FI67959C - Foerfarande och apparat foer bestaemning av koncentrationen avn absorberbar komponent i en gasformig blandning - Google Patents

Description

67959

Menetelmä ja laite absorboituvan komponentin konsentraation määrittämiseksi kaasumaisessa seoksessa

Keksintö kohdistuu menetelmään ja laitteeseen absorboituvan komponentin konsentraation määrittämiseksi kaasumaisessa seoksessa .

Tunnetaan hyvin paljon varsin erilaisia menetelmiä kaasumaisten seosten eri komponenttien pitoisuuden määrittämiseksi perustuen sen komponentin, joka halutaan määrittää, fysikaalisiin, fysikaaliskemiallisiin tai puhtaasti kemiallisiin ominaisuuksiin suhteessa kaasuseoksen muihin komponentteihin .

Eräs menetelmäryhmä perustuu kiinnostuksen kohteena olevan komponentin eristykseen kaasuseoksesta absorption avulla sopivaan absorptionesteeseen, jolloin absorptio olosuhteiden mukaan voi olla luonteeltaan puhtaasti fysikaaliskemi-allinen tai se voi olla kemiallisen reaktion seuraama. Absorboidun määrän seuraava mittaus voi sen jälkeen tapahtua kemiallisilla menetelmillä tai mittaamalla nestefaasin kon-sentraatiosta riippuvat fysikaaliset tai fysikaaliskemialli-set ominaisuudet.

Erään olemassa olevan absorptiomenetelmän mukaisesti suuruudeltaan tunnettu absorbointiainevirta saatetaan läheiseen kosketukseen sen kaasuseoksen tunnetun virran kanssa, jonka tietyn komponentin pitoisuus halutaan määrittää. Ab-sorbointiaineen sopivalla valinnalla varmistetaan, että absorptioprosessiin liittyy lämpösisällön muutos, jolloin tapahtuu sekoitetun absorbointiaine- ja kaasuvirran kuumennus. Tämä kuumennus on tietyissä olosuhteissa syötetyn kaasuvirran absorboidun komponentin konsentraation mitta. Menetelmä vaatii absorptio-osan lämpöeristyksen, samoin kuin se vaatii sekä absorbointiainevirran että nestevirran suuruuden tarkkaa ylläpitämistä, ja nämä virrat on voitu saat- 2 67959 taa lämpötilatasapainoon ennen absorptiota. Tästä seuraava lämpötilan nousu on useimmiten hyvin pieni ja vaatii tarkkaa mittauslaitteistoa, ja eristysaineen lämpökapasiteetin ja lämmönjohtokyvyn takia on mittauksen aikavakio melko merkittävä .

Keksintö koskee menetelmää absorboituvan komponentin konsen-traation määrittämiseksi kaasumaisessa seosvirrassa, jossa kaasuvirta saatetaan absorbointiprosessiin, jossa kehittyy lämpöä, ja keksintö on tunnettu siitä, että nestemäinen ab-sorptioaine saatetaan virtaamaan sellaista rataa, että se en-naltamäärätyssä paikassa muodostaa pienen nestekerääntymän, jolla on vapaa ulkopinta ja jota koko ajan uudistetaan tuoreella absorbointiaineella, että kaasuseos saatetaan virtaamaan mainitun nestekerääntymän vapaan ulkopinnan ohi ja sen vapaan ulkopinnan läheisyydessä pintakosketuksessa vapaan ulkopinnan kanssa, että absorbointiaineen lämpötila mitataan lämpötilan tunnistimen avulla, joka on nestekerääntymässä ja lähellä sen vapaata ulkopintaa, mutta kuitenkin kokonaan absorbointiaineen peittämänä, että kaasuvirran lämpötila mitataan lämpötilan tunnistimen avulla, joka sijaitsee nesteke-rääntyraän vapaan ulkopinnan läheisessä kohdassa, mutta kuitenkin riittävällä etäisyydellä siitä, jottei absorbointipro-sessi vaikuta kaasun lämpötilaan, että nestekerääntymään vir-taava absorbointiaine saatetaan lämpötilaan, joka on käytännöllisesti katsoen sama kuin se lämpötila, jossa lämpö joka kehittyy absorption takia vapaalla ulkopinnalla, on sama kuin se lämpö, joka johdetaan pois vapaalta ulkopinnalta kaasun virratessa sen ohi, ja jota seuraavassa kutsutaan dynaamiseksi tasapainolämpötilaksi, että prosessin parametrit valitaan siten, että a) absorbointiprosessin vastus nestefaasissa on häviävän pieni verrattuna absorbointiprosessin vastukseen kaasufaa-sissa, ja b) absorboituvan komponentin tasapainokonsentraatio kaa-suseoksessa välittömästi nestekerääntymän vapaalla ulkopinnalla on häviävän pieni sen kosentraation suhteen kaasuvir-rassa.

