FI67049B - Foerfarande och anordning foer tillverkning av hylsor - Google Patents

Description

rai „» KUULUTUSJULKAISU ,nn , A

^βν H (**)utlAggningsskmift 670 4 9 C (45) . -’.‘..7 10 01 1935 vssiy 3 3 (51) KvJk.flM.CL B 29 D 23/10 SUOH I —FI N LAN D (21) P*Mn«IWwimi» — Pattntanrtknlfls 783903 (22) HakamltfChrt — An*eknln(adt| 1 9 . 12.78 (23) Alkupilvt— Glltl(h«t*dif 19.12.78 (41) Tulkit fulkbaksl — Bllvlt oflMtllg 2^.06.79 P»t®nttU ja rekisterih&ilitu· (44) N4ht*vik»lp«noo ja kuuL|ulkmiwn pvm. — ?a nq oj.

Patent. OCh regi*terstyr«lMn ' Anattkan utbfd och mljkrtftan publkcerad ίθ.υ-y.on (32)(33)(31) ·*ΤΗ·“Τ ·ΟκΛβυ·—**g«rd prtorftat 23.12.77 Ruots i-Sverige(SE) 771^73^6 (71) Tetra Pak International AB, Fack, S-221 01 Lund 1, Ruotsi-Sverige(SE) (72) Herwig Pupp, Lund, Otto Birger Andersson, Lund, Jan-Erik Nilsson,

Staffanstorp, Ruotsi-Sverige(SE) (7k) Oy Koister Ab (5k) Menetelmä ja laite hylsyjen valmistamiseksi - Förfarande och anordning för ti 1lverkning av hylsor

Esillä oleva keksintö kohdistuu menetelmään hylsyjen valmistamiseksi termoplastisesta, lämmössä kutistuvasta muovista käärimällä muoviarkki tai -nauha rullalle ja yhdistämällä sitten tämän arkin tai nauhan reunat toisiinsa ja jolloin ennen muoviarkin tai - nauhan rullalle käärimistä rullan sisäpuolelle tuleva puoli tai osia siitä saatetaan lämpötilaan, jossa muovi alkaa kutistua, jolloin muoviarkki tai -nauha pakotetaan taipumaan sisällepäin kaarevaksi.

Keksintö kohdistuu myös laitteeseen menetelmän toteuttamiseksi, johon laitteeseen kuuluu muotoiluväline muoviarkin tai -nauhan käärimiseksi rullalle hylsyn muodostamista varten, välineet muoviarkin tai -nauhan päiden yhdistämiseksi sekä kuumennus-laite, joka on sovitettu muoviarkin tai -nauhan kuljetusrataa pitkin valmistussuunnassa katsottuna muotoiluvälineen eteen ja suunnattu kuljetusrataa kohti.

Termoplastista, lämmössä kutistuvaa materiaalia olevat hylsyt valmistetaan usein välivaiheena tai puolivalmisteena pak- 67049 kaussäiliöitä, juomapikareita, suojavaippoja ym. valmistettaessa. Hylsyillä on useimmiten lieriömäinen tai kartiomainen muoto ja niille on tarkoitus antaa jäljessä seuraavan kutistamisen avulla haluttu, lopullinen muoto, joka on sovitettu lopullista käyttöaluetta varten.

Esim. sentyyppistä pakkaussäiliötä valmistettaessa, joka esitetään ruotsalaisessa patentissa 381 442, lähdetään laminoitua materiaalia olevasta arkista, joka käsittää vaahtomuovia olevan keskikerroksen, jota molemmilta puolilta ympäröivät homogeeniset termoplastiset kerrokset. Laminaatti on valmistuksen yhteydessä käsitelty lämmössä kutistuvien ominaisuuksien saamiseksi siihen, ts. materiaali kutistuu, kun sitä kuumennetaan tietyn lämpötila-rajan yli.

Laminaattiarkki kääritään muotoiluvälineen ympärille, jona on pyörivä, pääasiassa lieriömäinen kara, niin että arkin molemmat päätyosat tulevat jonkin verran keskenään päällekkäin, minkä jälkeen päätyosat saatetaan lepäämään toisiaan vasten ja kiinnitetään, niin että muodostuu pitkittäisen limittäisliitoksen omaava hylsy. Valmiiksi muodostettu hylsy siirretään tämän jälkeen profiloidulle karanpäälle, johon hylsy sijoitetaan siten, että osa sen pituudesta ulottuu karan pään ulkopuolelle. Termoplastista materiaalia, esim. samaa materiaalia kuin hylsyssä, oleva levy sijoitetaan sen jälkeen karan päätypintaa vasten, minkä jälkeen materiaalia kuumennetaan pehmenemislämpötilansa yli, niin että hylsyn vapaa pää kutistuu ja liittyy karan muotoon. Täydentävän kuumentamisen avulla pehmennetään hylsyn vapaata reunapintaa siten, että se seuraavan kokoonpuristamisen yhteydessä kiinnitetään lämmön avulla materiaalilevyn reuna-alueeseen, minkä jälkeen säiliökappale on muotoiltu valmiiksi.

Kun kuvaillun valmistustapahtuman aikana materiaaliarkki on käärittävä muotoiluvälineen ympärille, tuodaan materiaaliarkkia pääasiassa tangentiaalisesti muotoiluvälinettä kohti, minkä jälkeen materiaaliarkin etumaista päätyosaa pidetään mekaanisesti kiinni muotoiluvälineen vaippapintaa vasten ja muotoiluväline saatetaan pyörimään n. 360°. Muotoiluelimelle sovitettu mekaaninen kiinnipitoväline on kapea sormen muotoinen, joka sijaitsee aksiaalisesti muotoiluvälineen suhteen ja on siirrettävissä kahden asennon välillä, nimittäin välin päässä muotoiluvälineen vaip- 67049 papinnasta sijaitsevan avonaisen asennon ja vaippapintaa vasten olevan suljetun asennon välillä. Materiaaliarkkia syötettäessä syötetään sen etupää avoinaisessa asennossa sijaitsevan kiinni-pitosormen ja vaippapinnan väliseen välitilaan, minkä jälkeen sormi siirretään suljettuun asentoon, niin että materiaaliarkin etumainen päätyosa puristuu kiinni. Käärityn materiaaliarkin pääty-osien jäljempänä seuraavan kiinnittämisen mahdollistamiseksi on tällöin oleellista, että materiaaliarkkia ennen sen etumaisen pää-tyosan kiinnipuristamista syötetään eteenpäin niin pitkälle, että kiinnipuristussormi tarttuu tietyn matkan päästä materiaaliarkkiin, niin että muodostuu vapaa päätyosa, joka on riittävän suuri pitkit-täisliitoksen muodostamisen mahdollistamiseksi käärimisen jälkeen. Kiinnipuristussormen ja vaippapinnan väliin kiinnipuristamisen jälkeen suuntautuu tämä vapaa päätyosa tangentiaalisesti ulos muotoiluvälineen vaippapinnasta. Kun materiaaliarkki muotoiluväli-neen pyörimisen jälkeen on kääritty muotoiluvälineen ympärille, estää vapaa, etumainen arkinpää arkin takapäätyosaa lepäämästä muotoiluvälineen vaippapintaa vasten, koska takapäätyosa ensiksi kohtaa välin päässä vaippapinnalta sijaitsevan arkin etureunan ja tulee lepäämään sitä vasten. Kun molempien päätyosien kuumentamisen jälkeen nämä puristetaan yhteen kuumasaumatun limittäislii-toksen muodostamiseksi, jää materiaalia yli, koska arkki lepää huonosti vaippapinnalla ja tästä johtuen hylsyn halkaisija kasvaa jonkin verran kiinnittämisen jälkeen, mikä on haitaksi jatkomuo-toilun yhteydessä.

