FI68714B - Tryckutjaemnings-trevaegs-oeverfoeringsventil - Google Patents

Description

. KUULUTUSJULKAISU / λ n j .

$St9 B 11 UTLÄGGNINGSSKRIFT 00 /1 4 C Patentti nyCnr.stty 10 10 1935 ®(^) Paten t codee·lnt (51) Kv.lk.4/lnt.CI.‘ f 16 K 11/00 (21) Patenttihakemus — PatentansOknlng 801123 (22) Hakemispäivä — Ansökningidag 09.04.80 (23) Alkupäivä — Giltighetsdag 09.04.80 (41) Tullut julkiseksi — Blivit offentllg 10 80

Patentti- ja rekisterihallitus Nghtäväkslpanon ja kuul.julkaisun pvm.— _ , _

Patent- och registerstyrelsen ' Ansökan utlagd och utl.skriften publicerad 2o.06.o5 (32)(33)(31) Pyydetty etuoikeus — Begärd prloritet 10.04.79 USA(US) 28752 (71) Pali Corporation, 30 Sea Cliff Avenue, Glen Cove, New York 11542, USA(US) (72) Roydon B. Cooper, Locust Valley, New York, USA(US) (74) Oy Kolster Ab (54) Paineentasaus-kolmitie-läpi1askuventtii1i - Tryckutjämnings-trevägs-ö ve rför i ngsvent i1

Juoksevan aineen järjestelmissä on usein käytettävä venttiiliä, joka kykenee säätämään virtauksen kahden juoksevan aineen johdon välillä.

Esim. kuivurijärjestelmissä, joissa on kaksi kuivausaineker-rosta, on kaasumainen tulovirta ohjattava toiseen kerroksen adsorptiota varten, samalla, kun tapahtuu toisen kerroksen regeneroin-ti, ja sitten, kun adsorptiojakson kerros on käytetty loppuun, on virta käännettävä toiseen kerrokseen, joka on sillä välin regeneroitu .

Juoksevan aineen järjestelmissä, joissa tarvitaan suodatetun, juoksevan aineen virtausta, on usein varasuodattimia, jotka otetaan käyttöön heti, kun suodatin tukkeentuu osaksi tai kokonaan, niin että suodatettu virtaus voi jatkua, samalla kun kuormittunut suodatin huolletaan tai vaihdetaan. Varasuodatinjärjestelmiä esitellään esim. US-patenteissa nro 3 283 902, myönnetty J.A. Farris'ille ja 2 68714 muille 8.11.1966* nro 3 262 563, myönnetty D.B. Pall'ille 26.7.1966* nro 3 262 564, myönnetty D.B. Pall'ille ja muille 26.7.1966* ja nro 3 262 565, myönnetty B.F. Silverwater'ille 26.7.1966.

Näissä järjestelmissä käytettäviksi tarkoitetut kolmitievent-tiilit eivät kuitenkaan ole täysin tyydyttäviä, varsinkaan, kun järjestelmät toimivat juoksevan aineen suurella sisäisellä paineella, jolloin venttiilin vaihtokytkentä on tehtävä olosuhteissa, joissa venttiilin toinen puoli on suuren paineen alainen ja toinen puoli verraten pienen paineen alainen.

Kirkmanin patentissa nro 3 783 898, patentoitu 8.1.1974, on kehitetty juoksevan aineen virtauksen ohjauslaite, jossa on ensimmäinen ja toinen venttiili, joilla on normaali esijännitys suljettuihin asentoihin, ja ohjausväline, jolla venttiilit avataan. Ohjausvälinettä voi käyttää, kun laite on kytketty juoksevan aineen virtausradalle, joko ensimmäisen venttiilin siirtämiseksi sen esijännitystä vastaan avoimeen asentoon. Ensimmäisen venttiilin avaaminen sallii juoksevan aineen virrata laitteen läpi tulopuolelta lähtöpuolelle, kun taas toisen virtausvälineen avaaminen sallii purkamisen laitteen lähtöpuolella. Toinen venttiili voidaan myös avata ohjausvälineestä riippumatta ylipaineen vaikutuksesta laitteen lähtöpuolella ylipaineen pienentämiseksi.

Nämä kaksi po. venttiiliä ovat mäntä-ja-lautas-tyyppiä ja ne on kytketty edestakaisin liikkuvasti työntötankoon 19 käyttäen kahta välikerengasta 22, 23 ja näiden välissä olevaa ohjausnokkaa 24. Ohjausnokka 24 on asennettu epäkeskisesti akselille 25, jota pyöritetään kahvalla 26. Kahvan 26 liike jompaankumpaan suuntaan vapaa-asennosta saa akselin 25 pyörimään jompaankumpaan suuntaan, niin että nokka 24 siirtää työntötankoa 19 kummankin venttiilin 2 ja 3 avaamiseksi ja sulkemiseksi, jolloin toinen venttiili on kiinni toisen ollessa auki, tai molemmat venttiilit ovat kiinni, riippuen nokan asennosta. Venttiiliä ei ole suunniteltu toimimaan juoksevan aineen suurilla paine-eroilla. Sen tarkoitus on toimia ohjausvent-tiilinä, jota käytetään sellaisten täyteenpuhallettavien pussien täyttämiseksi tai tyhjentämiseksi, joita käytetään nostosovellutuk-sissa, kuten rikkoontuneiden ajoneuvojen talteenotossa.

Ohjausnokan 24 muotoa ei ole näytetty selvästi piirustuksissa. Kuvauksen mukaan se on akselin 25 epäkeskinen osa päässä, joka

II

3 68714 akseli on asennettu pyörivästi koteloon suhteessa työntötankoon 19 kohtisuorasti ulottuvana.

Meynell'in US-patentissa nro 3 403 700, myönnetty 1.10.1968 ja Sandordin US-patentissa nro 3 468 344, myönnetty 23.9.1969 esitellään juoksevan aineen virtauksen ohjausventtiilit, jotka on varustettu ohjausnokkakäyttimillä, jotka eivät kuitenkaan käytä kahta venttiilin välistä, edestakaisin liikkuvaa nivelistöä.

