FI67630C - Anordning vid raster avsedda att ge upphov till ett moiremoenster - Google Patents

Description

[ΰδτ^Ι M du^ULUTUSJULICAISU

Ma lJ ' 1 UTLÄGGNI NGSSKRIFT 0/00U

c (45) ^ :11925 ^ ^ (51) KvJlu/tabCL3 G 02 B 27/60 SUOMI—FINLAND (li) r****»>*™»*—ρ*«*·η·βι«ι*ΐΛ* 782749 (22) HekemhplM —Ai»Blo*n»d*t 07- 09-78 ' ' (23) ΛΜαιρβΜ—GiW(h«tadag 07.09.78 (41) TmMhc JtilkMai — Mhrh off«K)l| 10.03.79

Patentti- ja rekisterihallitus (44) NihtMk*»™ f kuuLJaik^n

Patent- och registerstyralaan AmMcu» uth|d och uti.sknTt·» pubitcarad 31 .12.84 (32)(33)(31) ΡτΠ·**Τ prior** 09.09.77

Ruotsi-Sverige(SE) 7710139-2 (71)(72) Lars A. Bergkvist, Gottne, S-890 42 Mellansel ,

Ruotsi-Sverige(SE) (74) Berggren Oy Ab (54) Moareekuvion muodostamiseksi tarkoitetuissa rastereissa oleva laite - Anordning vid raster avsedda att ge upphov tili ett mo i remönster Tämä keksintö tarkoittaa moareekuvion muodostamiseksi tarkoitetuissa rastereissa olevaa laitetta, jota kuviota käytetään esimerkiksi suomalaisessa patenttihakemuksessa nro 773047 esimerkkeinä ilmais-tuihin tarkoituksiin.

Tarkemmin määriteltynä tämä keksintö tarkoittaa tällaisissa rastereissa olevien läpinäkyvien välien toisistaan erottamien läpinäkymättömien rasteriviivojen muotoilua.

Suomalaisessa patehfctihakemuksessa pro 773047 on selitetty sellaista rasterilaitetta, joka mm. on tarkoitettu osoittamaan tiettyä tasoa, jossa rasterilaitteen muodostaa kaksi tai useampia kehyksiä, joihin on kiinnitetty useita keskenään yhdensuuntaisia läpinäkymättömiä rasteriviivoja.

Suomalaisen patenttihakemuksen mukaista laitetta tarkasteltaessa nähdään moareekuvio, joka sisältää tiedon siitä, kummallako puolella tiettyä tasoa katselija on tai onko katselija mainitussa tasossa.

67630

Syntynyttä moareekuviota määrää kuitenkin täysin erilaisten rasterien jako, ts. läpinäkymättömien tai läpinäkyvien viivojen välinen kokojen suhde. Mikäli jakoa muutetaan yhdessä tai useammassa rasterissa, syntyy siis toisenlainen moareekuvio.

Yllä ja seuraavassa selitettyä rasterilaitetta on pidettävä vain tämän keksinnön sovellutuksen esimerkkinä.

On osoittautunut, että saman, vähintäin kaksi rasteria käsittävän rasterilaitteen moareekuvio tietyissä valaistusolosuhteissa muuttuu ilman että rasterien jakoa on muutettu. Tästä seuraa, että rasteri-laite synnyttää epäselvän moareekuvion, vääristyneen moareekuvion ja tietyissä tapauksissa enemmän tai vähemmän väärän moareekuvion suhteessa tarkoitettuun. Viimeksimainitussa tapauksessa moareekuvion tarkoitettu osoittava vaikutus saattaa siis muodostua vääräksi. Tämä ongelma on suurin ulkona käytettäviksi tarkoitetuissa rasterilaitteis-sa ja erityisesti siellä, missä rasterilaitteiden tausta on valaistu, kuten mainitussa patentissa ilmaistaan, rasterilaitteen lukemisen mahdollistamiseksi vuorokauden pimeinä tunteina.

Tämä keksintö ratkaisee ylläolevan ongelman.

Keksintö tarkoittaa siis moareekuvion syntymiseksi tarkoitetuissa rastereissa olevaa laitetta, jossa jokainen rasteri käsittää useita läpinäkyvien välien toisistaan erottamia läpinäkymättömiä pitkänomaisia esineitä.

