FI68683B - Saett att behandla lignocellulosahaltigt material - Google Patents

Description

f^SSF*l . KUULUTUSjULKAISU

jjgöjft l” '11) UTLÄGG NINGSSKRIFT 68683 (45) (51) Kv.lk.4/lnt.CI.4 D 21 C 9/1 SUOMI — FINLAND (21) Patenttihakemus — Patentansökning 773710 (22) Hakemispäivä — Ansökningsdag 08.12.77 (23) Alkupäivä — Glltlghetsdag 08.12.77 (41) Tullut Julkiseksi — Blivit offentllg IQ g£ ηβ

Patentti- ja rekisterihallitus Nähtäväksi panon Ja kuul.julkalsun pvm.- ,ο o6 ος

Patent- och registerstyrelsen v Ansökan utlagd och utl.skrirten publicerad · · 5 (32)(33)(31) Pyydetty etuoikeus—Begärd prloritet 09.12.76 Ruots i-Sverige(SE) 7613827-0 (71) SCA Development Aktiebolag, 851 88 Sundsvall, Ruotsi-Sverige(SE) (72) Göran Erik Annergren, Sundsvall, Tjell-Äke Hägglund, Sörberge,

Per-Olov Lindblad, Sundsvall, Kent Arne Forslund, Sundsvall, Dan Eric Carlsen, Sundsvall, Ruotsi-Sverige(SE) (7*0 Berggren Oy Ab (5*0 Lignoselluloosapitoisen materiaalin käsittelytapa - Sätt att behandla 1 ignocel1ulosaha1tigt material Tämä keksintö koskee selluloosamassan valkaisutapaa, lähemmin sanottuna tapaa käyttää klooridioksidia sellaiseen valkaisuun.

Klooridioksidin käyttäminen esimerkiksi sulfaattimassan valkaisuun perustuu kahteen seikkaan. Osittain on klooridioksidi tullut tärkeimmissä massaa valmistavissa maissa niin halvaksi, että se pystyy myös taloudelliselta näkökannalta katsottuna kilpailemaan vaihtoehtoisten valkaisukemikaalien, esimerkiksi hypokloriitin kanssa. Osittain on klooridioksidilla aivan ainutlaatuinen selektiivisyys, minkä ansiosta on mahdollista valmistaa myös täysin valkaistuja sulfaattimassoja ilman, että kuitumateriaali heikentyisi olennaisesti .

Klooridioksidin kemiallista suhteutumista valkaisussa voidaan parhaiten luonnehtia seuraavasti: 1. Hiilihydraatit suojeltuvat oksidoitumiselta ja pilkkoutumiselta ottamalla vastaan radikaaleja, esimerkiksi klooriradikaaleja.

2. Ligniini oksidoituu selektiivisesti, niin että aromaattinen rakenne häviää.

2 68683 Tärkein merkitys on ehkä ensimmäisellä kohdalla, koska se soveltuu sekä massan esi- että loppuvaikaisuun. Esivalkaisulla tarkoitetaan tässä monivaiheisen valkaisusekvenssin ensimmäisiä vaiheita, joissa pääasiallisesti liuotetaan ligniini. Esivalkaisuun kuuluu yleensä kaksi tai kolme ensimmäistä valkaisuvaihetta. Loppuvalkaisulla tarkoitetaan seuraavia valkaisuvaiheita monivaihesekvenssissä, joissa pääasiallisesti saadaan massa valkoiseksi. Toinen kohta sen sijaan koskee pääasiallisesti esivalkaisua johtuen klooridioksidin erikoisesta kyvystä reagoida fenolien ja eetteröityjen fenolien kanssa, so. sellaisten rakenteiden kanssa, jotka vastaavat suunnilleen sul-faattimassa- tai sulfiittimassaligniiniä.

Aikaisemmin, kun klooridioksidin hinta oli korkeampi kuin muiden kemikaalien, sitä käytettiin ainoastaan loppuvalkaisussa, jossa sen edut puolsivat voimakkaasti sitä, että niinkin kallis kemikaali tulisi kyseeseen. Loppuvalkaisun tekniikka ei ole oikeastaan kehittynyt paljoakaan viime vuosien aikana, mutta reaktio-olosuhteita on luonnollisesti tarkennettu. Esivalkaisua klooridioksidin avulla on sen sijaan alettu käyttää yhä suuremmassa määrin mm. valkaisulaitosten sulkemisen ja lisääntyneiden ympäristön suojeluvaatimusten johdosta .

