FI66011B - Foerfarande foer framstaellning av viskos - Google Patents

Foerfarande foer framstaellning av viskos Download PDF

Info

Publication number
FI66011B
FI66011B FI804047A FI804047A FI66011B FI 66011 B FI66011 B FI 66011B FI 804047 A FI804047 A FI 804047A FI 804047 A FI804047 A FI 804047A FI 66011 B FI66011 B FI 66011B
Authority
FI
Finland
Prior art keywords
hemicellulose
viscose
cellulose
alkali
liquor
Prior art date
Application number
FI804047A
Other languages
English (en)
Other versions
FI804047L (fi
FI66011C (fi
Inventor
Reinhart Mayer
Walter Fester
Rolf Kleber
Original Assignee
Hoechst Ag
Priority date (The priority date is an assumption and is not a legal conclusion. Google has not performed a legal analysis and makes no representation as to the accuracy of the date listed.)
Filing date
Publication date
Application filed by Hoechst Ag filed Critical Hoechst Ag
Publication of FI804047L publication Critical patent/FI804047L/fi
Publication of FI66011B publication Critical patent/FI66011B/fi
Application granted granted Critical
Publication of FI66011C publication Critical patent/FI66011C/fi

Links

Classifications

    • CCHEMISTRY; METALLURGY
    • C08ORGANIC MACROMOLECULAR COMPOUNDS; THEIR PREPARATION OR CHEMICAL WORKING-UP; COMPOSITIONS BASED THEREON
    • C08BPOLYSACCHARIDES; DERIVATIVES THEREOF
    • C08B9/00Cellulose xanthate; Viscose

Landscapes

  • Chemical & Material Sciences (AREA)
  • Chemical Kinetics & Catalysis (AREA)
  • Engineering & Computer Science (AREA)
  • Biochemistry (AREA)
  • Materials Engineering (AREA)
  • Health & Medical Sciences (AREA)
  • Life Sciences & Earth Sciences (AREA)
  • Medicinal Chemistry (AREA)
  • Polymers & Plastics (AREA)
  • Organic Chemistry (AREA)
  • Polysaccharides And Polysaccharide Derivatives (AREA)
  • Artificial Filaments (AREA)
  • Diaphragms For Electromechanical Transducers (AREA)
  • Load-Bearing And Curtain Walls (AREA)

