FI68905C - Laddbrygga - Google Patents

Description

63905

Lataussilta

Esillä oleva keksintö koskee sivusta käännettävään latausyksikköön, esimerkiksi latausheiluriin kuuluvaa lataussiltaa, joka on järjestetty aseen sivussa olevassa asennossa vastaanottamaan panosyksikön, esimerkiksi kranaatin viimeksimainitun sivusta sil.lalle sisään-siirron aikana, kantamaan panosyksikön latausyksikön sisäänkääntämisen aikana sisäänkäännettyyn asentoon aseen sydänviivan (putken akseliviivan) jatkeelle ja sisäänkäännetyssä asennossa sallimaan panosyksikön ja syöttimen yhteistoiminnan panosyksikön pituussuuntaiseksi siirtämiseksi pois sillalta.

Uutta lataussiltaa voidaan käyttää tykistöaseissa, esim. karkeakaliiperisessa kenttähaupitsissa.

On ennestään tunnettua esimerkiksi kenttähaupitsissa käyttää latausheilurille sijoitettua lataussiltaa, jolle panosyksikkö, esim. kranaatti tai vastaava on syötettävissä esimerkiksi latauspöydältä. Mainittu lataushei-luri on tällöin järjestetty siten, että se vastaanotettuaan panosyksikön hakee vallitsevan korotuskulman, minkä jälkeen tapahtuu sisäänkääntäminen tuliaseen sivulta asentoon, joka osuu yhteen tuliaseen sydänviivan jatkeen kanssa. Mainitun sisäänkääntämisen jälkeen työnnetään sitten lataussillalla sisäänkäännetty kranaatti pituussuunnassa pois lataussillalta syöttimen avulla.

Johtuen suhteellisen painavasta kranaatista tai vastaavasta ja siitä, että latausmenettelyn tulee olla mahdollisimman nopeaa, vaaditaan suhteellisen suuria kiihdy-tysvoimia syötön yhteydessä. Tämä asettaa erityisvaati- 2 68905 muksia mm. kranaatin kanssa yhteistoiminnassa olevalle syöttimen osalle (syöttimen hammas) sekä lataus-sillan pidolle kranaatista esim. kääntöliikkeen aikana sivuasennosta sisäänkäännettyyn asentoon.

Esillä olevan keksinnön tarkoituksena on mm. luoda lataussilta, joka ratkaisee edellä mainitun tehtävän ja tällöin voidaan uudelle lataussillalle katsoa olevan tunnusomaista, että siihen kuuluu sillan pituussuuntainen pitkänomainen elementti, joka panosyksik-köä vastaanotettaessa on panosyksiköllä sivuunjousta-va, että elementti panosyksikön vastaanoton jälkeen joustaa takaisin ja ottaa asennon panosyksikön päällä ja pitkin sitä ja että elementti on järjestetty mainitun sisäänkääntöliikkeen kuluessa sisältymään panos-yksikön pituussuuntaiskiinnitykseen sillalle sekä että se panosyksikön mainitun pitkittäissiirron aikana pois sillalta toimii kallistussuojana panosyksikölle.

Keksinnöllisen ajatuksen kehitysmuodoissa ehdotetaan mainitun elementin lähempiä rakenteita sekä sen yhteistoimintamuotoja lataussillalle sijoitetun panos-yksikön kanssa. Samoin annetaan yksityiskohtaisempia muotoja muille lataussillalla panosyksikön kanssa yh-teistoimiville osille.

Keksinnön mukaiselle lataussillalle pääasiallisesti tunnusomainen käy kuiteknin ilmi jäljempänä esitetyn patenttivaatimuksen 1 tunnusmerkkiosasta.