Kuvailtu ongelma on erityisen huomattava, kun hylsyt valmistetaan jäykästä ja paksusta materiaalista, esim. polystyreeni-laminaatista, joka käsittää vaahdotettua polystyreenia olevan keskikerroksen, joka on suhteellisen paksu ja jota ympäröivät molemmilta puolilta ohuet, homogeeniset kerrokset.

Aikaisemmat yritykset ongelman ratkaisemiseksi ovat keskittyneet ennen kaikkea kiinnipitosormen muotoiluun ja kiinnipitosor-men kanssa yhteistoiminnassa olevan muotoiluvälineen vaippapinnan alueen muotoiluun pyrkien mekaanisesti vaikuttamaan materiaalin vapaan päätyosan tarkempaan liittymiseen vaippapinnan muotoon. Yritykset eivät kuitenkaan ole juuri olleet menestyksellisiä.

Esillä olevan keksinnön päämääränä on poistaa edellä mainittu epäkohta ja mahdollistaa materiaaliarkin etupään tarkka 4 67049 liittyminen vaippapintaa vasten ja ennen materiaaliarkin käärimistä muotoiluvälineen ympärille.

Tämä päämäärä on keksinnön mukaisesti saavutettu menetelmällä, jolle on tunnusomaista, että muoviarkki tai -nauha esiläm-mitetään ensin vain lähelle pehmenemislämpötilaa ja vain etupää saatetaan kutistumislämpötilaan lämmittämällä sitä lisää.

Täydentämällä materiaalia pehmentävää esikuumentamista rajoitetun pinta-alueen tehokuumennuksella arkin etupäässä tulee mahdolliseksi mekaanisesti materiaaliarkkiin vaikuttamatta saattaa tämä etupää liittymään muotoiluvälineen vaippapintaa vasten.

Esillä olevan keksinnön päämääränä on edelleen saada aikaan sopiva laite keksinnön mukaisen menetelmän suorittamiseksi, joka laite tilaa ja energiaa säästävällä tavalla mahdollistaa keksinnön mukaisen menetelmän suorittamisen.

Esillä olevan keksinnön päämääränä on edelleen saada aikaan laite, jossa yksi ainoa liikkumaton kuumennuslaite vastaa kuumen-nustarpeesta, joka esiintyy arkin käärimisen ja hylsyn muotoilun yhtydessä.

Nämä ja muut päämäärät on keksinnön mukaisesti saavutettu laitteella, jolle on tunnusomaista, että kuumennuslaitteessa on esikuumennusvyöhyke muoviarkin tai -nauhan kuumentamiseksi ainakin suurimmalta osaltaan ja kuumennusvyöhyke, joka on sovitettu valmistussuunnassa katsottuna esikuumennusvyöhykkeen jälkeen ja välittömästi ennen muotoiluvälinettä muoviarkin tai -nauhan lähtöalueelle arkin tai nauhan etupään lämmittämiseksi.

Keksinnön mukaisen laitteen eräälle edulliselle suoritusmuodolle on tunnusomaista, että kuumennuslaite on muodostettu kuten sinänsä tunnettu kuumailmakuumennin ja siinä on venttiililai-te, jossa on kolme työasentoa, jolloin ensimmäisessä asennossa kuuman ilman tuonti kumpaankin kuumennusvyöhykkeeseen on katkaistuna, toisessa asennossa kuumaa ilmaa tuodaan molempiin kuumen-nusvyöhykkeisiin ja kolmannessa asennossa kuumaa ilmaa tuodaan vain kuumennusvyöhykkeeseen.

Keksintöä selitetään nyt lähemmin viitaten erityisesti oheiseen kaavamaiseen piirustukseen, joka esittää ainoastaan keksinnön ymmärtämiseksi välttämättömät yksityiskohdat.

Kuviot la-le esittävät peräkkäisinä vaiheina materiaaliarkin muotoilemista hylsyn muotoon keksinnön mukaisen menetelmän mukaisesti .

5 67049

Kuvio 2 on keksinnön mukaisen kuumennuslaitteen edullisen suoritusmuodon leikkaus.

Kuviot la - le esittävät oleellisia koneenosia hylsyjen valmistamiseksi termoplastisesta, lämmössä kutistuvasta materiaalista. Lähemmin määrättynä esittää kukin kuvio muotoiluvälinettä 1, jona on pääasiassa lieriömäinen kara. Muotoiluväline 1 on varustettu kiinnipitosormella 2, joka on siirrettävissä välin päässä muotoi-luvälineestä sijaitsevan asennon (kuviot la, Ib, le) sekä muotoiluvälinettä vasten sijaitsevan asennon (kuviot Id ja le) välillä.

Materiaaliarkkia 3 syötetään muotoiluvälineen 1 ja kiinnipito-sormen 2 välistä tilaa kohti tangentiaalisesti muotoiluvälineeseen nähden olevaa rataa pitkin. Tätä rataa pitkin on kuumennuslaite 4, jona kuvaillussa, edullisessa suoritusmuodossa on kuumailmalaite käsittäen esikuumennuselimen 5 ja tehokuumennuselimen 6. Sekä esi-kuumennuselimen 5 että tehokuumennuselimen 6 muodostavat laitteen edullisen suoritusmuodon mukaisesti kuumailmasuukappaleet, jotka on suunnattu materiaaliarkin mainittua syöttörataa kohti. Kuumennuslai-tetta 4 selitetään alla lähemmin erityisesti kuvion 2 yhteydessä.

Hylsyä valmistettaessa termoplastisesta, lämmössä kutistuvasta materiaalista keksinnön mukaisen menetelmän mukaisesti tuodaan mate-riaaliarkki 3 mainittua rataa pitkin tangentiaalisessa suunnassa muotoiluvälinettä 1 kohti. Materiaaliarkilla 3 on siten sovitettu pituus, että muotoiluvälineen 1 ympärille käärimisen jälkeen muodostuu riittävän leveä limittäisalue saumaamisen mahdollistamiseksi. Materiaaliarkin 3 syöttösuunta osoitetaan kuviossa la nuolella. Esitetyssä asennossa on muotoiluväline 1 liikkumaton, kiinnipitosor-mi 2 sijaitsee välin päässä muotoiluvälineen pinnasta ja kuumennus-laitteen 4 molemmat suukappaleet 5 ja 6 ovat toimimattomat.

Kuvio Ib esittää hylsyn muotoilemisen hetkellä, jolloin materiaaliarkki 3 on hetkellisesti pysähtynyt sijaiten vastapäätä kuumennuslaitetta 4. Muotoiluväline 1 on paikallaan ja kiinnipito-sormi 2 sijaitsee avonaisessa asennossa. Kuumaa ilmaa tuodaan kuu-mennuslaitteeseen 4 ja se jaetaan esikuumennuselimen 5 ja tehokuumennuselimen 6 kesken siten, että materiaaliarkki 3 kuumenee koko pituudeltaan kuumennuslaitteeseen päin olevalta sivultaan, joka on sama kuin jäljessä seuraavan käärimisen yhteydessä karaan päin oleva arkin sivu. Olettaen, että materiaaliarkki muodostuu aikaisemmin 67049 mainitusta materiaaliyhdistelmästä, ts. suhteellisen paksusta (n. 1 mm), vaahtopolystyreeniä olevasta keskikerroksesta, joka on molemmilta sivuilta päällystetty homogeenista polystyreenia olevilla ohuilla kerroksilla (0,1 - 0,2 mm), kuumennetaan sitä kunnes kuu-mennuslaitteeseen päin oleva homogeeninen kerros saavuttaa lämpötilan 100-110°C, joka on jonkin verran materiaalin pehmenemislämpötilan alapuolella.