Description

6-5011
Viskoosin valmistusmenetelmä
Keksinnön kohteena on helposti suodatettavan viskoosin valmistusmenetelmä hemiselluloosapitoisista selluloosa-5 aineista, joissa hemiselluloosan aktiiviset ryhmät sidotaan tai ainakin suojataan antamalla reagoida sopivien aineiden kanssa ennen alkalisointia tai sen kuluessa.
Valmistettaessa lankoja, kuituja ja kalvoja regeneroidusta selluloosasta, kutsutaan selluloosaksantogenaatin 10 kehruuliuosta vedessä tai laimennetussa natronlipeässä yleensä viskoosiksi. Tällaisia viskooseja saadaan tunnettujen menetelmien avulla lisäämällä selluloosaan ylimäärä natronlipeää ja puristamalla ylimäärä natronlipeää pois. Saatu alkaliselluloosa saatetaan sitten tavallisesti rouhi-15 misen jälkeen hapettavan hajottamisen, ns. esikypsennyksen alaiseksi sen muuttamiseksi sitten suljetuissa reaktioas-tioissa rikkihiilen avulla natriumksantogenaatiksi. Tämä ksantogenaatti on liukoista laimennettuun natronlipeään. Saatua viskoosia voidaan kehrätä sopivan suodatuksen, kui-20 vatislauksen ja sitä seuraavan varastoinnin (jälkikypsen-nys) jälkeen suuttimien läpi rikkihappopitoiseen koaguloin-tikylpyyn. Rikkihapon vaikutuksesta hajoaa ksantogenaatti.
Se saa selluloosalta määrätyn muodon, kun rikkihiili ja sivureaktion kautta muodostunut rikkivety häviävät kaasuina. 25 Viskoosin valmistuksen lähtöaineena käytetään sellu loosaa, joka sisältää liuotusasteesta tai jalostusasteesta riippuen kuituja muodostavan selluloosan ohella myös n.
0-12 % alkalilipeään liukoisia yhdisteitä. Tällaisia alka-lilipeään liukoisia yhdisteitä kutsutaan yleensä hemisellu-30 loosaksi. Kemialliset kokeet ovat osoittaneet, että nämä hemiselluloosat käsittävät lukuisten erilaisten polysakkaridien seoksen, jotka ovat osittain natiivia alkuperää ja ovat muodostuneet erilaisista pentooseista ja heksooseista, osittain ovat kuitenkin myös selluloosan hajoamistuotteita, 35 joilla on alhaisempi molekyylipaino /vrt. K. Götze, "Chemiefasern nach dem Viskoseverfahren", 3. painos (1967), s. 113-1237· 2 6'501 1
Selluloosaa alkalisoitaessa tulee hemiselluloosa liuotetuksi ja se kerääntyy alkalilipeään. Tällainen kerääntyminen johtaa joukkoon epäkohtia viskoosin valmistuksessa.
5 Niinpä on joskus havaittu, että hemiselluloosan li sääntyvän pitoisuuden myötä alkalilipeässä saadun viskoosin suodattumisominaisuudet huononevat. Viskoosin suodattumis-laadun mittana käytetään tukkeutumisvakion tai KW-arvon määritystä. Määritelmä ja mittausmenetelmä on esitetty esim. 10 DE-OS julkaisussa 28 01 820, s. 7. Tehtyjen suodatusten vertailut osoittavat, että mitattujen KW-arvojen seuraavanlainen rinnastus on mahdollista.
KW-arvo Suodattuvuuden arvostelu < 300 erittäin hyvä 15 300-500 hyvä 500-800 vaikeutunut 800-1000 huono > 1000 käytännössä ei enää suodatetta vissa 20 jos esimerkiksi sellaisella viskoosilla, joka sisäl tää 9,2 % selluloosaa, 5,0 % NaOH ja 33 % CS2 laskettuna käytetystä selluloosasta, vaihtelee hemiselluloosan pitoisuus alkalilipeässä, saadaan tällöin seuraavat vertailuarvot .
25 Hemiselluloosapitoisuus KVJ-arvo juuri valmiste- alkalilipeässä g/1 tulla viskoosilla 0 422 17,7 555 31,9 760 30 52,1 2 600 Näistä arvoista on selvästi pääteltävissä se, että saadun viskoosin laatu huononee hemiselluloosan lisääntyvän pitoisuuden myötä alkalilipeässä. Tämän vuoksi on pyritty pitämään hemiselluloosan pitoisuus alkalilipeässä 35 mahdollisimman alhaisena. Hemiselluloosan vähäinen määrä alkalilipeässä voidaan saavuttaa käyttämällä erittäin korkeasti jalostettua selluloosaa. Tällaisella selluloosalla 3 65011 on varsin alhainen sellaisten orgaanisten aineiden pitoisuus, jotka ovat liukoisia alkalilipeään. Tällaiset selluloosat ovat kuitenkin huomattavasti kalliimpia kuin normaalit kemialliset kuituselluloosat. Niiden käyttö ra-5 joittuu sen vuoksi erikoisiajien valmistukseen. Hemisellu-loosan erottaminen käytetystä alkalilipeästä on mahdollista dialyysilaitteiden avulla. Tällöin tapahtuu alkalin väistämättömän hukkaanmenon ohella jäteveden kuormittumista. Lisättäessä tavallista kemiallista kuituselluloosaa 10 erottuu 6-10 % käytetystä selluloosasta dialyysilaitteessa. Tämä merkitsee huomattavaa taloudellista tappiota.