3 67959

Menetelmä absorboituvan komponentin konsentraation määrittämiseksi kaasumaisessa virrassa riippuu keksinnön mukaisesti siitä, että kaasuvirran ja absorbointiainevirran kosketuksen tapahtuessa syntyy dynaaminen tasapaino, koska ab-sorbointiainevirta kaasuvirtaa koskettaessaan absorboi tästä komponentin A. Absorptioprosessissa, joka voi olla puhtaasti fysikaalinen luonteeltaan tai johon voi liittyä yksi tai useita kemiallisia reaktioita absorbointiaineessa, vapautuu lämpöä, jota seuraavassa nimitetään absorptiolämmöksi, jolloin absorbointiainevirran lämpötila kohoaa. Absorbointi-aine saavuttaa tällöin korkeamman lämpötilan kuin siihen rajoittuva kaasuvirta, jolloin tapahtuu lämmön luovutus kon-vektion avulla absorbointiainevirrasta kaasuvirtaan, koska osa absorptiossa vapautuneesta lämmöstä poistuu, mikäli erikoistoimenpiteisiin ei ryhdytä, absorbointiainevirran mukana siihen sisältyvänä lämpönä.

Absorbointiainevirran lämpötila kohoaa, kunnes se lämpö-määrä, joka aikayksikköä kohti vapautuu absorptioprosessissa, on sama kuin aikayksikköä kohti poistuva lämpömäärä. Sitä lämpötilaa, jonka absorbointiaine tällöin saavuttaa, nimitetään seuraavassa "dynaamiseksi tasapaino- 4 67959 lämpötilaksi". Kuumentamalla absorbointiaine tähän lämpötilaan, ennenkuin se saatetaan kosketukseen kaasuvirran kanssa, päästään siihen, että dynaaminen tasapainolämpö-tila jää riippumattomaksi absorbointiainevirran suuruudesta, koska koko absorptiossa vapautunut lämpömäärä tällöin luovutetaan viereiseen kaasuvirtaan, kun jätetään huomioimatta mahdollinen pienehkö säteilyhukka absorbointiaineen pinnalta ympäröiviin seiniin. Mikäli absorboidun komponentin, A, konsentraatio absorbointiaineen pinnalla on häviävän pieni verrattuna A:n konsentraatioon häiriintymät-tömässä kaasuvirrassa, pätee erittäin pienellä virheellä, että nopeus, jolla A absorboidaan, ja niin ollen myös läm-mönkehitysnopeus, ovat verrannolliset A:n konsentraatioon kaasuvirrassa.

Lämpötilaero, joka esiintyy absorbointiaineen pinnan ja kaasuvirran välillä ja joka saa aikaan sen, että vapautunut absorptiolämpö voidaan luovuttaa kaasuvirtaan, on samoin verrannollinen aikayksikköä kohti vapautuneeseen lämpömäärään, josta on seurauksena verrannollisuus kaasuvirran sisältämän A:n konsentraation ja absorbointiaineen ylilämpötilan välillä suhteessa ympäröivään häiriintymät-tömään kaasuvirtaan. A:n konsentraatio kaasuvirrassa voidaan niin ollen määrittää mittaamalla tämä ylilämpötila. Sekä A:n siirtyminen kaasuvirrasta absorbointiaineen pinnalle että lämmön vastakkainen siirtyminen absorbointiaineen pinnalta kaasuvirtaan tapahtuvat konvektion avulla. Kaasuvirran nopeuden tai suunnan muutokset absorbointiaineen pinnan ohi vaikuttavat sen tähden sekä absorptio-prosessiin että lämmön luovutukseen samassa määrin eivätkä niin ollen muuta suhdetta absorbointiaineen pinnan ylilämpötilan ja kaasuvirran sisältämän komponentin A konsentraation välillä. Mainittujen kahden suureen välinen vakiosuhde edellyttää kuitenkin, että suhde sen kosketuspinnan pinta-alan, jonka läpi lämmön luovutus kaasu-virtaan tapahtuu, ja sen kosketuspinnan pinta-alan välillä, jonka läpi absorptio tapahtuu, on vakio. Näin on asianlaita, mikäli alue mittaus kohdan ympärillä aina on täysin 67959 5 absorbointiainevirran peittämä, koska kaksi kosketuspintaa tällöin on identtiset.