Klooridioksidin käyttämistä ainoana valkaisukemikaalina ensimmäisessä vaiheessa on tarkastellut Rapson julkaisussa "The Bleaching of Pulp", sivut 132-134, Tappi Monograph series - 27, (1963). Val-kaisunopeus ensimmäisessä vaiheessa jää silloin alhaisemmaksi kuin kloorin kanssa ja valkaisuolosuhteita täytyy sen vuoksi säädellä sellaisiksi, että kaikki klooridioksidi tulee käytetyksi. Samaten ilmoitetaan, että tarvitaan pikemminkin enemmän klooridioksidia laskettuna aktiivikloorina huolimatta aikaisemmin mainitusta klooridioksidin paremmasta selektiivisyydestä. Sen vuoksi ilmoitetaan, että klooridioksidin käyttäminen ensimmäisessä vaiheessa maksaa tavallisesti niin paljon enemmän kuin vastaava kloorin käyttäminen, etteivät siitä koituvat edut, kuten vähäisempi hiilihydraattien pilkkoutuminen ja parempi värien stabiilisuus enää voi normaalisti motivoida lisäkustannuksia. Mutta massoille, joiden ligniinipitoi-suus on alhainen ja joissa on esimerkiksi ollut vaikeita hartsiprob-leemoja, on ollut kannattavaa käyttää klooridioksidia ainoana kemikaalina jo ensimmäisessä vaiheessa, ja tämä soveltaminen on tunnettua useissa tehtaissa.

3 68683

Ympäristön suojeluvaatimukset, joita on viime aikoina tehty valkaisulaitosten jätevesien vaikutusten vähentämiseksi, ovat luonnollisesti lisänneet suuressa määrin kiinnostusta siihen, että ensimmäisessä vaiheessa käytettäisiin yksinomaan klooridioksidia, koska tämän avulla voidaan jyrkästi vähentää klooratun orgaanisen aineksen määrää jätevedessä aivan mitättömään osaan entisestä. Vaikeutena on kuitenkin ollut reaktionopeuden muuttuminen, josta syystä ei ole voitu suorittaa klooridioksidivalkaisua tavallisissa klooritorneis-sa, vaikka nämä kloorotornit ovat olleet materiaalinsa puolesta sopivia klooridioksidille. Tämän lisäksi ovat tietenkin vaikuttaneet estävästi ne negatiiviset kokemukset, joita on saatu käytettäessä klooridioksidia, jota ei ole sekoitettu kloorin kanssa. Tähän asti ei ole osattu vielä selittää kemiallista taustaa sille seikalle, ettei klooridioksidin avulla, huolimatta sen odotetusta selektiivi-syydestä, joka muuten ilmenee voimakkaasti sekoitettuna tai yhteistyössä kloorin kanssa, ole päästy edes yhtä hyvään työtulokseen kuin puhtaan kloorin kanssa esivalkaisussa, laskettuna massan kappa-luvun alenemisena määrättyä aktiivisen kloorin panosta kohti. Kappa-luvulla tarkoitetaan sitä, joka on määritelty normilla, jonka on laatinut Scandinavian Pulp, Paper and Board ja josta käytetään merkintää SCAN-Cl:59, syyskuulta 1959.

Reaktio-olosuhteiden, kuten pH:n, reaktioajan, lämpötilan ja panoksen optimointia on tehty etupäässä klooridioksidin suhteen loppu-valkaisussa. Rapson ilmoittaa julkaisussa The Bleaching of Pulp, sivut 154-157, Tappi Monograph series - 27 (1963, loppu-pH:n optimiksi ensimmäiselle klooridioksidivaiheelle loppuvalkaisussa 3,5- 4,5. ja toiselle klooridioksidivaiheelle loppu-pH:n 4,5 - 5,5, kun taas Virkola julkaisussa Svensk Papperstidning 65 (1962) 632 ilmoittaa optimiksi puskuroiduille valkaisunesteille pH:n 4 - 5.