On myöskin tunnettua, että alkalipitoisuuden kohottamisella viskoosissa ja/tai CS2-pitoisuuden voimakkaalla kohottamisella saadaan helposti suodattuvaa viskoosia.
15 Rogowin'in mukaan, "Chemiefasern", VEB Fachbuchverlag
Leipzig, 2. painos (1960), s. 224, on näissä olosuhteissa kohotettava lipeän käyttöä esim. n. 0,5 - 0,8 kg NaOH/saa-tua kuitukiloa kohti. Tämä arvo osoittaa, että lisättäessä tavallista selluloosaa, jonka hemiselluloosapitoisuus on 20 esim. 10 %, voidaan dialyysillä saada aikaan säästöä vain käyttämällä huomattavasti suurempia määriä kemikaaleja.
Hemiselluloosan häiritsevän vaikutuksen syynä pidetään viskoosimenetelmässä hemiselluloosan erittäin nopeaa reagointia rikkihiilen kanssa. On todettu, ettei ainoastaan 25 tällaisten hemiselluloosa-ksantogenaattien muodostumisreak-tio, vaan myöskin niiden hajoamisreaktio ole erittäin voimakas (vrt. Götze, mainitussa julkaisussa s. 413-416).
Hemiselluloosapitoisuudella on myös huomattava vaikutus viskoosin jälkikypsennykseen ja sivutuotteiden muc-30 dostumiseen. Voidaan esimerkiksi osoittaa, että 5 % natron-lipeä ottaa vastaan vain erittäin hitaasti rikkihiiltä.
Jos lipeä kuitenkin sisältää vain 1 g hemiselluloo-saa litraa kohti, niin tritiokarbonaatin muodostumisnopeus kohoaa lämpötilassa 20°C 16 kertaiseksi. Natriumtiokarbo-35 naatti hajoaa kehruukylvyn rikkihapon vaikutuksesta seuraa-valla tavalla
Na0CS, + H„SO. -»Na-SO. + H-S + CS_ 2324 24 2 2 4 66011
Puhdas selluloosaksantogenaatti hajoaa vain rikki-hiilen vapautessa. Viskoosin yksinkertaisen hajottamisen avulla rikkihapolla on mahdollista määrätä tritiokarbonaa-tin muodostumisen määrä.
5 Viskoosit, joita käytettiin jo edellä KW-arvon mää ritykseen, hajotetaan välittömästi niiden valmistuksen jälkeen rikkihapon avulla ja poistuneen rikkihiilen määrä määrätään. Saadaan seuraavat riippuvuussuhteet:
Alkalilipeässä olevan CS2:n saalis laskettuna •^g hemiselluloosan määrä käytetyn CS2*.n määrästä g/i 0 92 17,7 87 31,9 84 15 52,1 79 Tästä esillä olevasta esimerkistä on selvästi nähtävissä se, että hemiselluloosa saa aikaan selluloosaan sitoutuneen rikkihiilen voimakkaan vähentymisen viskoosissa. Tämä puuttuva rikkihiili ei ole sitten enää käytettävissä 20 hitaammin reagoivan korkeamolekyylisen selluloosaosan sul-fitoimiseen. Saadaan vaikeasti suodattuvaa viskoosia.
Niinpä on yhä tavoitteena kehittää menetelmä viskoosin valmistamiseksi hemiselluloosapitoisesta selluloosasta, jossa käytetyn alkalilipeän dialyysi voidaan mahdollisuuk-25 sien mukaan jättää pois ja jossa eivät kuitenkaan viskoosin suodattumisarvo ja kypsymisvaihe tarvitse natriumhyör-oksidin ja rikkihiilen määrien korottamista.
Nyt on yllättäen todettu, että sellaisten aineiden lisäämisellä, jotka saavat aikaan hemiselluloosan aktii-30 visten ryhmien sitoutumisen tai ainakin niiden suojaamisen, voidaan ehkäistä hemiselluloosan läsnäolon aiheuttamat häiritsevät seuraannukset alkaliselluloosassa ja sulfitoitaes-sa. Hemiselluloosan korkeampi reaktionopeus rikkihiilen kanssa ei näytä tässä liittymisessä supistuvan, vaan pysy-35 vän samana. Tätä hemiselluloosan ominaisuutta voidaan käyttää hyväksi ja suojata hemiselluloosan reaktiokykyiset ryhmät siten, että korotettu rikkihiilen määrä tulee hemisel- 6 601 1 luloosan sitomaksi. Hemiselluloosan ja selluloosan erilainen reaktionopeus johtaa tällöin yllättävästi hemiselluloosan laajasti valikoituun reaktioon lisättyjen aineiden kanssa, kun taas selluloosa ei osallistu käytännöllisesti 5 katsoen lainkaan reaktioihin. Tämä pätee varsinkin silloin, kun sitovasti ja suojaavasti vaikuttavien aineiden lisäys-määrät on valittu siten, että ne riittävät juuri ja juuri hemiselluloosan aktiivisten ryhmien reaktioon.