Edellä mainitun järjestelyn vuoksi voidaan syöttimen liikkuvan osan (syötinhammas) sallia tarttua kranaatin perätasoon tämän alimmassa pisteessä, mikä aiheuttaa sen, että syöttimen liikkuvassa osassa syntyvät momenttivoimat voidaan pitää suhteellisen alhaisina 3 68905 sekä että mainittu liikkuva osa voi kallistua kulmassa taaksepäin, mikä yhdessä alhaalla olevan tartunta-pisteen kanssa aiheuttaa sen, että liikkuvan osan laakerointia voidaan olennaisesti keventää. Tämä vuorostaan merkitsee varmaa käyttötoimintaa ja tekee tiheät huoltovälit tarpeettomiksi. Elementti auttaa sitä, että panosyksikkö pysyy lataussillalla tämän sisäänkääntöliikkeen aikana, jolloin panosyksikköä siten mainitun liikkeen lopussa estetään liukumasta pois sillalta väistämättä suhteellisen suurien hitausvoimien johdosta ja sillä tavoin pysymään selvässä lähtöasennossa tulevaa kranaatin syöttötoimintaa varten. Elementti tulee myös asennollaan toimimaan pitoelementtinä kranaatille ampuma-aseen rekyyliliik-keisiin liittyen, kun ampuminen tapahtuu syötetyillä panosyksiköillä ja uusi panosyksikö on samanaikaisesti valmiina lataussillalla.

Keksinnön yhteydessä esitetty sallii myös teknisesti yksinkertaisen ratkaisun suuremmalle tehtäväkompleksil-le, joka liittyy nopeutettuun ja suuressa määrin automatisoituun latausmenetelmään kysymyksessä olevassa tykkiaseessa.

Tällä hetkellä ehdotettu lataussillan suoritusmuoto, jolla on keksinnölle merkittävät tunnusmerkit, selitetään seuraavassa samalla viitaten oheisiin piirustuksiin, joissa

Kuvio 1 esittää vaakanäkymänä periaatekaaviota ampuma-aseen latausmenetelmästä.

Kuvio 2 esittää uutta lataussiltaa sivulta katsottuna. Kuvio 3 esittää kuvion 2 mukaista lataussiltaa päältä katsottuna ja osittain leikattuna.

Kuvio 3a esittää tiettyjä yksityiskohtia kuvion 3 mukaisesta lataussillasta.

4 68905

Kuvio 3b esittää leikkauksena eräitä muita yksityiskohtia kuvion 3 mukaisesta lataussillasta.

Kuvio 4 esittää päätykuvaa kuvion 2 mukaisesta lataus-sillasta.

Kuvio 5 esittää pystyleikkausta A-A kuviosta 2.

Kuvio 5a esittää suurennettuja yksityiskohtia kuviosta 5.

Kuvio 6 esittää pystyleikkausta B-B kuviosta 2.

Kuvio 6a esittää suurennettuja yksityiskohtia kuviosta 6.

Kuvio 7 esittää vaakaleikkausta C-C kuviosta 2 kuvaten laakerointiyksityiskohdan rakennetta.

Kuviossa 1 on sinänsä tunnettua tuliasetta, esim. kenttähaupitsia merkitty viitenumerolla 1, aseen putken akselia on osoitettu viitenumerolla 2. Uutta lataus-siltaa, jota on käytetty ampuma-aseen latausjärjestelmässä, on osoitettu viitenumeroilla 3 ja 3', jolloin 3 esittää lataussillan sivuasentoa ampuma-aseen takaosassa ja 3' esittää lataussiltaa ampuma-aseen akselin 2 jatkeelle sisäänkäännetyssä asennossa. Lataus-silta on sinänsä tunnettuun tapaan sijoitettu lataus-yksikölle, jona suoritusesimerkissä on latausheiluri, jota on symbolisoitu sen kahdella lataussiltaa kantavalla varrella 4 ja 4', jolloin 4 esittää asentoa lataussillan ollessa sivuunkäännettynä ja 4' esittää asentoa lataussillan ollessa siäänkäännettynä. Lataus-heiluri on tällöin sitä tyyppiä, joka vastaanotettuaan panosyksikön ensin asettuu ampuma-aseen korotuskul-maan ja sitten kääntyy sivusuunnassa. Lataussillan sisäänkääntymissuuntaa on osoitettu nuolella 5. La-taussilta on järjestetty vastaanottamaan panosyksikkö 6 kun tämä sivulta vieritetään tai sivulta alaslaske-taan nuolen 7 suunnassa. Lataussilta kantaa panosyk- 68905 5 köä sisäänkääntämisliikkeen aikana asentoon 3', missä tulee olla selvä pituussuuntainen siirtoasento pa-nosyksikölle, kun sen syöttöliike syöttimen 8 avulla aloitetaan. Lataussilta sallii siten yhteistoiminnan panosyksikön ja syöttimen välillä, joka tällöin suo-ritusesimerkissä on yhteistoiminnassa panosyksikön kanssa ylös- ja alaskäännettävän sinänsä tunnetun hampaan 8a avulla.

