FI67673C - Foerfarande och anordning foer tillverkning av plattor eller skivor av gips - Google Patents

Description

ro·. KUULUTUSJULKAISU „ „ ^ „ B 11 UTLÄGGNINGSSKRIFT 676 7 3 C (45) Γ ' cnJ.13 Z5 2 ?J3 (51) Kv.lk.*/lnt.CI.* B 28 B 13/00, 1/52 (21) Patenttihakemus — Patentansökning 7904 1 1 (22) Hakemispäivä — Ansöknlngsdag 07 02 79 ' ' (23) Alkupäivä — Giltighetsdag 07.02.79 (41) Tullut julkiseksi — Blivit offentlig Qg Qg yg

Patentti- ja rekisterihallitus Nähtäväksipanon ja kuul.julkaisun pvm. -

Patent- och registerstyrelsen ' ' Ansökan utlagd och utl.skriften publicerad 31.01.85 (32)(33)(31) Pyydetty etuoikeus—Begärd prioritet 08.02.78

Ranska-Frankrike(FR) 7803^75 (71) Saint-Gobain Industries, 62, Bd Victor-Hugo, F-92209 Neuilly sur Seine,

Ranska -F rankrike(FR) (72) Adrien Delcoigne, Chantilly, Jacgues Lanneau, Breui1 -1e-Vert,

Ranska-Frankr i ke(FR) (7M Berggren Oy Ab (5^) Menetelmä ja laite kipsi laattojen tai -levyjen valmistamiseksi -Förfarande och anordning för tillverkning av plattor eller skivor av g i ps Tämä keksintö koskee menetelmää ja laitetta kipsilaattojen tai -levyjen valmistamiseksi juoksevasta evolutiivisesta tuotteesta.

Juokseva evolutiivinen tuote on neste, jossa tapahtuu reaktio, josta tuloksena on fysikaalinen tai kemiallinen muutos kuten kiinteän faasin syntyminen tai nesteen alunperin sisältämän kiinteän faasin ominaisuuksien muuttuminen.

Levyt tai laatat valmistetaan valamalla liikkuvalle valualustalle juoksevaa evolutiivista tuotetta. Kipsijauheen ja veden seos on edustava esimerkki tällaisesta tuotteesta. Heti kun kipsijauheeseen sekoitetaan vettä, se alkaa nopeasti evolvoida kunnes se kovettuu täydellisesti. Jatkuvatoiminen kipsisten rakennuselementtien valmistus vaatii kipsin reaktiovaiheen hallintaa joka hetki ja kaikissa sekoituksen vaiheissa siitä alkaen, kun jauhemaista kipsijauhoa ja vettä alunperin syötetään, aina linjan loppuun saakka, jossa valmiit rakennuselementit ovat valmiina käytettäviksi.

Kun evolutiivisen tuotteen konsistenssi on tahnamainen, tapa hallita sen evoluutiota hammastyyppisen sekoittimen sisässä on tunnettu 2 67673 ja tapa levittää se jatkuvatoimisesti kuljetushihnalla varustetulle kulkevalle kuljettimelle enemmän tai vähemmän tasaisen kipsiliuskan muodostamiseksi, joka voidaan jatkuvatoimisesti panna muotteihin, on tunnettu. Mutta työskentely tahnan kanssa vaatii raskasta kalustoa, koska voitettavat koheesiov Lvoimat ovat suuret, ja tahnan virtaaman säätö ja tahnan pinnankorkeuden mittaus ovat kaikkea muuta kuin tarkat. Tämän johdosta esiintyy epätasaisuutta liikkuvalle kuljettimelle toimitetun tuotteen määrässä ja sen johdosta epätasaisuutta valmiin tuotteen laadussa.

Kun evolutiivisen tuotteen konsistenssi on juokseva niin kuin kipsin tapauksessa, ainoa tunnettu tapa käyttää sitä rakennuselementtien valmistukseen on ei-jatkuva prosessi. Sitä kaadetaan muotteihin, joihin se jätetään kunnes kipsi kovettuu. Tähän mennessä nestemäistä kipsiseosta ei ole käytetty jatkuvassa prosessissa, osaksi sen vaikeuden johdosta johon törmätään kun yritetään pysyttää nestemäistä kipsiä sen sekoittamisen aikana vakiosekoittimen sisässä venttiilin avulla ilman että tapahtuu kerrostumien massakovettumista sen ahtaan kanavan alueella, jonka venttiili muodostaa, ja osaksi myös sen vaikeuden johdosta, joka esiintyy yritettäessä säilyttää evolutiivista tuotetta kuten kipsiä jatkuvacoimisessa valulaitoksessa ilman että tapahtuu ennenaikaista kipsin massakovettumista laitoksen sisässä. Keksintöön liittyen on nyt myös ensimmäinen kerta tehty juoksevan, sekoittimesta ulostulevan kipsiseoksen virtaaman säätö, Tässä yhteydessä viitattakoon suomalaiseen patenttihakemukseen nro 79 0409 ja suomalaiseen patenttiin nro 63535, jotka sisällytetään tähän niihin viittaamalla.

Kun onnistuttiin säätämään juoksevan evolutiivisen tuotteen kuten nestemäisen kipsijauhe- ja vesiseoksen viipymisaikaa sekoittimessa säätämällä mainitun seoksen poistumisvirtaamaa sen tullessa ulos sekoittimesta, pyrittiin tällaisen nestemäisen seoksen käyttöön jatkuvatoimisessa rakennuslevyjen valmistuksessa sillä tavoin, että käytettäisiin hyväksi niitä etuja, jotka ovat luontaisia nesteen käytölle, so. pinnankorkeuden havainnin tarkkuutta, seoksen tasaisempaa leviämistä ja keveämpää kalustoa.

Tunnettua on tapa valaa tuote kulkevalle alustalle ja antaa sen levitä itsekseen, jolloin näin valmistettujen levyjen paksuus on alus-kerroksen kulkunopeuden funktio. Mutta kun työskennellään evolutiivi- j 67673 sen tuotteen kanssa, on vaikeata hallita sen leviämistä, ja paksujen levyjen valmistuksessa kohdataan vaikeuksia. Leviämisen rajoittamiseksi ja hallitsemiseksi voidaan ajatella laitteita, joihin tavanomaisesti turvaudutaan ei-evolutiivisia tuotteita valettaessa. Ne käsittävät yleensä pohjattoman säiliön, joka on sijoitettu kulkevan kuljettimen yläpuolelle niin, että mainitun kuljettimen ja sen laatan alareunan, joka muodostaa säiliön alavirran puoleisen seinän, väliin on muodostunut rako.

Säiliö täytetään tuotteella, niin että kuljettimen yläpuolelle muodostuu varastokuorma, ja tuote valuu kuljettimelle säiliön pohjalla olevan raon kautta. Jos kipsijauheen ja veden seosta valettaisiin tällä laitteella, se kovettuisi, ensiksi pitkin säiliön seiniä ja sitten raon reunoilta, ja valulaite tukkeutuisi pian.

Esillä olevan keksinnön mukaisessa kipsilaatan- tai levynvalmis-tusmenetelmässä tämä tukkeutuminen vältetään valamalla evolutiivista juoksevaa tuotetta, joka muodostuu olennaisesti kipsin ja veden seoksesta ja jonka FLS-juoksevuus on yli 120 tasaisesti liikkuvalle vaakasuoralle valualustalle säiliöstä tai säiliöistä, jotka sijaitsevat välittömästi valualustalla sitä kuormittaen, poikittaisen raon läpi, joka on valualustan suuntainen ja sijaitsee sen vieressä, ja joka rako on muodostettu säiliön tai säiliöiden tulovirran puoleisen seinän alle, jolle menetelmälle on tunnusmerkillistä se, että tuoretta tuotetta johdetaan jatkuvasti säiliöön tai säiliöihin useina niissä olevan tuotteen massaan upotettuina virtoina, jotka on suunnattu olennaisesti vaakasuuntaisiksi valualustan kulkusuunnalle päinvastaiseen suuntaan.