Suojäävinä aineina sopivat käyttäviksi kaikki ne 10 yhdisteet, jotka pystyvät reagoimaan huoneen lämmössä ja lievästi kohotetussa lämpötilassa esim. n. 10-60°C paikkeilla vahvasti aikalisissä olosuhteissa esim. hemiselluloosan erittäin reaktiokykyisten OH-ryhmien kanssa. Sitovan vaikutuksen aikaansaamiseksi on lisäksi välttämätöntä, että va-15 lituilla aineilla on ainakin kaksi reagoivaa ryhmää, jotka pystyvät reagoimaan hemiselluloosan OH-ryhmien kanssa. Varsin sopivina pidetään esimerkiksi tyydyttymättömiä orgaanisia yhdisteitä, joilla on ainakin yksi aktivoitu kaksoissi-dos tai kolmoissidos. Tällöin tarkoitetaan aktiivisilla 20 tyydyttymättomilla hiili-hiili -sidoksilla sellaisia sidoksia, joissa tämä tyydyttymätön sidos on polarisoitu molekyylissä viereisen polaarisen ryhmän avulla siten, että yllä mainituissa olosuhteissa vahvasti alkalisessa väliaineessa tapahtuu hemiselluloosan OH-ryhmän liittyminen. Kek-25 sinnön mukaan olisi edullista se, että tapahtuisi hemisel-luloosamolekyylin lineaarinen sitoutuminen lisättyjen aineiden kanssa, toisin sanoen käytetyillä aineilla pitäisi olla edullisesti kaksi aktiivista kaksoissidosta molekyylissä .
30 Esimerkkeinä varsin sopivista aineista mainitaan sorbiinihappo, maleiinihappo, propargyylialkoholi sekä myöskin akryylinitriili ja yhdisteet, jotka voivat kopoly-merisoitua akryylinitriilin kanssa. Myöskin näillä yhdisteillä on vaadittu aktiivinen kaksoissidos.
35 Hemiselluloosan sitomiseen tai suojaamiseen sopivia aineita ovat myös orgaaniset halogeeniyhdisteet, joissa ha-logeeniatomien reaktiviteetti vahvistuu polaaristen naapuri- 6 65011 ryhmien avulla. Esimerkkeinä mainittakoon: <X-dihalogeeni-karboksyylihapot, kuten esim. dikloorietikkahappo,syanuuri-kloridi ja sulfonihappokloridi, kuten esim. parafiinipoly-sulfokloridi. Suojaava vaikutus havaitaan esim. lisäämällä 5 monokloorietikkahappoa. Muita sopivia suojaavasti vaikuttavia yhdisteitä ovat esim. myös oksietyylisulfonit. Tällaisia ryhmittymiä esiintyy esim. niin kutsutuilla reaktiivisilla väriaineilla.
Suojaavasti tai sitovasti vaikuttavien aineiden li-10 sääminen tapahtuu edullisesti selluloosan alkalisoinnin aikana lisättäessä alkalilipeää. On kuitenkin mahdollista suorittaa haluttu reaktio jo ennen alkalisointia esim. selluloosan valmistuksen aikana. Useampi vaiheista alkalisointia käytettäessä esim. ennen tai jälkeen esikypsennyksen 15 voi olla edullista suorittaa lisäykset vain yhdessä tällaisessa vaiheessa.
Lisäaineen määrä riippuu suuresti käytetyn selluloosan hemiselluloosapitoisuudesta. Yleensä käytetään lisäaineita 0,01 - 5 g/1 alkalilipeää, edullisesti määrissä 20 0,05 - 0,3 g/1.
f
Keksinnön tarkemmaksi kuvaamiseksi esitetään seuraa-vat esimerkit. Mikäli toisin ei ole mainittu, tarkoittavat määrät ja prosenttiluvut painoyksiköltä. Osittain jätetään ilmaisematta jotkut käytettyjen analyysimenetelmien viite-25 merkinnät, koska nämä on esitetty yksityiskohtaisesti mainitussa Gotze'n erikoistutkimuksessa, edellä mainittu jul-kaisu, 2. painos, luvut 42 ja 43.
Esimerkki 1 (Vertailu)
Koesarjan lähtöaineena käytetään pyökkisulfiittisel-30 luloosaa, jonka oc-selluloosapitoisuus on 90 %, ja joka tehdään alkaliseksi ilman lipeän poistoa jatkuvasti natron-lipeällä, joka sisältää 230 g NaOH/1, jolloin ainoastaan otetaan huomioon NaOH-häviö tekemällä kulloinkin saatu jätelipeä vahvemmaksi natriumhydroksidilla. Puristusasteesta 35 riippuen on hemiselluloosan määrä tällöin 50-56 g/1 alka-lilipeässä. Näin valmistettu alkaliselluloosa esikypsen-netään tunnettuun tapaan, käsitellään sulfiittimenetelmällä 7 65011 ja liuotetaan viskoosin saamiseksi, jossa on 9,2 % selluloosaa, 5,0 % NaOH ja 33 % CS2 laskettuna käytetystä selluloosasta. Sarjakokeilla on osoitettu, että näissä olosuhteissa tämän viskoosin suodattumiskyky on erittäin huono, 5 KW-arvo sijaitsee välillä 2 100 - 2 800. Viskoosin viskositeetti on keskimäärin 40 kuulapudotussekuntia.
Esimerkki 2