Keksinnön mukaisesti on kehitetty paineentasaus-kolmitie-läpilaskuventtiili juoksevan ainevirtauksen ohjaamiseksi yhteen tai kahteen johtoon, joka venttiili sisältää yhdistelmänä: a) pesän, b) pesässä olevan venttiilikammion, c) juoksevan aineen ensimmäisen, toisen ja kolmannen virtausaukon pesässä, d) juoksevan aineen ensimmäisen, toisen ja kolmannen virtauskanavan pesässä venttiili-kammion yhdistämiseksi juoksevan aineen ensimmäisen, toisen ja kolmannen virtausaukon kanssa, e) venttiilikammiossa ensimmäisen vent-tiiliosan, joka voi liikkua edestakaisin avoimen ja suljetun asennon välillä juoksevan aineen ensimmäisen virtauskanavan poikki ja joka ohjaa virtauksen juoksevan aineen ensimmäisen virtausaukon kautta, f) venttiilikammiossa toisen venttiiliosan, joka voi liikkua edestakaisin avoimen ja suljetun asennon välillä juoksevan aineen toisen virtauskanavan poikki ja joka ohjaa virtauksen juoksevan aineen toisen virtausaukon kautta, g) pesässä ohjausnokan, joka on erillään venttiilikammiosta ja alttiina juoksevan aineen painetta alhaisemmalle paineelle ja voi liikkua ensimmäisen ja toisen asennon välillä ja on käyttökytkennässä ensimmäisen ja toisen nokkaa seuraa-van, venttiiliä käyttävän välineen kanssa siten, että: nokan ollessa ensimmäisessä asennossa ensimmäinen venttiiliosa on avoin ja toinen venttiiliosa on kiinni, g£> nokan ollessa toisessa asennossa, toinen venttiiliosa on avoin ja ensimmäinen venttiiliosa on kiinni, ja g^) nokan ollessa väliasennossa ovat sekä ensimmäinen että toinen venttiiliosa avoimet ainakin osittain, h) välineen joka liikuttaa nokkaa ensimmäisen ja toisen asennon välillä, avaten ja sulkien venttiiliosat, i) venttiilikammiossa ensimmäisen nokkaa seuraavan, venttiiliä käyttävän välineen, joka on käyttökytkennässä ensimmäisen venttiiliosan kanssa, j) venttiilikammiossa toisen nokkaa seuraavan, venttiiliä käyttävän välineen, joka on käyttökytkennässä toisen venttiiliosan kanssa. Keksinnön mukaiselle venttiilille on tunnusomaista, että k) ensimmäisessä ja toisessa venttiiliosassa on kum- 4 6871 4 massakin vastakkaisia, paineen vastaanottavia pintoja sovitettuna likimäärin poikittain venttiiliosien liikesuuntaan nähden ja alttiina vastaavassa ensimmäisessä ja toisessa virtauskanavassa olevalle juoksevan ainevirtauksen paineelle, 1) ensimmäisessä ja toisessa nokkaa seuraavassa, venttiiliä käyttävässä välineessä kummassakin on paineen vastaanottavia pintoja, jotka ovat alttiina vastaavassa ensimmäisessä ja toisessa virtauskanavassa vallitsevalle juoksevan ainevirtauksen paineelle, ja vastakkaisin, paineen vastaanottavia pintoja, jotka ovat alttiina juoksevan aineen painetta alhaisemmalle paineelle, nokkaa seuraavien, venttiiliä käyttävien välineiden vastakkaisten, painetta vastaanottavien pintojen ollessa likimäärin poikittain venttiiliosien liikesuuntaan nähden, m) ensimmäisen ja toisen nokkaa seuraavan, venttiiliä käyttävän välineen ja ensimmäisen ja toisen venttiiliosan vastakkaiset, paineen vastaanottavat pinnat ovat pinta-alaltaan sellaisia, että juoksevan aineen paine ja nokkaa seuraavien, venttiiliä käyttävien välineiden ja venttiiliosien vastakkaisiin, paineen vastaanottaviin pintoihin vaikuttava alhaisempi paine ovat pääasiassa tasapainossa, jolloin nämä juoksevan aineen paineet eivät häiritse ensimmäisen ja toisen venttiiliosan liikettä.

Ensimmäinen ja toinen venttiiliosa sekä ensimmäinen ja toinen nokkaa seuraava, venttiiliä käyttävä väline ovat oleellisesti tasapainotetut suhteessa juoksevan aineen vastakkaisiin paineisiin, jotka vaikuttavat niiden paineen vastaanottaviin pintoihin, siitä riippumatta, ovatko venttiiliosat avoimessa tai suljetussa asennossa. Kun venttiiliosat ovat suljetuissa asennoissa, ei paineen vastaanottavia pintoja ole alttiina juoksevan aineen paineelle ylä- ja alajuoksun puolella, joka saa aikaan voimakomponentin, joka pyrkii siirtämään venttiiliosat pois suljetusta asennosta, ja nokkia seuraavien, venttiilejä käyttävien vastakkaiset, paineen vastaanottavat pinnat ovat tasapainossa, niin että näilläkään ei ole paine-/ voimakomponenttia, joka pyrkii liikuttamaan niitä venttiiliä avaavaan

II

5 68714 suuntaan. Sama tilanne vallitsee silloin, kun venttiiliosat ovat osaksi tai kokonaan avoimessa asennossa. Venttiiliosilla on nyt paineen vastaanottavat pinnat alttiina juoksevan aineen paineelle vent-tiilikammiossa, mutta niiden kaikki paineen vastaanottavat pinnat ovat nyt alttiit samalle juoksevan aineen paineelle venttiilikammios-sa ja ne ovat oleellisesti tasapainossa, kun venttiili on avoin, ja myös tällöin nokkaa seuraavien, venttiiliä käyttävien välineiden vastakkaiset, paineen vastaanottavat pinnat ovat tasapainossa suhteessa niihin vaikuttaviin, vastakkaisiin juoksevan aineen paineisiin.

Piirustusten näyttämässä, parhaana pidetyssä toteutusmuodossa on venttiiliosien asennosta riippumatta nokkaa seuraavien, venttiiliä käyttävien välineiden yksi paineen vastaanottava pinta alttiina juoksevan aineen paineelle virtauskanavissa, jotka ulottuvat putkimaisten venttiiliosien läpi, ja vastakkainen, paineen vastaanottava pinta on altis ilmakehän paineelle sen ohjausnokkapäässä, mutta tietysti voi myös vallita jokin juoksevan aineen painetta alhaisempi paine. Venttiiliosilla on nokkaa seuraavien, venttiiliä käyttävien välineiden asennosta riippumatta paineen vastaanottavat pinnat alttiina juoksevan aineen paineelle juoksevan aineen virtaus-kanavissa, jotka ulottuvat putkimaisten venttiiliosien läpi, ja vastakkaiset, paineen vastaanottavat pinnat ovat myös alttiit samalle paineelle, joka on alhaisempi kuin juoksevan aineen paine, jolla nokkaa seuraavat, venttiiliä käyttävät välineet ovat alttiit, niin että säätämällä sopivasti vastakkaiset, paineen vastaanottavat pinta-alat saadaan nämä kaksi osaa oleellisesti tasapainoon.