Tuoreen tuotteen virrat tulevat säiliössä olevan tuotteen sisään sellaisella voimalla, että ne aikaansaavat hämmennystä pitkin suljettuja virtausviivoja säiliössä olevassa tuotemassassa.

On edullista tehdä säiliöön saapuvien virtojen välimatka sellaiseksi, että hämmennysvirtaviivat yhtyvät ja leviävät virtojen tasossa säiliön koko pinnan alueelle.

4 67673 ΤΓ

Edullista on jos säiliön seiniä tärytetään. Jotakin lujitetta voidaan syöttää säiliöstä purkautuneeseen tuotteeseen ja valualustalle voidaan purkauttaa useita kerroksia tuotetta.

Keksintö käsittää myöskin laitteen, jonka avulla menetelmä voidaan suorittaa. Tälle laitteelle, joka käsittää pohjaa vailla olevan säiliön tai säiliöitä, jotka lepäävät liikkuvan vaakasuoran valualustan päällä jossa laitteessa on rako, jonka ra-jaavat valualusta ja säiliön etuseinän muodostavan levyn alareuna, on tunnusmerkillistä se, että etuseinän ulkosivulle on sovitettu useita tuotteen syöttöputkia, jotka purkautuvat säiliöön tai säiliöihin etuseinän läpi.

Keksinnön mukaisella menetelmällä voidaan valmistaa kipsilevyä, jossa on tiheydeltään erilaisia kerroksia, jotka joko on tai ei ole varustettu lujitteilla. Voidaan myöskin valmistaa koriste-kipsilevyjä sekä ohuita kipsipaneeleja, joiden paksuus on alle 3 mm.

Kuvio 1 on kaaviollinen piirustus täydellisestä kipsilevyn valmistuslinjasta ; kuvio 2 on luonnosmainen esitys kipsin valulaitteesta; kuvio 3 on kuvanto vastaanottosäiliöstä, johon sekoittamisesta ulostuleva seos valuu; kuvio 4 on useilla poistoaukoilla varustettu jakolaite, joka jakaa seoksen useille valmistuslinjoille tai eri paikkoihin yhdellä linjalla; kuvio 5 esittää valupäätä; kuvio 6 esittää yksityiskohtaa valupään etulaatasta; kuvio 7 esittää yksityiskohtaa valupään perälaatasta; kuvio 8 esittää erilaisia lujitteen sijoitustapoja; kuvio 9 esittää monikerta-valupäätä; kuvio 10 on osaksi poismurrettu sivukuvanto keksinnön mukaisesta kipsilevystä; kuvio 11 on osaksi poismurrettu sivukuvanto keksinnön mukaisesta kipsilevystä, jossa on kolme tiheydeltään erilaista kerrosta; kuvio 12 on osaksi poismurrettu sivukuvanto keksinnön mukaisesta 67673 kipsilevystä, jossa on kolme tiheydeltään erilaista kerrosta ja lujite naapurikerrosten väleissä; kuvio 13 on osaksi poismurrettu sivukuvanto keksinnön mukaisesta kipsilevystä, johon on upotettu lujite; kuvio 14 on osaksi poismurrettu sivukuvanto keksinnön mukaisesta kipsilevystä, jonka toiseen sivuun on kiinnitetty lasivillakuitupaneli; kuvio 15 on osaksi poismurrettu sivukuvanto keksinnön mukaisesta kolmekerroksisesta lujitetusta kipsilevystä; kuvio 16 on kuvanto kuviossa 3 esitetyn vastaanottosäiliön vaihtoehtoisesta sovellutusmuodosta; kuvio 17 esittää vielä erästä lujitteen sijoittamistapaa; kuvio 18 on osaksi poismurrettu sivukuvanto kipsilevystä, joka on lujitettu jatkuvatilamenttisella matolla, joka on suljettu kahden lasikuituverkkokerroksen väliin; kuvio 19 esittää kipsilevyä, jossa on pilkotuista lasikuiduista koostuva lujitekerros; ja kuvio 20 on pysty sivukuvanto kipsilevystä, joka on kiinnitetty lasivilla-eristystyynyyn.

Kuvio 1 esittää valmistuslaitosta kipsilevy-rakennuselementtien valmistusta varten, jotka on lujitettu esimerkiksi lasikuiduilla. Tähän laitokseen kuuluu kipsin ja veden seoksen valmistuslaite ja esillä olevan keksinnön kohteena oleva laite, joka tekee mahdolliseksi jatkuvatoimisesti valaa tätä seosta liikkuvalle kuljettimelle ja niin haluttaessa lujittaa se.

Kipsijauhetta, jota on suppilossa 1, levitetään painolle herkälle kuljetinhihnalle 2, joka ennalta on aseteltu määrättyä kipsijauheen virtaamaa P varten, ja kuljetetaan sitten tärytettyyn kaatokouruun 3, jota myöten se putoaa sekoittimeen M. Veden syöttösäädin 4, johon kuuluu venttiili 4A ja virtaaman mittari 4B, laskee vettä sekoittimeen M virtaamalla W. Sekoitin M on sekoitin, johon kuuluu turbiini 5 ja sylinterinmuotoinen, pystysuora säiliö 6, jossa on suppeneva alaosan seinä 6A. Säiliön välipohjan 7A muodostaa pyörähdyskappaleen sydämen 7 yläpinta, joka suppenee alaspäin ja joka on sijoitettu samoin suppenevan kotelon sisään, jonka muodostaa säiliön 6 alaosan seinä 6A. Tämän sydämen 7 keskiviiva yhtyy säiliön 6 keskiviivaan ja sen mitat ovat sellaiset, että sen ja seinän 6A väliin jää ren-kaanmuotoinen tila, jota myöten seos pääsee valumaan pois. Tietyn-tyyppisessä rakenteessa säiliön 6 alaosa on kartion muotoinen ja sydän 7 on sen sisään kärki alaspäin asetettu kartio, jonka tasainen 67673 kanta muodostaa välipohjan. Sekoittimesta M ulostulevan seoksen vastaanottaa ejektiolaite 8, joka käsittää kartionmuotoisen kotelon 9, joka on asetettu kärki ylöspäin ja jossa on tasomainen kanta 10. Keräysputki 11 pistää ulos ejektorilaitteesta 8 kannan 10 tasossa tangentin suuntaisena vastaanottosäiliön 9 turbiinin 5 pyörinnän suunnassa. Seoksen ulostulovirtaamaa säätää venttiili 12, joka on asennettu keräysputkeen 11. Tämä venttiili käsittää jäykän, sylinterin muotoisen kotelon 13, sisäisen joustavan hoikin 14 ja väliaineen sisäänottoputken 15, joka on yhteydessä jäykän kotelon 13 ja hoikin 14 väliseen tilaan. Tämä väliaineen sisäänottoputki 15 on yhteydessä väliaineen (yleensä ilman) lähteeseen; väliaineen painetta asetellaan joustavan hoikin 14 halutun kokoonpuristuksen aikaansaamiseksi, josta seuraa tietty venttiilin 12 suljenta-asetus. Kaiken kerrostumisen estämiseksi venttiilin muodostamaan ahtaaseen kanavaan, mainitun venttiilin 12 avoimuutta säätävän väliaineen painetta moduloidaan hoikin 14 muodon muuttamiseksi alinomaa.