Kuvio le on yhdenmukainen kuvion Ib kanssa kaiken muun paitsi kuumailman tuonnin suhteen. Materiaaliarkin 3 koko pituuden kuumentaminen on nyt lopetettu ja koko kuumailmamäärä johdetaan materiaali-arkkia kohti tehokuumennussuukappaleen 6 kautta. Kun materiaaliark-ki on pysähtynyt esitettyyn asentoon, on tehokuumennussuukappale suunnattu materiaaliarkkia kohti jonkin matkan päässä materiaali-arkin etupään sisäpuolella ja vastaava alue kuumenee nyt lämpötilaan, joka ylittää kutistumisen aikaansaavan lämpötilan, ts. lämpötilaan 120-130°C. Tästä seuraa, että materiaalin suukappaletta kohti olevan sivun kuumennettu alue kutistuu kokoon, niin että materiaalin etupää kaareutuu muotoiluvälineen 1 suuntaan. Kun kuumentaminen on kestänyt niin kauan, että materiaaliarkin etupäällä on kaarevuus-säde, joka on pääasiassa yhdenmukainen lieriömäisen muotoiluvälineen säteen kanssa, keskeytetään tehokuumentaminen ja kuuman ilman tuonti jaetaan jälleen esikuumennuselimen ja tehokuumennuselimen 6 kesken vastaavalla tavalla kuin kuvion Ib yhteydessä selitetään. Samanaikaisesti aloitetaan jälleen materiaaliarkin 3 syöttäminen eteenpäin, niin että tämän etumainen, kaareutunut pää siirtyy muotoiluvälineen 1 ja kiinnipitosormen 2 väliin ja puristuu kiinni sellaiseen asentoon, että vapaa pää ulottuu sormen ohi muotoiluvälineen 1 vaippapintaa pitkin.

Kuviossa Id esitetään, kuinka materiaali 3 kuumaa ilmaa jatkuvasti tuotaessa sekä esikuumennuselimen 5 että tehokuumennuselimen 6 kautta alkaa kääriytyä muotoiluvälineen 1 ympärille, joka nyt on alkanut pyöriä nuolen suunnassa. Kun materiaaliarkki ohittaa käärimisen aikana kuumennuslaitteen, tapahtuu vielä laitetta päin olevan sivun lämpötilan kohoaminen, niin että tämä saavuttaa materiaalin pehmenemislämpötilan, n. 110-120°C, mikä helpottaa materiaaliarkin muotoilemista hylsynmuotoon ja mahdollistaa käärimisen tarkasti muotoiluvälineen 1 vaippapintaan liittyen.

7 67049

Kuviossa le esitetään, kuinka muotoiluväline 1 materiaali-arkin 3 täysin suoritetun käärimisen jälkeen on jälleen liikkumaton, jolloin arkin loppupää limittyy arkin alkupään päälle ja sijaitsee pistekatkoviivoin osoitettua painovälinettä vastapäätä. Kuuman ilman tuonti kuumennuslaitteeseen on jälleen jaettu uudelleen ja koko ilmavirta tuodaan nyt tehokuumennuselimeen, joka sijaintinsa vuoksi johtaa kuuman ilman materiaaliarkin alku- ja loppupään väliin muodostettuun taskuun. Tällöin kuumennetaan toisiinsa päin olevat materiaalipinnat materiaalin sulamislämpötilan ylittävään lämpötilaan, n. 150-160°C. Kun materiaali on lyhyen ajan kuluttua saavuttanut tämän lämpötilan, aktivoidaan painoväline ja se puristaa yhteen materiaaliarkin molemmat päätyosat, niin että muodostuu materiaalihylsy, jonka sisähalkaisija vastaa tarkalleen muotoiluvä-lineen 1 ulkohalkaisijaa. Samanaikaisesti aloitetaan seuraavan materiaaliarkin 3 syöttö ja jakso toistetaan yllä kuvaillulla tavalla jakson kestäessä n. 2 sekuntia.

Käytännön kokeet ovat osoittaneet, että keksinnön mukainen menetelmä mahdollistaa hylsyjen toistuvan valmistuksen, joiden hylsyjen halkaisija ei käytännöllisesti ottaen lainkaan vaihtele. Tämä on ensisijaisesti mahdollista materiaaliarkin etupään kuvaillun sisään-taivuttamisen vuoksi, koska tämä sisääntaivuttaminen mahdollistaa materiaaliarkin tarkan liittymisen karaa vasten koko vaippapinnan ympärillä. Pintaa vasten lepäämistä edistää myös materiaaliarkin karaan päin olevan sivun esikuumentaminen materiaalin pehmenemis-lämpötilaan. Jos esikuumentamisesta luovutaan tai materiaalin muo-toiluvälineeseen päin olevaa pintaa ei kuumenneta riittävän suuressa määrin, ts. materiaalin pehmenemislämpötilan alueelle, taipuu materiaaliarkin karaan päin oleva kerros hylsyn muotoon käärittäessä suureen määrään aksiaalisesti muotoiluvälineen suhteen suuntautuvia murtuma- tai taivutusviivoja, niin ettei hylsyn sisäsivusta ensiksi-kään tule lieriömäinen ja toiseksi sillä on sen lisäksi huono mitta-tarkkuus .

Kuvailtu menetelmä on erityisen sopiva valmistettaessa hylsyjä laminoidusta materiaalista, joka käsittää keskisesti sijaitsevan, suhteellisen paksun vaahtomuovikerroksen, koska sellainen materiaali murtuu helposti, kun se joutuu alttiiksi tietyn rajan ylittäville taivutusrasituksille. Tämäntyyppisen materiaalin yhteydessä on myös hyvin yksinkertaista annostella tuotu lämpömäärä si- 67049 ten, että saadaan aikaan materiarkin etupään haluttu taipuminen, koska materiaaliarkissa keskellä sijaitseva vaahtomuovikerros toimii eristyskerroksena ja estää lämmön leviämisen materiaaliarkin vastakkaiseen pintakerrokseen. Näin ollen on tehokuumentamisen yhteydessä yksinkertaista rajoittaa kuumentaminen siihen tai niihin materiaalikerroksiin, jotka käärittäessä tulevat sijaitsemaan lähinnä muotoiluvälinettä, mikä varmistaa helposti säädettävän kuumentamisen ja siten taipumisen yksinkertaisen ohjauksen, niin että kaa-revuussäde voidaan saada yhdenmukaiseksi muotoiluvälineen säteen kanssa.

Kuten on kuvailtu, materiaaliarkin etupään taivuttaminen tapahtuu täysin ilman että materiaaliarkkiin vaikutetaan mekaanisesti, mikä on suuri etu, koska sisältyvä vaahtomuovikerros saa helposti epämuotoutumia, jos se samanaikaisesti asetetaan alttiiksi kuumentamiselle ja mekaaniselle vaikutukselle. Tarkoitukseen vaadittavan mekaanisen muotoiluvälineen puuttuminen on myös puhtaasti käytännöllisesti etu, koska sellainen väline on aika paljon tilaa vaativa ja vaikea sijoittaa pyörivän muotoiluvälineen ympärillä olevalle alueelle, joka käytännössä on varustettu myös lisävälineil-lä materiaaliarkin ohjaamiseksi ja hylsyn muotoilemiseksi, joita välineitä ei kuitenkaan esitetä, koska ne ovat ammattimiehelle hyvin tunnettuja eikä niillä ole merkitystä keksinnön ymmärtämiseksi.