Tämä johtaa siihen, että heti kun venttiiliosat ovat liikkuneet pois venttiili-istukasta, jolloin niiden paineen vastaanottavat pinnat tulevat alttiiksi juoksevan aineen paineelle venttiili-kammiossa, niin johtuen venttiiliosien paineen vastaanottavien pintojen ja nokkaa seuraavien, venttiiliä käyttävien välineiden oleellisesta tasapainosta juoksevan aineen paineet eivät häiritse venttiiliosien liikettä eteenpäin niiden seuraavaan asentoon.

Keksinnön parhaina pidettyjen toteutusmuotojen eräs toinen piirre on se, että niissä on ensimmäinen ja toinen joustava venttii-litiiviste, joita vasten ensimmäinen ja toinen venttiiliosa istuvat suljetussa asennossaan, ja niillä on vastakkaiset ja erilliset ensimmäiset, toiset ja kolmannet paineen vastaanottavat pinnat; joista ensimmäinen on altis juoksevan aineen paineelle yläjuoksun puo- 6 68714 lella ja kolmas juoksevan aineen painetta alhaisemmalle paineelle, kuten ilmakehän paineelle, mikä auttaa pitämään paineet tasapainossa, kun venttiiliosat ovat suljetussa asennossaan.

Edeltävän kuvauksen mukaisten venttiilien suoritus on hyvä 2 juoksevan aineen paineiden ollessa enintään n. 80 kp/cm (1 250 psi).

Mutta on selvää, että järjestelmän sisäisen tai juoksevan aineen paineen kasvaessa sen aiheuttama suurempi paine-ero venttiiliosien poikki niiden suljetussa asennossa vaikeuttaa venttiilien avaamista, kun venttiili on suljettu ja paine alajuoksun puolella venttiilistä 2 on nolla. Kun paine-ero on n. 80 kp/cm tai yli, murtautuu juokseva aine kirjaimellisesti auki rakoilleen venttiilin ohi ja voi vahingoittaa joustavia tiivisteitä ja muita venttiiliosia. Tämän välttämiseksi juoksevan aineen suurilla paineilla voidaan käyttää välineitä, jotka antavat jälleen paineen juoksevan aineen johtoon alajuoksun puolella ennen venttiilin avaamista, jolloin haluttaessa voidaan tehdä väliotto venttiilikammiosta venttiilin yläjuoksun puolella tätä tarkoitusta varten. Tämä venttiili voi olla sukkula-venttiili, jonka ohjausnokka avaa automaattisesti ennen venttiilin avautumista ja joka kulkee avoimen ja suljetun asennon välillä tah-distetusti ohjausnokan aikaansaaman ensimmäisen ja toisen venttii-liosan liikkeen kanssa.

Lisäksi voidaan käyttää välinettä, joka automaattisesti purkaa tai tyhjentää juoksevan aineen johdon alajuoksun puolella suljetusta venttiilistä, niin että päästään käsiksi johdon osiin, kuten suodattimeen, huoltoa tai vaihtoa varten.

Parhaana pidetyssä toteutusmuodossa ohjausnokkaa voidaan pyörittää alueella 180-360° ensimmäisen ja toisen asennon välillä, jotka ovat n. 90-270° erillään, kun taas venttiiliosat voivat liikkua edestakaisin avoimen ja suljetun asennon välillä. Siksi nokkaa seu-raavien, venttiiliä käyttävien välineiden on muutettava kiertoliike edestakaiseksi liikkeeksi, joten ne ovat akseleita tai tankoja ja kukin on kiinnitetty toisessa päässä venttiiliin ja toisessa päässä nokkien seuraajiin, jotka kulkevat nokan pinnalla. Nokalla on tasaisesti pyöreä kehä ja se on asennettu epäkeskisesti nokka-akselille, ja nokkien seuraajat ovat nokkakorin päitä, jonka korin sisällä ja sivuja pitkin nokka pyörii.

Parhaana pidetyssä toteutusmuodossa kukin venttiiliosa on putkimainen ja on sijoitettu yhteistä geometristä akselia pitkin li 7 68714 venttiiliosan avoimen ja suljetun asennon välillä tapahtuvan liikkeen ohjaamana ja juoksevan aineen virtauskanava ulottuu venttiilin keskipisteen läpi. Tämä säästää tilaa, tekee mahdolliseksi venttii-lipesän pienemmän koon ja helpottaa venttiiliosien ja niiden nokkien ohjaaman avoimen ja suljetun asennon välillä tapahtuvan liikkeen tasapainottamista.

Keksinnön mukaisen läpilaskuventtiilin eräs tällainen, parhaana pidetty toteutusmuoto on näytetty piirustuksissa, joissa: kuvio 1 esittää kuvantoa ylhäältä keksinnön läpilaskuventtiilin eräästä toteutusmuodosta, josta kansi on poistettu; kuvio 2 esittää sivukuvantoa kuvion 1 viivaa 2-2 pitkin nuolien suunnassa katsottuna; kuvio 3 esittää sivukuvantoa osaksi läpileikkauksena kuvion 1 venttiilistä, josta osia on leikattu pois, näyttäen juoksevan aineen virtaustien venttiilin läpi pitkin kuvion 1 viivaa 3-3 ja katsottuna nuolien suunnassa; kuvio 4 esittää poikkileikkauskuvantoa venttiiliosien yksityiskohdista pitkin kuvion 3 viivaa 4-4 ja katsottuna nuolien suuntaan; kuvio 4A esittää osakuvantoa poikkileikkauksena kuvion 4 läpilaskuventtiilin eräästä istukasta ja tiivisteestä; kuvio 5 esittää poikkileikkauskuvantoa ohjausnokkarakenteen osista pitkin kuvion 4 viivaa 5-5 ja katsottuna nuolien suuntaan; kuvio 6 esittää pohjakuvantoa juoksevan aineen virtausjärjestelmästä, jossa käytetään kaksoissuodatinta ja kuvioiden 1-5 näyttämää venttiiliä; kuviot 6A-6D esittävät venttiiliasentojen järjestyksen kuvion 6 järjestelmän toimintatapojen mukaan; ja kuvio 7 esittää poikkileikkauskuvantoa kuvion 6 takaisku-venttiilistä.