On edullista suorittaa tämä modulaatio säätävällä, päästötyyppisel-lä pneumaattisella mekanismilla, joka liittyy voimatasapainopalk-kiin 16, joka kannattaa toisella päällään sekoitinta M ja jonka toinen pää säätelee venttiiliin paineilmaa toimittavan pneumaattisen piirin päästöä, joka tapahtuu palkin pään 16A ja suulakkeen 18 välistä, joka on johdossa 18A, joka on yhdistetty paineen syöttöjoh-toon 17, joka on yhdistetty myös väliaineen sisäänottojohtoon 15. Sekoittimen M turbiinin 5 liikkeestä johtuvien värähtelyjen aiheuttamat pienet palkin 16 liikkeet havaitaan ja muunnetaan signaaleiksi, palkin 16 suulakkeeseen 18 nähden tapahtuvien värähtelyjen välityksellä. Nämä värähtelysignaalit moduloivat venttiiliin syötettävän säätöväliaineen painetta. Tästä seuraa se, että venttiilin 12 joustavan hoikin 14 muoto alinomaa muuttuu, mikä estää kipsin kaiken pysähtymisen ja niin ollen seoksen kaiken kovettumisen venttiilin ahtaaseen kanavaan.

Jotta saataisiin jatkuvatoimisesta tuotetuksi kipsin ja veden juoksevaa seosta, jolla on määrätty juoksevuus Fo, menetellään seuraavasti. Ensiksi valitaan seossuhde Wo/Po, joka antaa juoksevuuden Fo, jossa lausekkeessa Wo on veden virtaama ja Po on kipsijauheen virtaama, ja syötetään seosta sekoittimeen M, jolloin Fo on arvo, joka on ilmaistu millimetreinä ja joka saafaan FLS-testillä. Tätä FLS-testiä käyttävät usein kipsitehtailijät ja se ilmaisee kipsin 67673 käyttäytymistä sitä valettaessa. Testi suoritetaan täyttämällä kipsillä johon on sekoitettu vettä, ontto sylinteri, jonka läpimitta on 60 mm ja korkeus 59 mm ja joka on asetettu pystyyn kiillotetun metalli- tai lasilaatan keskelle. Ajan t kuluttua ajankohdasta "to", jolloin tapahtui ensimmäinen kosketus kipsin ja veden välillä, sylinteri nostetaan, siten vapauttaen kipsi, joka leviää laatalle ja muodostaa kiekon, jonka läpimitta mitataan. Tämän läpimitan koko muodostaa juoksevuuden F parametrin ajalle t.

Kipsijauheen ja veden syöttövirtaaraat sekoittimeen M asetetaan arvoihin Po ja Wo. Kipsiseoksen viipymisajaksi sekoittimessa M valitaan aika To. Sekoittimen poistoaukko suljetaan. Sekoittimen M turbiini käynnistetään. Vettä syötetään sekoittimeen M virtaamalla Wo aika To ja sitten kipsiä syötetään virtaamalla Po myös aika To alkaen veden syötön päättymisestä. Sitten, sekoittamisen jälkeen, yhtä aikaa, kipsijauheen syöttö asetetaan virtaamalle Po ja sekoittimen poistoaukko avataan, niin että seos pääsee valumaan pois, venttiilin 12 ollessa asetettuna sellaiselle poistovirtaamalle, että tuotteen määrä sekoitussäiliössä pysyy vakiona. Venttiilin säätöväliai-neen modulaation antavat sekoittimen M värähtelyt. Tällä tavoin saavutetaan jatkuva ajotilanne. Juoksevaa kipsijauheen ja veden seosta, jonka juoksevuuden FLS-arvo, mitattuna ajankohtana t = 1 min 15 sek, voidaan valita niin alhaiseksi kuin 120, voidaan käyttää seuraavassa selitettävässä keksinnön mukaisessa valulaitoksessa. Lisäyksityiskohtiin nähden voidaan turvautua edellä mainittuihin suomalaisiin patentteihin.

Jatkuvatoimiseen valulaitokseen, joka kokonaisuudessaan on esitetty kuvioissa 1 ja 2, kuuluu seoksen jakelukomponentit D, valupää C, joka tekee mahdolliseksi levittää kipsin kulkevalle kuljettimelle ja lujitteen syöttölaite R. Seoksen jakelukomponentteihin D, jotka on sijoitettu venttiilin 12 jälkeen sekoittimen M alle, kuuluu vas-taanottosäiliö 19, joka on rakenteeltaan sellainen kuin kuvioissa 3 tai 16 on esitetty, pumppu 20, rakenteeltaan kuvion 4 mukainen jakelulaite 21, ja putket 22 (kuvio 1). Vastaanottosäiliö 19 saa aikaan kuormituksen katkon venttiilin 12 ulostulon kohdalla ja eristää siten sekoittimen laitoksen alavirran puolisesta osasta, niin että käy mahdolliseksi punnita mainittu sekoitin irrallaan putken 23 alavirran puolella olevasta kalustosta. Se on yhteydessä kahden pystysuoran putken 23 ja 24 kanssa (kuvio 3) , jotka sijaitsevat 8 67673 samalla keskiviivalla. Putki 23 pistää vapaasti kotelon 25 kannen 25A läpi ja putki 24 on kiinnitetty kotelon pohjaan 26. Näiden kahden putken 23 ja 24 välinen tila on suljettu koteloon 25. Alinen putki 24 ulottuu mainittuun koteloon 24 sen pohjan 26 yläpuolelle. Veden sisäänottoputki 27, joka päättyy suihkusuuttimeen 28, pistää kotelon 25 sisään mahdollisten kipsiroiskeiden huuhtelua varten. Kotelon 25 pohjan 26 alaosassa on valutusreiät 29 tätä pesuvettä varten. Alinen putki 24 johtaa seoksen pumppuun 20. Pumpun 20 on oltava pumppu, joka pystyy toimimaan ilman kuormaa, kykenee imemään sekoit-timen M koko ulosvirtaaman, sietää tietyn määrän satunnaista ilman kiertoa ja pystyy siirtämään riittävästi energiaa seokseen massako-vettumisen estämiseksi järjestelmään kuuluvien putkien sisässä ja hoitamaan kuorman olkoonpa se mikä tahansa. Niinpä on sopivaa käyttää pyörivää, hammaspyörillä tai nokkapyörillä varustettua pumppua tai muoviputkipumppua t, jonka putkea puristetaan kokoon teloilla tai epäkeskonokalla, joka työntää seoksen ulos mainitun pumpun ulos-tuloaukkoihin.

Pumppu 20 voi olla suoraan yhdistetty valupäähän C putkea 22 myöten. Koska kuitenkin yhdestä ainoasta sekoitusyksiköstä toimitetaan seosta useihin valupäihin C (kuvio 2) ja koska pumpun virtaama on aina vakio, pumpun 20 painepuolelle on asennettu jakelulaite 21 virtauksen tasaamiseksi ja pumpun 20 toimittaman seosvirran jakamiseksi useaksi pienemmäksi yhtä suureksi virraksi. Jakelulaite 21 (kuvio 4) on suppilon muotoinen ja yhdistetty pienemmästä päästään pumpun 20 painepuoleen ja laajemmasta, kannella 31 suljetusta päästään säteen suuntaisiin ulostulo- eli jakeluputkiin 32, jotka alkavat suppilon seinän yläosasta, läheltä kantta 31. Samanlaisten jakovirtojen saamiseksi jakelulaitteen putket 32 on mieluimmin sovitettu symmetrisesti suppilon keskiviivaan nähden ja jakelulaite on asennettu niin, että sen keskiviiva on pystysuorassa. Tilan säästämiseksi jakelu-putket 32 ovat alaspäin kaltevat. Jokaiseen jakeluputkeen 32 on yhdistetty putki 22, joka vie seosta valupäähän (tai -päihin) C. Tyypillisessä useita ulostuloputkia käsittävässä jakelulaitteessa 21, joka on tarkoitettu 60 kg/min virtaamaa varten, on suppilo, jonka yläläpimitta on 40 mm ja alaläpimitta 14 mm ja jossa on 4 ulostulo-putkea, kukin läpimitaltaan 8 mm. Nämä ulostuloputket ovat 15° kulmassa pystysuuntaan nähden. Suppilo on 40 mm korkea ja ulostuloputket on yhdistetty suppiloon 10 mm sen laajan yläpään 31 alapuolelle.

li 67673

Kuvio 5 esittää yksityiskohtaisesti kuljettimen S yläpuolelle asennettua valupäätä C ja valualustaa S, jotka liikkuvat toisiinsa nähden. Yksinkertaisuuden vuoksi valupää C ja kaikki sen syöttöputket pidetään mieluimmin liikkumattomina ja niin ollen kuljetin S on kulkeva kuljetin. Kuljetin S on tehty esimerkiksi ruostumatonta terästä olevasta liuskasta tai kumiliuskasta. Kaksi sivuliuskaa 33 (kuvio 2), joilla on sama liike kuin kuljettimella S, on asennettu pystysuoriksi molemmin puolin kuljetinta S.

