FI65767C - Foerfarande och anordning foer framstaellning av en boejd glasskiva - Google Patents

Description

FSSFH [B] (11)ICUU,LUTUSJULICA,SU

jSTa l J 1 ' utlAggningsskmft 66/67 • C (45) Patentti nyjnn'Lty 10 07 1034 ^ ' ^ (51) Kv.Hu/lnt.CL3 C 03 B 23/023 SUOMI—FINLAND (21) λμ*ν*ιι»λ·πιμ·—ρκ·μ·μμ»ιλι 793870 (22) H*k«mhpilvt —AnNJknlnpd·! 11.12.79 * ' (23) AHnipllv·—GHtlghatadag 11.12.79 (41) Tullut (ulklMkil— BtWK aff«NHf 06 80

Patentti- ia rekisteri hallitut ....................

_ * (44) NihtSvikNpvnon μ kunL/ulkilwm pvm.— ,n Q,

Patent· och refisterstyrel ten ' ' Araftku utb<d ochutL*krtft*n puMk«rad 3U.U3.oH

(32)(33)(31) Pyy4««r «"oHfw B||M prtortut 11.12.78 Englanti-England(GB) 47920/78 (71) Triplex Safety Glass Company Limited, Triplex House, Eckersall Road,

Kings Norton, Birmingham B38 8$R, Englanti-England(GB) (72) Paul Arthur Brereton, Moseley, Birmingham, Englanti-England(GB) (74) Oy Kolster Ab (54) Menetelmä ja laite kaarevan lasilevyn valmistamiseksi - Förfarande och anordning för framställning av en böjd glasskiva

Nyt esiteltävä keksintö koskee kaarevien lasilevyjen valmistusta, nimenomaan sellaisia lasilevyjä, joiden kaarevuus vastaa esimerkiksi auton tuulilasia tai takaikkunaa. Tällaiset kaarevat lasilevyt voidaan jäykistää, ts. tehdä sitkeiksi, niin että niitä voidaan käyttää erillisenä ikkunaruutuna, tai ne voidaan joko jäykistää tai päästää ja käyttää sitten laminaatti-ikkunan, esim. juuri tuulilasin, komponenttina. Kaarevat lasilevyt soveltuvat myös muihin tarkoituksiin, esim. rakennustuotantoon.

Auton ikkunana käytettävä tasainen lasilevy leikataan tavallisesti ensin ao. ajoneuvon ikkunan edellyttämään muotoon, minkä jälkeen leikatun lasin reunat tasoitetaan ja lasilevy ripustetaan sitten ns. pihtitankoon käyttämällä tällöin ao. pihtiosia, joiden kärjet tarttuvat lasilevyn yläreunaan tartuntapistesarjana, jonka tartuntapisteet on järjestetty keskenään määrätylle etäisyydelle levyn yläreunaan. Sen jälkeen lasilevy kuumennetaan ja taivutetaan ja/tai jäykistetään sen ollessa vielä pihtiripustuksessa.

2 65767

Kun pihtiosiin ripustettu lasilevy taivutetaan, mikä tapahtuu tavallisesti puristamalla vaakasuunnassa liikkuvat taivutus-osat lasilevyyn, syntyy vaikeuksia, kun pihdit liikkuvat levyn yläreunan muuttuvaa muotoa vastaavasti. Taivutusosien avautuessa pihdit, joiden sijainti on näin muuttunut, pyrkivät nimittäin kohdistamaan tiettyjä voimia levyyn ja vääristämään sen muotoa.

Ripustetun, taivutetun lasilevyn muoto pyrkii muuttumaan myös taivutusosien avauduttua, lähinnä lämpötilanmuutoksista johtuen. Tästä on taas seurauksena, että jäähdyttämisen tapahduttua (joko jäykistäminen tai päästö) lasilevyn muoto onkin muuttunut siitä, minkä se oli saanut taivutusosassa. Tämä on siis otettava huomioon lasiin puristuvien taivutusosien pintojen muotoa suunniteltaessa, niin että taivutettu levy vastaa haluttua muotoa, kun se on jäähdytetty ympäristön lämpötilaan.

GB-patenttijulkaisussa 473 604 selostetaan tasaisen lasilevyn ripustamista pihtisarjaan. Joidenkin pihtien ripustustoimin-to voidaan tasapainottaa painoilla, niin että pihdit kohdistavat tasaiseen lasilevyyn joko päittäisen tai sivuttaisen vedon levyn tasossa, jolloin levy saadaan pysymään tasaisena.