Absorptionopeus kasvaa A:n konsentraation suuretessa kaa-suvirrassa, aivan kuten kaasuvirran nopeus ja suunta ab-sorptioaineen pinnan suhteen vaikuttaa siihen nopeuteen, jolla absorptio tapahtuu.

Absorption seurauksena tapahtuu A:n kertyminen absorboin-tiaineen pinnalle, ja mikäli ei huolehdita absorptioai-neen pinnan riittävästä uudistuksesta mittauskohdassa syöttämällä tuoretta, laimentamatonta absorbointiainetta, A:n konsentraatio kaasufaasissa välittömästi pinnalla suurenee ja saavuttaa asteittain suuruuden, jota ei voi jättää huomioimatta vertailussa A:n konsentraatioon häi-riintymättömässä kaasuvirrassa. Kun näin tapahtuu, absorptionopeus tulee suuresti riippuvaksi konsentraatio-olosuh-teista ja lämpötilasta absorbointiaineen pinnalla, jolloin mittausmenetelmän perusperiaate mitätöityy. Pinnan uudistuksen vaatimus kasvaa A:n konsentraation kaasuvirrassa suuretessa ja asettaa ylärajan sille, miten suuria kon-sentraatioita voidaan suoraan määrittää tässä puheena olevalla mittausmenetelmällä. Sen lisäksi, että tämä raja on riippuva A:n konsentraatiosta kaasuvirrassa, se on myös riippuva mittauselimen geometrisesta muotoilusta sekä kaasuvirran lämpötilasta, nopeudesta ja suunnasta.

Se lämpömäärä, joka vapautuu komponentin A tietyn määrän absorptiossa, on normaalisti riippuva sekä absorbointiaineen konsentraatio-olosuhteista että tämän lämpötilasta. Absorptiolämmön riippuvuus konsentraatiosta vaatii normaalisti, että absorbointiaineen pinnalla mittauskohdassa on vakiokonsentraatio, kun taas lämpötilan vaikutus absorptiolämpöön useimmissa tapauksissa on niin pieni, että sitä vain harvoin on tarpeen ottaa huomioon, mikä muuten on mahdollista, koska absorptiolämpötila on tunnettu, koska se on identtinen dynaamisen tasapainolämpötilan kanssa.

6 67959

Kaasun nopeus mittauselimen ohi on tärkeä sen nopeuden kannalta, jolla absorbointiaineen dynaaminen tasapaino-lämpötila saavutetaan, koska kaasun nopeuden lisäys aiheuttaa tasapainon nopeamman saavutuksen syntyneiden suurempien lämpö- ja ainesiirtokerrointen takia lämmön ja aineen vaihdossa kaasuvirran ja absorbointiainevirran välillä. Koska kaasun nopeuden lisäys aiheuttaa konvektio-lämmönsiirtonopeuden lisäyksen ilman, että dynaaminen ta-sapainolämpötila tällöin muuttuu,absorbointiaineen pinnalta ympäristöön tapahtuvan mahdollisen säteilyhäviön suhteellinen merkitys pienenee kaasun nopeuden kasvaessa. Suuri kaasun nopeus mittauslimen ohi on näistä syistä toivottava siinä määrin kuin se voidaan yhdistää vaatimukseen, joka koskee absorbointiaineen pinnan riittävää tehokasta uudistusta mittauskohdassa.