Valupäähän C (kuvio 5) kuuluu olennaisesti kaksi estelevyä 34 ja 35, jotka kuljettimen S ja sivuliuskojen 33 kanssa muodostavat säiliön, joka on pienen kaukalon 34A muotoinen, ja sijaitsee poikittain kuljettimen S liikkeen suuntaan nähden, siten että levy 34 on ala-virran puolinen levy ja levy 35 on ylävirran puolinen vastalevy, jolloin ylävirran ja alavirran puoli määräytyy kuljettimen etene-missuuntaan nähden.

Alavirtalevy 34 on varustettu ulkopinnassaan sarjalla syöttöputkia 36, jotka on jaettu koko sen leveydelle ja jotka pistävät sen läpi avautuen pieneen kaukaloon 34A. Jokainen näistä syöttöputkista 36 on yhdistetty jakeluputkeen 32, joko jakeluputkeen 32, joka on yhdistetty ainoastaan yhteen syöttöputkeen 36 tai jakeluputkeen 32, joka Y-liitoskappaleen 37 (kuvio 5) avulla on yhdistetty kahteen syöttöputkeen. Kaksi jakeluputkea 32 voi olla yhdistetty vain yhteenkin syöttöputkeen 36. Syöttöputkien 36 on mieluimmin oltava vaakasuorassa leviävät ja niiden pistäessä alavirta-estelevyn 34 läpi, niin että ne muodostavat jakelusuulakkeet 36A. Se korkeus, jolla putket 36 saavuttavat alavirtalevyn 34, ja niiden keskinäinen välimatka riippuvat käyttöolosuhteista: seoksen virtaamasta, seoksen juoksevuudesta ja seoksen pinnankorkeudesta kaukalon sisässä; samalla tavoin molempien levyjen 34 ja 35 välimatka riippuu käyttöolosuhteista. Alavirran puolinen levy 34 on nostettuna kuljettimeen S nähden raon muodostamiseksi, jonka korkeus, joka on aseteltavissa, on enintään yhtä suuri kuin tarkoitetun kipsiäjon paksuus. Molemmat levyt on varustettu sivulla olevilla kumiläpillä 38, jotka koskettavat kulkevia sivuliuskoja 33. Ylävirran puolisessa levyssä 35, sen alaosassa, on tiiviste 39 sen tiivistämistä varten kuljetinta S vasten. Molemmissa levyissä 34 ja 35 on tärytin 40 asennettuna yläreunaan, esimerkiksi pneumaattinen tärytin, joka kehittää värähtelyn pystysuunnassa, suorassa kulmassa kuljettimen S kulkusuuntaan -- I: 10 67673 nähden. Molemmat laatat 34 ja 35 on kiinnitetty koneruuveilla (esittämättä) laitoksen yleiskehykselle (esittämättä) asennetuissa korvakkeissa 41 olevien kahden sivuttaisraon 41a läpi. Kumpaakin laattaa 34 tai 35 voidaan mielen mukaan siirtää näitä kahta pitely-rakoa myöten, toisistaan riippumatta. Laatat 34 ja 35 on kiinnitetty korvakkeisiin 41 pystysuorien, pitkänomaisten, korvakkeissa 41 olevien rakojen 43 läpi ruuveilla 42A, jotka on varustettu joustavilla vasteilla 42, jotka on sovitettu laattojen ja korvakkeiden väliin. Kiinnityskorvakkeiden 41 pystysuorissa osissa olevat mainitut pitkänomaiset raot 43 tekevät mahdolliseksi asetella kumpaakin laattaa 34 ja 35 korkeussuunnassa. Alavirran puolinen laatta 34 voi olla varustettu ohjauslaatalla 44 (kuvio 5), joka on likimäärin suorassa kulmassa laatan 34 tasoon nähden sen pienen kaukalon 34A ulkopuolella, jota molemmat laatat 34 ja 35 rajoittavat. Mieluimmin tämä oh-jauslaatta 34 on asetettu pieneen, noin 7° kulmaan, divergoimaan ylöspäin kuljettimen S kulkusuunnasta. Ylävirran puolinen laatta voi olla varustettu lujitteen ohjauslaatalla 46, (kuvio 5), joka tekee mahdollisesti ohjata lujitteen 45 syöttämistä kipsilevyjen sisään tai päälle (kuvio 2). Tämä laatta 46 voi olla laippa (kuviot 2 ja 8A), joka on kiinnitetty kaltevaksi mainitun pienen kaukalon ulkopuolelle, poikittain kuljettimeen S nähden, ja yhdistetty ylävirran puoliseen estelaattaan 35 sen alareunan tasossa. Tällöin tämä ohjain 46 voi olla noin 45° verran kalteva kuljettimeen S nähden, riippuen lujitteen sijoituksesta estelevyihin nähden. Lujitetta 45 voi olla saatavana rullina. Toinen tapa helpottaa lujitteen syöttöä voi käsittää pyöristetyn pehmusteen 47 (kuvio 8B), joka peittää ylävirran puolisen estelaatan 35 alareunaa. Samanlainen pehmuste, joka on esitetty kohdassa 47' kuvioissa 8C ia 8G, voi olla kiinnitetty alavirran puolisen laatan 34 alareunaan. Voidaan myös käyttää jotakin niistä erillisistä ohjaimista 46A, 48, 48A, 50, 49, 51 tai 48, jotka on esitetty vastaavasti kuvioissa 8D, 8E, 8F, 8H, 81, 8J, 8K, joita ei ole kiinnitetty ylävirran puoliseen laattaan 35. Erillisessä ohjaimessa, sellaisessa kuin kohdissa 49 kuvioissa 2 ja 81 on esitetty, voi olla kaareva, kalteva ylävirran puolinen osa 49A, joka on samanlainen kuin valupään C ylävirran puoliseen laattaan 35 kiinnitetty ohjain 46, vaakasuora osa 49B ja ohjausosa 49C, joka on aivan pienessä ylöspäin kaltevassa, noin 7° kulmassa kuljettimeen S nähden ja samanlainen kuin valupään C ohjauslaatta 44.

Kuvion 8G mukaisen sovellutusmuodon tapauksessa lujite 45 syötetään 11 67673 pyöristetyn pehmusteen 47' tangentin suunnassa ja sillä tavoin puhdistaa tämän, siten pysyttäen pehmusteen 47', joka muodostaa ala-virran puolisen laatan alareunan, ja kuljettimen välisen raon vakio-kokoisena.