Kuvioiden 2 - 6a mukaisesti on lataussillassa poikkileikkauksessa kulmaan ja/tai kaareen käännetty, mutta pituussuunnassa muutoin olennaisesti suora pohjaosa 9, joka takana on varustettu sivuosilla 10 ja 11, joihin on kiinnitetty yläosa 12. Sivuosien 10 ja 11 yläreunoihin on tällöin kiinnitetty pitkittäinen palkki 12a. Sivuosia 10, 11 vastapäätä olevalla sivulla muuttuu yläosa 12 vielä yhdeksi sivuosaksi 13, joka alhaalla on liitetty pohjaosaan 9. Sivuosa 13 ulottuu pitkin lataussillan koko pituutta, kun taas yläosa 12 alkaa sillan takapäästä ja loppuu sellaiselle etäisyydelle sillan etupäästä, joka on 1/4 - 1/5 sillan kokonaispituudesta. Sivuosat 10 ja 11 sijaitsevat sillan takaosissa, jolloin mainitut osat lisäksi on tehty siten, että panosyksikkö 6' on pudotettavissa tai vieritettävissä sivusuunnassaan vinosti ylhäältäpäin lataussillan yhdeltä sivulta nuolen P suunnassa kuvioissa 5 ja 6. Panosyksikkö tulee asennossaan sillalla olemaan sijoitettuna kokonaan sivuosien 10 ja 11 eteen, kuten on esitetty kuviossa 2, jossa panosyksikön perätasoa on merkitty viitenumerolla 6a.

Lataussillan runko muodostuu mm. pohjaosasta, lujista sivuosista 10 ja 11 ja päällä olevasta palkista 12a, jotka samoin kuin muut osat voivat olla valmistetut jostakin sopivasta metallilejeeringistä. Pohjaosa 9 6 68905 on varustettu alaskäännetyllä sivureunalla 9a, joka toimii vastaanottotukena esittämättä jätetylle syötin-yksikölie, jonka kanssa lataussilta on tarkoitettu yhteistoimintaan automatisoidussa lataustoiminnassa.

Lataussilta on laakeroitu latausheilurin varsiin osaksi pohjaosasta alaspäin suunnatun tapin 9b kautta, osaksi laakerointiosassa 9d olevan pitkittäisen laakerointiuran 9c (kuvio 5) kautta. Lataussilta on myös sisäänpäästösivullaan varustettu ulkonevalla huulilla 9e, 9f, jotka suuntautuvat vinosti ylöspäin tarkoituksella helpottaa panosyksikön alasvierimistä tai alaspäästämistä latauspöydältä tai vastaavalta.

Pohjaosan sisäpuolelle on sijoitettu kaksi pitkittäistä liukuelintä, esim. liukukiskoa 14 ja 15, joita pitkin panosyksikkö on pituussuunnassa siirrettävissä ulos lataussillasta. Mainituista liukukiskoista ulottuu kisko 14 vain osittain taaksepäin eikä sitä ole lataussillan takaosassa. Panosyksikkönä oletetaan esillä olevassa suoritusmuodossa olevan johtorenkaal-la 6b varustetun kranaatin. Mainittua johtorengasta varten ovat mainitut pitkittäiset kiskot varustetut syvennyksillä 14a, joihin johtorengas voi pudota, kun panosyksikköä viedään lautassillalle, niin että kranaatti suurella kosketuspinnalla voi nojata liuku-kiskojen yläpintoihin pitkin pituussuuntaansa.