Tässä käsitellyn menetelmän avulla saavutetaan kaasuseok-sen sisältämän absorboituvan komponentin konsentraation tarkka, jatkuva määritys. Mittauksen aikavakiota voidaan sopivalla geometrisella muotoilulla ja valitsemalla sopiva kaasun nopeus mittauskohdan ohi vaihdella laajojen rajojen puitteissa.

Suuren työskentelyalueen puitteissa lukema on riippumaton ilmavirran lämpötilasta, paineesta sekä nopeudesta mittauskohdan ohi, samoin kuin lukema myös on epäherkkä absorbointiainevirran suuruuden ja lämpötilan vaihteluille.

Kuvatussa menetelmässä päästään lisäksi siihen, että konsentraation määritykseen ei vaikuta inertti pöly kaa-suvirrassa, koska absorbointiaineen ja kaasuvirran välistä kosketuspintaa mittauskohdassa jatkuvasti uudistetaan. Pöly, joka voi reagoida absorbointiaineen kanssa lämpösisällön muutosta aiheuttaen, vääristää kuitenkin mittauksen.

Kuvattu menetelmä on absoluuttinen, konsentraation määritykseen käytettävä menetelmä eikä sellaisenaan vaadi 67959 7 ennalta tapahtuvaa kalibrointia. Menetelmällä mitattu absorp-tioaineen ja kaasuvirran välinen lämpötilaero on absorboituvan komponentin moolifraktion ja vastaavasti tilavuuskonsen-traation mitta, koska todettu lämpötilan nousu on hyvin läheltä verrannollinen tähän konsentraatioon.

Keksinnön mukaisen menetelmän tarkoituksenmukaisen sovellu-tusmuodon mukaan saatetaan nestekerääntymään virtaava ab-sorptioaine dynaamiseen tasapainolämpötilaan siten, että tuore absorptioainevirta, ennenkuin se johdetaan nestekerääntymään, saatetaan termiseen vastavirtakosketukseen nestekerään-tymästä pois johdetun, jo käytetyn absorotioaineen kanssa erotettuna siitä lämpöä johtavalla väliseinällä, minkä johdosta jo käytetty absorptioainevirta lämmittää tai jäähdyttää tuoreen absorptioainevirran lämpötilaan, joka on käytännöllisesti katsoen sama kuin dynaaminen tasapainolämpötila. Vaihtoehtoisesta voidaan keksinnön mukaan absorptioainevirta, ennenkuin se tulee nestekerääntymään lämmittää ulkopuolisen energialähteen, kuten sähkön tai höyryn avulla, absorptio-aineen dynaamiseen tasapainolämpötilaan.

Jotta voitaisiin määrittää A:n konsentraatio kaasuvirrassa, jossa A:n pitoisuus on suurempi kuin se, jonka mittauslaite välittömästi voi hyväksyä, voi kuitenkin olla tarkoituksenmukaista laimentaa kaasuvirta ennen konsentraation määritystä A-vapaalla kaasulla tunnetussa suhteessa. Tämä kaasuvirta voidaan joko syöttää mittauslaitteen ulkopuolisesta lähteestä tai keksinnön erään sovellutusmuodon mukaan valmistaa puhdistamalla kaasuvirta, joka jo on ohittanut mittauskohöan, sen sisältämästä komponentista A sopivien absorptio- tai adsorptiovälineiden avulla. Näin puhdistettu kaasuvirta jaetaan sen jälkeen kahdeksi virraksi ennalta määrätyssä suhteessa, minkä jälkeen toinen osavirta sekoitetaan siihen kaasuvirtaan, jonka A-pitoisuus halutaan määrittää. Toinen osavirta heitetään pois ja, mikäli laite on tiivistetty ympäristöä vastaan, se sisältää saman määrän kaasua kuin se 8 67959 inertin kaasun määrä, joka sisältyy syötettyyn laimentamat-tomaan A-pitoiseen kaasuun.

Laimennettaessa kaasuvirtaa, jonka A-pitoisuus halutaan määrittää, voidaan laimennus tarkoituksenmukaisesti suorittaa lähellä· sitä kohtaa, jossa laimentamaton virta poistetaan, koska sekoituksessa kaasuvirran kastepistettä alennetaan ja niin ollen pienennetään lauhtumisvaaraa mittauslaitteen keskiosaan johtavissa syöttöjohdoissa.