Erillinen ohjain voi myös olla yksinäinen kalteva laatta 50 (kuvio ÖH), joka on kaareva ja samanlainen kuin valupään perälaattaan kiinnitetty levy 46. Erillinen ohjain voi myös käsittää yhdistetyn pehmusteen 51 (kuvio 8J), joka on yhdensuuntainen kuljettimen kanssa ja suorassa kulmassa tämän kulkusuuntaan nähden ja joko kiinnitetty laattaan 51A, jonka taso on yhdensuuntainen valupään C tason kanssa niin kuin kuviosta 8J näkyy, tai on erillään ja tehty yksinkertaisesta tangosta, joka pysytetään kuljettimesta matkan päässä, joka on yhtä suuri kuin se korkeus, jolle lujite halutaan syöttää valmistettujen tuotteiden sisään, niin kuin kohdissa 48, 48A ja 48B kuviossa 3E, 8F ja vastaavasti 8K on esitetty. Useita edellä esitettyä tyyppiä olevia ohjaimia voidaan käyttää yhtä aikaa, useiden lujitteiden syöttämiseksi eri korkeustasoille siihen kipsikerrokseen, joka on valettu yhdestä ainoasta valupäästä. Lisäksi useita valu-päitä, joista kuhunkin voi olla yhdistetty yksi tai useampia ohjaimia, voi seurata toinen toistaan samalla rakennuslevyn valmistuslinjalla; tällöin jokainen valupää C voi olla riippumaton niin kuin kuviossa 2 on esitetty tai sen sijaan riippuvainen sitä seuraavista valupäistä niin kuin kuviossa 9 on esitetty, jolloin yhden kaato-pään alavirran puolinen laatta muodostaa seuraavan kaatopään ylävirran puolisen laatan. Näin on mahdollista käyttää yhtä ainoata kaa-topäätä C rakennuslevyjä varten tai useita perättäisiä kaatopäitä C, joista jokainan valaa tietyn paksuisen liuskan, ensimmäinen välittömästi kuljettimelle S ja seuraavat valavat liuskansa sille kipsi-liuskalle, jonka edellinen valupää on valanut.

Menettely on seuraavanlainen.

Juoksevaa kipsiseosta varataan sekoittimeen M, ja sen ulosvirtaa-maa säädetään säätöventtiilillä 12. Seos valuu ulos vastaanottosäi-liön 19 kautta. Suihkusuulakkeesta 28 suihkuaa vettä kaiken kipsi-roiskeen huuhtelemiseksi pois vastaanottosäiliön 19 sisäpuolelta.

Tämä nuuhteluvesi valuu pois valutusaukkojen 29 kautta. Koska ala-putken 24 aukko on pohjan 26 yläpuolella kotelon 25 sisässä, tämä huuhteluvesi ei voi sekoittua kipsiseokseen eikä aiheuta mitään muutosta seossuhteisiin. Kipsiseoksen valmistusaseman käynnistys- 12 67673 tointen helpottamiseksi, jonka vaiheen aikana voidaan todeta lieviä kipsin juoksevuuden vaihteluita, saattaa olla toivottavaa päästää seosta ulos valmistuslinjasta mahdollisen massakovettumisen välttämiseksi mainitun linjan paikoissa, jossa se ei ole tarkoituksena. Tällöin laitteesta 12 tuleva taipuisa letku 23 otetaan ulos säiliöstä 19 ja suunnataan ulkopuolta kohti, ja pannaan sitten ta-kaksin paikalleen, kun juoksevuus on stabiloitunut. Normaalin käynnin aikana vastaanottosäiliön 19 läpi kulkenut seos johdetaan pumppuun 20. Pumppu 20 tekee mahdolliseksi pumpata seosta sen eri käyttö-asemiin, joskus monien kymmenien metrien päähän. Sitten, tapauksesta riippuen, seos joko otetaan välittömästi johonkin valupäähän C tai lähetetään monihaaraiseen jakelulaitteeseen 21. Jakelulaitteen 21 sisässä seos ensiksi nousee kanteen 31 saakka ja sitten se tulee säteittäisiin jakeluputkiin 32 tasaisesti ja jatkuvasti. Seos kulkee putkien 22 läpi nopeasti, mikä estää kaiken massakovettumisen mainittujen putkien sisässä, ja sitten se tulee syöttöputkiin 36, joista se jakautuu pieneen kaukaloon 34A, jota rajoittavat laatta 34, laatta 35, kuljetin S ja reunaliuskat 33, saapuen siihen suunnassa, joka on päinvastainen kuin kuljettimen S kulkusuunta. Jakelulaite 21 tekee mahdolliseksi syöttää yhdestä ainoasta sekoitusasemasta, samalla painojakaumalla, kaikkia yhdestä valupäästä riippuvia alueita, olkoonpa niiden leveys mikä tahansa, tekee mahdolliseksi jakaa seos-virta moniksi pienemmiksi virroiksi, jotka yhteensä antavat saman kokonaisvirtaaman ja tekee myös mahdolliseksi syöttää useita valu-päitä.

Seosta kerääntyy pieneen kaukaloon 34A muodostaen siihen homogeenisen varastokuorman. Syöttöputkien 36 suulakkeita 36A myöten tulevat kipsivirrat kulkevat kaukalon poikki, törmäävät laattaan 35, tulevat lyödyksi takaisin ja virtaavat takaisin alavirran puolista laattaa 34 kohti ja niin edelleen kunnes niiden energia on loppuun kulunut. Täten ne muodostavat pyörteitä, jotka hämmentävät seosta ja estävät suvantovyöhykkeiden muodostumisen. Syöttöputkien 34 välisten välimatkojen pituus, kipsin sisääntulonopeus ja se korkeus, jolle mainitut syöttöputket 36 on asennettu, on valittava tai aseteltava siten, että tämä kiertoliike alavirran puolisen laatan 34 ja ylävirran puolisen laatan 35 välisessä kaukalossa mieluimmin on uponneena seokseen, mutta kuitenkin vaikuttaa seoksen pintaan, ja sillä tavoin, että jokainen virtausviiva, joka muodostaa syöttöput-kesta 36 lähtevän ja edestakaisen liikkeen aiheuttavan kiertoliik- 13 67673 keen, liittyy lähimpään, viereisestä putkesta 36 lähtevään kiertoliikkeeseen niin, että näiden kahden virtaviivan väliin ei jää mitään suvantovyöhykettä. Kipsin liikkumattomuus missä tahansa kaukalon osassa aiheuttaisi seoksessa homogeenisuuden puutetta, joka olisi vahingollista valmistetun tuotteen laadulle ja suosisi massa-kovettumista, joka leviäisi ja vihdoin tukkisi koko valupään.

Syöttöputkien 36 suulakkeet 36A divergoivat vaakasuorassa, niin että niistä ulos tulevat virrat aikaansaavat hämmennyksen, joka jakautuu laajemmalle alueelle, niin että hämmenryksen syvyys on rajoitettua ja niin että roiskuminen vältetään. Ylävirran puolisen laatan 35 vedenpitävyys yhteydessä liikkeessä olevaan kuljettimeen S saavutetaan tiivisteen 39 avulla, mutta hyödyllistä on, suvantovyöhykkeiden muodostumisen estämiseksi pienen kaukalon nurkkiin lähelle mainittua laattaa, sallia pieni vuoto laatan alitse. Tällöin taakse muodostuu pyöreä palle, joka muodostuu jatkuvasti uudelleen valukerroksen jatkuvan etenemisen johdosta, mikä myötävaikuttaa vedenpitävyyden täydellisyyteen. Tällainen palle on esitetty kuvion 8D kohdassa 46B. Alavirran puolinen estelaatta 34 nostetaan, kun sen korvakkei-siin 41 kiinnittävät ruuvit 42a on löysätty, raon, jonka korkeus on e, aikaansaamiseksi sen ja kuljettimen S väliin.

Ohuiden paneleiden tapauksessa käytetään mieluimmin laattaa 44; tämä laatta 44 helpottaa kuorman pysyttämistä kaukalon 34A sisässä ja estää, silloin kun pinnankorkeus mainitussa kaukalossa on hyvin alhainen, hämmennyksen, jota siinä tapahtuu, leviämisen laatan 34 alavirran puolelle. On hyödyllistä kipsin estämiseksi muodostamasta kerrostumia tai massakovettumasta laatoille 34, 35, saattaa ne pystysuuntaiseen värähdysliikkeeseen suorassa kulmassa kuljettimeen S nähden vibraattoreilla 40.