Lataussilta on varustettu pitkänomaisella elementillä 16, jonka poikkileikkausmuotona on matala suorakulmio (tai paremminkin sauva) ja joka on takapäässään kulmaan taitettu 16a. Elementti ulottuu asemasta sivuosan 11 edestä sillan etupäähän.

Elementti on ripustettu lataussillan yläosaan, palk- 7 68905 kiin 12a, kahdesta ripustuspisteestä Ui ja U2. Mainitut ripustuspisteet on tällöin järjestetty siten, että elementti on painettavissa sivuun panosyksiköllä, kun tämä vieritetään lataussillalle. Sivuasentoa si-vuunkäännössä on kuvioissa 5 ja 6 osoitettu viitenumeroilla 16' ja 16”, ja sivuunsiirrettävyyden tarkoituksena on se, että panosyksikön halkaisija ylittää etäisyyden pohjaosan huulien 9e ja 9f sekä liukukis-kon 14 ja elementin alapinnan välillä, kun elementti ottaa lähtöasentonsa, jota kuvioissa 5 ja 6 on osoitettu ehyillä viivoilla.

Ammuksen ollessa alasvieritettynä tai alaspäästettynä on elementti joustanut takaisin lähtöasentoonsa kun panosyksikön puristusvoima lakkaa ja tulee tällöin ulottumaan pitkin panosyksikön pituussuuntaa.

Elementti on kuvioiden 5 ja 6 esittämässä poikkileikkauksessa jonkin verran vinossa lataussillan pystysuuntaan 17 nähden. Kallistus on ulkoa sisäänpäin ja muodostaa kulman a elementin poikkileikkauksen keskiviivan ja mainitun pystysuoran 17 välillä, tämän kulman suuruus on tällöin 5-15°, edullisesti noin 10°.

Kun panosyksikkö on sijoitettu lataussillalle johto-renkaan ollessa kiskojen 14, 15 syvennyksissä 14a, on olemassa välys panosyksikön yläpinnan ja elementin alapinnan välissä, joka välys jonkin verran ylittää johtorenkaan paksuuden ja suoritusesimerkissä on valittu noin 1,6 mmrksi.

Ripustuspisteen Ui kohdalla tai siitä jonkin verran eteenpäin on elementti varustettu sen alapuolelle ulkonevalla korolla 16b, jossa on viistetyt päätypin-nat. Kun johtorengas jättää mainitut syvennykset 14a 8 68905 kiskoissa 14, 15, täytyy sen ohittaa mainittu korko 16b voidakseen poistua sillasta. Tällä tavoin saadaan aikaan tehokas lukitus niitä panosyksikön poikittaista! pitkittäisliikkeitä vastaan, joita voi esiintyä esimerkiksi lataussillan sisäänkääntöliikkeissä, ampuma-aseen rekyyliliikkeissä jne.

Jotta kuitenkin tehtäisiin mahdolliseksi panosyksikön pitkittäissiirto ulos sillasta, on elementti ripustus-pisteessä Ui siten järjestetty, että se voi suorittaa ylöspäin joustoliikkeen, niin että panosyksikkö voi puristaa elementtiä ylöspäin mahdollistaakseen sen johtorenkaan kulun ohi koron. Kun johtorengas on ohittanut koron 16b, joustaa elementti jälleen takaisin lähtöasentoonsa, minkä jälkeen jäljellä oleva välys on johtorenkaan yläpinnan ja elementin alapinnan välillä, mikä aiheuttaa sen, että elementti ei jatkossa jarruta panosyksikköä tämän jatkuvan ulostyöntämisliik-keen aikana vaan ainoastaan ohjaa panosyksikköä ja estää tätä esimerkiksi kallistumasta, so. estää sen nokkaosaa pyrkimästä ylöspäin lataussillan pohjaosasta, niin että saadaan aikaan tarkoituksenmukainen syöttötoiminta.

Jotta tehtäisiin mahdolliseksi toisaalta mainittu pidättäminen toisaalta mainittu panosyksikön ulostyön-tämismahdollisuus, on korko 16b ja syvennykset 14a kiskoissa 14, 15 siten sovitettu suhteessa toisiinsa lataussillan pituussuunnassa, että kun johtorengas pituussuunnassa työnnetään ulos syvennyksistä, se samanaikaisesti tulee yhteistoimintaan koron 16b kanssa. Niin kauan kun johtorengas pysyy mainituissa syvennyksissä, kulkee se vapaana mainitusta korosta 16b.