Mitä tulee muihin valkaisuehtoihin loppuvalkaisussa klooridioksidin avulla, niin useiden optimointitutkimusten ansiosta tiedetään nykyään yleisesti, että klooridioksidipanos on sovellettava kunkin massan halutun vaaleusasteen mukaan ja että aika ja lämpötila on sovellettava kulloinkin käytettävän panoksen tason mukaan, vaikkakin on tarpeen noudattaa määrättyä varovaisuutta korkeiden lämpötilojen suhteen. Tasapainon loppuvalkaisun kahden klooridioksidivaiheen välillä tulee olla sellainen, että noin 60-70 % klooridioksidipa-noksesta käytetään ensimmäisessä ja 30-40 % toisessa loppuvalkaisu-vaiheessa. Pienet poikkeamat eivät ole kriittisiä.

4 68683

Vastaavia tietoja ei ole valkaisusta, jossa klooridioksidia käytetään ainoana valkaisukemikaalina valkaisusekvenssin ensimmäisessä vaiheessa.

Sitä vastoin on kloorin käyttö ensimmäisessä valkaisuvaiheessa hyvin optimoitu, ja tärkeimmät kohdat ovat tällöin ne, että kloori-panos on sovellettava osittain valkaisemattoman massan ligniini-pitoisuuden mukaan, osittain kulloinkin käytetyn valkaisusekvenssin, so. valkaisuvaiheiden kombinaation mukaan, joka taas puolestaan on sovellettava kulloinkin kyseessä olevan massan valkaisuvaatimukseen.

Edellä olevasta on seurannut, että useimmille massatyypeille ja valkaisusekvensseille on optimaalinen klooripanos noin 1,2-1,5 klooriluvun kerrannaista laskettuna prosentteina aktiiviklooria massassa (variaatioalue on riippuvainen erilaisista massatyypeistä ja valkaisusekvensseistä).

Tämän vuoksi on ollut luonnollista, että käytettäessä klooridioksidia ainoana valkaisukemikaalina valkaisun ensimmäisessä valkaisu-vaiheessa, on panostusaste ilmoitettuna aktiivikloorina otettu tavanmukaisesta kloorivalkaisusta. Koska kummassakin tapauksessa on kyseessä ligniinin liuotus ja sitä paitsi tiedetään, että klooraus pienellä panoksella on negatiivista, ei kukaan ole tähän mennessä yrittänyt vakavassa mielessä käyttää alhaisia klooridioksidipanok-sia ensimmäisessä vaiheessa. Mitä taas tulee pH-arvoihin, on kokemukset ensisijaisesti saatu klooridioksidin käyttämisestä loppuval-kaisussa, so. loppu-pH-arvo 3,5-4,5, vaikkakin on olemassa poikkeuksiakin, jotka ovat etupäässä johtuneet siitä, ettei ole ollut mitään kontrollia eikä pH:n säätelyä.

Siten on J.V. Hatton kulkaisussa Pulp and Paper Mag Can 68, No 4: T 181-190, T 204 (huhtikuu 1967) esittänyt tutkimuksen, jossa on käytetty alhaista loppu-pH:ta ensimmäisessä valkaisuvaiheessa, jossa käytettiin yksinomaan klooridioksidia valkaisukemikaalina. Tämä alhainen loppu-pH on kuitenkin pikemmin seurausta koeolosuhteista kuin tietoinen, ohjattu reaktioehto. Käytetty klooridioksidipanos on ollut liian korkea, osittain valituille ehdoille, mikä on antanut tulokseksi liian korkean jäännöskloorin, mikä sekoittaa vertailua, osittain sopivalle tasapainolle esi- ja loppuvalkaisun välillä, kun käytetään klooridioksidia ensimmäisessä vaiheessa, mikä osoitetaan 68683 jäljempänä. Sitä paitsi on vertailuvalkaisut kloorin kanssa suoritettu käyttäen äärimmäisen alhaista pH-arvoa, millä voi olla eri-koisvaikutuksia, mikä myös sekoittaa vertailua. Mainituista syistä hän on siis käyttänyt koesuunnitelmaa, jossa hän ei ole pystynyt saamaan aikaan optimaalisia reaktioedellytyksiä klooridioksidival-kaisulle ensimmäisessä vaiheessa, eikä sen vuoksi ole luonut oikeata kinetiikkaa tässä tapauksessa, ja siitä syystä on vertailu kääntynyt pelkästään klooridioksidin avulla tapahtuvan valkaisun häviöksi vaiheessa 1.