Keksinnön mukaisen menetelmän suorittamiseksi on osoittautunut edulliseksi muotoilla erityinen laite materiaaliarkin kuuman-tamiseksi. Tämän laitteen edullista suoritusmuotoa selitetään nyt viitaten erityisesti kuvioon 2.

Laite käsittää, kuten aikaisemmin on mainittu, kuumennuslait-teen 4, joka sijaitsee muotoiluvälineen 1 lähellä ja käsittää kaksi kuumennuselintä 5 ja 6. Kuumennuselimet muodostuvat kuumailmasuu-kappaleista, jotka sijaitsevat välittömästi sen radan läheisyydessä ja sitä kohti suunnattuina, jota pitkin materiaaliarkit syötetään muotoiluvälineeseen. Sekä esikuumennuselimellä 5 että tehokuumennus-elimellä 6 on työleveys, joka vastaa materiaaliarkin vastaavaa leveyttä tai ylittää sen jonkin verran. Esikuumennuselimen 5 työpituus alittaa jonkin verran materiaaliarkin pituuden, kun taas tehokuu-mennuselimellä on huomattavasti lyhyempi työpituus, joka on vähemmän kuin 1/3 esikuumennuselimen pituudesta. Yhdessä on esikuumennuseli- 9 67049 mellä ja tehokuumennuseiimellä kuitenkin materiaaliarkin pituutta vastaava työpituus. Termeillä "työleveys" ja "työpituus" tarkoitetaan tällöin paikallaan olevan materiaaliarkin pinnan leveyttä ja vastaavasti pituutta, jota kuumennuselin tehokkaasti kuumentaa, ts. joka kuumentaa vähintään haluttuun lämpötilaan.

Tehokuumennuselimen suu on edullisesti raonmuotoinen, jonka pituussuunta on yhdensuuntainen muotoiluvälineen aksiaalisen keskiviivan kanssa. Tehokuumennuselin on sen lisäksi suunnattu siten, että kuumaa ilmaa voidaan puhaltaa vinosti eteenpäin muotoiluväli-nettä kohti.

Ilmavirta tuotetaan ei esitetyn tuulettimen avulla ja se virtaa nuolen 7 suunnassa lämmönvaihtimen 8 läpi, lämpökammion 9 läpi, jossa ovat sähkövastuslankojen 10 muodossa olevat kuumennus-elimet, sekä venttiililaitteen 11 ohi, joka jakaa ilman esikuumen-nuselimen 5 kanssa yhdistetyn ensimmäisen kanavan 15- tehokuumennuselimen 6 kanssa yhdistetyn toisen kanavan 16 sekä kolmannen kanavan 17 kesken, joka lämmönvaihtimen 8 kautta johtaa kuuman ilman ulos vapaaseen ilmaan.

Venttiililaite 11 käsittää venttiilikaran 12, joka eri ilma-kanavien väliin sovitetuissa väliseinissä olevien aukkojen kautta ulottuu kaikkien ilmakanavien läpi nyt mainitussa järjestyksessä (ylhäältä alaspäin kuviossa 2): poistokanava 17, tulokanava, poisto-kanava 16, sekä poistokanava 15. Venttiilinkara 12, joka on aksiaa-lisesti siirtyvä kolmen asennon välillä, kannattaa lautasventtiiliä 13, joka on kiinteästi yhdistetty karan 12 kanssa, sekä karan suhteen aksiaalisesti siirtyvää venttiililautasta 14, jonka liikettä karan suhteen rajoittaa yhdessä suunnassa (alaspäin kuviossa 2) karalla 12 oleva pysäytyselin 18. Venttiililautaset 13,14 on sovitettu olemaan yhteistoiminnassa venttiilinistukoiden 19-21 kanssa, jotka muodostavat eri ilmakanavien välisissä seinissä olevat aikaisemmin mainitut aukot. Venttiilinistukka 19 sijaitsee tulokanavan ja kolmannen poistokanavan 17 välissä ja se on sovitettu olemaan yhteistoiminnassa karan suhteen aksiaalisesti siirtyvän venttiililautasen 14 kanssa, kun taas venttiilinistukat 20 ja 21 sijaitsevat tulokanavan ja toisen poistokanavan 16 välissä ja vastaavasti toisen poistokanavan 16 ja ensimmäisen poistokanavan 15 välissä sekä ne on sovitettu olemaan yhteistoiminnassa kiinteästi karalle asennetun 10 67049 venttiililautasen 13 kanssa.

Venttiililaitteella on kolme työasentoa, nimittäin ensimmäinen asento, jossa kuuman ilman tuonti kuumennuselimiin on katkaistu, toinen asento, jossa kuumaa ilmaa tuodaan molempiin kuumennus-elimiin, sekä kolmas asento, jossa kuumaa ilmaa tuodaan tehokuumen-nuselimeen. Ensimmäisessä asennossa sijaitsee venttiilinkara 12 ylimmässä päätyasennossaan, jolloin liikkumaton venttiililautanen 13 sijaitsee venttiilinistukkaa 20 vasten ja estää kuuman ilman tuonnin kuumennuselimiin. Venttiililautanen 14 on venttiilinkaralla olevan pysäytyselimen avulla nostettu ylempään, avonaiseen asentoon ja kuuma ilma voi vapaasti virrata ulos kolmannen poistokanavan 17 läpi, lämmönvaihtimen 18 kautta ja ulkoilmaan. Kuvaillut venttiilin-asennot esitetään pistekatkoviivoin. Venttiililaitteella 11 on tämä ensimmäinen työasento materiaalia syötettäessä eteenpäin, ts. siinä tilassa, joka vastaa kuviota la.

Venttiililaitteen 11 toisessa asennossa venttiilinkara 12 sijaitsee keskiasennossa ja mahdollistaa kuuman ilman virtaamisen sekä tehokuumennuselimeen että esikuumennuselimeen. Tässä asennossa on venttiilinkara laskettu siten, että venttiililautanen 13 sijaitsee molempien venttiilinistukoiden 20 ja 21 välillä, kun taas venttiililautanen 14 on venttiilinistukkaa 19 vasten ja estää kuuman ilman ulosvirtauksen kolmannen poistokanavan 17 kautta. Tässä asennossa esitetään venttiililautaset yhtenäisin viivoin ja piirustuksesta käy ilmi, ettei venttiililautanen 13 ole venttiilinistukkaa 20 eikä 21 vasten, joten tulokanavasta tuleva ilmavirta voi kulkea ohi sekä esikuumennuselimeen 5 että tehokuumennuselimeen 6. Venttiili-laite ottaa tämän työasennon paikallaan olevaa materiaaliarkkia kuumennettaessa (kuvio Ib) sekä käärimisvaiheen aikana (kuvio Id).