Pitovoima pitkittäissiirrolle ulos sillasta on siten seuraus ensiksikin kitkavoimista ja/tai hakavoimista 9 68905 johtorenkaan ja kiskojen välillä syvennyksissä 14a sekä toiseksi kitkavoimista ja/tai hakavoimista johtorenkaan ja koron 16 välillä, jotka jälkimmäiset voimat määrätytyvät mm. säteettäisestä jousivoimasta ripustuskohdassa Ui. Mainitut ensimmäiset ja toiset kitkavoimat ja/tai hakavoimat voittaa syöttimen syöt-tövoima syöttötoiminnan aikana.

Ripustuspisteeseen Ui kuuluu tapin 18 ympäri kääntyvästä laakeroitu levy (rengas) 19. Alapäässään on levy kiinteästi yhdistetty alaspäin suunnattuun tappiin 20 ja tähän tappiin on järjestetty kiinteä laippa 21. Mainittuun tappiin 20 on kiinnitetty sylinteri 22, jonka vapaaseen päähän on muodostettu kiinteä kanta 23. Sylinterillä liikkuvaksi ja kannalla liikkeen pää-teasennon rajoittavasti on sijoitettu levy 24, johon elementti 16 on kiinnitetty. Levyn 24 ja laipan 21 väliin on sijoitettu jousi 25. Kun panosyksikkö puristaa kohtisuoraan elementin alapintaa 16c vastaan, työntyy elementti ja tähän yhdistetty levy ylöspäin jousen 25 vaikutusta vastaan, joka jousi, kun panos-yksikön aiheuttama puristusvoima lakkaa, puristaa levyn 19 ja elementin 16 näiden lähtöasentoon, joka määräytyy siitä, että levy nojaa kantaa 23 vastaan.

Tapin 18 vastakkaisella puolella on levy 19 varustettu syvennyksellä 19a, johon on sijoitettu toinen pää torsiojousesta, joka on lähemmin esitetty kuvioissa 3 ja 3b, joissa torsiojousta on merkitty viitenumerolla 26 ja levyyn 19 kiinnitetyllä torsiojousen päällä on viitemerkki 26a. Torsiojousi ja mainittu levy 19 ovat sijoitetut palkin 12a kahden ulokkeen 12a1 ja 12a" väliin. Torsiojousen 26 toinen pää 26b on kiinteästi jännitetty ulokkeeseen 12a' ja jousen pään 26b kiinnittäminen voidaan suorittaa tunnetulla tavalla kiinnipuristamalla tai jollakin senkaltaisella taval- ίο 63905 la. Tappi 18 on laakeroitu toiseen ulokkeeseen 12a", jonka vieressä levy 19 siten on kääntyvä. Palkin 12a pintaan on esimerkiksi liimaamalla kiinnitetty pysäytin 27, jota vastaan torsiojousi pyrkii pitämään levyn 19.

Ripustus levyn 19 ja torsiojousen 26 avulla aiheuttaa elementin mainitun sivuun jouston, kun panosyksikkö puristuu elementin pintaa 16d vastaan alasvierimisen-sa tai alaspäästämisensä aikana lataussillalle. Puristusvoiman vaikuttaessa pintaa 16d vastaan aiheutuu elementtiin ja tähän kiinnitettyyn levyyn tapin 18 ympäri kiertokulmavaikutus torsiojousen 26 vaikutusta vastaan. Kun panosyksikön aiheuttama puristusvoima lakkaa, puristaa torsiojousi levyn ja elementin takaisin pysäytintä 27 vastaan, niin että elementti ottaa alkuasentonsa.