Keksintö on tunnettu siitä, että jokainen pitkänomaisten esineiden halkaisija on muodostettu sellaiseksi, että rasterilaitteessa olevien rastereiden takaa sen etupuolelle lankeava valo katselijasta nähtynä ei heijastu mainituille pitkänomaisille esineille sellaisella tavalla, että mainittu heijastuva valo osuisi katselijaan silloin kun katselija on laitteeseen nähden sen kulman sektorissa, jonka sisäpuolella laitetta on tarkoitus käyttää.

Keksintöä selitetään alempana tarkemmin oheistetun piirustuksen yhteydessä, jossa kuvio 1 esittää erästä osaa tunnetusta rasterilaitteesta poikkileikkauksena , 3 67630 kuvio 2 esittää erään rasterilaitteen osaa, johon tätä keksintöä sovelletaan, kuvio 3 on yksityiskohta kuviosta 2, kuviot 4, 5 ja 6 esittävät keksinnön mukaisen laitteen sovellutusesimerkkejä, kuvio 7 on kuvion 3 vastine, jossa esitetään laitteen lisäsovellu-tusesxmerkkejä, kuviot 8, 9, 10 ovat keksinnön mukaisen laitteen lisäsovellutusesi-merkkejä.

Kuviossa 1 esitetään erään tunnetun rasterilaitteen osaa, esimerkiksi suomalaisen patenttihakemuksen nro 773047 mukaista rasteri-laitetta, jossa etumaista rasteria merkitään l:llä, taaimmaisca rasteria 2:11a ja valoisaa taustaa 3:11a. Etumaisen ja taaimmaisen rasterin jako on sovitettu siten,että saadaan haluttu moareekuvio. Tällöin läpinäkymättömien pitkänomaisten esineiden 4 tai rasteriviivojen leveyttä on pidetty esimerkiksi valittujen pitkänomaisten, pyöreän halkaisijan omaavien esineiden halkaisijaa 5. Läpinäkyvien välien leveys en tarkoitettu pitkänomaisten esineiden 4 väliseksi etäisyydeksi 6. Edellyttäen ettei taustasta 3 tuleva valo heijastu pitkänomaisten esineiden mainitun halkaisijan eteen kohden katselijaa, niin mainittu jako synnyttää tarkoitetun moareekuvion. Käytössä kohdistuu kuitenkin valoa koko etumaiseen ja taaimmaiseen rasteriin 1, 2 tai niiden osiin, joka valo heijastuu mainitun halkaisijan 5 eteen. Tämä näytetään kuviossa 1 vain etumaisen rasterin 1 kohdalla, mutta sama asia koskee taaimmaistakin rasteria 2.

Siten esimerkiksi valo 6 lankeaa kohden rasteriviivaa 4, mikä valo sivuaa vierekkäistä rasteriviivaa. Tämä säde 6 heijastuu rasteri-viivalle halkaisijan 5 eteen, katso kuviota 1 ja kulkee edelleen kohden katselijaa. Myös valoisan taustan muista osista tulevat valot 7, 8 heijastuvat halkaisijan 5 eteen kohden katselijaa. Kun rasteri-laitetta käytetään pimeässä ja kaikki tarpeellinen valo siis heijastuu vasten valaistua taustaa 3 tai lähetetään taustasta 3 kohden ras-tereita 1, 2, niin tästä seuraa, että yllä selitetyllä tavalla valaistut rasteriviivojen 4 osat halkaisijan 5 edessä näyttävät katselijasta olennaisesti valoisemmilta kuin valaisemattomat osat. Päivänvalossa sen taustasta tulevan valon merkitys vähenee, joka heijastuu yllä esitetyllä tavalla, koska päivänvalo valaisee kaikkia rasteriviivoja.

4 67630

Kun valo heijastuu yllä ilmoitetulla tavalla taustasta mainitun halkaisijan 5 eteen, niin rasteriviivojen 4 tosiasiallinen leveys tulee olemaan huomattavasti kapeampi kuin halkaisijan 5 muodostama leveys. Tästä seuraa, että tosiasiallinen jako ja samalla moaree-kuvio muuttuu sellaiseksi kuvioksi, joka ei täsmää tarkoitetun moaree-kuvion kanssa. Tämä aiheuttaa useita haittoja kuten yllä on ilmoitettu .

Tämä keksintö ratkaisee ylläolevan ongelman siten, että rasteriviivat muotoillaan yllä ilmoitetulla tavalla, jolloin vältytään mainituilta, rasteriviivojen suurimman leveyden 5 edessä olevilta heijastuksilta.