Valupään C asettelua varten menetellään seuraavasti. Tietyllä kuljettimen nopeudella valmistettavan levyn mitat määräävät sen seos-määrän, joka sekoitusaseman on toimitettava ja joka on valettava kuljettimelle S, ja niin ollen virtaaman kokonaismäärän syöttöputkien 36 poistokohdassa niiden purkautuessa kaukaloon 34A. Jokaisen syöttöputken 36 poikkileikkaus, suulakkeiden 36A koko, syöttöputkien 36 ja putkien 22 lukumäärä valitaan niin, että näihin putkiin ja syöttöputkiin saadaan nopeus, joka ei salli kerrostumia, so. kipsin tapauksessa nopeus, joka on suurempi kuin 10 cm/sek. Seos 67673 14 otetaan vastaan kaukaloon 34A. Raon korkeus e asetetaan laatan 34 alle, ja ylävirran puolisen laatan 35 ja alavirran puolisen laatan 34 välimatka asetellaan niin, että kaukaloon saadaan vakinainen pin-nankorkeus ja tyydyttävä hämmennys ja että putket 36 ovat uponneina kaukalossa olevaan seokseen. Seoksen hämmennys ylävirran puolisen laatan 25 nurkissa saadaan aikaan kohottamalla tätä laattaa hiukan, niin että syntyy pyöreä palle joka keskeltä on noin 5 cm pitkä.

Seuraava taulukko esittää esimerkkeinä kaksi sarjaa valupään toimin-taparametrej ä.

Esimerkki 1 Esimerkki 2

Kuljettimen nopeus m/min 2,50 2,50

Seoksen FLS mm 230 230

Valupään syöttöputkien läpimitta mm 8 10

Syöttöputkien lukumäärä päätä kohti 4 4

Syöttöputkien suulakkeiden poistoaukon leveys ja korkeus 12 15

Etulaatan läpi menevien aukkojen välimatkat, mm 83-150-150-150-83 83-150-150-150-83 Näiden aukkojen sijaintikorkeus kuljettimesta laskien, mm 13 17

Valupään leveys, mm 616 616

Ylävirran puolisen laatan ja alavirran puolisen laatan välimatka, mm 90 110

Seoksen korkeus pienessä kaukalossa, mm 15 20

Takalaatan alla olevan pyöreän palteen korkeus, mm 2,5 2,5

Valuraon korkeus e, mm, kuljettimen yläpuolella 4 8

Valmistettujen panealien paksuus, mm 5 10

Silloin kun valupäätä on useita perättäisiä, niin kuin kuviossa 2, ne asetellaan erikseen ja samalla tavoin, koska ne ovat toisistaan riippumattomat.

Silloin kun valupäät on liitetty toisiinsa, niin kuin kuviossa 9, ylävirran puolisin valupää asetellaan ensiksi, ja sitten seuraava valupää, jolloin yhden pään valuraon korkeus on samalla kertaa seu-raavan pään pyöreän palteen korkeus, jolla tavoin rakennetaan komponentti 60 esimerkiksi kipsilevy, jossa on kerrokset 62, 64 ja 66, joiden tiheydet ovat joko yhtäläiset tai erilaiset. Silloin kun useita valupäitä C seuraa toisiaan, niihin voidaan kaikkiin syöttää 67673 joko samaa tuotetta tai kipsiseoksia, joiden tiheydet ovat erilaiset ja/tai joissa on erilaisia hienosti halkaistuja tai pilkottuja luji-tekuituja, jotka lisätään sekoituksen aikana.

Yksi tai useampia lujitteita 45 voidaan syöttää valmistettaviin levyihin niiden rungon eri korkeuksille ja valmistuslinjan eri kohdissa. Termillä lujite tarkoitetaan tässä kaikkia aineita, joita voidaan sovittaa levyjen sisään tai niiden pintaan, toimivatpa ne varsinaisina lujitteina mainittujen levyjen niihin kohdistuvien voimien kestokyvyn parantamiseksi tai muodostavat koriste- tai suo-japinnoitteen. Paitsi liuska- eli jatkuvia lujitteita, levyihin voidaan sovittaa muitakin, epäjatkuvia lujitteita, kuten pilkottuja tai hienoksi halkaistuja kuituja. Esimerkkejä lujitteista ovat paperi, kartonki, metalliset kalvot kuten alumiinifolio, lasikangas, kankaat, ei-kudotut orgaaniset aineet, jatkuvat langat, esimerkiksi lasilangat tai metallilangat, jatkuvat lanka-arkit joihin on sekoitettu lasia, kerrokset sikin-sokin olevia jatkuvia lasilankoja, tms. Nämä lujitteet voidaan syöttää valupään ylävirran puolelta käyttäen erillisiä ohjaimia niin kuin kuvioissa 8D ja 8E on esitetty. Esimerkiksi rullina toimitettu lujiteaine 45 venytetään ohjaimelle saakka, pujotetaan tämän ohjaimen ja kuljettimen S välitse ja asetetaan valupään C alle. Kun se tarttuu kipsiin, tämä vetää sen mukanaan, jolloin rullaan kohdistuu jatkuva veto, niin että se purkautuu valmistuslinjan nopeudella. Tällä tavoin lujite voidaan sovittaa joko valmistettavan panelin alapintaan kiinnittämällä ohjain hyvin lähelle kuljetinta tai levyn runkoon kiinnittämällä ohjain sellaisen matkan päähän kuljettimen yläpuolelle, joka on yhtä suuri kuin se korkeus, jolle lujite on tarkoitus sijoittaa levyyn, joka välimatka ei kuitenkaan ylitä sitä pienintä korkeutta, jolle ylävirran puolinen laatta 35 ja alapuolinen laatta 34 on nostettu kuljettimeen nähden. Useita lujitteita voidaan samalla tavoin syöttää eri korkeuksiin useilla erillisillä ohjaimilla, jotka on sijoitettu ylävirtaan päin valupäästä. Lujitteita voidaan sovittaa levyn alapintaan tai sen runkoon myös ohjaamalla ne ohjainten 46 ja 47 kautta, jotka on kiinnitetty ylävirran puoliseen laattaan 35, niin kuin kuviossa 8a ja 8B on esitetty, jolloin lujitteen korkeusasemaa levyn rungossa kuitenkin rajoittaa valuraon korkeus alavirran puolisen laatan alla. Ohjain 47' (kuvio 80 voi myös olla kiinnitetty alavirran puoliseen laattaan 34 ja tällöin lujitteen korkeusaseman määrää ala-virran puolisen laatan 34 alapuolisen raon korkeus.

16 67673

Lujite voidaan syöttää alavirran puolisen laatan 34 ja ylävirran puolisen laatan 35 välisen kaukalon sisäpuolelle. Lujitteen korkeusasema voidaan silloin määrätä tangon muotoisen ohjaimen 43 avulla, niin kuin kuviossa 8F on esitetty tai pyöreällä pehmusteella 47', joka on kiinnitetty alavirran puoliseen laattaan (kuvio 8G). Tällä menetelmällä syötettävän lujitteen on oltava mahdollisimman hyvin kipsiä läpäisevää häiritäkseen mahdollisimman vähän hämmennystä kaukalon sisässä.

Lujite voidaan syöttää myös sen jälkeen kun kipsikerros on valettu, joko kipsin pintaan tai sen sisään, erillisellä ohjaimella 50, 49, 51 tai 48B, joka on sijoitettu alavirtaan päin valupäästä niin kuin kuvioissa 8H, 81, 8J ja vast. 8K on esitetty. Silloin kun lujite sovitetaan kerroksen pintaan, se voi olla joko huokoinen tai juoksevaa kipsiseosta läpäisemätön. Kun se sijoitetaan kipsikerroksen massaan, sen on mielimimmin oltava huokoinen, niin että juokseva seos voi tunkeutua sen läpi lujitetun levyn halkeamisen välttämiseksi pitkin lujitteen tasoa. Kerroksia sikin-sokin olevia jatkuvia metalli- tai muita lankoja voidaan käyttää lujitteen tyydyttävän jakaantumisen levyn koko kipsimassan ja kipsin ja lujitteen hyvän koossapysyvyyden saavuttamiseksi ja jotta kipsi lujitetta sijoitettaessa helposti pääsisi lujitteen läpi.