Lataussilta on varustettu jousipysäyttimellä 28, joka on yhteistoimiva panosyksikön perätason kanssa ja yhteistoiminnan tapahtuessa estää panosyksikköä liukumasta taaksepäin esim. sisäänpäinkääntöliikkeen alkuvaiheen aikana. Mainittuun pysäyttimeen kuuluu yhteistoimintaosa 28a, joka kuvion 7 mukaisesti on laakeroitu liikkuvaksi akselilla, joka on järjestetty siltaan järjestetyn poikittaisosan 30 kahteen ulokkeeseen 30a ja 30b. Laakerointiakselissa on kanta 29a, jonka avulla se on lukittu ulokkeisiin yhdessä sOkan 31 kanssa. Akselille 29 osan 28a viereen on laakeroi-ty myös toinen torsiojousi 32, jonka toinen pää on kiinnitetty ulkonemaan 30a ja toinen pää on yhteistoiminnassa osan 28a kanssa siten, että torsiojousi 32 pyrkii pitämään osan 28a lähtöasennossa. Ammuksen perätason nojatessa (iskiessä) osaa 28 vastaan tulee 1X 68905 tähän vaikutetuksi torsiojousen 32 vaikutusta vastaan, joka sillä tavoin antaa pehmeän vasteen ammukselle osaa 28a vastaan.

Mitä tulee elementin 16 toiseen ripustuspisteeseen U2 on tämä edellä esitetyn mukaisesti muodostettu mainittua sivuunkääntyvyyttä varten ja siinä on tässä suhteessa identtisesti sama rakenne tappeineen 18' ja levyineen 19' ja torsiojousta 26 vastaavine torsio-jousineen, jossa on jousen pää 26*. Vastaaville osille molemmissa ripustuspisteissä Ui ja U2 on siten annettu toisiaan vastaavat viittausmerkit vain sillä erolla, että ripustuspisteen U2 osia on merkitty pilkulla varustetuilla viittausnumeroilla.

Sitä vastoin puuttuu ripustuspisteestä U2 joustavuus korkeussuunnassa, minkä vuoksi levyn 19' tappiin 20' on elementti kiinniruuvattu mutterilla 33, joka on sijoitettu elementtiin kuuluvaan kiinteään osaan 34.

Tappi 20, 20' levyssä 19, 19' on kierteitetty ja sylinterimäinen osa 22 ja vastaavasti mutteri siihen kuuluvine osineen 34 voidaan kiertää eri pituisia matkoja tapilla, mikä aikaansaa mahdollisuuden hienosää-tää välystä elementin alapinnan 16c ja panosyksikön yläpinnan välillä.

Keksintö ei ole rajoitettu edellä esimerkkinä esitettyyn suoritusmuotoon, vaan tätä voidaan modifioida jäljempänä esitettyjen patenttivaatimusten ja keksinnöllisen ajatuksen puitteissa.

Lataussilta koostuu osista, jotka ovat yksinkertaisia valmistaa ja koota tehtaassa, jolloin valmistus voi tapahtua erikseen taikka integroituna siihen ampuma- 12 68905 aseeseen, johon uusi lataussilta on tarkoitettu kuulumaan. Siltaa voidaan soveltaa sekä valmistuksen alaisina oleviin ampuma-aseisiin että jo käytössä oleviin ampuma-aseisiin.

Claims (10)

13 68905

1. Sivusta sisäänkäännettävään latausyksikköön (4), esim. latausheiluriin kuuluva lataussilta (3), joka on järjestetty sivuasennossa aseen (1) vieressä vastaanottamaan panosyksikkö (6) esim. kranaatti tämän sivulta sisääntyöntämisellä siltaan, kantamaan panos-yksikön latausyksikön sisäänkääntöliikkeen aikana si-säänkäännettyyn asentoon (3') aseen putken akselin (2) jatkeelle ja sisäänkäännetyssä asennossa sallimaan panosyksikön ja syöttimen (8) yhteistoiminta panosyk-sikön pituussuunnassa siirtämiseksi pois sillasta, tunnettu siitä, että lataussiltaan kuuluu sillan pituussuuntainen pitkänomainen elementti (16), joka panosyksikköä vastaanotettaessa on panosyksikön avulla sivuunjoustava, että elementti panosyksikön tultua vastaanotetuksi joustaa takaisin ja ottaa asennon panosyksikön yläpuolella ja pitkin panosyksikköä ja että elementti (16) on järjestetty mainitun sisäänkääntöliikkeen aikana sisältymään panosyksikön pituussuuntaiseen kiinnitykseen sillassa sekä panosyksikön mainitun pitkittäissiirron aikana ulos sillasta toimimaan kallistuossuojana panosyksiköille.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen lataussilta, tun nettu siitä, että elementti (16) on ripustettu kahdesta toisiinsa nähden erillisestä ri- pustuspisteestä ja että kumpaankin ripustuspisteeseen on järjestetty torsiojousi (26) tai vastaava, joka pyrkii pitämään elementin paikallaan lähtöasennosSa, josta se siten on hetkellisesti panosyksiköllä sivuun-joustettavissa.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen lataussilta, tunnettu siitä, että ensimmäiseen (UI) mainituista ripustuspisteistä myös sisältyy jousielin (25), joka on järjestetty sallimaan elementille ylös- 14 68905 päin suunnattu joustoliike asianomaisessa elementin päässä (16a).