Omissa valkaisututkimuksissamme me olemme kuitenkin havainneet, että klooridioksidi reagoi ensimmäisessä vaiheessa jyrkästi erilailla pH-arvolle kuin loppuvalkaisussa. Tämä perustuu todennäköisesti siihen, että esivalkaisussa on kyseessä puhdas ligniinin liuotus, kun taas loppuvalkaisussa on lähinnä kyseessä voimakkaasti modifioituneiden ligniinifragmenttien värinpoisto.

Tutkimuksissa pH:n vaikutuksesta klooridioksidiin on käynyt hieman yllättäen ilmi, että pH ei ainoastaan lisää klooridioksidin reaktio-nopeutta huomattavasti, niin että reaktionopeus ei ole enää mikään probleemi, vaan myös se, että alempi pH tekee klooridioksidireaktion tehokkaammaksi, mahdollisesti sen vuoksi, että pH itsessään helpottaa ligniinin liuotusta, esimerkiksi klooridioksidilla käsitellyn ligniinin happamen hydrolyysin kautta. Tämä viimeksi mainittu reaktiomekanismi ei kuitenkaan ole tunnettu, ja sitä voidaan katsoa vain aikaisemmin tunnettujen faktojen ekstrapolointina.

Kaikissa tapauksisa olemme onnistuneet pitämällä pH-arvon olennaisesti alhaisempana kuin mitä on normaalia klooridioksidivalkaisussa parantamaan klooridioksidin reaktioita siinä määrin, että klooridioksidi tulee selvästi kilpailukykyiseksi kloorin kanssa ligniinin hajotusvaikutuksessa, ja samanaikaisesti tulevat esiin hyvin voimakkaasti klooridioksidin aikaisemmin mainitut edut ympäristön suojelun kannalta. Erikoisen mielenkiintoinen havainto on se, että tämän uuden menetelmän avulla voitiin selvitä tavattoman alhaisilla kemikaaliopanoksilla ensimmäisessä vaiheessa ja kuitenkin saatiin aikaan hyvä ligniinin hajoaminen minkä ansiosta loppuvalkaisusta tulee hyväksyttävää.

Tällä viimeksi mainitulla vaikutuksella on suuri merkitys valkaisun 6 68683 taloudelliseen puoleen, ja sen ansiosta menetelmä optimaalisesti suoritettuna voi kilpailla myös taloudellisesti konventionaalisten menetelmien kanssa ilman että aikaisemmin mainitut edut menisivät hukkaan. Ensimmäisessä vaiheessa on optimaalinen klooridioksidipanos 0,6-1,0 kerrointa klooriluvusta laskettuna prosentteina aktiivi-klooria massassa, siis ero on huomattava, kun verrataan optimaaliseen klooripanokseen.

Keksintöä valaistaan seuraavilla esimerkeillä:

Diagrammoissa 1-3 esitetään koivusulfaattimassan valkaisua laboratoriossa käyttäen klooridioksidia ainoana valkaisukemikaalina. Käytetyn massan klooriluku oli 2,7, kappa-luku 19,6 ja viskositeetti 1025 dm /kg. Valkaisu suoritettiin vaiheessa 1 massakonsentraation ollessa 3,5 % ja lämpötilassa 25°C. Diagramma esittää jäännöskloo-ridioksidia riippuvaisena reaktioajasta erilaisilla loppu-pH-arvoil-la. Valkaisuolosuhteet on sovellettu siten, että voitaisiin käyttää tavanmukaista klooritornia. Kuvioista käy selvästi ilmi pH:n suuri merkitys reaktionopeudelle. Samaten käy ilmi se, että pH-säätelyn tarve lisääntyy alemmilla klooridioksidipanoksilla, nimittäin lähempänä panosoptimia. Korkeilla klooridioksidipanoksilla vähenee tarve lisätä happamuutta, mikä johtuu muodostuneista happamista reaktio-tuotteista, mutta optimi-pH-arvoa ei valitettavasti saavuteta ennen kuin panos on epäoptimaalisen korkea ja valkaisusekvenssi epätasapainossa, mistä aiheutuu suuret kemikaalikustannukset ja tarpeettoman runsas hiilihydraattien pilkkoutuminen.

