FI66328C - Foerfarande och anordning foer att stanna en laengs med en styrd bana gaoende anordning saosom en hiss - Google Patents

Description

__SI Γβ, KUULUTUSJULKAISU , c i o Q

W i11) UTLÄGG NINGSSKRI FT 6 6 328 ^ f®) n.. > - ---'d-iclnt ^ ” ^ (51) Kv.Hu/lm.a.3 B 66 B 1/36 SUOMI—FIN LAND (21) **»*·"«·>»·*···««·—ρκμομβμιιι 793228 (22) HikmntapiM—AntSIuiIngad·· 18.10.79 (23) AlkupHvt—Gllttghmadaf 18.10 79 (41) Tullut falkiMfcsi— BJNtt offantMg ^ g g ^

Patentti* ja rekiftarlhallitu· (44) NlhcMUnlpMon f· kwtL|«iHoi«m pvm.— 0Q n, Q.

Patent· och registervtyraltan ' AmBkm utta(d odi utUnnfMo peUkand zy.Ub.ö^ (32)(33)(31) Hypi·**/ myent·*»—8et*rd prtorttat (71) Elevator GmbH, Poststrasse 9, CH-6300 Zug, Sveitsi-Schweiz(CH) (72) Heimo Mäkinen, Hyvinkää, Suomi-Fin I and(FI) (7*0 Oy Heinänen Ab (5*0 Menetelmä ja laitteisto ohjattua rataa pitkin liikkuvan laitteen kuten hissin pysäyttämiseksi - Förfarande och anordning för att stanna en längs med en styrd bana gäende anordning, säsom en hiss Tämä keksintö koskee menetelmää ohjattua rataa pitkin liikkuvan, pysäytysjarrulla varustetun laitteen, kuten hissin pysäyttämiseksi tarkasti haluttuun kohtaan laitteen jarrutuksen aloitushetkeä ohjaamalla .

Hissikorin pysähtymistarkkuus kerrostasolla on eräs hissitekniikan oleellinen kysymys, johon kiinnitetään yhä lisääntyvää huomiota. Esimerkiksi liikuntavammaisille pyörätyolipotilaille hissin käyttö on välttämätöntä ja tällöin hissikorin pysähtymistarkkuuden tulee sallia vaivaton kulku hissikoriin ja sieltä pois. Yhä useammin vaaditaan myös, että hitaat ja yksinkertaiset asuintalohissit täyttävät nämä vaatimukset tarkasta pysähtymisestä. Sopiva pysäh- •f- -f tymistarkkuus on n. - 15...- 20 mm.

Hissikorin pysähtyrnistarkkuus riippuu pääasiassa hissiä käyttävän käyttöjärjestelmän ominaisuuksista. Nopeissa, (yli 1,0...1,5 m/s) henkilöhisseissä käytetään yleisesti takaisinkytkettyä säätöjärjestelmää, joka antaa hissille hyvät ajo-ominaisuudet ja myös hyvän pysähtymistarkkuuden. Hitaammissa (v£l,0 m/s) hisseissä 2 66328 yleisin käyttöjärjestelmä on joko 1- tai 2-nopeuden oikosulkumoottorikäyttö. 1-nopeuden oikosulkumoottori on yksinkertaisin ja halvin käyttöjärjestelmä, mutta sen rajoituksena on pysähtymistarkkuus, joka nimellisnopeudelle 0,63 m/s on n. + 70 mm. Koska 1-nopeuden hissin pääasiallisin käyttöalue on asuintalot, on tärkeää, että vanhusten ja 1iikuntavammaist;n kulun helpottamiseksi saadaan pysähtymistarkkuutta parannetuksi.

1- nopeuden hissin pysähtymistarkkuutta on parannettu mm. suomalaisen patentin no. 37810 mukaisella menetelmällä. Tämän menetelmän haittapuolena on lähinnä hissin jarrun momenttiominaisuuksien muutosten aiheuttamat virheet pysähtymistarkkuudessa.