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen lataussilta, tunnettu siitä, että elementtiin jousilait-teen kiinnitykseen liittyen on järjestetty panosyksi-kön (6) johtorenkaan (6b) kanssa yhteistoimiva elin (16a), jolla on esimerkiksi alaspäin suunnatun koron muoto.

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen lataussilta, jolloin se on varustettu kahdella pituussuuntaisella 1iukuelimellä, esim. liukukiskolla (14, 15), joilla panosyksikkö on tarkoitettu lepäämään ja joita pitkin se on tarkoitettu pituussuunnassa siirrettäväksi, tunnettu siitä, että mainituissa liukuelimis-sä on syvennykset (14a) panosyksikön johtorenkaan (6b) kohdalla.

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen lataussilta, tunnettu siitä, että se on järjestetty vastaanottamaan panosyksikkö (6) siten, että mainittu johtorengas (6b) uppoaa mainittuihin syvennyksiin (14a), jolloin mainittu syötin panosyksikköä syötettäessä saa painaa johtorenkaan ylös mainituista syvennyksistä ensimmäistä kitka- ja/tai hakavoiraia vastaan.

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen lataussilta, tunnettu siitä, että kun panosyksikkö on siten vastaanotettu, että johtorengas sijaitsee pitkittäisten liukuelimien (14, 15) mainituissa syvennyksissä (14a), elementti on järjestetty ulottumaan panosyksikön päällä ja pitkin panosyksikköä vähäisellä 15 68905 välyksellä (a) panosyksikön ja elementin välissä.

8. Patenttivaatimuksen 5, 6 tai 7 mukainen lataussil-ta, tunnettu siitä, että elementin mainitut johtorenkaan kanssa yhteistoimivat elimet (16b) ovat siten järjestetyt, että kun johtorengas jättää mainitut syvennykset panosyksikköä syöttimellä pituussuunnassa siirrettäessä ja panosyksikkö sillä tavoin tulee nostetuksi elementtiä kohden, mainitut elementin elimet (16b) tulevat yhteistoimintaan johtorenkaan kanssa ja että panosyksikön jatkaessa pituussuuntaista siirtymistään johtorengas pakottaa elementin ylöspäin mainittujen jousielinten (25) vaikutusta vastaan, jolloin siten syntyvät toiset kitka-ja/tai hakavoimat yhdessä mainittujen ensimmäisten kitka-ja/tai hakavoi-mien kanssa muodostavat panosyksikön pituussuuntaisen kiinnityksen lautassiltaan.

9. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen la-taussilta, tunnettu siitä, että kumpaankin ripustuspisteeseen (UI, U2) sisältyy tapilla (18) kiertyväksi järjestetty levy (19) ja että levy alaosissaan on liitetty Sementtiin (16) ja yläosissaan, jotka sijaitsevat toisella puolella tappia (18) kuin mainitut alaosat, on liitetty kysymyksessä olevaan torsiojouseen (16).

10. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen la-taussilta, tunnettu siitä, että siinä on jousen kuormittama elin (28), joka on yhteistoimiva panosyksikön takapinnan (6a) kanssa. 68905 patehtkrav