöstä on suoritusmuoto, jossa koordinaattijärjstelmän määrittää keskitysyksikkö, joka sijoittaa kartio-osan paikalleen ja määrittää kartio-osan sisällä olevan poikkeutuskeskuksen, elektronioptisen akselin sekä pääakseliston, jonka origopiste on poikkeutuskeskuksessa ja jonka kaksi pääakselia ovat kartio-osan olennaisesti suorakulmaisen pään suorakulmaisten sivujen suuntaiset tai olennaisesti niiden suuntaiset. Tämän keksinnön eräs suoritusmuoto lisää putken valmistusprosessin tasalaatuisuutta sikäli, että ainakin kahdessa valmistusprosessin vaiheessa, joissa säädetään jonkin komponentin sijainti kartion suhteen, käytetään keskityslaitetta» joka sijoittaa kartio-osan aina paikalleen samalla tavalla.

4 63926

Jos komponenttien paikan säätöä varten ainakin kartio-osaan tehdään merkit, joiden mukaan yhden tai useamman muun komponentin paikka säädetään, näiden merkkien paikka määräytyy koordinaattijärjestelmän määräämän poikkeutuskeskuksen suhteen.

Tämän keksinnön mukaiselle menetelmälle, jossa kaula kiinnitetään putken kartio-osaan, on tunnusomaista se, että kartio-osa sijoitetaan paikalleen keskityslaitteella ja että kaulan pituusakseli sijoitetaan ainakin olennaisesti keskityslaitteen määrittämän elektronioptisen akselin jatkeelle.

Tämän keksinnön mukaiselle menetelmälle, jossa elektronitykki sijoitetaan kaulaan, on tunnusomaista se, että kartio-osa sijoitetaan paikalleen keskityslaitteella ja että elektronitykin pituusakseli sijoitetaan ainakin olennaisesti keskityslaitteen määrittämän elektronioptisen akselin jatkeelle. Tykin kiertymisasento pituusakselinsa ympäri voidaan tässä tapauksessa määrätä keskityslaitteella.

Tämän keksinnön mukaiselle menetelmälle, jossa kuvaikkuna kiinnitetään kartio-osaan, on tunnusomaista se, että kartio-osa sijoitetaan paikalleen keskityslaitteella ja että kuvaikkuna kiinnitetään kartio-osan suorakulmaiseen päähän siten, että olennaisesti suorakulmaisen kuvaikkunan kaksi pääakselia tulevat olennaisesti samansuuntaisiksi kuin pääakseliston vastaavat pääakselit kun pääakseliston määrää keskityslaite sekä kuvaikkunan pääakselien leikkauspisteen kautta kohtisuoraan niiden tasoa vastaan kulkeva, ainakin olennaisesti keskityslaitteen määräämän poikkeutuskeskuksen läpi kulkeva suora.

Tämän keksinnön perusperiaatteena on siis se, että poikkeutus-keskus ja tarpeen vaatiessa myös putkeen myöhemmin asennettavan poik-keutuslaitteen elektronioptinen akseli määräytyvät jo putken valmistuksen varhaisessa vaiheessa. Tämä yksinkertaistaa huomattavasti poik-keutuslaitteen sijoittamista valmiiseen putkeen. Kun kartio-osan sijoittamiseen käytettäyä keskityslaite on keinopoikkeutuslaite, poik-keutuslaitteen asettaminen jää siihen, että se yksinkertaisesti liu'utetaan putkeen kunnes se jää kartio-osalle.

Tätä keksintöä kuvataan seuraavassa yksityiskohtaisemmin esi-merkinluontoisesti oheisten piirrosten avulla, joista 5 68926 kuvio la on etukaayiokuva ja kuvio Ib sivukaayiokuya kuvapinnan sijoittamisesta kuvaikkunalle valotuspöydän avulla, kuvio 2 esittää tämän keksinnön ensimmäistä suoritusmuotoa, jossa kaula kiinnitetään kartio-osaan.

kuvio 3 esittää tämän keksinnön toista suoritusmuotoa, jossa elektronitykki asennetaan kaulaan, kuvio 4 esittää tämän keksinnön kolmatta suoritusmuotoa, jossa kuvaikkuna kiinnitetään kartio-osaan, ja kuvio 5 esittää tämän keksinnön neljättä suoritusmuotoa, jossa kartio-osaan tehdään merkit putken muiden komponenttien sijoittamista varten.