Taulukossa 1 esitetään tulokset tehdaskokeista, joissa valkaistiin koivusulfaattimassaa käyttäen klooridioksidia ainoana valkaisukemikaalina vaiheessa 1. Taulukossa ilmoitettu vaaleus on määritelty Scandinavian Pulp, Paper and Board'in normin mukaan merkinnällä SCAN - P3:75, syyskuulta 1975. Vaaleus ilmoitetaan ISO-%:na.

Kemikaaliskustannuksia laskettaessa on käytetty seuraavia hintoja

Kloori 0,50 mk/kg

Klooridioksidi 1,15 mk/kg

Hypokloriitti 1,50 mk/kg

Natriumhydroksidi 0,55 mk/kg

Rikkihappo 0,20 mk/kg 7 68683

Jos verrataan kokeita, joissa säädettiin pH-arvoa ja kokeita ilman pH-säätelyä klooridiok sidivalkaisussa vaiheessa 1, havaitaan, että koe 1 c, jossa pH-arvoa säädettiin, on aivan ylivoimaisesti parempi mitä tulee massan laatuun ja taloudellisuuteen, kuin koe 1 b, ilman pH-säätelyä. Myös verrattuna vertailukokeeseen, 1 a, jossa valkaistiin kloorin ja klooridioksidin seoksella, on pH-säädelty koe parempi ei ainoastaan massan laadun suhteen, vaan myös kustannusten kannalta. Nämä edut saatiin siitä huolimatta, että valkaisemattoman massan pesutappiot ja siten puskurikapasiteetti olivat jonkin verran korkeammat kuin oli laskettu, minkä vuoksi panostettiin hieman liian vähän happoa pH-säätelyyn optimaalisen pH:n, noin 2,5, saavuttamiseksi kokeessa 1 c.

Diagrammoissa 4-6 esitetään havupuusulfaattimassan laboratorio-valkaisua käyttäen klooridioksidia ainoana valkaisukemikaalina vaiheessa 1. Käytetyn massan klooriluku oli 4,4 ja viskositeetti 1060 dm /kg. Massan konsentraatio oli 12 % ja lämpötila 23oc. Kloori-dioksidipanostus oli 41,8 kg aktiiviklooria tonnia kohti massaa. Diagrammassa 2 a esitetään jäännösklooridioksidi riippuvaisena reaktioajasta eri loppu-pH-arvoilla. Niissä kokeissa, joihin diagramma 2 b perustuu, on klooridioksidivalkaisu suoritettu vakiomäärällä käytettyä aktiiviklooria, 41,8 kg tonnia kohti massaa, ja toinen diagramma esittää kappalukua ja toinen viskositeettiä normin mukaisen uuttamisen jälkeen riippuen loppu-pH-arvosta vaiheessa 1. Kuvio 2 a esittää analogisesti kuvion 1 kanssa pH:n merkityksen reaktionopeudelle. Kuvio 2 b esittää, että alhainen pH antaa huomattavasti tehokkaamman ligniinin liuotuksen, mikä tässä ilmoitetaan kappa-luvulla, minkä katsotaan korreloivan jäännösligniinipitoisuu-den kanssa, kahden ensimmäisen vaiheen jälkeen valkaisusekvenssis-sä. On huomattava, että valkaisut on tässä suoritettu samalla määrällä käytettyä aktiiviklooria, niin että eri reaktionopeuksien vaikutus on eliminoitu. Sitä paitsi voidaan todeta, että alhainen pH aikaansaa määrätyn viskositeettiedun, paitsi äärimmäisen alhaisilla pH-arvoilla.

Taulukko 2 esittää havupuusulfaattimassojen laboratoriovalkaisua käyttäen klooridioksidia ainoana valkaisukemikaalina vaiheessa 1 verrattuna optimoituun tavanmukaiseen klooraukseen. Taulukossa on BOD = Biochemical Oxygen Demand (biokemiallinen hapen tarve), joka on määrätty Scandinavian Pulp, Paper and Board normin mukaan mer- 8 68683 kinnällä SCAN-W 5:71, helmikuulta 1971. Kemikaalikustannukset on laskettu edellä ilmoitettujen hintojen mukaan.