Toistetaan esimerkin 1 mukainen koe, jolloin kuitenkin alkalilipeä sisältää lisäksi 0,1 g/1 sorbiinihappoa.
10 Alkaliselluloosa käsitellään samalla tavalla kuin esimerkissä 1 viskoosin saamiseksi, joka näytti olevan huomattavasti paremmin suodattuvaa. KW-arvoksi saatiin 360-420 väliltä. Kun hajotettiin juuri valmistettu viskoosi, joka oli valmistettu siten, että se sisälsi 52,1 g hemisellu-15 loosaa alkalilipeälitraa kohti, niin mitattiin rikkihiili-saalis, joka oli 88 % laskettuna rikkihiililisäyksen määrästä (keskiarvo 3 määrityksestä).
Tyydyttymättömän yhdisteen lisäyksellä saatiin siis viskoosia, jolla oli sellaiset ominaisuudet kuin se olisi 20 valmistettu käyttäen käytännöllisesti katsoen hemisellu-loosavapaata lipeää. Lisäämällä pieniä määriä sorbiinihappoa on mahdollista jättää pois käytetyn alkalilipeän dia-lysointi. Samalla havaittiin, että rikkihiilen takaisinsaanti ja myöskin tästä viskoosista valmistetun valmiste-25 muodon selluloosatuotto kasvoi.
Esimerkki 3 (Vertailu)
Kauppatavaralaatua olevaa pyökkisulfiittiselluloo-saa, jonka Oc-selluloosapitoisuus on 90,8 % ja keskimääräinen polymerisoitumisaste 780, käsitellään Blaschke-tehtaan, 30 Endersbach, uppopuristimessa lipeällä, joka sisältää 230 g NaOH/1 ja 52,4 g hemiselluloosaa/1. Hemiselluloosan määrä alkalilipeässä saadaan kastamalla ja puristamalla kahdeksan kertaa saman tyyppisen selluloosan levyjä sekä tekemällä kukin jätelipeä väkevämmäksi natriumhydroksidilla. Alka-35 liselluloosa sisältää 32,4 % selluloosaa ja 16,1 % NaOH.
Lyhyen rouhimisen jälkeen seuraa esikypsennys, joka kestää kahdeksan tuntia 45°C lämpötilassa. Tällöin aleni keskimää- 8 66011 räinen poiymerointiaste arvoon 270. Keskimääräinen polyme-rointiaste määrätään Jayme-Wellm'in mukaan, Das Papier 11 (1957), s. 78 eteenpäin. Seuraava sulfiitti-menetelmä suoritetaan evakuoidussa metallisäiliössä lisäämällä rikki-5 hiiltä 33 % laskettuna käytetystä selluloosasta. Reaktioaika on 90 minuuttia lämpötilassa 30°C. Saatu ksantogenaat-ti liuotetaan sitten lisäämällä 10 % natronlipeää ja vettä siipisekoittimen avulla viskoosin aikaansaamiseksi, joka sisältää 9,2 % selluloosaa ja 5,0 % NaOH. Kolme kertaa suo-10 ritettu suodattimen tukkeutumisvakion määritys antoi tulokseksi KW-arvon 2 600.
Esimerkki 4
Toistetaan esimerkin 3 mukainen viskoosin valmistusmenetelmä, jolloin kuitenkin alkalilipeään lisätään vielä 15 0,05 g sorbiinihappoa/1. Saadulla viskoosilla oli KW-arvo 420 (3 määrityksen keskiarvo).
Esimerkki 5
Toistetaan esimerkin 3 alkuosa. Lisäaineena kuitenkin käytetään 0,05 g n-parafiinipolysulfokloridia/1. Tämä 20 polysulfokloridi oli valmistettu antamalla S02 ja kloorin reagoida n-parafiinin kanssa valon vaikutuksen alaisena. Käytettiin parafiiniöljyä (kp. 360°C), joka sulfokloorat-tiin klooripitoisuuteen 16 %.
Saadulla viskoosilla oli keskimäärin KW-arvo 385.
25 Edelleen havaittiin, että alkalisointiin käytetyn lipeän viskositeetti kohosi n. 21 %. Alkalilipeän viskositeetti määrättiin tunnetun kapillaariviskosimetrin avulla.
Esimerkki 6
Esimerkin 3 mukainen menetelmä toistetaan kuitenkin 30 niin, että upotuslipeään lisätään 0,1 g maleiinihappoa/1. Saadulla viskoosilla oli keskimäärin KW-arvo 420, alkalilipeän viskositeettilisäys 18,5 %.
Esimerkki 7 Jälleen valmistettiin viskoosia esimerkin 3 mukai-35 sesti, jolloin nyt upotuslipeään lisättiin 0,05 g propargyy-lialkoholia/1. Keskimääräinen KW-arvo oli 430, upotuslipeän viskositeetti lisääntyi n. 17,5 %.
9 66011
Esimerkki 8
Toistetaan esimerkki 3, kuitenkin siten, että lisätään 0,2 g dikloorietikkahapon natriumsuolaa litraa kohti alkalilipeää. Upotuslipeän viskositeetti kohosi tällöin n.
5 24 %, KW-arvoksi saatiin viskoosille keskimäärin 365.
Esimerkki 9
Suoritetaan jälleen esimerkin 3 mukainen menetelmä, kuitenkin siten, että lisätään 0,1 g syanuurikloridia/litra alkalilipeää. Tämän alkalilipeän viskositeetti kohosi li-10 säyksen ansiosta n. 18 %. Viskoosilla oli KW-arvo keskimäärin 410.