Niin sanotulla 2-nopeuden käyttöjärjestelmällä on mahdollisuus saavuttaa em. j_ 15...+ 20 mm pysähtymistarkkuus. Tällöin hissi-korin nopeus alennetaan arvoon 1/4 tai 1/6 nimellisestä nopeudesta ennen kerrostasoa, ja lopullinen pysähtyminen suoritetaan tästä alennetusta nopeudesta. Epäkohtana 2-nopeuden käyttöjärjestelmällä on kuitenkin se, että hissin hankintakustannukset nousevat ja lisäksi jo käytössä olevien 1-nopeuden hissien korvaaminen 2- nopeuden hissillä tulee kalliiksi.

Keksinnön mukaisella menetelmällä on tarkoitus poistaa edellä mainitut epäkohdat ja parantaa oleellisesti 1-nopeuden hissin pysähtymistarkkuutta seka lisätä tällaisten yksinker täisten ja taloudellisesti edullisten hissitvyppien käyttöä. Keksinnön mukaisessa menetelmässä on hissin pysähtymistarkkuuteen vaikuttavien tekijöiden muutokset eliminoitu siten, että hissikori pysähtyy riittävällä tarkkuudella kaikissa olosuhteissa, riippumatta kuormasta, käyttökoneiston lämpötilasta tai kulumisesta, jarru-laitteen lämpötilasta tai kulumisesta ym. ulkoisista tekijöistä. Keksinnön mukaiselle menetelmälle on tunnusomaista se, että jarrutuksen ai oitushetken määrääminen tapahtuu laitteen nopeuden mittauksen ja loogisen yksikön avulla siten, että otetaan mitatun nopeuden lisäksi huomioon ainakin yhdessä edellisessä jarrutuksessa laskettu todellinen jarrutusmatka, sekä laitteen käyttö-koneiston lämpötila, joka mitataan yhdestä tai useammasta koneiston kohdasta ja/tai arvioidaan laitteen seisonta-ajoista lasketun käyttötiheyden mukaan. Etuna köytettävällä menetelmällä on se, i 3 66328 että saadaan aikaan oleellinen pysähtymistarkkuuden paraneminen riippumatta hissiin vaikuttavista ulkoisista tekijöistä, kuten edellä on jo kerrottu.

Lisäksi on etuna se, että menetelmä soveltuu jo käytössä olevien hissien pysähtymistarkkuuden parantamiseen ilman, että hissin käyttöjärjestelmää täytyy vaihtaa. Eräänä etuna on myös hissien säätötarpeen väheneminen. Laitteisto pystyy itse arvioimaan tarvitsemansa jarrutusmatkan hyvin luotettavasti ja ulkopuolisia säätöjä tarvitaan vähän. Esimerkiksi hissin jarrun 1ämpötilamit-taus on hyödyllinen, koska jarrun momenttiominaisuudet ovat lämpötilasta riippuvia.

Keksinnön eräälle sovellutusmuodon mukaiselle menetelmälle on tunnusomaista se, että jarrutuksen aloitushetkeä määrättäessä otetaan huomioon laitteen liikesuunta. Etuna parempi tarkkuus, sillä hissin jarrun ominaisuudet saattavat olla erilaiset moottorin pyöriessä eri suuntiin.

Keksinnön erään toisen sovellutusmuodon mukaiselle menetelmälle on tunnusomaista se, että loogisen yksikön sisältämään datamuis-tiin kerätään tilastoa laitteen todellisista jarrutusmatkoista, jota tilastoa käytetään hyväksi laitteen jarrutuksen aloitus-hetkeä määrättäessä. Etuna on tällöin pysähtymistarkkuuden paraneminen .

Vielä erään keksinnön sovellutusmuodon mukaiselle menetelmälle on tunnusomaista se, että datamuistissa oleva tilastotieto on säilytettävissä normaalin syöttöjännitteen puuttuessa. Etuna tällöin on se, että sähkökatkon sattuessa ei laadittu tilastotieto katoa, vaan laite voi jatkaa toimintaansa luotettavasti tilanteen taas normalisoituessa.