Kun kipsiliuska on valettu, se etenee kuljettimella S kehystettynä sivuliuskoilla 33 kunnes kipsi on kovettunut riittävästi käsittelyä ja leikkaamista varten. Sitten liuska siirtyy toiselle kuljettimelle. Kuljetin S ja sivuliuskat 33 huuhdellaan niiden paluukulun aikana.

Niin kuin ennestään on tunnettua on mahdollista puuttua kipsin reaktion eri vaiheisiin lisäämällä joko ennen valua tai valun jälkeen kovettumista viivyttäviä tai jouduttavia agensseja. Kuljettimen S lämpötilaankin voidaan vaikuttaa.

Edellä selitetyllä menetelmällä ja laitteella valmistetut tuotteet voivat olla pelkkää kipsiä tai esimerkiksi lasikuiduilla lujitettua kipsiä. Niitä voidaan käyttää yksinään tai yhdistettyinä muihin aineisiin käyttöä varten peitekerroksena tai koristelaattoina. Ne voidaan valmistaa ohuiksi kipsipaneeleiksi, joiden paksuus on alle 3 mm, lujitettuina jatkuvilla lasikuiduilla, tai lujittamattomina, tai paksummiksi paneeleiksi, joissa on lujite kestokyvyn parantama- 17 67673 seksi tai jotka on jätetty ilman lujitetta, ja ne voivat olla peitettyjä tai peittämättä päällysteellä. On mahdollista valaa hyvin ohutta kipsikalvoa, jonka paksuus on jopa vain 1 mm, käyttöä varten lasikuiduista tehtyjen välikattopaneelien pohjan ja sivujen päällystämiseen. Tässä tapauksessa on mahdollista panna vastavaletun kipsi-kalvon päälle lasivillaliuska heti valupään alavirran puolella, jolloin kipsi itse pitää huolen sitoutumisestaan lasivillaan kovet-tumisensa aikana, tai lasivilla voi itse olla valualustana. Tällainen levy 90 on esitetty kuviossa 20 ja siihen sisältyy kipsilevyliuska 92, joka on kiinnittynyt lasivillatyynyyn 94.

Yhtä cm paksumpia kipsilevyjä voidaan käyttää koristelevyinä verhottujen väliseinien rakentamiseen. Tähän mennessä tällaiset väliseinät on valmistettu lasivillalevyistä, jotka on varustettu asfaltilla kyllästettyä paperia olevalla kaasunpitävällä estekerroksella ja lujitetusta kipsilevystä, joka on varustettu kartonkia olevalla päällyskerroksella. Tästä lähtien voidaan tämän keksinnön mukaisen menetelmän sovellutuksena valmistaa väliseinä lasivillapaneelista, ilman kaasunpitävää estekerrosta ja siten ilman lainkaan asfalttia, ja kipsilevystä, joka on lujitettu lasikuiduilla, ilman kartonkia olevaa päällyskerrosta, jolloin lasivilla ja kipsin välinen liitos saadaan aikaan liimaamalla tai mieluimmin itse kipsillä, joka kovet-tuessaan kiinnittyy lasikuituihin. Tällaiset verhotut väliseinät tarjoavat vanhempiin väliseiniin verrattuna paremmat tulenhidastus-ominaisuudet, koska niistä jää pois paperiset verhouslevyt, jotka muodostavat paloriskin. Keksinnön mukainen menetelmä ja laite tekevät mahdolliseksi paitsi valaa kipsiä, valaa muitakin evoluuttisia tuotteita, so. tuotteita, joiden fysikaaliset tai kemialliset ominaisuudet muuttuvat, ja kaikkia ei-evolutiivisia tuotteita kuten sementtiä .

Valmis kipsilevypaneeli 100, joka on tehty edellä selitettyä menetelmää ja laitetta käyttäen, on esitetty kuviossa 10, ja se sopii käytettäväksi esimerkiksi rakennustarkoituksiin.

Niin kuin kuviosta 11 näkyy, kipsilevyissä 102 on kerrokset 104, 106 ja 108, joiden kunkin kerroksen tiheys on erilainen kuin kahden muun kerroksen. Niinpä esimerkiksi kerrosten 104, 106 ja 108 tiheydet voivat olla 1000 kg/m^, 200 kg/m^ ja vastaavasti 800 kg/m^, O 3 sillä tiheyksiä voidaan säätää arvosta 150 kg/m arvoon 2000 kg/m 18 67673 saakka lisäämällä ennestään tunnettuun tapaan jotakin muodostus-agenssia.

Niin kuin kuviosta 12 näkyy, kipsilevyssä 112 on kerrokset 114, 116 ja 118. Kunkin kerroksen tiheys on erilainen kuin kummankaan toisen kerroksen, esimerkiksi niin että kerrosten 114, 116 ja 118 tiheydet ovat 800 kg/m^, 300 kg/m^ ja vastaavasti 900 kg/m^. Kudottu lujite-kangas 120 on kerrosten 114 ja 116 välissä, samalla tavoin kudottu lujitekangas 122 on kerrosten 116 ja 118 välissä. Kankaat 120 ja 122 ovat riittävän huokoiset siihen, että kipsi pystyy tunkeutumaan kankaat muodostavien lankojen väleihin.

Kuvion 13 mukaisen kipsilevyn 126 keskiosaan on upotettuna kudottu lujitekangas 128, joka on esimerkiksi lasikuitua.

Kuviossa 14 esitetty paneeli 132 käsittää kipsilevyn 134 ja lasi-kuitumattopinnoitteen 136 mainitulla levyllä, niin että maton 136 kuidut 138 ovat uponneina levyyn 134 ja esitetty suurennettuina.

Kuviossa 15 on esitetty kipsilevy 142, jossa on kerrokset 144, 146 ja 148 kipsistä, joista kerrokset 144 ja 148 on lujitettu ohuilla alumiinilevyillä 150 ja vast. 152.

Kaikki edellä olevat levyt ja lukuisat niiden variaatiot on helppo tehdä käyttäen edellä selitettyä laitetta ja menetelmää ja ne ovat käyttökelpoisia esimerkiksi rakennuselementteinä.

Suositeltava vastaanottosäiliö 200, jolla voidaan korvata vastaan-ottosäiliö 19, on esitetty kuviossa 16. Säiliön 200 yläpää 202 on avoin ja vastaanottaa ulostulovirtaaman putkesta 23, jossa on venttiili 204, jota käytetään virtauksen sekoittimesta M sulkemiseen käynnistystoimituksen aikana, niin että venttiilin 12 asetus voidaan jättää rauhaan edellisen ajon jäljeltä, jos se on käsikäyttöinen tai voidaan jättää kytketyksi automaattiseen venttiilin asetuslait-teeseen, joka toimii esimerkiksi sekoittimen M painon ohjaamana. Vastaanottosäiliö 200, joka on fysikaalisesti erillään sekoittimesta M, mutta silti antaa jatkuvan virtauksen, mahdollistaa sekoittimen M punnitsemisen sen sisältämän aineksen määrän määrittämiseksi.

Kuvion 16 mukaisessa sovellutusmuodossa putken 24 yläpäähän on 67673 19 yhdistetty suppilo 206 putken 23 ulostulovirtaaman keräämistä varten. Suppilo 206 varmistaa kaikkien putken 23 ulosvirtaaman niiden osien keräämisen, jotka purkaantuessaan hajoavat putken 23 läpimitan ulkopuolelle.

Niin kuin kuviosta 17 näkyy, valupäässä 3 on pystysuora ylävirran puolinen laatta 220 ja kaareva alavirran puolinen laatta 222, jonka pyöristettyä alasyrjää 224 vasten kulkee lujite 45 laatan 222 pysyttämiseksi puhtaana, alasyrjä 224 mukaanluettuna, ja laatan 222 ja kuljettimen 226 välimatkan pysyttämiseksi vakiona.