Venttiililaitteen kolmannessa työasennossa tuodaan koko kuu-mailmavirta tehokuumennuselimeen 6. Tässä asennossa sijaitsee venttiilinkara alapääteasennossa, jolloin liikkumaton venttiililautanen 13 siirretään tartuntaan venttiilinistukan 21 kanssa, mikä esitetään pistekatkoviivoin kuviossa 2. Liikkuva venttiililautanen 14 pysyy aksiaalisen siirtyvyytensä johdosta venttiilinkaran 12 suhteen tartunnassa venttiilinistukan 19 kanssa. Koska venttiililautanen 13 lepää venttiilinistukassa 21, estyy kuuman ilman virtaaminen esikuumennuselimeen 5 ja koko kuumailmavirta virtaa sen sijaan tulokanavasta venttiilinistukan 20 läpi ja toisen poistokanavan 16 kautta 11 67049 tehokuumennuselimeen 6. Venttiilillä on tämä työasento toisaalta arkin etupään tehokuumennuksen yhteydessä (kuvio le), toisaalta molempien limittyvien arkinpäiden tehokuumennuksen yhteydessä (kuvio le).

Laitteen rakenne, joka käsittää liikkumattomat kuumennuseli-met, joiden kesken kuuma ilma jaetaan määrätyn mallin mukaisesti, on perustana varmalle toiminnalle ja mahdollistaa kuuman ilman uudelleen jakamisen erilaisten, sinänsä hyvin lyhyiden työvaiheiden aikana, kuten on selitetty. Kuuman ilman läpivirtaustien nopeaa uu-delleenasettamista helpottaa myös venttiilijärjestely, joka on yksinkertaisesti ja nopeasti siirrettävissä erilaisten, tarkkojen työasentojen välillä.

Keksinnön mukaista laitetta on kuvailtu kuumailmatyyppisen kuumennuslaitteen avulla, joka on osoittautunut parhaaksi ratkaisuksi valmistettaessa hylsyjä laminoidusta materiaalista, joka sisältää vaahtomuovikerroksia. Tämä ei kuitenkaan estä, että kuumennus-laite toisenlaisella arkkimateriaalilla työskenneltäessä voidaan suunnitella muun työväliaineen avulla toimivaksi, esim. tietyissä tapauksissa voi infrapunatyyppinen kuumennuslaite olla sopiva.

Siitä riippuen, onko laminoitu materiaali symmetristä tai ei, sisältääkö se eri muovimateriaalityyppejä olevia kerroksia tai muista tekijöistä riippuvaisesti, voi myös olla edullista esikuumen-taa koko arkki, ts. esikuumentaa arkin molemmat sivut, mikä keksinnön mukaisen laitteen yhteydessä voi yksinkertaisesti tapahtua siten, että osa esikuumennuselimeen ohjatusta ilmasta johdetaan materiaaliarkin ympäri ja se saa vaikuttaa myös sen vastakkaiselle sivulle.

12 67049 Föreliggande uppfinning avser ett förfarande vid tillverkning av hylsor av termoplastiskt, värmekrympbart plast genom lindning av ett plastark eller -band och genom sammanfogning av ändarna av detta ark eller band och varvid plastarket eller -bandet före lindningen utmed den inätvända sidan eller dalar därav bringas tili en temperatur, där plasten börjar krympa, varigenom plastarket eller -bandet underkastas en böjning inät tili krökt form.

Uppfinningen avser ärven en anordning för genomförfarande av förfaradet, vilken anordning innefattar ett formningsdon för lindning av ett plastark eller -band till hylsform, organ för sammanfogning av ändarna av plastarket eller -bandet och ett uppvärmningsaggregat som är anordnat utmed en transportbana för plastarket eller -bandet i tillverkningsriktningen sett framför formningsdonet och riktat mot transportbanan.

Hylsor av termoplastiskt, värmekrymbart material framställes ofta sasom ett mellanled eller halvfabrikat vid tillverkning av förpackningsbehällare, drycksbägare, skyddshöljen m.m. Hylsorna har oftast cylindrisk eller konisk form och är avsedda att genom efterföljande krympning ges en önskad, slutlig form som är anpassad för det slutliga användningsomrädet.

Vid tillverkning av en förpackningsbehällare av t.ex. den typ som beskrives i svenskt patent nr. 381 442, tili vilket refereras, utgär man frän ett ark av laminerat material innefattande ett centralt skikt av skumplast som pä bäda sidor är omgivet av homogena termo-plastskikt. Laminatet har vid tillverkningen behandlats för att erhälla värmekrympbara egenskaper, d.v.s. materialet kommer att krympa dä det uppvärmes över en bestämd temperaturgräns.

Laminatarket lindas runt ett formningsdon i form av en roterbar,huvudsakligen cylindrisk dorn sä att arkets bäda änddelar kottmer att nagot överlappa varandra, varefter änddelarna bringas tili anliggning mot varandra och förseglas sä att en hylsa med längsgäende överlappsskarv bildas. Den färdigbildade hylsan för-flyttas därefter tili en profilerad dornände, där hylsan placeras sä att den med en del av sin längd sträcker sig utanför dornänden.

En bricka av termoplastiskt material, t.ex. saitana material som i hylsan, placeras därefter mot dornens ändyta, varefter materialet uppvärmes över sin mjukningstemperatur sä att hylsans fria ände 13 67049 krymper och ansluter sig till dornens form. Genom kompletterande uppvärmning uppmjukas hylsans fria kantyta sä att den vid efter-följande sammanpressning värmeförseglas till materialbrickans kantomräde, varefter behällarkroppen är färdigformad.

Dä man under det beskrivna tillverkningsförloppet skall linda materialarket runt formningsdonet framföres materialarket huvudsakligen tangentiellt mot formningsdonet, varefter material-arkets främre änddel mekaniskt fasthälles mot formningsdonets mantelyta och formningsdonet bringas att rotera cirka 360°. Det pä formningsorganet anordnade mekaniska fasthällningsdonet har formen av ett smalt finger, vilket sträcker sig axiellt i för-hällande till formningsdonet och är förflyttbart mellan tvä lägen, nämligen ett öppet läge pä avständ-frän formningsdonets mantelyta och ett stängt läge i anliggning mot mantelytan. Vid frammatningen av ett materialark inmatas dess främre ände i mellanrummet mellan det i öppet läge befintliga fasthallningsfingret och mantelytan, varefter fingret förflyttas tili stängt läge sä att material-arkets främre änddel fastklämmes. För att möjliggöra den efteriö ljande förseglingen av det lindade materialarkets änddelar är det härvid väsentligt att materialarket för fastklämningen av dess främre änddel frammatas sä längt att fastklämningsfingret griper en viss sträcka in pä materialarket sä att en fri änddel uppkommer, vilken är tillräckligt stor för att efter lindnigen möjliggöra bildandet av längdskarven. Efter fastklämningen mellan fastklämningsfingret och mantelytan kommer denna fria änddel att sträcka sig tangentiellt ut frän formningsdonets mantelyta. När materialarket efter formningsdonets rotation har upplindats runt formningsdonet hindrar den fria, främre arkänden arkets bakre änddel frän att anligga mot formningsdonets mantelyta, eftersom den bakre änddelen först möter och kommer tili anliggning mot den pä avständ frän mantelytan befintliga främre arkkanten. Dä man efter uppvärmning av de bäda änddelarna pressar samman dessa för bildandet av den värmeförseglade överlappsskarven uppkommer pä grund av arkets däliga anliggning mot mantelytan ett material-överskott som medför att hylsans diameter efter förseglingen ökar nägot, vilket är tili nackdel vid den fortsatta formningen.

Det beskrivna problemet är särskilt märkbart dä hylsorna tillverkas av styvt och tjockt material, t.ex. ett polystyren- 14 67049 laminat innefattande ett centralt skikt av skununad polystyren, vilket skikt är förhällandevis tjockt och pä ömse sidor omges av turina, homogena skikt.