Kuvioiden 1-5 näyttämä venttiili sisältää pesän 1, jossa on juoksevan aineen kolme virtausaukkoa 2, 3, 4 ja yhdistävät virtaus-kanavat 5, 6, 7 vastaavasti. Kuvion 3 mukaisesti jokainen virtaus-kanava 5, 6, 7 johtaa keskeiseen venttiilikammioon 10, joka ympäröi rengasmaisesti venttiilin keskinapaa 11. Juoksevan aineen aukot 2, 3 on muodostettu vastaavien päätekappaleiden 12, 13 avulla, jotka on kiinnitetty irrotettavasti vaarnaruuveilla 14 pesän kummallekin 8 68714 puolelle. Vaarnaruuvit 14 ulottuvat päätekappaleiden 12, 13 aukkojen 17 läpi ja ne on kierretty pesän vastakkaisten sivujen kierrepo-rauksiin 15. Kummassakin päätekappaleessa 12, 13 on läpi ulottuva lieriömäinen poraus 18, 19, jossa koaksiaalinen, putkimainen venttii-liosa 20, 21 voi liukua edestakaisin. Näin juoksevan aineen virtaus-kanavat 5, 6 ovat itse asiassa kummankin putkimaisen venttiiliosan 20, 21 avoimia keskiosia. Porausten 18, 19 koloissa 22 on liukutii-visteet 23 tasaisen liukuliikkeen antamiseksi venttiiliosille 20, 21 pienellä kitkalla porauksia 18, 19 pitkin.

Pesän keskiosaa ja napaa 11 pitkin ulottuu poikittaisporaus 25, jonka kumpikin pää on avoin ja johon on asennettu nokkien käyt-töakseli 26 pyörivästi. Pyörimisen helpottamiseksi voidaan käyttää laakereita, mutta nämä eivät ole välttämättömiä eikä niitä ole näytetty. Poraus 25 on alttiina paineelle, joka on alhaisempi kuin juoksevan aineen paine kammiossa 10 ja joka on tässä tapauksessa ilmakehän paine, koska poraus on avoin kummassakin päässä.

Kuvion 4 mukaisesti venttiilin pesä 1 aukoilla varustettuine päätekappaleineen 12, 13 ja sulkuosineen 36, 37 on symmetrinen poi-kittaisporauksen 25 geometrisen akselin ympärillä. Pesän 1 sisään-pistävät osat 16 poikittaisporauksen 25 kummallakin puolella ulottuvat sisäänpäin kohti napaa 11 sekä ulospäin kohti venttiiliosia ja niissä on tehty perifeeriset kolot 28, joihin on asennettu joustavat, tiivistävät O-renkaat 29. Sisäänpistävät osat muodostavat välillään napakammion 74, joka on avoin ilmakehän paineelle ja jonka kaksi aukkoa ovat yhteydessä venttiilin rengasmaisen kammion 10 kanssa, joka on suljettu sulkuosilla 36, 37. Sulkuosilla, jotka ovat pyöreät ja hieman ontevat, on kehälaippa 36a, 37a, joka koskettaa O-rengastiivisteeseen 29 vuotamattomasti, mikä erottaa kammion 74 kammiosta 10 porauksen 25 molemmin puolin.

O-rengastiivisteet 29 ovat lisäksi venttiili-istukoita venttiiliosia 20, 21 varten. Kuten kuvio 4a näyttää parhaiten, istuvat venttiiliosien tiivistävät kärjet 30 O-rengasta 29 vasten, kun venttiilit ovat suljetussa asennossa. Kuvio 4 näyttää venttiiliosan 20 avoimessa asennossa ja venttiiliosan 21 suljetussa asennossa niin, että sen tiivistyskärki 30 on upotettuna joustavaan renkaaseen 29.

Kun niiden kärjet 30 ovat upotettuina O-renkaisiin 29, joiden ulkokehät ovat tiivistyskosketuksessa ja niihin koskettaa lisäksi tiivistävästä liukutiiviste 23, on venttiiliosilla 20, 21 suoraviivainen li 9 68714 paineen tasaus ja kammiot 5, 6 voidaan tyhjentää huoltoa varten kohdistamatta kuormaa nokka-akseliin 26.

Koloilla 28 ja O-renkailla 29 on sellainen muoto, että rako 28a muodostuu O-renkaan etupinnan 29a ja kolojen sivujen välissä ja välys on pieni kolon tämän saman sivun ja kärjen 30 välillä. Tämä estää O-renkaan ulostunkemisen, kun venttiili on kiinni, kohdistamalla siihen juoksevan aineen yläjuoksun puoleinen paine kammiossa 10. Laipat 36a, 37a pitävät tiivisteet 29 kolossa kärkien 30 toisella puolella ja muodostavat vuotamattoman tiivistyksen renkaita 29 vasten.

10 ^,u:n sihti 31 estää tiivisteen 29 etupintaa 29b tiivistämästä sulkuja 36, 37 vasten. Tämä varmistaa sen, että etupinta 29b on alttiina kanavan 29c kautta alhaisemmalle paineelle kammiossa 74 navan 11 sisällä, joka po. tapauksessa on ilmakehän paine porauksen 25 kautta, mikä puolestaan varmistaa sen, että O-rengastiiviste 29 pysyy kolossa 28 silloinkin, kun venttiiliosat 20, 21 ovat avoimessa asennossa.

Kammioiden 10, 74 poikki pesän 1 keskiosan kautta ja poikittain suhteessa poikittaisporaukseen 25 on nokan seuraajamekanismi (näkyy parhaiten kuvioissa 4 ja 5), joka koostuu nokka-akselista 26, nokkapyörästä 70, nokkaa seuraavasta ja venttiiliä käyttävästä välineestä, edestakaisin liikkuvista yhdystangoista 42, 43, jotka liikuttavat putkimaisia venttiiliosia 20, 21 avoimen ja suljetun asennon välillä. Kussakin sulkuosassa 36, 37 on keskiaukko 39, jonka läpi yhdystangot 42, 43 kulkevat, ja siinä on koloja 40, joihin on pantu liukutiivisteet 41 yhdystankojen tasaisen, vähäkitkaisen liukuliikkeen aikaansaamiseksi. Täten sulkuosat 36, 37 tukevat tankojen 42, 43 toista päätä.