Claims (4)

6601 1
1. Menetelmä viskoosin valmistamiseksi hemiselluloosa-5 pitoisesta selluloosasta merseroimalla, esikypsyttämällä saatu alkaliselluloosa, sulfidoimalla ja sen jälkeen liuottamalla viskoosiksi, tunnettu siitä, että hemi-selluloosaa ei merseroitaessa poisteta dialyysin avulla vaan deaktivoidaan lisäämällä ainetta, joka suojaa ja/tai 10 silloittaa hemiselluloosan OH-ryhmät voimakkaasti alkaali-sissa olosuhteissa lämpötilassa 10-60°C.
2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että suojaavaa ja/tai silloittavaa ainetta on läsnä merserointiliuoksessa pitoisuudessa 0,01- 15. g/1.
3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että suojaava ja/tai silloittava aine on tyydyttämätön orgaaninen yhdiste, jossa on aktivoitu kaksoissidos tai kolmoissidos, sulfokloridi tai 20 yhdiste, jossa on reaktiokykyinen halogeeniatorni.
4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että aine sisältää useita aktivoituja kaksoissidoksia tai halogeeniatomeja molekyylissä. 25
FI804047A 1980-01-05 1980-12-30 Foerfarande foer framstaellning av viskos FI66011C (fi)