Tidigare försök att lösa problemet har framförallt kon-centrerats pä utformningen av fasthällningsfingret och det med fasthällningsfingret samverkande omradet av formningsdonets mantel-yta i ändamäl att mekaniskt söka päverka den fria materialänddelen att noggrannare ansluta sig till mantelytans form. Försöken har dock värit föga framgängsrika.

Ett ändamäl med föreliggande uppfinning är att undaröja ovannämnda nackdel och möjliggöra en noggrann anslutning av materialarkets främre ände mot mantelytan redan för lindningen av materialarket runt formningsdonet.

Detta ändamal har enligt uppfinningen uppnätts genom för-farandet som är kännetecknat därav, att plastarket eller -bandet först förvärmes tili en temperatur som endast närmelsevis samman-faller med mjukningstemperaturen och endast den främre änden bringas genom tillägsuppvärmningen tili krymptemperaturen. Genom att komplettera den materialet uppmjukande förvärmningen med en intensivuppvärmning av ett begränsat ytomräde vid arkets främre änddel blir det möjligt att utan mekanisk päverkan av materialarket bringa denna änddel tili anslutning mot formningsdonets mantelyta.

Ett ytterligare ändamal med föreliggande uppfinning är att ombesörja en lämplig anordning för genomförande av förfarandet enligt uppfinningen, vilken anordning pä ett utrymmesbesparande och energisnält sätt möjliggör genomförande av sättet enligt uppfinningen.

Ett ytterligare ändamal med föreliggande uppfinning är att ombesörja en anordning vid vilken ett enda stationärt upp-värmningsaggregat svarar för det uppvärmningsbehov som föreligger i samband med lindningen av arket och formningen av hylsan.

Dessa och andra ändamal har enligt uppfinningen uppnätts genom en anordning, som kännetecknad därav, att uppvärmnings-aggregatet uppvisar en förvärmningszon för uppvärmning av ätminstone den största delen av plastarket eller -bandet och en uppvärmningszon som är i tillverkningsriktningen sett anordnad efter förvärmnings-zonen och omedelbart för formningsdonet inom plastarkets eller 15 67049 -bandets startomräde, för uppvärmning av arkets eller bandets främre ände.

En föredragen utföringsform av anordningen enligt uppfinningen har getts kännetecknet att uppvärmningsaggregatet är utforraat som ett i och för sig känt uppvärmningsaggregat och uppvisar ett ventil-organ med tre arbetslägen, varvid i det första läget tllförseln av varmluft tili uppvärmningszonerna är avbruten, i det andra läget tillförs varmluft bäda uppvärmningszonerna och i det tredje läget tillförs varmluften endast tili uppvärmningszonen.

Uppfinningen skall nu beskrivas närmare under särskild hänvisning tili bifogade, schematiska ritningar, vilka endast visar de för förstäelse av uppfinningen nödvändiga detaljerna.

Fig. 1 a-e visar i successiva steg omformning av ett materil-ark tili hylsform i enlighet med förfarandet enligt uppfinningen,

Fig. 2 är ett snitt genom en föredragen utföringsform av ett uppvärmningsaggregat enligt uppfinningen.

Figurerna la- le visar väsentliga maskindetaljer för till-verkning av hylsor frän termoplastiskt, värmekrympbart material. Närmare bestämt visar var och en av figurerna ett formningsdon 1 som utgöres av en huvudsakligen cylindrisk dorn. Formningsdonet 1 är försett med ett fasthällningsfinger 2, vilket är förflyttbart mellan ett läge pä avständ frän formningsdonet (fig. la, Ib, le) samt ett läge i anliggning mot formningsdonet (fig. Id och le).

Ett materialark 3 mätäs mot utrymmet mellan formningsdonet 1 och fasthällningsfingret 2 längs en tangentiellt i förhällande tili formningsdonet sig sträekande bana. Utmed denna bana finns ett uppvärmningsaggregat 4, vilket vid den beskrivna, föredragna utföringsformen utgöres av ett varmluftsaggregat med ett föruppvärm-ningsorgan 5 och ett intensivuppvärmningsorgan 6. Säväl förupp-värmningsorganet 5 som intensivuppvärmningsorganet 6 utgöres enligt den föredragna utföringsformen av anordningen av varmluftsmunstycken, vilka är riktade mot nämnda frammatningsbana för materialark. Uppvärmningsaggregatet 4 beskrives närmare nedan med särskild hänvisning tili figur 2.

Vid tillverkning av en hylsa av termoplastiskt, värmekrympbart material i enlighet med förfarandet enligt uppfinningen tillföres ett materialark 3 utmed nämnda bana tangentiellt i riktning mot 16 67049 formningsdonet 1. Materialarket 3 har en sa avpassad längd, att efter lindningen runt formningsdonet 1 ett tillräckligt brett överlappsomräde bildas för att göra en försegling möjlig. Material-arkets 3 matningsriktning indikeras i figur la medelst en pii. I det visade läget är formningsdonet 1 stationärt, fasthällnings-fingret 2 befinner sig pä avständ frän formningsdonets yta och uppvärmningsaggregatets 4 bäda munstycken 5 och 6 är inaktiva.

Figur Ib visar ett ögonblick under hylsformningen da materialarket 3 momentant stannat i ett läge mitt för uppvärmningsaggregatet 4. Formningsdonet 1 är stationärt och fasthällningsfingret 2 befinner sig i sitt öppna läge. Varmluft tillföres uppvärmningsaggregatet 4 och fördelas mellan förvärmningsorganet 5 och intensivuppvärmnings-organet 6 sä att materialarket 3 utmed hela sin längd uppvärmes pä den mot uppvärmningsaggregatet vända sidan, vilken sammanfaller med den vid efterföljande lindning mot dornen vända sidan av arket. Under förutsättning att materialarket bestär av den tidigare namnda materialkombinationen, d.v.s. ett förhällandevis tjockt (cirka 1 mm) centralt skikt av skummad polystyren, som pä bäda sidor är omgivet av tunna skikt (0,1 - 0,2 mm) av homogen polystyren, uppvärmes det tills det mot uppvärmningsaggregatet vända homogena skiktet när en temperatur av 100-110°C, vilket är nägot under materialets mjukningstemperatur.

Fig. le överensstämmer med figur Ib i allt utom varmlufts-tillförseln. Uppvärmningen av materialarkets 3 hela längd har nu avbrutits och den totala varmluftsmängden ledes mot materialarket via intensivuppvärmningsmunstycket 6. Dä materialarket stannat i det visade läget är intensivuppvärmningsmunstycket riktat mot materialarket pä nägot avständ innanför materialarkets främre ände, och motsvarade omräde uppvärmes nu tili en temperatur överstigande den krympning utlösande temperaturen, d.v.s. en temperatur av mellan 120-130°C. Detta resulterar i att det upp-värmda omrädet av materialets mot munstyeket vända sida krymper samman sä att materialets främre ände kröker sig i riktning mot formningsdonet 1. Dä uppvärmningen pägätt sä länge att materialarkets främre ände har en krökningsradie som i huvudsak överensstämmer med det cylindriska formningsdonets radie avbrytes inten-sivuppvärmningen och varmluftstillförseln fördelas äter mellan 17 67049 föruppvärmningsorganet och intensivuppvärmningsorganet 6 pä motsvarande sätt som beskrives i anslutning tili figur Ib. Samtidigt päbörjas äter frammatningen av materialarket 3 sä att dettas främre, krökta ände förflyttas in raellan formningsdonet 1 och fasthällnings-fingret 2 och fastklämmes i sädant läge att en fri ände sträcker sig förbi fingret utmed formningsdonets 1 mantelyta.