Niin kuin kuviosta 18 näkyy, suositeltavassa kipsilevyssä 240 on lujitekerros, joka koostuu jatkuvasta filamenttimatosta 242, jonka yläpuolella ja alapuolella on kerrokset lasikuituverkkoa 244 ja vastaavasti 246, kerroksen 242 rajoittamiseksi ja sen estämiseksi leviämästä erilleen. Tämä kipsilevy on edullinen sen vuoksi, että matto 242 tekee levyn erittäin lujaksi.

Niin kuin kuviosta 19 näkyy, kipsilevyssä 250 on lujitekerros pilkottuja lasikuituja 242 ylisen lasikuituverkkokerroksen 254 ja alisen lasikuituverkkokerroksen 256 välissä. Tämä levy on edulli nen sen johdosta, että pilkotut kuidut ovat vähemmän kalliit kuin matto 242 ja silti antavat levylle 250 suuren lujuuden. Verkot 254 ja 256 rajoittavat lasikuidut 252 ja estävät niitä karkaamasta levystä ja pistämästä sivuille päin levyn 250 sivusyrjistä. Tämä on hyvin tärkeätä varsinkin ohuessa levyssä.

Claims (20)

20 s Patenttivaatimukset 6 7 6 7 3

1. Menetelmä kipsilaattojen tai -levyjen valmistamiseksi valamalla evolutiivista juoksevaa tuotetta, joka muodostuu olennaisesti kipsin ja veden seoksesta ja jonka FLS-juoksevuus on yli 120, tasaisesti liikkuvalle vaakasuoralle valualustalle (S) säiliöstä tai säiliöistä (34A), jotka sijaitsevat välittömästi valualustalla sitä kuormittaen, poikittaisen raon läpi, joka on valualustan (S) suuntainen ja sijaitsee sen vieressä, ja joka rako on muodostettu säiliön tai säiliöiden tulovirran puoleisen seinän (34) alle, tunnettu siitä, että tuoretta tuotetta johdetaan jatkuvasti säiliöön tai säiliöihin {34A) useina niissä olevan tuotteen massaan upotettuina virtoina, jotka on suunnattu olennaisesti vaakasuuntaisiksi valualustan (S) kulkusuunnalle päinvastaiseen suuntaan.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että tuoreen tuotteen virrat on sovitettu rinnakkain vaakasuunnassa.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnet-t u siitä, että tuoreen tuotteen virtojen energia hämmentää säiliössä olevaa tuotetta pitkin edestakaisin kulkevia virtaus-viivoja .

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että säiliöön (34A) saapuvien virtojen välimatka on sellainen, että hämmennysvirtaviivat yhtyvät ja leviävät virtojen tasossa säiliön koko pinnan alueelle.

5. Patenttivaatimuksen 3 tai 4 mukainen menetelmä, tunnet-t u siitä, että se korkeus, jossa virrat menevät säiliössä (34A) olevan tuotteen sisään, on sellainen, että hämmmennysvirtaviivat saavuttavat säiliössä olevan tuotteen ylisen, avoimen pinnan.

6. Jonkin patenttivaatimuksista 1-5 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että säiliön (34A) seiniä (34, 35) tärytetään.

7. Jonkin patenttivaatimuksista 1-6 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että säiliön (34A) takaseinä (35) on kohotettu valualustasta (S) niin, että tuotepalle (35A) pääsee muodostumaan säiliön taakse. 21 67673

8. Jonkin patenttivaatimuksista 1-7 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että useita tuotekerroksia valetaan perättäin laattojen tai levyjen samalla tuotantolinjalla, ensimmäinen niistä välittömästi valualustalle ja seuraava tai seuraavat sitä ennen valetulle tai valetuille kerroksille.

9. Laite patenttivaatimusten 1-8 mukaisen menetelmän soveltamiseksi valmistettaessa kipsilaattoja tai -levyjä valamalla evolutiivista juoksevaa tuotetta, joka muodostuu olennaisesti veden ja kipsin seoksesta,joka laite käsittää pohjaa vailla olevan säiliön tai säiliöitä (34A), jotka lepäävät liikkuvan vaakasuoran valualustan (S) päällä ja jossa laitteessa on rako, jonka rajaavat valualusta ja säiliön etuseinän (34) muodostavan levyn alareuna, tunnettu siitä, että etuseinän (34) ulkosivulle on sovitettu useita tuotteen syöttöputkia (36), jotka purkautuvat säiliöön tai säiliöihin (34A), etuseinän (34) läpi.

10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen laite, tunnettu siitä, että syöttöputket (36) ovat yhdensuuntaiset välittömästi ennen kuin ne työntyvät etuseinän (34) läpi.

11. Patenttivaatimuksen 9 tai 10 mukainen laite, tunnet-t u siitä, että putkien (36) syöttöpäät ovat samassa vaakasuorassa tasossa säiliön (34A) etuseinän (34) sivulla.

12. Jonkin patenttivaatimuksista 9-11 mukainen laite, tunnettu siitä, että syöttöputkien (36) poikittain etuseinässä (34) sijaitsevat liitoskohdat on jaettu tämän seinän koko pituudelle.

13. Jonkin patenttivaatimuksista 9-12 mukainen laite, tunnettu siitä, että säiliön (34A) muodostaa kaksi pystysuoraa levyä, jotka ovat kohtisuorassa valualustan (S) kulkusuuntaa vastaan ja jotka muodostavat etu- (34) ja takaseinän (35) , ja kaksi liikkuvaa sivuliuskaa (33), jotka on sovitettu kulkemaan samalla nopeudella kuin valualusta ja jotka tarttuvat päillään etu- ja takaseinään. 22 67673

14. Patenttivaatimuksen 13 mukainen laite, tunnettu siitä, että etuseinä (34) ja takaseinä (35) ovat sovitetut kiinnitettäviksi kannatuskehykseen suorakulmaisilla korvak-keilla (41), joissa on pitkänomaiset kiinnitysreiät (43), jotka sallivat sen korkeuden asettelun, jolloin takaseinä (35) on aseteltavissa myös valualustan (S) kulkusuunnassa.

15. Patenttivaatimuksen 13 tai 14 mukainen laite, tunnet-t u siitä, että etu- (34) ja takaseinä (35) on varustettu täryttimillä (40).

16. Jonkin patenttivaatimuksista 13-15 mukainen laite, tunnettu siitä, että etuseinään (34) kiinnitettyjen syöttö-putkien (36) ulostulopäissä on suulakkeet (36A), jotka diver-goivat sivusuuntaan.

17. Jonkin patenttivaatimuksista 9-16 mukainen laite, tunnettu siitä, että etuseinä (34) on varustettu säiliön (34A) ulkopuolisella ohjauslaatalla (44), joka laatta on kiinnitetty etuseinään (34) sen alareunan tasolle, likimäärin yhdensuuntaiseksi valualustan (S) kanssa niin, että ohjauslaa-tan (44) ulkoreuna ei ole alempana kuin sen etuseinään (34) kiinnitetty reuna.

18. Jonkin patenttivaatimuksista 9-17 mukainen laite, tunnettu siitä, että syöttöputket (36) on yhdistetty valettavan tuotteen valmistuslaittteisiin pumpulla (20).

19. Jonkin patenttivaatimuksista 9-18 mukainen laite, tunnettu siitä, että syöttöputket (36) on suoraan yhdistetty useilla ulostuloaukoilla varustettuun jakelulaitteeseen (21), joka käsittää suppilon, joka pienestä päästään (30) on yhdistetty tuotteen tulojohtoon ja jonka leveässä päässä on kansi (31) ja säteensuuntaiset ulostuloputket (32) asetetttuina lähelle kantta (31).

20. Jonkin patenttivaatimuksista 9-19 mukainen laite, tunnettu siitä, että se käsittää useita pieniä säiliöitä (34A), jotka on sovitettu peräkkäin valualustan (S) kulkusuunnassa. 23 67673