~4" 66328

Keksintö kohdistuu myös laitteistoon edellä mainitun menetelmän toteuttamiseksi. Laitteistolla on tunnusomaista se, että se muodostuu loogisesta yksiköstä, joka sisältää keskusyksikön ohjelmamuistin ja datamuistin. Tällöin loogisen yksikön sisältämä keskusyksikkö koostuu ainakin yhdestä mikroprosessorista. Etuna on tällöin halpuus saatavaan hyötyyn nähden, sillä mikroprosessorin avulla voidaan rakentaa hyvin edullinen mikrotietokone. Lisäksi on etuna se, että laitteisto on erittäin yksinkertaisesti liitettävissä hissin ohjausjärjestelmään. Lisäksi menetelmän toimintaperiaate on sellainen, että hissin yksilölliset ominaisuudet tulevat adaptoituvan ohjauksen kautta huomioiduksi. Näistä syistä johtuen laitteisto soveltuu erikoisen hyvin jo käytössä olevien hissien lisälaitteeksi riippumatta hissin konstruktiivisista yksityiskohdista. Seurauksena on käyttöalueen hyvin suuri laajeneminen.

Seuraavassa selostetaan keksinnön mukaista menetelmää yksityiskohtaisemmin viittaamalla oheisiin piirustuksiin, joista kuvio 1 esittää yhden nopeuden oikosulkumoottorilla varustetun hissin periaatetta, kuvio 2 esittää erästä keksinnön mukaisen menetelmän toteutustapaa ja kuvio 3 esittää erästä ratkaisua, jolla datamuistissa oleva tilastotieto voidaan säilyttää jännitekatkon sattuessa.

Kun rele K vetää, saavat moottori M ja jarru B virtaa. Jarru B on esimerkiksi magneetilla avautuva hihnajarru, joka sulkeutuu jousivoimalla, kun virta magneetilla katkaistaan. Moottori M pyörittää vaihteen G välityksellä vetopyörää T. Vastapaino CW ja hissikori C riippuvat köysien R välityksellä vetopyörällä. Moottorin pyöriessä hissikori liikkuu pystysuunnassa hissikuilussa S. Hissikorissa on pysäyttämistä varten anturi A joka tunnistaa hissikuilusta pisteen D. Hissikorin lähestyessä tasoa L ylhäältä päin, antaa anturi A pisteessä D signaalin ohjausosaan CP. Jos hissi halutaan pysäyttää tasolle L, ohjaa ohjausosa releen K päästäneeksi, jolloin moottori tulee virrattomaksi ja jarrun ohjaus-jännite katkeaa. Jarru sulketuu ajan tg kuluttua ja pysäyttää -5- 66328 hissikorin liikkeen niin, että hissikori liukuu tasolle L.

Kuvassa 1 oleva piste E esittää sitä pistettä, jossa anturi A sijaitsee, kun hissikori on pysähtynyt tarkasti tasolle L. Väli D-E on hissin nimellinen jarrutusmatka sDE. Hissin jarrutusmatka riippuu lähinnä hissikorin nopeudesta v pisteessä D, jarrun viive-ajasta tg, hissikorin kuormasta Q ja ajosuunnasta, jarrun antamasta jarrutusmomentista Mg, hissin mekaanisesta häviömomentista Mg sekä hissin kokonaishitausmomentista J. Nopeus v riippuu myös kuormasta, ajosuunnasta, häviömomentista sekä moottorin momentti-ominaisuuksista. Häviömomentti, jarrun jarrutusmomentti sekä moottorin momenttiominaisuudet riippuvat lämpötilasta, kulumisasteesta ym. ulkoisista tekijöistä melko monimutkaisella tavalla.