Applications Claiming Priority (2)

Application Number Priority Date Filing Date Title
DE19803000306 DE3000306A1 (de) 1980-01-05 1980-01-05 Verfahren zur herstellung von viskose
DE3000306 1980-01-05

Publications (3)

Publication Number Publication Date
FI804047L FI804047L (fi) 1981-07-06
FI66011B true FI66011B (fi) 1984-04-30
FI66011C FI66011C (fi) 1984-08-10

Family

ID=6091598

Family Applications (1)

Application Number Title Priority Date Filing Date
FI804047A FI66011C (fi) 1980-01-05 1980-12-30 Foerfarande foer framstaellning av viskos

Country Status (7)

Country Link
US (1) US4342600A (fi)
EP (1) EP0033385B1 (fi)
JP (1) JPS5699201A (fi)
AT (1) ATE5887T1 (fi)
DE (2) DE3000306A1 (fi)
FI (1) FI66011C (fi)
NO (1) NO810007L (fi)

Families Citing this family (7)

* Cited by examiner, † Cited by third party
Publication number Priority date Publication date Assignee Title
FR2601593B1 (fr) * 1986-07-16 1994-04-15 Cellulose Pin Materiau hydrophile biocompatible, procede de fabrication et applications
CN1036140C (zh) * 1992-12-18 1997-10-15 中国国际科技促进会 植物纤维素薄膜制品及其制备工艺
GB2493489A (en) * 2011-05-20 2013-02-13 Innovia Films Ltd Process for making cellulose film
GB2493491B (en) * 2011-05-20 2016-01-20 Innovia Films Ltd Process
CN102728326B (zh) * 2012-07-18 2014-06-18 广西大学 一种紫外光催化制备半纤维素基重金属离子吸附剂的方法
AT514001B1 (de) * 2012-12-06 2016-03-15 Chemiefaser Lenzing Ag Verfahren zur Herstellung eines cellulosischen Formkörpers
EP3650411A1 (de) * 2018-11-12 2020-05-13 Lenzing Aktiengesellschaft Vorrichtung und verfahren zur rückgewinnung von alkalischer lösung, sowie vorrichtung und verfahren zur herstellung regenerierter cellulosischer formkörper aufweisend ein solches verfahren