Edelleen voi olla tarkoituksenmukaista varustaa mittauslaite laitteistolla absorptio- tai adsorptiolaitteen regeneroi-miseksi. Käytettäessä väkevää rikkihappoa absorbointiaineena ilman vesipitoisuuden määrityksessä voidaan mittauslaite niin ollen varustaa tislauskolonnilla käytetyn rikkihapon uudelleenväkevöintiä varten.

Korkean lämpötilan omaavien kaasuvirtojen mittauksessa voi olla tarkoituksenmukaista jäähdyttää virta, ennenkuin se johdetaan mittauslaitteen keskiosaan.

Mitattaessa A:n konsentraatio kaasuvirroissa, joiden A-pitoisuus on hyvin pieni, voi edelleen olla tarkoituksenmukaista saattaa kaasuvirta ja absorbointiainevirta termiseen myötävirtakosketukseen, niin että ne johdetaan mittauslaitteen keskiosaan suunnilleen samassa lämpötilassa.

Kuvattua menetelmää voidaan valitsemalla sopiva absorbointi-aine käyttää määrittämään lukuisten komponenttien konsentraa-tiota, joihin kuuluu teknisesti tärkeät aineet, kuten H20, CO, C02, S02, 02 ja N02. Esimerkkeinä absorbointiainetyy-peistä voidaan mainita: a) Hapot, kuten rikkihappo ja fosforihappo.

b) Emäkset, kuten natriumhydroksidi, natriumkarbonaatti, amiinit ja ammoniakkiliuokset.

67959 9 c) Hapetusaineet, kuten, kaliumpermanganaatti, kaliumdi-kromaatti ja natriumperoksidi.

d) Pelkistysaineet, kuten natriumhyposulfiitti ja pyro-galloli.

e) Kompleksinmuodostajat, kuten ammoniakkiset kuparisuolaliuokset .

Absorbointiaine voi olla todellinen neste tai nestepitoinen suspensio, ja se voi sisältää liuenneita tai kiinteitä kata-lyyttejä.

Esimerkiksi voidaan ilmaseoksen vesihöyryn konsentraatio määrittää käyttämällä väkevää rikkihappoa absorbointiai-neena, koska vesihöyryn tasapaino-osapaine 98 %:seen rikkihappoon verrattuna on pienempi kuin 0,1 mm Hg 200°C:ssa. Koesarjassa käytettiin kuviossa 1 esitettyä mittauskennoa. Absorbointiainevirtaa vaihdeltiin välillä 10 1/h ja 30 ml/h, kun taas ilmavirtaa vaihdeltiin välillä 250 1/h ja 1000 1/h. Syötetyn ilman lämpötilaa vaihdeltiin välillä 20°C ja 60°C. Vesihöyrykonsentraatiossa aina n. 3,5 mooli-%:iin asti ei todettu riippuvuutta käytetyistä koeparametreistä, koska koeolosuhteista riippumatta todettiin lineaarinen yhteys ilman vesihöyrykonsentraation ja rikkihappovirran ylilämpötilan välillä suhteessa ympäröivään ilmavirtaan. Mitattu lämpötilan nousu oli n. 25°C/mooli-% vesihöyryä ilmassa.

Keksintö koskee myös laitetta, joka on tarkoitettu käytettäväksi edellä esitettyä menetelmää suoritettaessa. Keksinnön mukaiselle laitteelle on tunnusomaista, että se käsittää pystysuoran putken, jossa on ylhäältä avoin suu, elimiä nestemäisen absorbointiainevirran johtamiseksi ylöspäin putken läpi sellaisessa määrässä, että putken aukon yläpuolella syntyy nestekerääntymä, josta nestemäinen absorbointiaine virtaa yli ohuen kalvon muodostamiseksi, joka juoksee alas putken ulkosivua pitkin, elimiä kaasumaisen seoksen saattamiseksi virtaamaan sekä nestekerääntymän ulkopintaa sekä 67959 1 o putken ulkopinnalla virtaavan ohuen nestemäisen absorbointi-aineen ohuen kalvon ulkopinnan ohi pintakosketuksessa molempien näiden ulkopintojen kanssa, lämpötilan tunnistimen, joka on asennettu putken aukon läheisyyteen sellaiseen asemaan, että juoksevan absorbointiaineen muodostama nestekerääntymä peittää sen täysin, sekä lämpötilan tunnistimen asennettuna kaasumaisen seoksen virtaan nestekerääntymän ulkopinnan läheisessä asemassa, mutta kuitenkin riittävän kaukana siitä, jottei absorbointiprosessi vaikuta tähän lämpötilaan.