Alhaisen pH:n merkitys ensimmäisessä vaiheessa valkaistaessa kloo-ridioksidilla käy selvästi ilmi kun verrataan kokeita 2 a ja 2 b. Alhainen pH on ylivoimaisesti edullisempi sekä ottaen huomioon massan laadun (viskositeetin) että kemikaalikustannukset. Kun valkaistaan tavanmukaisesti kloorilla, ei useimmissa tapauksissa voida käyttää hyväksi plusefektejä, joita klooriluvun alentaminen aiheuttaa, koe 2d, verrattuna kokeeseen 2 e, laadun vuoksi, kun sen sijaan tämä käy aivan erinomaisesti siinä tapauksessa, että ensimmäisessä vaiheessa käytetään klooridioksidia, koe 2 a. Korkealuokkaisen valkaistun havupuusulfaattimassan viskositeetin on oltava yli 900 dm3/kg, jotta kuitumateriaalin potentiaalisia vahvuusominaisuuksia voitaisiin käyttää hyväksi. Jos siis optimoidaan klooridioksidi ainoana valkaisukemikaalina ensimmäisessä valkaisuvaiheessa siten, että pH säädetään sopivan alhaiseen arvoon lisäämällä sopivaa happoa ja sovelletaan panos alhaiseen tasoon, joka on optimaalinen tässä tapauksessa, ja samanaikaisesti käytetään hyväksi klooridioksidin ainutlaatuista selektiivisyyttä ja lasketaan valkaisemattoman massan kloorilukua, niin aikaansaadaan valkaisu, josta on tuloksena korkealuokkaista massaa sekä vähennetään huomattavasti ympäristöön vaikuttavia poistovesiä, ja valkaisu on sitä paitsi mitä suurimmassa määrässä taloudellisesti kilpailukykyinen.

Edellä olevan yhteydessä on klooriluku (ISO) määrätty normin mukaan, jonka on laatinut Scandinavian Pulp, Paper and Board merkinnällä SCAN-C 29:72.

Viskositeetti on määrätty normin mukaan, jonka on laatinut Scandinavian Pulp, Paper and Board merkinnällä SCAN-C 15:62, lokakuulta 1962, ja lajimääritelmät on muutettu siten, että ne täsmäävät SI-systeemin kanssa.

COD, Chemical Oxygen Demand (kemiallinen hapen tarve) on määrätty menetelmän mukaan, joka on julkaistu "Standard Methods for the examination of Water and Waste Water", 14:nnessä painoksessa 508, sivut 550-554, 1975.

Keksintö ei ole rajoitettu selostettuihin suoritusmuotoihin, vaan sitä voidaan varioida keksinnön idean puitteissa.

II

9 68683

Taulukko 1. Koivusulfaattimassan tehdasvalkaisu, klooriluku noin 3,0. Keskiarvot pitkänajan kokeesta

Koe n:o la Ib le

Vertailukausi Koekausi 1 ilman Koekausi pH-sää-pH-säätelyä telyn kanssa vai- _ vaiheessa_heessa 1_

Valkaisusekvenssi _(D+C) -E-H-D-E-D D-E-H-D-E-D-_D-E-H-D-E-D-___

Loppu-pH vaihe 1 2,7 5,0 3,1

Vaihe 1 Klooridioksid i aktiivikloori, kerrannainen 0,52 0,85 0,72 " kg/ton 15,6 25,5 21,6

Kloori aktiivikloori, kerrannainen 0,43 0 0 ” kg/ton 12,9 0 0

Massakonsentraatio % 4 4 4 Lämpötila °C 30 36 36

Aika min 40 40 40 Jäännöskloori, aktiivikloori kg/ton 2,3 10,5 3,9

Vaihe 2

NaOH kg/ton 31,4 27,5 26,0

Loppu-pH 11,0 11,4 11,2

Vaihe 3

Na-hypokloriitti aktiivikloori, kg/ton 9,8 10,3 9,3 Jäännöskloori aktiivikloori, kg/ton 3,9 2,0 2,1