Family Cites Families (5)

* Cited by examiner, † Cited by third party
Publication number Priority date Publication date Assignee Title
DE850002C (de) * 1944-11-05 1952-09-22 Solvay Werke Gmbh Verfahren zur Vermeidung des Ausflockens von Hemicellulose aus gebrauchten Laugen der Alkalicelluloseherstellung
US2861039A (en) * 1955-03-09 1958-11-18 Du Pont Chemical process
NL259563A (fi) * 1960-02-26 1900-01-01
US3146116A (en) * 1960-09-29 1964-08-25 Fmc Corp Cyanoethylation and xanthation of alkali cellulose
US4270914A (en) * 1979-10-26 1981-06-02 Borregaard Industries Limited Process for controlling hemicellulose concentration during the mercerization of cellulose

Also Published As

Publication number Publication date
EP0033385A2 (de) 1981-08-12
DE3000306A1 (de) 1981-07-09
US4342600A (en) 1982-08-03
ATE5887T1 (de) 1984-02-15
EP0033385A3 (en) 1981-09-09
FI804047L (fi) 1981-07-06
JPS5699201A (en) 1981-08-10
FI66011C (fi) 1984-08-10
DE3066216D1 (en) 1984-02-23
NO810007L (no) 1981-07-06
EP0033385B1 (de) 1984-01-18

Similar Documents

Publication Publication Date Title
CA2655035C (en) Pulp reactivity enhancement
US8986501B2 (en) Methods for removing hemicellulose
PT103701A (pt) Sistemas e processos de produção alcalina de pasta de madeira dura
JP2008031440A (ja) ビスコースの製造における高ヘミセルロースパルプの処理法、および、それから得られる製品
JP2005506461A (ja) ヘミセルロース含有バイオマスからヘミセルロースを分離する方法ならびにこの方法により得られるバイオマスおよびヘミセルロース
BR0110890B1 (pt) polpa, fibra liocel, e, processos para produzir uma composição para conversão em fibra liocel, e para produzir fibras liocel.
CA2568594C (en) Method for producing a dissovling pulp
FI66011C (fi) Foerfarande foer framstaellning av viskos
KR20180100560A (ko) 열린 쇄 변형된 셀룰로스 펄프 및 그의 제조 및 사용 방법
CZ286198A3 (cs) Způsob výroby viskózy a viskózových výrobků
CA1131415A (en) Pulping of lignocellulose with aqueous methanol/ catalyst mixture
US4096029A (en) Cellulosic pulp delignification using an acidic bromine-chlorine mixture
CA1188686A (en) Method of producing celluloses having a low lignin content
US2118074A (en) Manufacture of cellulose
Hansson Sorption of Hemicelluloses on Cellulose Fibres. Pt. 2. Sorption of Glucomannan
FI61033C (fi) Foerfarande foer framstaellning av alkaliloeslig cellulosafoerening
FI102195B (fi) Lignoselluloosamateriaalin valkaiseminen dioksiraaneilla
Abou-State et al. Cold alkali refining of cellulosic pulps derived from Egyptian cotton and bagasse
Hertzberg Cellulose acetate production from Finnish hardwood and softwood dissolving pulp
Mai Development of pulp fiber charge in oxygen delignification of softwood
US2175257A (en) Manufacture of cellulose
US2198065A (en) Process for purifying wood pulp
CA2073862C (en) Bleaching of lignocellulosic material with dioxiranes
NO790201L (no) Fremgangsmaate til fremstilling av traader, fibre og folier etter viskosefremstilling
JP2015517582A (ja) 方法

Legal Events

Date Code Title Description
MM Patent lapsed

Owner name: HOECHST AKTIENGESELLSCHAFT