I figur Id visas hur materialarket 3 under fortsatt till-försel av varmluft via säväl föruppvärmningsorganet 5 som intensivuppvärmningsorganet 6 börjar lindas runt formningdonet 1, vilket nu börjat rotera i pilens riktning. Da materialarket under lindningen passerar uppvärmningsaggregatet sker en ytterligare höjning av den mot aggregatet vända sidans temperatur sä att denna när materialets mjukningstemperatur, cirka 110-120°C, vilket underlättar formningen av materialarket tili hylsform och möjliggör lindning i noggrann anslutning tili formningsdonets 1 mantelyta.

I figur le visas hur formningsdonet 1 efter fullbordad upp-lindning av materialarket 3 äter är stationärt, varvid arkets slutände överlappar arkets begynnelseände och befinner sig mitt för ett medelst punktstreckade linjer indikerat tilltryckningsdon. Tillförseln av varmluft tili uppvärmningsaggregatet har äter omför-delats och den totala luftstömmen tillföres nu intensivuppvärmningsorganet, vilket pä grund av sin placering leder varmluften in i den bildade fickan mellan materialarkets begynnelse- och slutände. Härvid uppvärmes de mot varandra vända materialytorna tili en temperatur överstigande materialets smälttemperatur, cirka 150-160°C. Dä materialet efter en kort tidsrymd nätt denna temperatur aktiveras tilltryckningsdonet och sammanpressar materialarkets bäda änddelar sä att en materialhylsa bildas, vars innerdiameter noga överensstämmer med formningdonets 1 ytterdiameter. Samtidigt päbörjas frammatningen av nästa materialark 3 och cykeln upprepas ovan beskrivet sätt med en cykeltid av ca 2 sek.

Praktiska prov har visat att förfarandet enligt uppfinningen möjliggör upprepad tillverkning av hylsor med en diameter som praktiskt taget inte varierar alls. Detta är främst möjligt pä grund av den beskrivna inbockningen av materialarkets främre ände, eftersom denna inbockning möjliggör noggrann anliggning av materialarket mot dornen runt hela mantelytan. Anliggningen befrämjas även av föruppvärmningen av materialarkets mot dornen vända sida tili 18 67049 materialets mjukningstemperatur. Om föruppvärmningen slopas eller materialets mot formningsdonet vända yta icke uppvärmes i till-räckligt hög grad, d.v.s. till omrädet för materialets mjukningstemperatur, kommer materialarkets mot donet vända skikt att vid lindningen till hylsform bockas i ett stort antal axiellt i för-hallande till formningsdonet sig sträckande knäcknings-eller viknings-linjer sä att hylsans insida för det första ej blir cylindrisk och det andra dessutom har dälig mattnoggrannhet.

Det beskrivna förfarandet är synnerligen lämpligt vid tillverkning av hylsor av laminerat material som innefattar ett centralt beläget, förhällandevis tjockt skumplastskikt, eftersom dylikt material lätt knäckes da det utsättes för böjpäkänningar över en viss gräns. Vid denna typ av material är det ocksä mycket enkelt att dosera den tillförda värmemängden sä att önskad bockning av materialarkets främre ände erhälles, eftersom det cen-tralt i materialarket belägna skumplastskiktet fungerar säsom ett isolerings-skikt och hindrar värmen att sprida sig tili materialarkets motsatta ytskikt. Härigenom blir det vid intensivuppvärmningen enkelt att begränsa uppvärmningen tili det eller de materialskikt som vid lindningen kommer att befinna sig närmast formningsdonet, vilket säkerställer en lätt reglerbar uppvärmning och därmed enkel styrning av bockningen sä att krökningsradien kan fäs att överensstämma med formningsdonets radie.

Säsom beskrivits sker bockningen av materialarkets framände helt utan att materialarket päverkas mekaniskt, vilket är en stor fördel eftersom det ingäende skumplastskiktet lätt deformeras dä det utsättes för samtidig uppvärmning och mekanisk päverkan. Frän-varon av ett mekaniskt formningsdon för ändamälet är ocksä rent praktiskt en fördel, eftersom ett dylikt don är ganska utrymmes-krävande och svärt att placera i omrädet runt det roterbara formningsdonet, vilket omräde i praktiken även är försett med ytterligare don för styrning av materialarket och formning av hylsan, vilka don emellertid ej visas, eftersom de är för fackmannen välkända och saknar betydelse för förstäelse av uppfinningen.

För att möjliggöra genomförandet av förfarandet enligt uppfinningen har det visat sig lämpligt att utforma en särskild anordning för uppvärmningen av materialarket. En föredragen ut-föringsform av denna anordning kommer nu att beskrivas under särskild hänvisning tili figur 2.

19 67049

Anordningen innefattar säsom tidigare nämnts ett upp-värmningsaggregat 4, vilket är beläget intill formningsdonet 1 och innefattar de tvä uppvärmningsorganen 5 och 6. Uppvärmnings-organen utgöres av varmluftsmunstycken, vilka är belägna omedelbart intill och riktade mot den bana längs vilken materialarken franunatas till formningsdonet. Säväl föruppvärmningsorganet 5 som intensivupp-värmningsorganet 6 har en arbetsbredd som svarar mot eller nägot överstiger materialarkets motsvarande bredd. Föruppvärmningsorganets 5 arbetslängd understiger nägot materialarkets längd under det att intesivuppvärmningsorganet har en avsevärt kortare arbetslängd som understiger 1/3 av föruppvärmningsorganets längd. Tillsammans har föruppvärmningsorganet och intensivuppvärmningsorganet emellertid en mot materialarkets längd svarande arbetslängd. Med termerna "arbetsbredd" och "arbetslängd" avses härvid bredden respektive längden av den yta pä det stillastäende materialarket som effektivt uppvärmes av uppvärmningsorganet d.v.s. som uppvärmes till minst den önskade temperaturen.

Intensivuppvärmningsorganets mynning har företrädesvis formen av en spalt, vars längdriktning är parallell med formnings-donets axiella centrumlinje. Intensivuppvärmningsorganet är dessutom sa riktat att varmluften kan bläsas snett främät mot formningsdonet.

Luftstömmen alstras medelst en icke visad fläkt och strömmar i pilens 7 riktning genom en värmeväxlare 8, genom en värmekammare 9 med uppvärmningsorgan i form av elektriska motständsträdar 10 samt förbi ett ventilaggregat 11, vilket fördelar luften mellan en första kanal 15 som är förbunden med föruppvärmningsorganet 5, en andra kanal 16 som är förbunden med intesivuppvärmningsorganet 6 samt en tredje kanal 17, vilken via värmeväxlaren 8 leder varmluften ut i fria luften.

Ventilaggregatet 11 innefattar en ventilspindel 12 som via öppningar i mellan de olika luftkanalerna anordnade mellanväggar sträcker sig genom samtliga luftkanaler i nu nämnd ordning (uppifrän och ner i fig. 1): utloppskanalen 17, tillförselkanalen, utlopps-kanalen 16 samt utloppskanalen 15. Ventilspindeln 12, som är axiellt förskjutbar mellan tre lägen, uppbär en tallriksventil 13 som är fast förbunden med spindeln 12 samt en i förhällande till spindeln axialförskjutbar ventiltallrik 14, vars rörelse i förhällande till- 20 6 7 0 4 9 spindeln begränsas i en riktning (nedät i figur 2) av ett stopp-organ 18 pä spindeln 12. Ventiltallrikarna 13, 14 är anordnade att samverka med ventilsäten 19-21, som bildar de tidigare nämnda öpp-ningarna i väggarna mellan de olika luftkanalerna. Ventilsätet 19 är beläget mellan tilloppskanalen och den tredje utloppskanalen 17 och är anordnat att samverka med den i förhällande tili spindeln axiellt förskjutbara ventiltallriken 14 under det att ventilsätena 20 och 21 är belägna mellan tilloppskanalen och den andra utloppskanalen 16 respektive mellan den andra utloppskanalen 16 och den första utloppskanalen 15, samt anordnade att samverka med den fast pä spindeln monterade ventiltallriken 13.