Kunkin yhdystangon 42, 43 toinen pää ulottuu kunkin venttii-liosan 20, 21 avoimen keskiosan 5, 6 läpi napaan 24, joka on puolien 22 varassa, jotka ulottuvat avoimien keskiosien yli ja jotka on kiinnitetty venttiiliosaputkien sisäseiniin, jotka putket tukevat tankojen toista päätä edestakaisen liikkeen aikaansaamiseksi venttiiliosien 20, 21 kanssa porauksissa 18, 19. Tankojen 42, 43 kärkiin 46, 47 on kierretty kiinni lukkomutteri 48. Kunkin yhdystangon ulkokärjessä 46, 47 olevaan uraan 49 on pantu kiinni tiivistys-rengas 50. Aluslevyt 51 ja pidätysrenkaat 52, jotka lukittuvat yhdystankojen 42, 43 uriin 53, pitävät venttiiliosat 20, 21 paikoil- 10 6871 4 laan tangoilla lukkomuttereiden 48 alla. Lukkomutterit poistavat toleranssin vaihtelut venttiiliosissa ja tangoissa ja sijoittavat siten venttiiliosat tarkasti tiivistyssuhteeseen joustavien tiivisteiden 29 kanssa suljetussa asennossa.

Kaksi paineentasauskammiota 59 muodostuu venttiiliosan 20 ja tangon 42 sekä venttiiliosan 21 ja tangon 43 välillä. Kammiot 59 on tiivistetty erilleen venttiilikammiosta 5, 6 aluslevyillä 54, 55 ja O-renkaalla 56, joka on kiinnitetty paikalleen pidätyslevyille 52. Tiivistysrenkaat voivat olla esim. tekomuoviainetta, kuten Viton A tai Buna N, jota jälkimmäistä pidetään parempana järjestelmiä varten, jotka sisältävät vettä/glykoliemulsioita ja vettä, öljyä ja kiviöljyä.

Yhdystankojen 42, 43 sisäpäät 57, 58 on lukittu nokkakoriin 69 pidätysrenkailla 62 korin kummallakin puolella. Pyörivä nokkapyö-rä 70, joka on asennettu nokka-akselille 26 kuvion 5 mukaisesti, juoksee korin 60 kullakin sisäisellä päätyseinällä 63, 64. Kuviosta 5 nähdään, että korin 60 päätyseinä 63 on kiinnitetty yhdystankoon 42 ja toinen päätyseinä 64 on kiinnitetty yhdystankoon 43. Pääty-seinän 63 ja tangon 42 yhdistelmä ja toisaalta päätyseinän 64 ja tangon 43 yhdistelmä muodostaa kumpikin nokkaa seuraavan, venttiiliä käyttävän välineen. Koska kumpikin tanko 42, 43 voi liikkua edestakaisin, kun taas nokka-akseli voi pyöriä pesän poikittaisporaukses-sa 25 ja nokkapyörä 70 on kiilattu epäkeskisesti akselille neliömäiselle osalle 71 kiila-aukon 72 kohdalla pyörimään nokka-akselin kanssa, on selvää, että nokka-akselin pyöritys, joka pyörittää nok-kapyörää 70 korin 60 päätyseiniä 63, 64 pitkin, liikuttaa tankoja 42, 43 kansien 36, 37 ympäröimän napakammion 74 toiselta puolelta toiselle ja takaisin, sillä seurauksella, että venttiiliosat tulevat liikutetuiksi kuvion 4 näyttämän asennon ja tarkasti vastakkaisen asennon välillä, jolloin nokkapyörä 70 on kammion 74 toisella puolella ja venttiiliosa 21 on auki ja toinen venttiiliosa 20 on kiinni.

Kussakin venttiiliosassa 20, 21 on paineen vastaanottavat pinnat 32a, jotka ovat alttiina järjestelmän juoksevan aineen paineelle venttiilikammioissa 5, 6 ja paineen vastaanottavat pinnat 32b, jotka ovat paineentasauskammiossa 59 alttiina ilmakehän paineelle kanavien 61 kautta, jotka ulottuvat nokkia seuraavien yhdystankojen 42, 43 läpi. Lisäksi jokaisessa nokkaa seuraavassa yhdystangossa 42, li li 6 8 71 4 43 on paineen vastaanottavat pinnat 33a alttiina järjestelmän juoksevan aineen paineelle venttiilikammioissa 5, 6 ja paineen vastaanottavat pinnat 33b alttiina vastakkaiselle ilmakehän paineelle kammiossa 74. Pinnoilla 32, 33 on sellainen pinta-ala, että ne tasapainottavat venttiiliosiin 20, 21 kohdistuvat paineet suhteessa paineisiin, jotka vaikuttavat nokkia seuraaviin yhdystankoihin 42, 43.

Lisäksi jokainen venttiiliosa on samoin tasapainotettu suhteessa juoksevan aineen paineeseen ylä- ja alajuoksun puolella, koska siinä on pinnat 32c, jotka ovat alttiit juoksevan aineen alajuok-supaineelle ja joiden pinta-ala on oleellisesti sama kuin pintojen 32a.

Nokka-akselia 26 pyöritetään käsin kahvalla 80, joka on kiinnitetty vivulle 81, joka vuorostaan on kiinnitetty nokka-akseliin 26 rullatapilla 82. Haluttaessa voidaan käyttää käyttömoottoria pyörittämään nokka-akselia kytkemällä tämä esim. hammaspyöräryhmän kautta sähkömoottoriin, mutta koska venttiiliosilla on paineen tasaus, ei pyöritys käsin ole vaikea.

Lisäksi käytetään välinettä nokka-akselin 26 lukitsemiseksi sen jompaankumpaan rajoittavaan asentoon, jossa venttiiliosa 20 tai 21 on vastaavasti auki tai kiinni. Tämä väline on mekaaninen pidätin 85, jonka toisessa päässä on kääntyvä tartuntarengas 86 ja jonka kärkipää kytkee istukan 87a venttiilin kannessa 88, joka on kiinnitetty pesään 1 ruuveilla 93.