Kuviossa 2 esitetään erään rasterilaitteen samantyyppistä osaa kuin kuviossa 1 esitetty, johon tätä keksintöä sovelletaan. Kuviossa 2 etumaista rasteria merkitään numerolla 10, taaimmaista llrsta ja taustaa numerolla 12. Pitkänomaiset esineet eli rasteriviivat 13 esitetään kuviossa 2 kolmiomaisella halkaisijalla varustettuina, mikä on keksinnön eräs sovellutusmuoto. Kuten kuviosta 2 ilmenee, ei valo 14a, 14b, joka sivuaa erään rasteriviivan takaosaa ja lankeaa vierekkäiseen rasteriviivaan, pysty valaisemaan mitään viimeksimainitun rasteriviivan osaa viivan suurimman leveyden edessä. Sen suurimman leveyden muodostaa tässä tapauksessa kuviossa 2 kauimpana vasemmalla, ts. katselijaa kohden oleva pinta 16.

Kuvion 2 kulma 20 osoittaa sen kulman sektorin, jonka sisällä laitetta on tarkoitus käyttää. Tätä kulmaa 20 voidaan rasterilaitteen 10, 11, 12 erilaisilla sovellutuksilla vaihdella, mutta tavallisesti se on 20°-90°. Kuviosta 2 ilmenee myös, että taustan 12 muista osista tuleva valo ei pysty valaisemaan rasteriviivoja 13 sellaisella tavalla, että sen tosiasiallinen leveys muuttuisi, edellyttäen katselijan olevan kulman sektorin 20 sisäpuolella. Pienessä kulmassa rasteriviivan takapinnoista 17, 18 toiseen 18, lankeava valonsäde 15 heijastuu pois mainitusta takapinnasta 18 mainitun kulman sektorin ulkopuolella sijaitsevassa kulmassa. Sama koskee valonsädettä 19, joka lankeaa mainituista takapinnoista 17, 18 toiselle 18, suuressa kulmassa.

Kuvion 2 mukaisessa rasteri laitteessa 10, 11, 12 katselija siis saa mainitun kulman sektorin sisäpuolella nähdäkseen taustan 12 valaistus- 67630 olosuhteista riippumatta syntyneen, täysin häiriöttömän moareekuvion.

Kuvioiden 3 ja 7 avulla ilmoitetaan seuraavassa ehdot mainitun halkaisijan 20 muotoutumiselle rasteriviivoissa keksinnön mukaisesti. Kuten kuvioista 2 ja 3 ilmenee halkaisija 20 on muotoiltava siten, että rasteriviivojen takapinnat 17, 18 eivät näy laitetta tarkasteltaessa kulman sektorin 20 sisäpuolella. Lisäksi taustasta 12 tulevan valon 14a, 14b ei pitäisi voida heijastua rasteriviivoihin katselijaa kohden, tämän ollessa mainitun kulman sektorin 20 sisäpuolella.

Mainitun halkaisijan 20 on siis oltava niiden rajoittavien viivojen sisäpuolella, jotka muodostuvat osittain kahdesta taaemmasta, suorasta rajoittavasta viivasta 21, 22, jotka muodostavat keskenään ristin katselijaan nähden sen viivan 23 takana, joka muodostaa halkaisijan suurimman leveyden rastereiden 10 tai 11 tasossa kohtisuoraan pitkänomaisten esineiden 13 pituussuuntaan nähden, osittain kahdesta pitkänomaisesta suorasta rajoittavasta viivasta 24, 25, jotka muodostavat keskenään ristin katselijaan nähden mainitun viivan 23 edessä. Ensik-simainitut vast, suorat rajoittavat viivat 21, 22 kulkevat mainitun viivan 23 vast, päätepisteiden läpi, muodostaen mainitun viivan kanssa terävän kulman, joka vastaa 90°, vähennettynä sen kulman 20 puolikkaalla, joka muodostaa mainitun kulman sektorin, ja jossa viimeksimainitut vast, rajoittavat suorat viivat 24, 25 myös kulkevat mainitun linjan 23 vast, päätepisteiden läpi ja sivuavat vierekkäisten pitkänomaisten esineiden halkaisijan 13 takaosaa 26.