Hissin jarrutusmatka s voidaan esittää matemaattisesti muodossa 2v - , .(ν-®ιν2 (1) s = —i— H + —tsz--

«D

missä a. on hissikorin hidastuvuus viiveaikana t_. ja a„ on hissi-J. O ö korin hidastuvuus jarrun sulkeuduttua. Hidastuvuuksille pätee kaava mq + \ l2) al = *1-J- ja kaava

MB + MQ + «L

(3) - Κχ--j- joissa on vaihteen välityssuhteesta riippuva vakio ja Mg on hissikorin kuorman aiheuttama momentti moottorin akselilla. Ajosuunnasta ja kuormasta riippuen Mg voi saada positiivisia tai negatiivisia arvoja. Jarrutusmatkan s vaihtelualue on smin -s max s = sm^n, kun Mg = Mginax (maksimiarvo)

Mg = Mginax ( -"- )

Mg = Mginax ( -"- ) jolloin nyös v - vmln (minlmiarvo) ja aj^ = a^max (maksimiarvo) aB = aBmax ' ; -6- 66323

s = s kun M_ = Mainin (minimiarvo) max Q Q

Mg = Mginin ( )

Mg = Mfimin ( ) jolloin myös v = v_ maksimiarvo * max al = aim^n minimiarvo aB = afimin minimiarvo

Edellämainitut suureet saavat seuraavia tyypillisiä arvoja hissi-käytössä.

nimellis- v . =0,63 m/s nopeus vmin = 0-58 m/s vmax = °-64 m/s 2 aarnin =-0,1 m/s 2 a^max = 0,4 m/s 2 aBmin = 0,7 m/s 2 aBmax = 1,2 m/s tB = 0,1 s jolloin s . = 178 mm J mm s = 366 mm max

Erotuksen smax - s ^ puolikas edustaa pysähtymistarkkuutta; esimerkkitapauksessa tarkkuus on - 94 mm.

Periaate, jolla pysähtymistarkkuus saadaan paremmaksi, on seu-raava:

Siirretään kuvan 1 piste D hissikuilussa sellaiseen paikkaan, että matka sDE on hieman (esim. 20...50 mm) suurempi kuin suurin esiintyvä jarrutusmatka smax· Ohjausosaan CP sijoitetaan laitteisto, joka muodostaa aikaviiveen Δ t siten, että hissikorin liikkuessa kohti tasoa, jolle pitää pysähtyä, rele K päästää viiveen kuluttua siitä, kun hissikori ohittaa pisteen D. Viiveentulee muuttua hissin kuorman ja muiden pysähtymistarkkuuteen vaikuttavien -7- 66328 tekijöiden muuttuessa siten, että kaava (4) pitää paikkansa 2v - a. t_. . , ,2 IB (v - a,t )

(4) s = v * At + -5-tB + -- = sDE

Oleellista on se, miten At määrätään, sillä käytännössä on mahdotonta löytää tarkkaa matemaattista muotoa kaikille kaavan (4) muuttujille. Voidaan kirjoittaa (5)

At = f1 (v, Mq, Mg, Mg, tfi) ja (6) V = f2 (MQ. V * ^ + Mq = g2(V)

Kaavoissa (5) ja (6) esiintyvistä muuttujista ainoastaan Mq on määriteltävissä tarkasti kuorman Q avulla. Muut suureet riippuvat ainakin lämpötilasta ja kulumisasteesta (ajasta) epämääräisellä tavalla.

Seuraavassa esitetään, miten keksinnön mukaisella menetelmällä määritetään At niin, että kaava (4) saadaan riittävällä tarkkuudella pitämään paikkansa.

(7) Kun kaava (6) sijoitetaan kaavaan (5) saadaan At = f3(v, Mg, tB)

Jos Mg ja tg ovat pysyviä vakioita, saadaan (8) At = t4(v)

Kaava (8) on laskettavissa, mikäli tunnetaan moottorin momentti-käyrä. Kohtuullisella tarkkuudella voidaan olettaa, että (9) At = K2 (v - vQ) missä K2 = vakio vQ = vakio ~8~ 66328

Kaavan (9) mukaisesti saadaan siis Δ t määrätyksi nopeudesta v. Nopeus v taas voidaan hissistä mitata yksinkertaisesti. Kuitenkin kaava (9) on epätarkka approksimaatio ja ennenkaikkea se ei huomioi jarrumomentin Mg vaihteluita.