Kuvion 3 mukaisesti kannessa 88 on neljä istukkaa, joista istukoilla 87a lukitaan nokka-akseli 26 kuvion 4 näyttämään asentoon, kun pidätin on näytetyssä asennossa, ja istukoilla 89a lukitaan nokka-akseli 26 vastakkaiseen asentoon, jolloin venttiiliosa 21 on auki ja venttiiliosa 20 on kiinni. Kaksi lisäistukkaa 87b ja 89b lukitsevat nokka-akselin näiden välisiin asentoihin molempien venttiilien pitämiseksi auki paineen tasaamiseksi avautuvan venttiilin kautta.

Toinen istukka 84 vivussa 81 kantaa puristusjousen 90, joka pysyy siinä pidätysrenkaan 91 avulla ja pakottaa pidättimen kärjen istukoihin 87, 89 sen pitämiseksi lukitussa asennossa. Pidättimen kärki voidaan kuitenkin helposti poistaa istukoista ja nokka-akseli 26 vapauttaa vetämällä se ulos käyttäen tartuntarengasta 86.

Kahden suodattimen juoksevan aineen järjestelmä, jossa voidaan käyttää kuvioiden 1-5 venttiiliä, näytetään kuviossa 6, jossa 12 6871 4 numero 100 osoittaa venttiiliä. Järjestelmä sisältää kaksi suoda-tinyksikköä 101, 102, jotka on yhdistetty tulopuolella tuloputkis-ton 103 avulla ja lähtöpuolella lähtöputkiston 104 avulla. Kuvioiden 1-5 näyttämä venttiili pannaan tuloputkistoon säätämään virtauksen sen tuloaukosta 4 jompaankumpaan sen kahdesta lähtöaukosta 2, 3 ja siten jompaankumpaan kahdesta suodattimesta 101, 102 kerralla.

Jos oletetaan, että venttiilin ollessa asennossa, jossa se ohjaa virtauksen suodattimeen 101 aukon 2 kautta, kun suodatin 102 on toiminnasta erossa huoltoa tai vaihtoa varten, niin juoksevan aineen virtaus etenee aukosta 2 tuloputkiston 103 ja kanavan 105 kautta suodattimen 101 tulopuoleen ja se poistuu suodattimesta lähtöputkiston 104 lähtökanavan 107 kautta ja menee sitten lähtöaukkoon 110.

Jos suodatinta 101 on nyt huollettava, se on suljettava eroon järjestelmästä ja suodatin 102 on pantava toimintaan. Tämä tehdään vaiheittain järjestyksessä, joka näytetään kuvioissa 6A, 6B, 6C ja 6D. Kuvio 6A näyttää venttiilin asennon suodattimen 101 ollessa toiminnassa ja suodattimen 102 ollessa poissa toiminnasta. Venttiili-osiin kohdistuvat voimat ovat tasapainossa. Ensin tartuntarengas 86 vedetään ulos istukasta 89a ja kahvaa 80 ja vipua 81 liikutetaan pidättimen asettamiseksi istukkaan 89b. Nyt molemmat venttiiliosat 20, 21 ovat osittain auki kuvion 6B mukaisesti ja paineen tasaus voi tapahtua. Aluksi paineet ovat epätasapainossa, mutta niiden tasaus tapahtuu pian. Sitten tartutaan renkaaseen ja vedetään pidätin pois istukasta 89b ja siirretään se kohtaan 87, niin että venttiili 21 on kiinni ja venttiili 20 on auki. Piiri on nyt kuvion 6C mukainen. Nyt voidaan piiri tyhjentää suodattimen 101 kautta, joka huolletaan. Piiri on kuvion 6D mukainen. Sitten jakso voidaan toistaa.

Takaisinvirtauksen estämiseksi huollettavan suodattimen 101 tai 102 lähtöaukkoon käytetään takaiskuventtiiliä 111, joka säätää virtauksen lähtöaukon kautta. Kuvio 7 näyttää tämän takaiskuventtii-lin lähemmin. Takaiskuventtiili 111 on oman pesänsä 120 varassa, jossa on kaksi tuloaukkoa 121, 122 ja yksi lähtöaukko 123. Kumpikin tuloaukko 121, 122 on varustettu omalla takaiskuventtiiliosal-laan 124, 125 ja nämä on kytketty teleskooppimaisesti kuvion 7 mukaisesti. Kunkin venttiiliosan toisessa päässä on pyöreä levy 126, 127, joka kantaa joustavan tiivisteen 128, 129, jonka pitää levyä 126, 127 vasten pidätyslevy 130, ja nämä kaksi on kiinnitetty venttiilin levyä 126, 127 vasten pidätysruuveilla 131, jotka on kierretty li 13 6871 4 venttiiliosien 124, 125 kierreistukolhin 132. Kukin venttiililevy 126, 127 on tuettuna tai samaa kappaletta lieriömäisen akselin 133, 134 toisen pään kanssa, jonka akselin keskiporaukseen 135, 136 on sijoitettu puristusjousen 137 toinen pää. Akseli 134 on teleskooppi-maisesti akselin 133 porauksessa 135, joka akseli 133 puolestaan voi liukua pesän 111 keskiporauksessa 138.

Kuvion 7 mukaisesti pesässä 111 on kaksi ulompaa porausta 140, 141, joihin on pantu aukolla varustetut päätekappaleet 142, 143, ja kierreistukoita 144, joihin on pantu vaarnaruuvit 145, jotka ulottuvat päätekappaleiden 142, 143 aukkojen 146 läpi ja kiinnittävät päätekappaleet pesän 111 kummallekin puolelle. Kussakin pää-tekappaleessa 142, 143 on keskiaukko 146, joka muodostaa pesän 111 tuloaukot 121, 122, ja kunkin kannan sisäpää 147, 148 muodostaa porauksen kehän kohdalla venttiili-istukan, joka vastaanottaa joustavat venttiilitiivisteet 128, 129 ja tiivistää niitä vasten.

Koska jousi 137 on puristusjousi, pysyy kumpikin venttiili-osa 124, 125 joustavasti venttiili-istukkaa 147, 148 vasten normaalisti suljetussa asennossa. Mutta kun tarpeeksi suuri juoksevan aineen paine-ero esiintyy jommankumman venttiili-istukan kohdalla juoksevan aineen tuloaukossa 121 ja 122 vallitsevan paineen ja lähtö-aukossa 123 alajuoksun puolella vallitsevan paineen välillä ja ylittää määrätyn vähimmäisarvon, jota jousen puristusvastus vastaa, siirtyy venttiiliosa 124 tai 125 pois istukastaan ja se liikkuu teleskooppimaisesti suhteessa toiseen avaten virtauskanavansa yhteyteen lähtöaukon 123 kanssa.