Loppu-pH 9,9 9,9 10,3

Vaihe 4 Klooridioksidi aktiivikloori, kg/ton 11,9 17,2 13,4 Jäännöskloori aktiivikloori, kg/ton 0,3 1,1 0,8

Ioppu-pH 3,1 3,9 4,3

Vaihe 5

NaOH kg/ton 8,2 8,4 8,0

Na-hypokloriitti aktiivihiili, kg/ton 6,3 6,5 4,1

Loppu-pH 11,1 11,0 10,9

Vaihe 6 Klooridioksidi aktiivikloori kg/ton 8,6 12,0 9,0 Jäännöskloori aktiivikloori, kg/ton 0,8 1,1 0,0

Loppu-pH 3,9 3,5 3,6 10 68683

Taulukko 1 (jatkoa) Koivusulfaattimassan tehdasvalkaisu, kloori- luku noin 3,0. Keskiarvot pitkänajan kokeesta

Koe n:o la Ib le·

Vertailukausi Koekausi 1 ilman Koekausi pH-sää- pH-säätelyä telyn kanssa vai- _______vaiheessa_heessa 1

Valksisusekvenssi (D+C)-E-H-D-E-D D-E-H-D-E-D- D-E-H-D-E-D-

Loppu-pH vaihe 1 2,7 5,0 3,1

Valkaistu massa

Vaaleus, % ISO 88,8 86,0 88,6

Viskositeetti chn /kg 860 780 960

Kemikaali- .

kustanukset irik/ton 93:90 107:85 89:40 11 686 8 3 «

Taulukko 2. Kahden havupuusulfaattimassan laboratoriovalkaisu klooriluku 3,7 ja 5,5 D-E-D-E-D- ja C-E-D-E-D-sekvensseissä

Valkaisusekvenssi D-E-D-E-D- C-E-D-E-D-

Valkaisematon massa

Klooriluku 3,7 5,5 3,7 5,5

Kappaluku 25 35 25 35

Viskositeetti dm^Ag IHO 1170 1110 1170

Loppu-pH vaihe 1 2,0 4,0 2,0 2,0 1,8

Vaihe 1 Klooridioksidi aktiivikloori, kertoimet 0,9 0,9 0,9 " kg/ton 33 33 49,5

Kloori aktiivi Cl kerroin - - - 1,45 1,45 kg/ton - - 53,5 79,5

Massakonsentraatio % 12 12 12 3,5 3,5 Lämpötila °C 25 25 25 25 25

Aika min 60 60 60 30 30 Jäännöskloori aktiivikloori kg/ton jälkiä 3,2 jälkiä jälkiä jälkiä

Vaihe 2

NaOH kg/ton 22 20 29 22 31

Loppu-pH 11,5 11,5 11,5 11,5 11,5

Vaihe 3 Klooridioksidi aktiivikloori, kg/ton 15,6 20,2 14,0 15,7 13,8 Jäännöskloori aktiivikloori kg/ton jälkiä jälkiä jälkiä jälkiä jälkiä

Loppu-pH 4,0 4,0 4,0 4,0 4,0

Vaihe 4

NaCH kg/ton 8,0 9,0 10,0 8,0 10,0

Loppu-pH 11,9 11,9 11,9 11,8 11,9

Vaihe 5 Klooridioksidi aktiivikloori kg/ton 10,4 13,5 9,3 10,5 9,2 Jäännöskloori aktiivikloori kg/ton jälkiä jälkiä jälkiä jälkiä jälkiä

Loppu-pH 4,0 4,0 4,0 4,0 4,0

Valkaistu massa

Vaaleus % ISO 89,5 89,5 89,5 89,5 89,5

Viskositeetti dm^/kg 955 850 1050 750 900 Jätelipeäanalyysej ä Väri, kg Pt/ton 59,5 58,5 88,5 120 177,5 OQD kg/ton 54 55 78,5 60 86 BCD,_kg/ton_13,3 13,8 16,5 17,7_21,7

Kenikaalikustannuksetx) mk/ton_85:15 92:65 105:80 73:40 88:75

Koe n:o 2a 2b 2c 2d 2e