Kun hissiin on liitetty nopeudenmittaus on kuitenkin tästä mahdollisuus mitata kulloinkin esiintyvä jarrutusmatka. Näin ollen, jos £1: määrätään yksinkertaisella arviokaavalla (9), voidaan jokaisessa hissin jarrutuksessa mitata se matka, jonka hissikori kulkee pisteestä D pysähtymiskohtaan. Mittaus on periaatteeltaan nopeuden integrointia. Kun mittaustulosta verrataan matkaan sDg, joka on tiedossa oleva vakio, saadaan tieto, miten tarkkaan kaava (9) piti paikkansa. Mahdollinen virhe voidaan tallentaa muistiin, ja huomioida seuraavissa ajoissa. Näin muodostuu adaptiivinen systeemi, joka muokkaa kaavan (9) mukaista yksinkertaista laskentaa siten, että At:n ja v:n välinen riippuvuus vastaa todellisia hissistä mitattuja arvoja. Koska todellinen riippuvuus^ t:n ja v:n välillä muuttuu mm. jarrumomentin muuttuessa esim. lämpötilan mukana, voidaan myös tämä seikka ottaa huomioon. Jarrun lämpötila ja siten jarrumomentti riippuu lähinnä siitä, miten vilkasta hissin käyttö on.

Mittaamalla hissin käyttötiheyttä, voidaan arvioida jarrun lämpötilaa, jolloin^t:n ja v:n väliseen riippuvuuteen voidaan ottaa mukaan hissin käyttötiheys, joka on yksinkertainen mitata.

Tällainen adaptiivinen järjestelmä kompensoi minkä tahansa muuttuvan suureen aiheuttaman virheen.

Seuraavassa selostetaan kuvan 2 avulla erästä toteutustapaa, jolla kuvatunlaisen adaptiivisen viiveen At määritys on mahdollinen. Toteutustavalle on oleellista, että hissilaitteiston jostakin kohdasta mitataan suure, joka välillisesti tai välittömästi on verrannollinen hissikorin nopeuteen niin, että nopeus voidaan laskea. Tämän nopeuteen verrannollisen suureen avulla mitataan hissikorin todellinen jarrutusmatka, jonka avulla muodostetaan muistiin tilastoa, ja aikaviive At lasketaan nopeuden v ja muistissa olevan tilaston avulla. Laitteisto, jolla menetelmä voidaan -9- 66328 toteuttaa käsittää nopeudenmittausyksikön TG, joka voi olla esimerkiksi digitaalinen pulssianturi, joka antaa moottorin pyörimisnopeuteen verrannollisen pulssitaajuuden, ja jossa pulssien väli vastaa tiettyä hissikorin kulkemaa matkaa, sekä loogisen yksikön LU, joka liittyy hissin normaaliin ohjausjärjestelmään Looginen yksikkö LU sisältää keskusyksikön CPU, joka toteuttaa ohjelmamuistiin PM tallennetut käskyt (laskentatoimitukset, ohjauskäskyt, ym.) ja lukee ja tallentaa tietoa datamuistiin DM. Liityntäpiiri I välittää signaalit CPU:n ja LU:n ulkopuolisten laitteiden välillä.

Kello CL ohjaa CPU:n toimintaa, ja antaa tarkan aikareferenssin aikaviiveiden muodostamiseksi. LU:n yksityiskohtaista kytkentää ei ole esitetty, koska se ei ole keksinnön kannalta oleellinen ja siihen on yleisiä ratkaisuja esim. mikroprosessoritekniikassa.

Tarkastellaan laitteiston toimintaa, kun hissikori liikkuu alaspäin tarkoituksenaan pysähtyä tasolle L. Ylöspäinajo tapahtuu vastaavasti. Kun hissikori liikkuu tasaisella nopeudella, nopeu-denmittausyksikkö TG antaa nopeuteen verrannollista signaalia, josta LU laskee absoluuttisen nopeuden v. Laskenta voi olla jaksottaista siten, että nopeus määrätään esimerkiksi 0,1 s välein ja viimeinen arvo tallennetaan datamuistiin DM. Piste D hissikuilussa on asetettu siten, että jos rele K päästää heti pisteessä D hissikori pysähtyy ennen pistettä E kaikilla kuormilla. Kun hissikori saavuttaa pisteen D, ohjausjärjestelmän rele Dll päästää anturista A saatavan signaalin avulla. Rele Dll antaa signaalin LU:lle, jolloin LU toteuttaa seuraavat asiat: - aloittaa matkan laskennan nopeussignaalista - odottaa kiinteän aikaviiveen Δt verran o - laskee aikaviiveen At aikana nopeudesta v ja datamuistissa olevista edellisistä ajoista olevan tilaston avulla tarvittavan viiveajanZkt (kaava (9)) - pitää releen D12 vetäneenä, jolloin Dl on myös vetäneenä, ja hissi ajaa edelleen normaalisti - laskee valmiiksi ajanet - ÄtQ ja tallentaa sen muistiin DM.