Kun läpilaskuventtiili 100 sitä vastoin siirretään vastakkaiseen asentoon, niin että juokseva aine nyt virtaa tuloputkiston 103 ja suodattimen 102 kautta, saa lähtöputkistossa 104 kulkeva ja läh-tökanavan 108 kautta etenevä virtaus aikaan juoksevan aineen tarpeeksi suuren paineen ja takaiskuventtiilin 125 välisen yhteyden venttiilin avaamiseksi, jolloin toinen takaiskuventtiili tietysti siirtyy suljettuun asentoon, heti kun suodatin 101 on otettu pois toiminnasta, ja juoksevan aineen virtaus johdossa tuloaukkoon 121 pienenee nollaan. Täten takaiskuventtiilin reaktio varmistaa automaattisesti sen, että juoksevan aineen virtaus etenee lähtöaukon 123 kautta siitä lähtövirtauskanavasta 107, 108, joka vie juoksevan aineen suodatetun virtauksen suodattimista 101, 102.

14 6871 4

Keksinnön läpilaskuventtiilit soveltuvat erityisen hyvin käytettäviksi juoksevan aineen järjestelmissä ohjaamaan virtauksen kahden suodattimen muodostamien ryhmien kautta tai muihin toimintoihin, jotka vaativat ajoittain huoltoa tai vaihtoja, jolloin virtaus voi jatkua toisen toiminnan avulla, kun toinen otetaan pois.

Keksinnön läpilaskuventtiili voidaan tehdä mistä tahansa sopivasta aineesta, kuten muovista tai metallista. Ruostumaton teräs on erityisen kestävä rakennusaine, joka sopii useimpiin sovellutuksiin, varsinkin suodatinelementeissä, koska se kestää juoksevien aineiden syövyttävän vaikutuksen, ja sitä pidetäänkin parhaana koak-siaalisen venttiilin sekä venttiiliosaa että putkimaista venttiili-pesää varten ja muita osia varten. Läpilaskuventtiilin voi kuitenkin myös tehdä muovista, kuten polytetrafluoroeteenistä, nailonis-ta, polykarbonaateista, fenoliformaldehydi-, karbamidiformaldehy-tai melamiiniformaldehydihartseista. Venttiilipesä ja venttiiliosat voi myös tehdä ruostumattomasta teräksestä, jolloin väliin sijoitetaan kestävä muoviholkki tai -raide, joka on esim. polytetrafluo-roeteeniä tai nailonia.

Il

Claims (12)

15 6871 4

1. Paineentasaus-kolmitie-läpilaskuventtiili juoksevan aine-virtauksen ohjaamiseksi yhteen tai kahteen johtoon, joka venttiili sisältää yhdistelmänä: a) pesän (1); b) pesässä (1) olevan venttiilikammion (10); c) juoksevan aineen ensimmäisen, toisen ja kolmannen virtausaukon (2, 3, 4) pesässä (1); d) juoksevan aineen ensimmäisen, toisen ja kolmannen virtauskanavan (5, 6, 7) pesässä (1) venttiilikammion (10) yhdistämiseksi juoksevan aineen ensimmäisen, toisen ja kolmannen virtausaukon (2, 3, 4) kanssa; e) venttiilikammiossa (10) ensimmäisen venttiiliosan (20), joka voi liikkua edestakaisin avoimen ja suljetun asennon välillä juoksevan aineen ensimmäisen virtauskanavan (5) poikki ja joka ohjaa virtauksen juoksevan aineen ensimmäisen virtausaukon (2) kautta; f) venttiilikammiossa (10) toisen venttiiliosan (21), joka voi liikkua edestakaisin avoimen ja suljetun asennon välillä juoksevan aineen toisen virtauskanavan (6) poikki ja joka ohjaa virtauksen juoksevan aineen toisen virtausaukon (3) kautta; g) pesässä (1) ohjausnokan (70), joka on erillään venttiilikammios-ta (10) ja alttiina juoksevan aineen painetta alhaisemmalle paineelle ja voi liikkua ensimmäisen ja toisen asennon välillä ja on käyttökytkennässä ensimmäisen ja toisen nokkaa seuraavan, venttiiliä käyttävän välineen (42, 63; 43, 64) kanssa siten, että: ) nokan (70) ollessa ensimmäisessä asennossa ensimmäinen venttii-liosa (20) on avoin ja toinen venttiiliosa (21) on kiinni; g2) nokan (70) ollessa toisessa asennossa, toinen venttiiliosa (21) on avoin ja ensimmäinen venttiiliosa (20) on kiinni; ja g^) nokan (70) ollessa väliasennossa ovat sekä ensimmäinen että toinen venttiiliosa (20, 21) avoimet ainakin osittain; h) välineen (26, 80, 81) joka liikuttaa nokkaa (70) ensimmäisen ja toisen asennon välillä, avaten ja sulkien venttiiliosat (20, 21); i) venttiilikammiossa (10) ensimmäisen nokkaa seuraavan, venttiiliä käyttävän välineen (42, 63), joka on käyttökytkennässä ensimmäisen venttiiliosan (20) kanssa; j) venttiilikammiossa (10) toisen nokkaa seuraavan, venttiiliä 16 6871 4 käyttävän välineen (43, 64), joka on käyttökytkennässä toisen vent-tiiliosan (21) kanssa; tunnettu siitä, että k) ensimmäisessä ja toisessa venttiiliosassa (20, 21) on kummassakin vastakkaisia, paineen vastaanottavia pintoja (32a, 32c) sovitettuna likimäärin poikittain venttiiliosien liikesuuntaan nähden ja alttiina vastaavassa ensimmäisessä ja toisessa virtauskanavassa (5, 6) olevalle juoksevan ainevirtauksen paineelle; l) ensimmäisessä ja toisessa nokkaa seuraavassa, venttiiliä käyttävässä välineessä (42, 63; 43, 64) kummassakin on paineen vastaanottavia pintoja (33a) , jotka ovat alttiina vastaavassa ensimmäisessä ja toisessa virtauskanavassa (5, 6) vallitsevalle juoksevan ainevirtauksen paineelle, ja vastakkaisin, paineen vastaanottavia pintoja (33a, 33b), jotka ovat alttiina juoksevan aineen painetta alhaisemmalle paineelle, nokkaa seuraavien, venttiiliä käyttävien välineiden (42, 63; 43, 64) vastakkaisten, painetta vastaanottavien pintojen (33b) ollessa likimäärin poikittain venttiiliosien (21, 21) liikesuuntaan nähden; m) ensimmäisen ja toisen nokkaa seuraavan, venttiiliä käyttävän välineen (42, 63; 43, 64) ja ensimmäisen ja toisen venttiiliosan (20, 21) vastakkaiset, paineen vastaanottavat pinnat (32a, 32c, 33a, 33b) ovat pinta-alaltaan sellaisia, että juoksevan aineen paine ja nokkaa seuraavien, venttiiliä käyttävien välineiden (42, 63; 43, 64) ja venttiiliosien (20, 21) vastakkaisiin, paineen vastaanottaviin pintoihin (32a, 32c, 33a, 33b) vaikuttava alhaisempi paine ovat pääasiassa tasapainossa, jolloin nämä juoksevan aineen paineet eivät häiritse ensimmäisen ja toisen venttiiliosan liikettä.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen paineentasaus-kolraitie-läpilaskuventtiili, tunnettu siitä, että se sisältää ensimmäisen ja toisen joustavan venttiilitiivisteen (29), joita vasten ensimmäinen ja toinen venttiiliosa (20, 21) nojaavat suljetussa asennossaan, venttiilitiivisteiden ollessa kiinnitettynä pesään (1).