Kuviossa 1 esitetään keksinnön mukainen läpivirtausmittaus-kenno. Laite muodostuu kotelosta, jossa on keskiporaus, jonka läpi kaasuvirta, joka halutaan tutkia, johdetaan alaspäin menevässä suunnassa, jolloin kaasu syötetään nysän 7 kautta ja poistetaan toisen nysän 6 kautta.

Absorbointiainevirta syötetään nysän 5 kautta, ja se virtaa ylöspäin putken 2 läpi. Tämän putken yläpäähän absorbointi-aine muodostaa pienen nestekerääntymän ja tästä se virtaa painovoiman vaikutuksesta alaspäin pitkin putken ulkosivua kosketuksessa kaasuvirran kanssa. Esitetyssä rakenteessa absorbointiainevirta poistetaan yhdessä kaasuvirran kanssa nysän 6 kautta.

Putken ylimpään päähän, jossa nestekerääntymän vapaa pinta joutuu alttiiksi sille kaasuvirralle, jonka absorboituvan komponentin konsentraatio halutaan määrittää, on sijoitettu termoelementti 8, sovitettuna suojakuoreen 1, joka on viety ylös putken 2 läpi ja pidetään samankeskisesti sijoitettuna tässä kierukan 3 avulla.

Putken 2 yläpuolelle pienen välimatkan päähän tästä on sijoitettu vielä toinen lämpöelementti 4, joka on samaa tyyppiä kuin lämpöelementti 8 ja tämän tavoin sijoitettu suoja-kuoreen 9.

11 67959

Kuviossa 2 on esitetty mittauslaite suoraa asennusta varten vaakasuoraan kanavaan tai sentapaiseen. Laite muodostuu kiinteästä alaosasta, jossa on porauksia, joihin on vaakasuoraan sijoitettu avoin putki 2. Absorbointiaine johdetaan sisään nysän 5 kautta, ja se virtaa putken 2 yläosaan, josta absorbointiaine virtaa alas putken ulkosivua pitkin ja poistuu nysän 6 kautta.

Putken 2 yläsuuhun on sijoitettu termoelementti 8, jota ympäröi suojakuori 1, joka pidetään samankeskisesti sijoitettuna putkessa 2 kierukan 3 avulla.

Toinen lämpöelementti 9, joka on samaa tyyppiä kuin lämpö-elementti 8, on sijoitettu suojakuoreen 4. Mittauslaitetta asennettaessa on termoelementti 9 sijoitettava siten, että kaasuvirta kohtaa tämän lämpöelementin, ennenkuin virta kohtaa putken 2.

Laite kiinnitetään kanavan seinään asennuslaipan 17 avulla.

Claims (5)