- 10 - 66328

Kun aikaviive AtQ on kulunut, pitää LU relettä D12 edelleen vetäneenä ajanet - AtQ. Kun tämäkin aika on kulunut, rele D12 päästää päästäen releen Dl, joka aiheuttaa releen K päästämisen, jolloin hissikori alkaa pysähtyä. LU laskee koko hidastusvaiheen ajan nopeussignaalista jarrutusmatkaa pisteestä D lähtien. Laskenta jatkuu niin kauan, kunnes nopeussignaali osoittaa hissiko-rin pysähtyneen. Kun hissikori on pysähtynyt, LU vertaa laskemaansa jarrutusmatkaa annettuun matkaan sDE< Jos näissä on eroa, LU laskee, mikä olisi ollut se^t:n arvo, jolla pysähtyminen olisi ollut tarkka. Tämä &t:n arvo talletetaan datamuistiin DM yhdessä sen nopeuden v arvon kanssa, jolla hissikori liikkui pisteeseen D tullessaan.

Kun hissikori seisoo, LU laskee seisonta-aikaa ja tallentaa sen datamuistiin DM, jossa on luonnollisesti tiedot edellisten pysähdysten seisonta-ajoista. Näistä seisonta-ajoista LU laskee hissin käynnistystiheyttä, joka käytännössä kuvaa hissin koneiston lämpötilaa. Kun hissi seuraavan kerran käynnistyy, datamuistissa on senhetkistä käynnistystihey^tä vastaava tieto. Tätä käynnistys-tiheyttä voidaan käyttää hyväksi talletettaessa mitatun jarrutus-matkan mukaisia oikeita ^t:n arvoja niin, että arvot luokitellaan käynnistystiheyden mukaan kahteen tai useampaan luokkaan, esimerkiksi kolmeen luokkaan; kylmä, lämmin, kuuma. Tällä luokituksella on merkitystä etenkin silloin, kun hissi vilkkaan liikenteen loputtua jää pitkäksi ajaksi seisomaan, esim. yöksi, jolloin koneisto jäähtyy kylmäksi.

Kun hissi seuraavan kerran käynnistyy, esimerkiksi aamulla, sen ajo-ominaisuudet mm. jarrun momentti ja koneiston häviöt ovat ehkä paljonkin erilaiset kuin edellisissä ajoissa. Käynnistystiheys-luokituksen avulla LU antaa kuitenkin A t:lie arvon, joka perustuu tietoon siitä, miten hissikori pysähtyi edellisellä kerralla koneiston ollessa kylmä, esimerkiksi edellisenä aamuna.

LU:n mittaamien jarrutusmatkojen perusteella lasketut oikeat At :n arvot ja niitä vastaavat nopeuden v arvot voidaan lisäksi luokitella hissikorin liikesuunnan mukaan. Tästä on hyötyä, koska hissin jarrun ominaisuudet saattavat olla erilaiset moottorin pyöriessä eri suuntiin. Jos sekä ajosuunta- että käynnistystiheys-luokitus otetaan mukaan, on datamuistissa DM esim. 6 luokkaa - 11- 66328 - kylmä .ylös lämmin ylös kuuma ylös kylmä alas lämmin alas - kuuma alas