Ventilaggregatet har tre arbetslägen, nämligen ett första läge i vilket tillförseln av varmluft tili uppvärmningsorganen är avbruten, ett andra läge i vilket varmluft tillföres bäda uppvärmningsorganen samt ett tredje läge i vilket varmluften tillföres intensivuppvärmningsorganet. I det första läget befinner sig ventil-spindeln 12 i sitt översta ändläge, varvid den fasta ventiltallriken 13 anligger mot ventilsätet 20 och hindrar tillförsel av varmluft tili uppvärmningsorganen. Ventiltallriken 14 har via stopporganet pä ventilspindeln lyfts tili ett Övre, öppet läge och varmluften kan fritt utströmma genom den tredje utloppskanalen 17, via värme-växlaren 8 och ut i fria luften. De beskrivna ventillägena visas medelst punktstreckade linjer. Ventilaggregatet 11 har detta första arbetsläge vid frammatningen av material, d.v.s. i det läge som motsvarar figur la.

I ventilaggregatets 11 andra läge befinner sig ventilspindeln 12 i ett mellanläge och möjliggör strömning av varmluft tili säväl intensivuppvärmningsorganet som föruppvärmningsorganet. I detta läge har ventilspindeln sänkts sä att ventiltallriken 13 befinner sig mitt emellan de bäda ventilsätena 20 och 21 under det att ventiltallriken 14 anligger mot ventilsätet 19 och hindrar varmluften att utströmma genom den tredje utloppskanalen 17. I detta läge visas ventiltallrikarna med heldragna linjer, och det framgär av ritningen att ventiltallriken 13 ej anligger mot väre sig ventilsätet 20 eller ventilsätet 21, varigenom luftströmmen frän inlopps-kanalan kan passera tili säväl föruppvärmningsorganet 5 som intensivuppvärmningsorganet 6. Detta arbetsläge intar ventilaggregatet under uppvärmningen av det stillastäende materialarket (fig. Ib) samt under lindningsmomentet (fig. Id).

67049 I ventilaggregatets tredje arbetsläge tillföres den totala varmluftsströmmen intensivuppvärmningsorganet 6. I dett läge be-finner sig ventilspindeln i ett undre ändläge, varvid den fasta ventiltallriken 13 förflyttas till ingrepp med ventilsätet 21, vilket visas med streckade linjer i fig. 2. Den rörliga ventiltallriken 14 kvarstannar pä grund av sin axiella förskjutbarhet i för-hällande till ventilspindeln 12 i ingrepp med ventilsätet 19. Genom ventiltallrikens 13 anliggning i ventilsätet 21 hindras varmlufts-strömmen till föruppvärmningsorganet 5 och den totala varmluft-strömmen strömmar instället frän inloppskanalen genom ventilsätet 20 och via den andra utloppskanalen 16 tili intensivuppvärmningsorganet 6. Detta arbetsläge intar ventilen dels vid intensivupp-värmningen av arkets främre ände (fig. le), dels vid intesivupp-värmningen av de bida överlappande arkändarna (fig. le).

Anordningens konstruktion med stationära uppvärmningsorgan mellan vilka varmluften fördelas enligt bestämt mönster utgör grunden för en säker funktion och möjliggör omfördelningen av varmluften under de olika, var för sig myeket korta arbetsmoment sora beskrivits. Den snabba omställningen av varmluftens genomströmnings-väg underlättas ocksä av ventilarrangemanget, vilket är enkelt och snabbt förflyttbart mellan de olika, exakta arbetslägena.

Anordningen enligt uppfinningen har beskrivits med ett uppvärmningsaggregat av varmluftstyp, vilket visat sig vara den optimala lösningen vid tillverkning av hylsor av laminerat material innefattande skikt av skumplast. Detta hindrar emellertid inte att uppvärmningsaggregatet vid arbete med annat arkmaterial kan kon-strueras med annat arbetsmedium, t.ex. kan i vissa fall ett uppvärmningsaggregat av infraröd typ vara lampiigt.

I beroende av om det laminerade materialet är symmetriskt eller ej, om det innehäller skikt av olika plastmaterialtyper eller beroende av andra faktorer kan det även vara lämpligt att förvärma det totala arket. d.v.s. förvärma arkets bäda sidor, vilket vid anordningen enligt uppfinningen enkelt kan ske genom att en del av den tili föruppvärmningsorganet styrda luften ledes lunt material-arket och fär verka även pa dess motsatta sida.

Claims (3)

22 6 7 0 4 9

1. Menetelmä hylsyjen valmistamiseksi termoplastisesta, lämmössä kutistuvasta muovista käärimällä muoviarkki tai -nauha (3) rullalle ja yhdistämällä sitten tämän arkin tai nauhan reunat toisiinsa ja jolloin ennen muoviarkin tai -nauhan rullalle käärimistä rullan sisäpuolelle tuleva puoli tai osia siitä saatetaan lämpötilaan, jossa muovi alkaa kutistua, jolloin muoviarkki tai -nauha pakotetaan taipumaan sisälle päin kaarevaksi, tunnet-t u siitä, että muoviarkki tai -nauha (3) esilämmitetään ensin vain lähelle pehmenemislämpötilaa ja vain etupää saatetaan kutis-tumislämpötilaan lämmittämällä sitä lisää.

2. Laite patenttivaatimuksen 1 mukaisen menetelmän suorittamiseksi, johon laitteeseen kuuluu muotoiluväline (1) muoviarkin tai -nauhan (3) käärimiseksi rullalle hylsyn muodostamista varten, välineet muoviarkin tai -nauhan päiden yhdistämiseksi sekä kuu-mennuslaite (4), joka on sovitettu muoviarkin tai -nauhan kuljetusrataa pitkin valmistussuunnassa katsottuna muotoiluvälineen (1) eteen ja suunnattu kuljetusrataa kohti, tunnettu siitä, että kuumennuslaitteessa (4) on esikuumennusvyöhyke (5) muoviarkin tai -nauhan (3) kuumentamiseksi ainakin suurimmalta osaltaan ja kuumennusvyöhyke (6), joka on sovitettu valmistussuunnassa katsottuna esikuumennusvyöhykkeen (5) jälkeen ja välittömästi ennen muotoiluvälinettä (1) muoviarkin tai -nauhan lähtöalueelle arkin tai nauhan etupään lämmittämiseksi.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen laite, tunnettu siitä, että kuumennuslaite (4) on muodostettu kuten sinänsä tunnettu kuumailmakuumennin ja siinä on venttiililaite (11), jossa on kolme työasentoa, jolloin ensimmäisessä asennossa kuuman ilman tuonti kumpaankin kuumennusvyöhykkeeseen (5,6) on katkaistuna, toisessa asennossa kuumaa ilmaa tuodaan molempiin kuumennusvyöhyk-keisiin (5,6) ja kolmannessa asennossa kuumaa ilmaa tuodaan vain kuumennusvyöhykkeeseen (6).