Matemaattisesti voidaan mainitun halkaisijan 20 kahta etumaista rajoittavaa viivaa 24, 25, ilmaista seuraavalla yhtälöllä silloin kun pitkänomaisten esineiden halkaisija on pääasiallisesti identtinen x = o t ^ ~li? ~\ jossa kuviosta 3 ja 7 ilmenevät merkinnät tarkoit- Δ \ di τ C) tavat: b = halkaisijan suurimman leveyden muodostavan viivan 23 pituutta, h = vierekkäisen halkaisijan korkeus vast, mainitun etumaisen rajoittavan viivan 24, 25 sivuamispisteessä. a = läpinäkyvän välin leveys.

c = vierekkäisen halkaisijan etäisyys mainitusta sivuamispisteestä, lähinnä läpinäkyvää väliä sijaitsevaan pisteeseen, mitattuna mainittua halkaksijan suurimman leveyden muodostavaa viivaa pitkin.

6 67630 χ = sen kolmion korkeus, joka muodostuu mainituista etumaisista rajoittavista viivoista, jonka kolmion kantana on halkaisijan suurimman leveyden muodostava viiva.

Kuten edellä sanotusta ilmenee niin halkaisijoiden muotoa voidaan vaihdella mainittujen rajoittavien viivojen 21, 22, 24, 25 sisäpuolella. On kuitenkin huomautettava, että halkaisija aina voi olla olemassa etumaisiin rajoittaviin viivoihin 21, 22, 24, 25 saakka, katso kuvioita 4 ja 6, jotka mainittu kulman sektori 20 muodostaa. Taaemmat rajoittavat viivat 24, 25 määräytyvät sen mukaan miten viivan 23 takana oleva halkaisija on muotoiltu. Kuvioiden 4 ja 8 välinen vertailu osoittaa, että viivan 23 edessä olevan kolmion korkeus x on kuviossa 4 suurempi kuin kuviossa 3 sen takia, että viivan 23 takana oleva halkaisija kuviossa 8 on puolisuunnikkaan muotoinen.

Kuvioissa 4-10 on käytetty samoja merkintöjä eri rajoittaville viivoille, vaikkakin nämä esimerkiksi kuvioissa 4 ja 8 menevät keskenään ristiin erilaisissa kulmissa, mikä ilmenee lähinnä yläpuolella olevassa kappaleessa. Kuviossa 4 esitetään erästä suosittua halkaisijaa 20, jossa tasakylkinen kolmio muodostaa halkaisijan.

Kuviossa 6 esitetään halkaisija 30, joka pääasiallisesti kokonaan täyttää rajoittavien viivojen 21, 22, 24, 25 muodostaman pinnan.

Kuviossa 5 esitetään esimerkki halkaisijasta 31, joka ei täysin täytä rajoittavien viivojen muodostamaa pintaa, mutta joka täyttää yllä asetetun ehdon, että taustasta 12 ei saa heijastua valoa rasteri-viivalle kohden katselijaa.

Kuvioiden 7 ja 8 mukainen halkaisija 32 on myös suosittu halkaisija, jossa sen muodostaa puolisuunnikas, jonka yhdensuuntaisista sivuista suurempi viettää katselijaa kohden ja kaksi kulmittaista sivua lankeaa yhteen taaempien rajoittavien sivujen kanssa.

Kuviossa 9 esitetään esimerkki eräästä halkaisijasta 33, joka on pääasiallisesti puolisuunnikkaan muotoinen mutta joka ei kokonaan täytä rajoittavien viivojen muodostamaa pintaa mutta joka täyttää mainitut asetetut ehdot.

f 67630

Kuvion 3 mukainen halkaisija 34 esittää puolisuunnikkaan ja kolmion muotoista halkaisijaa, joka pääasiallisesti kokonaan täyttää rajoittavien viivojen muodostaman pinnan.

Kuvioiden 4 ja 3 välillä tehty vastaava vertailu voidaan tehdä kuvioiden 6 ja 10 välillä. Vertailu osoittaa selvästi, että kuvion 10 mukaisen etumaisen kolmion, jota viivat 23, 24, 25 rajoittavat, korkeus on pienempi kuin kuviossa 6 esitetyn, riippuen siitä, että kuviossa 10 takapinnan muodostaa kuvion 6 mukaisen kolmion sijasta puolisuunnikas.

Täydellisyyden vuoksi huomautetaan, että rajoittavien viivojen 21, 22, 24, 25 ja viivan 23 sijainti ja mitat ovat samat kuvioissa 4, 5 ja 6, vastaavasti kuvioissa 8, 9 ja 10.