Datamuistin DM rakenne on yleensä sellainen, että muisti nollaan-tuu, kun laitteiston jännitesyöttö katkeaa. Näin ollen lyhytkin virtakatko hävittää tilastotiedot, joilla kaavan (9) mukaista £t:n laskentaa korjataan. Tämä aiheuttaa mahdollisesti hissi-korin pysähtymisvirhettä muutamissa ajoissa virtakatkoksen jälkeen. On kuitenkin mahdollista säilyttää tilastotiedot virtakatkosten yli esim. pariston avulla tai menetelmällä, jossa säännöllisin väliajoin tietyt piirit lataavat datamuistin tiedot muistipiireihin, jotka ovat tyyppiä, joissa tieto säilyy ilman jännitesyöttöjä, kuten ohjelmamuistissakin. Molemmat tekniikat ovat yleisesti tunnettuja esimerkiksi mikroprosessoritekniikassa. Kuva 3 esittää erästä ratkaisua. Muistipiirin DM normaali syöttö- jännite +U johdetaan muistipiirille diodin D kautta. Vastuksen

S

kautta akku AB latautuu jännitteestä +U. Jos jännite +U menee nollaksi, akun jännite syöttää muistipiiriä DM vastuksen kautta. Soveltuva akkutyyppi on esimerkiksi nikkelicadmium-akku. Kun muistipiirinä käytetään CMOS-puolijohdepiiriä, jonka virrankulutus on erittäin pieni, säilyy tieto muistissa useita tunteja.

Alan ammattimiehelle on selvää, että keksinnön erilaiset sovellu-tusmuodot eivät rajoitu yksinomaan edellä esitettyyn esimerkkiin, vaan sovellutusmuodot voivat vaihdella jäljempänä esitettävien patenttivaatimusten puitteissa. Niinpä esimerkiksi menetelmää voidaan soveltaa myös muihin kuin 1-nopeuden hissityyppeihin, kunhan hissin pysäyttäminen tapahtuu jonkin jarrulaitteen avulla. Edelleen on mahdollista mitata hissin koneiston lämpötilaa sähköisellä anturilla ja liittää tämä mittaustieto loogiseen yksikköön. Esimerkiksi hissin jarrun lämpötilamittaus on hyödyllinen. Tällöin mitattava lämpötila voi esimerkiksi olla eräs tilastojen luokittelukriteeri lasketun käynnistystiheyden asemesta.

Claims (7)

66328

1. Menetelmä ohjattua rataa pitkin liikkuvan, pysäytysjarrulla (B) varustetun laitteen, kuten hissin pysäyttämiseksi tarkasti haluttuun kohtaan laitteen jarrutuksen ai oitushetkeä ohjaamalla, tunnettu siitä, että jarrutuksen aloitushetken määrääminen tapahtuu laitteen nopeuden mittauksen ja loogisen yksikön (LU) avulla siten, että otetaan mitatun nopeuden lisäksi huomioon ainakin yhdessä edellisessä jarrrutuksessa laskettu todellinen jarrutusmatka, sekä laitteen käyttökoneiston lämpötila, joka mitataan yhdestä tai useammasta koneiston kohdasta ja/tai arvioidaan laitteen seisonta-ajoista lasketun käyttötiheyden mukaan.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että jarrutuksen aloitushetkeä määrättäessä otetaan huomioon laitteen liikesuunta.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että loogisen yksikön (LU) sisältämään data-muistiin (DM) kerätään tilastoa laitteen todellisista jarrutus-matkoista, jota tilastoa käytetään hyväksi laitteen jarrutuksen aloitushetkeä määrättäessä.

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että datamuistissa (DM) oleva tilastotieto on säilytettävissä normaalin syöttöjännitteen puuttuessa.

5. Laitteisto patenttivaatimuksen 1 mukaisen menetelmän toteuttamiseksi, tunnettu siitä, että laitteisto muodostuu loogisesta yksiköstä (LU), joka sisältää keskusyksikön (CPU), ohjelma-muistin (PM) ja datamuistin (DM).

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että loogisen yksikön (LU) sisältämä keskusyksikkö (CPU) koostuu ainakin yhdestä mikroproessorista.

7. Patenttivaatimuksen 5 tai 6 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että datamuistissa (CM) oleva tilastotieto on säilytettävissä laitteistoon kuuluvan akun (AB) avulla normaalin syöttöjännitteen puuttuessa. 66328