Kuvaikkuna (kuvio la) asetetaan valotuspöydälle (ei esitetty) kolmea pistettä 31, 32 ja 33 vasten. Näiden pisteiden suhteen määritellään ikkunan pituusakseli, joka kulkee valotuspisteen P' kautta kohtisuoraan pisteiden 31, 32 ja 33 määräämää tasoa (eli piirustuksen tasoa) vastaan. Lisäksi määritellään ikkunan pääakselisto, jonka origo sijaitsee ikkunan pituusakselilla ja jonka toinen akseli on pisteiden 32 ja 33 kautta kulkevan suoran suuntainen ja toinen kohtisuorassa tätä suoraa vastaan.Pääakselisto on lisäksi piirustuksen tason suuntainen. Ikkunan pituusakseli on merkitty P’M' kuviossa Ib. Etäisyyttä pisteestä 31 pisteen P' kautta kulkevaan kohtisuorassa piirustuksen tasoa vastaan ja ikkunan 30 lyhyen sivun suuntaisen pääakselin suuntaiseen tasoon merkitään kirjaimella 1. Etäisyyttä pisteestä P' pisteiden 32 ja 33 kautta kulkevaan kohtisuorassa piirustuksen tasoa vastaan olevaan ja ikkunan 30 pitkän sivun suuntaisen pääakselin suuntaiseen tasoon merkitään kirjaimella m. Selvyyden vuoksi prosessi kuvataan vihreiden fos-forialueiden synnyttämisen suhteen siten, että piste P' on kuvapinnan vihreiden fosforialueiden valotuspiste. Itse asiassa kyseeseen tulee vielä kaksi yalotuspistettä, toinen punaisille ja toinen sinisille fosforialueille, Nämä pisteet sijaitsevat hyvin lähellä pistettä P' ja muodostavat yhdessä valotuskeskuksen, joka vastaa kuvaputkeen myöhemmin lisättävän poikkeutuslaitteen poikkeutuskeskusta. Keksintöä selostetaan edelleen sellaisen kuvaputken suhteen, jossa fosforialueet muodostuvat kuyaikkunan lyhyiden sivujen suuntaisina kulkevista fosfori-juovista. Nämä keksinnön selostamisessa käytettävät peruslähtökohdat eivät millään tavoin rajoita keksinnön sovelletettavuutta. Keksintöä yoidaan käyttää millä tahansa fosforialuekuvioilla, eivätkä tässä tehdyt yksinkertaistukset vaikuta huonontavasti keksinnön periaattee- 6 68926 seen. Fosforikerroksella päällystettyä kuyaikkunaa (kuyio 1 b) valotetaan pisteestä P' reikälevyn 34 kautta, ja piste P' sijaitsee etäisyydellä r valotuspöydän tukipinnasta 35. Kuvaikkunan oikeaan sijoittamiseen putken kartio-osalle riittää se, että piste P’ osuu ainakin olennaisesti poikkeutuslaitteen poikkeutuskeskukseen.

Kuviossa 2 kaula 60 kiinnitetään tiiviisti kartio-osaan 61. Kartio 61 on tuettu pisteistä, 62, ja siinä on tappeja, joista kuviossa on esitetty kartio-osan suorakulmaisen pään lyhyellä sivulla oleva yksi tappi 63. Kartio-osalle asetetaan keskityslaite 64, joka määrää sekä poikkeutuskeskuksen D' että elektronioptisen akselin 65 sijainnin. Keskitysyksikköä siirretään kartiopinnalla, kunnes etäisyys pisteestä D' tasoon 66, joka on kohtisuorassa piirustuksen tasoa vastaan ja kartio-osan suorakulmaisen pään lyhyen sivun suuntaisen pääakselin suuntainen, on sama kuin kuvioiden la ja Ib etäisyys 1.

Kun kaula 60 on sijoitettu keskitysyksikköön 64, se kiinnitetään ulkopuolelta kolmesta kohdasta 67, jotka määrittävät elektronioptisen akselin 65 yhden pisteen. Elektronioptisen akselin toisen pisteen määrittävällä kojeella 68 siirretään kaulan 60 akseli akselin 65 jatkeeksi. Tässä asennossa kaula 60 ja kartio-osa 61 kiinnitetään kiinni-tyslaitteella (ei esitetty). Keskitysyksikkö 64 ja koje 68 poistetaan, ja kaula 6Q kiinnitetään tiiviisti kartio-osaan 61. Kaula voidaan myös kiinnittää pisteistä 67 ja sovittaa kaulan kehä mahdollisimman hyvin kartio-osan kehälle tiivistesaumassa 69. Yleensä kaulan akseli ei osu akselin 65 kohdalle. Tämä virhe voidaan kuitenkin korjata asennettaessa elektronitykkiä kaulaan, jolloin tykin akseli tehdään osumaan akselille 65. Kun kaula 60 on kiinnitetty tiiviisti paikalleen, seurauksen syntyvä suppilomainen osa hiotaan oikean pituiseksi ja sijoitetaan keskityslaitetta 64 vastaavaan keskityslaitteeseen. Suppilo-osan suorakulmaisesta päästä hiotaan pois niin paljon materiaalia, että etäisyys pisteestä D' hiottuun kartiopintaa on sama kuin kuvion Ib etäisyys r.