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen paineentasaus-kolmi-tie-läpilaskuventtiili, tunnettu siitä, että se sisältää välineen, joka kohdistaa paineen vastaavaan alajuoksun puolella . olevaan juoksevan aineen johtoon ennen vastaavan venttiiliosan (20, 21) avautumista, juoksuttaen juoksevan aineen johdosta, joka on li 6871 4 yläjuoksun puolella venttiilistä.

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen paineentasaus-kolmitie-läpilaskuventtiili, tunnettu siitä, että se sisältää vaih-dinventtiilin, jonka ohjausnokka (70) avaa ennen vastaavan venttii-liosan (20, 21) avautumista ja joka liikkuu avoimen ja suljetun a-sennon välillä tahdistetusti ensimmäisen ja toisen venttiiliosan (20, 21) ohjausnokan ohjaaman toiminnan kanssa.

5. Jonkin patenttivaatimuksen 1...4 mukainen paineentasaus-kolmitie-läpilaskuventtiili, tunnettu siitä, että se sisältää välineen juoksevan aineen poistamiseksi johdosta, joka on alajuoksun puolella vastaavasta suljetusta venttiiliosasta (20, 21), niin että johdon osiin pääsee käsiksi huoltoa varten.

6. Jonkin patenttivaatimuksen 1... 5 mukainen paineentasaus-kolmitie-läpilaskuventtiili, tunnettu siitä, että ohjaus-nokka (70) voi pyöriä alueella 180°...360° ensimmäisen ja toisen asennon välillä samalla kun venttiiliosat (20, 21) voivat liikkua edestakaisin avoimen ja suljetun asennon välillä, jolloin keskiasen-to on välillä 90°...270° ensimmäisestä asennosta lukien.

7. Jonkin patenttivaatimuksen 1...6 mukainen paineentasaus-kolmitie-läpilaskuventtiili, tunnettu siitä, että nokkaa seuraava, venttiiliä käyttävä väline (42, 63; 43, 64) muuttaa nokan (70) aiheuttaman kiertoliikkeen edestakaiseksi liikkeeksi ja se sisältää kaksi akselia (42, 43), kumpikin kiinnitetty toisesta päästään vastaavaan venttiiliosaan (20, 21) ja toisesta päästään vastaavaan nokan seuraajaan (63, 64), joka kulkee ohjausnokan (70) pinnalla.

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen paineentasaus-kolmitie-läpilaskuventtiili, tunnettu siitä, että ohjausnokalla (70) on tasaisesti pyöreä kehä ja se on asennettu epäkeskisesti nokka-akselille (71) ja nokkien seuraajat (63, 64) ovat nokkakotelon (60) päitä, jonka kotelon sisällä ja sivuja pitkin ohjausnokka (70) pyörii.

9. Jonkin patenttivaatimuksen 1...8 mukainen paineentasaus-kolmitie-läpilaskuventtiili, tunnettu siitä, että venttiiliosat (20, 21) ovat putkimaisia ja putkimaisten venttiiliosien (20, 21) avoin keskusta muodostaa juoksevan aineen virtauskanavat (5, 6), jotka ohjaavat ensimmäiseen ja toiseen juoksevan aineen virtausaukkoon (2, 3). 18 6871 4

10. Patenttivaatimuksien 2 ja 9 mukainen paineentasaus-kolmitie-läpilaskuventtiili, tunnettu siitä, että putkimaisten venttiiliosien (20, 21) paineen vastaanottavat pinnat (32a) toimivat yhdessä venttiilitiivisteen (29) kanssa, jossa on kartio-mainen särmä ja venttiiliosissa (20, 21) on aksiaalisesti ulkoneva tiivistyshuuli (30) säteensuuntaisessa ulkoreunassa.

11. Patenttivaatimuksien 9 tai 10 mukainen paineentasaus-kolmitie-läpilaskuventtiili, tunnettu siitä, että putkimaiset venttiiliosat (20, 21) ovat koaksiaalisia.

12. Jonkin patenttivaatimuksen 7...11 mukainen paineenta-saus-kolmitie-läpilaskuventtiili, tunnettu siitä, että nokkaa seuraavien, venttiiliä käyttävien välineiden (42, 63; 43, 64. kukin varsi (42, 43) tiivistetysti tunkeutuu vastaavan vent-tiiliosan (20, 21) keskinapaan (24), jossa on porrastettu poraus-reikä, että napa sijaitsee kahden pidätin- tai lukitusosan (51, 52; 48) välissä, jotka on kiinnitetty varteen (42, 43), että aluslaat-ta-tiivistesovitelma (54...56) ympäröi vartta (42, 43) ja on kiinnitetty tiivistetysti porrastetun porausreiän laajemman osan sisälle, että rengasmainen kammio (59) ympäröi vartta (42, 43) ja on sijoitettu porrastetun porausreiän olakkeiden (32b) ja aluslaatta-tiivistesovitelman välille, ja että kukin kammio (59) on yhdistetty juoksevan aineen painetta alempaan paineeseen juoksevan aineen kanavan (61) kautta vastaavan varren (42, 43) läpi. 19 6871 4