67959 12

1. Menetelmä absorboituvan komponentin konsentraation määrittämiseksi kaasumaisessa seosvirrassa, jossa kaasuvirta saatetaan absorbointiprosessiin, jossa kehittyy lämpöä, tunnettu siitä, että nestemäinen absorbointiaine saatetaan virtaamaan sellaista rataa, että se ennaltamäärätyssä paikassa muodostaa pienen nestekerääntymän, jolla on vapaa ulkopinta ja jota koko ajan uudistetaan tuoreella absorbointiaineella, että kaasuseos saatetaan virtaamaan mainitun nestekerääntymän vapaan ulkopinnan ohi ja sen vapaan ulkopinnan läheisyydessä pintakosketuksessa vapaan ulkopinnan kanssa, että absorbointiaineen lämpötila mitataan lämpötilan tunnistimen (8) avulla, joka on nestekerääntymässä ja lähellä sen vapaata ulkopintaa, mutta kuitenkin kokonaan absorbointiaineen peittämänä, että kaasuvirran lämpötila mitataan lämpötilan tunnistimen (9) avulla, joka sijaitsee nestekerääntymän vapaan ulkopinnan läheisessä kohdassa, mutta kuitenkin riittävällä etäisyydellä siitä, jottei absorbointiprosessi vaikuta kaasun lämpötilaan , että nestekerääntymään virtaava absorbointiaine saatetaan lämpötilaan, joka on käytännöllisesti katsoen sama kuin se lämpötila, jossa lämpö joka kehittyy absorption takia vapaalla ulkopinnalla, on sama kuin se lämpö, joka johdetaan pois vapaalta ulkopinnalta kaasun virratessa sen ohi, ja jota seuraavassa kutsutaan dynaamiseksi tasapainolämpöti-laksi, että prosessin parametrit valitaan siten, että a) absorbointiprosessin vastus nestefaasissa on häviävän pieni verrattuna absorbointiprosessin vastukseen kaasufaa-sissa, ja b) absorboituvan komponentin tasapainokonsentraatio kaasu-seoksessa välittömästi nestekerääntymän vapaalla ulkopinnalla on häviävän pieni sen konsentraation suhteen kaasuvir-rassa. 67959 13

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnet-t u siitä, että tuore absorbointiainevirta, ennenkuin se johdetaan nestekerääntymään, saatetaan termiseen vastavirta-kosketukseen nestekerääntymästä poisjohdettavan, jo käytetyn absorbointiaineen kanssa erillään tästä lämpöä johtavan väliseinän (2) avulla, jolloin jo käytetty virta kuumentaa tai jäähdyttää tuoreen absorbointiainevirran lämpötilaan, joka on käytännöllisesti katsoen sama kuin dynaaminen tasapaino-lämpötila -

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnet-t u siitä, että absorbointiainevirta, ennenkuin se saavuttaa nestekerääntymän, kuumennetaan ulkopuolisen energialähteen, kuten sähkön tai höyryn, avulla absorbointiaineen dynaamiseen tasapainolämpötilaan.

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnet-t u siitä, että kaasuvirta sen ohitettua mittauskohdan (8, 9. saatetaan kosketukseen absorbointi- tai adsorbointiaineen kanssa, jolloin kaasuvirran sisältämä absorboituva komponentti poistetaan, minkä jälkeen näin puhdistettu kaasuvirta jaetaan tunnetussa suhteessa, ja toinen näin muodostuneista virroista sekoitetaan siihen kaasuvirtaan, jonka absorboituvan komponentin pitoisuus halutaan määrittää, ennenkuin tämä johdetaan mittauskohdan ohi, kun taas toinen osavirta heitetään pois.

5. Laite absorboituvan komponentin määrittämiseksi kaasumaisessa virrassa patenttivaatimuksen 1 ja 2 mukaisessa menetelmässä, tunnettu siitä, että se käsittää pystysuoran putken (2), jossa on ylhäältä avoin suu, elimiä (6) nestemäisen absorbointiainevirran johtamiseksi ylöspäin putken (2) läpi sellaisessa määrässä, että putken aukon yläpuolella syntyy nestekerääntymä, josta nestemäinen absorbointi-aine virtaa yli ohuen kalvon muodostamiseksi, joka juoksee alas putken ulkosivua pitkin, elimiä (7) kaasumaisen seok- L 14 67959 sen saattamiseksi virtaamaan, sekä nestekerääntymän ulkopintaa sekä putken (2) ulkopinnalla virtaavan ohuen nestemäisen absorbointiaineen ohuen kalvon ulkopinnan ohi pintakosketuk-sessa molempien näiden ulkopintojen kanssa, lämpötilan tunnistimen (8), joka on asennettu putken aukon läheisyyteen sellaiseen asemaan, että juoksevan absorbointiaineen muodostama nestekerääntymä peittää sen täysin, sekä lämpötilan tunnistimen (9) asennettuna kaasumaisen seoksen virtaan neste-kerääntymän ulkopinnan, läheisessä asemassa, mutta kuitenkin riittävän kaukana siitä, jottei absorbointiprosessi vaikuta tähän lämpötilaan.