Kuvio 3 esittää elektronitykin 70 kiinnittämistä suppilo-osan 72 kaulaan 71. Suppilo-osalle 72 asetetaan jälleen keskitysyksikkö 74, joka määrää suppilo-osan elektronioptisen akselin 73 ja sillä sijaitsevan poikkeutuskeskuksen D'. Tykki 70 sijaitsee tiivistetapilla 75, jonka varsi 76 on tykin 70 akselin jatkeella. Varsi 76 siirretään akselin 73 jatkeeksi, kun tykki on kiinnitetty tiiviisti.

7 68926

Kuvio 4 esittää kuvaikkunan 80 kiinnittämistä suppilo-osaan 81. Tässä käytetään keskitysyksikköä 82, joka määrittää suppilo-osan 81 poikkeutuskeskuksen D', elektronioptisen akselin sekä pääakseliston, jonka origo on pisteessä D' ja jonka pääakselit ovat suppilo-osan 81 suorakulmaisen pään pääsuuntien suuntaiset. Keskitysyksikkö 82 on ripustettu telineeseen 83 siten, että se pääsee pyörimään piirroksen tasoa vastaan kohtisuorassa olevan akselin ympäri. Keskitysyksikkö 82 määrää suppilo-osan 81 paikan. Kuvapinnalla varustettu ikkuna 80 (kuviot la ja Ib) asettuu paikalleen pisteissä 84 kuvion la pisteiden 31, 32 ja 33 mukaisesti. Etäisyys pisteestä D' tasoon 85, joka kulkee pisteen 84 kautta ikkunan lyhyiden sivujen suuntaisena ja kohtisuorassa piirustuksen tasoa vastaan, on sama kuin kuvion la etäisyys 1. Tämän jälkeen ikkuna 80 painetaan suppilo^osan 81 suorakulmaista päätä vasten laskemalla painekojetta 87 ohjaimen 86 avulla. Ikkunan pituus-akseli kohdistetaan pisteeseen D' ja ikkunan 80 pääakselit suunnataan keskityslaitteen 82 määrittämien pääakseleiden suuntaisiksi. Koska keskityslaite 82 pääsee pyörimään pisteen D' ympäri, suppilo-osan 81 suorakulmainen pää suuntautuu ikkunan 80 suorakulmaista tiivistereu-naa päin. Ikkuna 80 kiinnitetään tässä asennossa supppilo-osaan 81.

Useiden komponenttien paikan säätämistä varten voidaan kartio-osa myös varustaa merkeillä. Tästä on esimerkki kuviossa 5. Kartio-osassa 90 on tappeja, joista yksi (91) on esitetty kartio-osan suorakulmaisen pään lyhyellä sivulla. Kartio-osan 90 paikka määrätään keskitys-laitteella 92, joka on ripustettu telineestä 93 siten, että se pääsee pyörimään piirustuksen tasoa vastaan kohtisuoran akselin ympäri. Tappia 91 hiotaan, kunnes etäisyys hiotusta pinnasta pisteen D' kautta kulkevaan, suorakulmion lyhyen sivun suuntaiseen ja piirustuksen tasoa vastaan kohtisuoraan tasoon on yhtä suuri kuin etäisyys 1 (kuvio la). Suorakulmion pitkällä sivulla olevia tappeja hiotaan vastaavasti siten, että etäisyys pisteestä D' tasoon, joka kulkee hiottujen tappien kautta ja on yhdensuuntainen piirustuksen tason kanssa, on yhtä suuri kuin etäisyys m (kuvio la). Kun ikkunan kohdistus tapahtuu tällä tavoin hiottujen tappien ayulla, ikkunan pituusakseli kulkee pisteen p' kautta.

8 68926

Kuvioiden 4 ja 5 keskityslaitteet voidaan vaihtoehtoisesti ripustaa kardaaniripustuksella pisteen D1 ympärille, mikä on tarpeen silloin kun kuvapinnan fosforialueet ovat rakenteeltaan kuusikulmaisia .

Claims (12)

1. Kaulan (60, 71), kartio-osan (61 , 72, 81, 90), kuvaikku-nan (30, 80) ja kaulaan sijoitettavan, kolme elektronisuihkua synnyttävän elektronitykin (70) sisältävän väritelevisiokuvaputken valmistusmenetelmä, jossa kyseisiä komponentteja säädetään toistensa suhteen koordinaattijärjestelmää käyttämällä, tunnettu siitä, että ainakin kahden kyseisen komponentin säätämiseen käytetään koordinaattijärjestelmää, jonka määrittämään peruspisteeseen (D') komponenttien paikan säätö perustuu ja että tämä peruspiste sijaitsee ainakin olennaisesti valmiiseen putkeen jälkeenpäin asennettavan poikkeutuslaitteen poikkeutuskeskuksessa (D1).