Muotoilemalla läpinäkymättömät esineet 13 rasterilaitteessa 10, 11, 12 tämän keksinnön mukaisesti saavutetaan se huomattava etu, että rasterien 10, 11 takaa lankeava valo, katselijaan nähden niin etupuolen suuntaan, ei heijastu mainituille pitkänomaisille esineille siten, että heijastunut valo osuu katselijaan silloin kun tämä on laitteeseen nähden kulman sektorissa, jonka sisäpuolella laitetta on tarkoitus käyttää.

Esimerkeissä ilmoitetut muodot on lähinnä annettu helpottamaan keksinnön ymmärtämistä joskin tiettyjä muotoja on suosittu toisiin nähden.

Tämän keksinnön käsittämä lisäsovellutusmuoto on käyttää rasterilait-teissa pleksilasista tai muusta läpinäkyvästä muoviaineesta tehtyä levyä, johon on syövytetty useita yhdensuuntaisia uria, joiden kunkin leveys vastaa läpinäkymätöntä viivaa ja jossa syövytettyjen urien välinen etäisyys vastaa halutun läpinäkyvän välin leveyttä. Kunkin uran pohjaan on sijoitettu jokin väri, teippi tai senkaltaista. Mainitut pitkänomaiset esineet ovat tällöin mainittu väri, teippi jne. Värin, teipin jne. paksuuden ollessa hyvin pienen ei näkymättömän viivan paksuus muutu selvästi rasterilaitetta kohden, sen takasivulle lankeavan valon heijastumisen takia.

Keksinnön ei pidä arvella rajoittuvan yllä ilmoitettuihin sovellu-tusmuotoihin, vaan sitä voidaan vaihdella oheistettujen patenttivaatimusten ilmoittamissa rajoissa. Halkaisijoille voidaan siten antaa

Claims (4)

67630 useita muotoja, joilla saadaan halutut vaikutukset, jotka muodot katsotaan sisällytetyksi tähän keksintöön.

1. Moareekuvion muodostamiseksi tarkoitetuissa rastereissa oleva laite, jossa kukin rasteri käsittää useita läpinäkyvien välien (6) toisistaan erottamia läpinäkymättömiä, pitkänomaisia esineitä (13), tunnettu siitä, että pitkänomaisten esineiden (13) jokainen halkaisija (20) on muotoiltu siten, että rastereiden (10, 11) takaa sen etupuolta kohden katselijaan nähden, ei heijastu valoa mainittuihin pitkänomaisiin esineisiin (13) sellaisella tavalla, että mainittu heijastuva valo osuisi katselijaan, tämän ollessa laitteeseen (10, 11. nähden kulman sektorissa (20), jonka sisäpuolella laitetta on tarkoitus käyttää.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että mainittu halkaisija (20) on rajoittavien viivojen (21, 22, 24, 25. sisäpuolella, jotka viivat muodostuvat osittain kahdesta taaemmasta suorasta viivasta (21, 22), jotka katselijasta päin menevät toistensa kanssa ristiin sen viivan (23) takana, joka muodostaa halkaisijan suurimman leveyden rastereiden (10, 11) tasossa, kohtisuoraan pitkänomaisten esineiden (12) pituussuuntaan nähden, osittain kahdesta etumaisesta suorasta viivasta (24, 25), jotka menevät ristiin katselijasta päin mainitun viivan (23) edessä, jossa taaemmat vast, suorat viivat (21, 22) kulkevat mainitun viivan (23) vast, päätepisteiden läpi, muodostaen mainitun viivan (23) kanssa terävän kulman, joka vastaa 90° vähennettynä sen kulman (20) puolikkaalla, joka muodostaa mainitun kulman sektorin (20), ja jossa etumaiset vast, suorat viivat myös kulkevat mainitun viivan (23) vast, päätepisteiden kautta ja sivuten vast, vierekkäisen pitkänomaisen esineen (13) halkaisijan (20) takaosaa.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen laite, tunnettu siitä, että halkaisija (20) on kolmio, jossa taaemmat rajoittavat viivat (21, 22) muodostavat kolmion yhtä pitkät kyljet.

4. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen laite, tunnettu siitä,että halkaisija (32) on puolisuunnikas, jonka suurempi yhdensuuntainen sivu viettää kohden katselijaa ja kaksi kulmittaista sivua lankeaa yhteen taaempien vast, suorien rajoittavien viivojen (21, 22. kanssa. i