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnet-t u siitä, että koordinaattijärjestelmä määrittää myös perusakse-lin (65, 73), joka osuu ainakin olennaisesti valmiiseen kuvaputkeen myöhemmin asennettavan poikkeutuslaitteen elektronioptiselle akselille (65, 73).

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnet-t u siitä, että koordinaattijärjestelmän määrittää lähinnä keski-tyslaite (64, 74, 82, 92), joka sijoittaa kartio-osan (61, 72, 81, 90) paikalleen ja määrää kartiossa olevan poikkeutuskeskuksen.

4. Patenttivaatimuksen 2 tai 3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että koordinaattijärjestelmän määrittää olennaisesti keskityslaite (64, 74, 82, 92), joka sijoittaa kartio-osan (61, 72, 81, 90) paikalleen ja määrää kartion sisällä olevan poikkeutuskeskuksen (D *) ja elektronioptisen akselin (65, 73).

5. Patenttivaatimuksen 1, 2, 3 tai 4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että koordinaattijärjestelmän määrittää olennaisesti keskityslaite (64, 74, 82, 92), joka sijoittaa kartio-osan (61, 72, 81, 90) paikalleen ja määrää kartio-osan sisällä olevan poikkeutuskeskuksen (D1), elektronioptisen akselin (65, 73) sekä pääakseliston (1, m), jonka origo on poikkeutuskeskuksessa (D') ja jonka kaksi pääakselia (1, m) ovat ainakin olennaisesti kartio-osan olennaisesti suorakulmaisen pään sivujen suuntaiset.

6. Patenttivaatimuksen 3, 4 tai 5 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ainakin kahdessa putken valmistusvaiheessa, joissa molemmissa putken jotain komponenttia säädetään kartio-osan (61, 72, 81, 90) suhteen, käytetään keskityslaitetta 10 68926 (64, 74, 82, 92), joka sijoittaa kartio-osan paikalleen aina samalla tavalla.

7. Patenttivaatimuksen 1, 2, 3, 4, 5 tai 6 mukainen menetelmä jossa ainakin kartio-osaan tehdään merkit (63, 91), joiden perusteella yhtä tai useampia muita komponentteja säädetään, tunnettu siitä, että merkit (63, 91) tehdään koordinaattijärjestelmän määrittämän poikkeutuskeskuksen (D') suhteen.

8. Patenttivaatimuksen 2, 4, 5, 6 tai 7 mukainen menetelmä, jossa kaula (60) kiinnitetään putken kartio-osaan (61), tunnettu siitä, että kartio-osa (61) sijoitetaan paikalleen kes-kityslaitteella (64) ja kaulan pituusakseli sijoitetaan siten, että se ainakin olennaisesti osuu keskityslaitteen (64) määrittämän elektronioptisen akselin (65) jatkeelle.

9. Patenttivaatimuksen 2, 4, 5, 6, 7 tai 8 mukainen menetelmä, jossa elektronitykki (70) asennetaan kaulaan (71), tunnet-t u siitä, että kartio-osa (72) sijoitetaan paikoilleen keskitys-laitteella (74) ja elektronitykin (70) akseli sijoitetaan siten, että se ainakin olennaisesti osuu keskityslaitteen (74) määrittämän elektronioptisen akselin (73) jatkeelle.

9 68926

10. Patenttivaatimuksen 5, 6, 7, 8 tai 9 mukainen menetelmä, jossa kuvaikkuna (80) kiinnitetään kartio-osaan (81), tunnet-t u siitä, että kartio-osa (81) sijoitetaan paikalleen keskitys-laitteella (82) ja kuvaikkuna (80) kiinnitetään kartio-osan (81) suorakulmaiseen päähän siten, että olennaisesti suorakulmaisen ku-vaikkunan (80) kaksi pääakselia tulevat ainakin olennaisesti samansuuntaisiksi kuin pääakseliston vastaavat pääakselit (1, m), kun pääakseliston määrittää keskityslaite (82) sekä kuvaikkunan pääak-selien leikkauspisteen kautta niiden tasoa vastaan kohtisuoraan ainakin olennaisesti keskityslaitteen (82) määrittämän poikkeutuskeskuksen (D1) kautta kulkeva suora.

11. Patenttivaatimuksen 9 tai 10 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että elektronitykin (70) kiertymisasennon pituus-akselinsa ympäri määrää keskityslaite (74, 82).

12. Minkä tahansa edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että keskityslaitteena (64, 74, 82, 92) toimii keinopoikkeutuslaite. 68926