GB-patenttijulkaisussa 1 185 355 esitellään pihtien järjestäminen lasin ripustamiseksi sen taivuttamista varten. Pihdit on tällöin ripustettu pareittain vaakatankoihin, jotka pääsevät kääntymään siten, että taivutusosien puristuessa kiinni levyyn vaa-katangot pyörivät pystyakseleissa, jolloin pihtien ripustuskohdat pysyvät pystysuunnassa lasilevyn yläreunan yläpuolella. Tällöin pihdit eivät taivutuksen aikana ja sen jälkeen pääse kohdistamaan vaakasuoria voimakomponentteja lasiin.

GB-patenttijulkaisussa 1 442 316 selostetaan taas menetelmää, jossa taivutusosat pidetään siinä lämpötilassa, johon lasilevy kuumennetaan ennen sen taivuttamista. Lasi tuetaan tällöin suunnilleen pystysuorilla rullilla, ts. silloin, kun se kuumennetaan ja siirretään taivutusosiin. Kun lasi on taivutettu, pihdit tarttuvat sen yläreunaan, niin että taivutettu lasilevy on vapaasti ripustettuna taivutusosien avautuessa. Tällä menetelmällä valmistetaan kaarevia lasilevyjä, sekä jäykistettyinä että päästettyinä, laminaattirakenteisiin.

Tällöin esiintyy kuitenkin vaikeuksia, jotka johtuvat lasin 3 65767 vääristymisestä. Tähän ovat taas syynä lasilevyyn kohdistuvat voimat, nimenomaan silloin, kun lasi irrotetaan taivutusosista ja se jää vapaasti riippumaan pihtisarjasta.

Käytössä on myös sellaisia lasin taivutus- ja jäykistyslait-teita, jotka tunnetaan ns. jakso- tai monivaihetaivutusmenetelminä. Tasaiset lasilevyt ovat tällöin pihtiripustuksessa koko niiden taivutus- ja jäykistysvaiheen ajan. Näin valmistettuja tuotteita ei kuitenkaan käytetä laminointiin.

Nykyään pyritään käyttämään moottoriajoneuvojen laseina yhä ohuempia lasilevyjä. Tällainen ohuempi lasi vääristyy kuitenkin helpommin pihtien siihen kohdistamien voimien vaikutuksesta, kun lasi on vielä kuumaa ja muodonmuutosten alainen.

Nyt esiteltävällä keksinnöllä pyritään lähinnä kehittämään uusi menetelmä ja laite kaarevan lasilevyn valmistamiseksi. Lasi on tällöin joko koko sen valmistusprosessin ajan tai vain määrätyissä käsittelyvaiheissa ripustettuna pihtisarjasta, ja näin ripustettuun lasilevyyn vaikuttavat voimat muodostavat tällöin tietyn dynaamisen voimajärjestelmän, joka vaikuttaa levyyn siten, että sen muoto pyrkii muuttumaan siltä edellytettävään muotoon, ja/ tai po. voimajärjestelmä kohdistaa tiettyjä voimia taivutettuun lasilevyyn, niin että ne edistävät lasin taivutetun muodon pysymistä muuttumattomana lisäkäsittelyn aikana, esim. lasia jäykistettäessä tai päästettäessä.

Lisäksi keksinnön tarkoituksena on saada aikaan sellainen menetelmä ja laite, jolla pystytään valmistamaan jäykistettyjä lasilevyjä ja myös päästettyjä lasilevyjä tavanomaisen jaksotaivu-tuslaitteiston avulla levyjen ollessa tällöin muodoltaan niin tarkkoja, että niitä voidaan käyttää laminoitujen lasien kaupalliseen valmistukseen.

Keksinnön mukaisessa, kaarevan lasilevyn valmistusmenetelmässä muotoilulämpötilassa oleva kuuma lasilevy ripustetaan tar-tuntakohtasarjaan, jonka tartuntakohdat on järjestetty määrätyin välein levyn yläreunaan. Menetelmälle on tunnusomaista, että kuumaan lasilevyyn kohdistetaan em. tartuntakohdissa erillisiä voimia, ainakin joidenkin näistä voimista käsittäessä tällöin levyn tasosta poikkeavia komponentteja, että jokaisen em. voiman suuruus ja suunta valitaan erikseen lasin painosta ja muodosta riippuen sen 4 65767 varmistamiseksi, että vapaasti ripustettu, kuuma lasilevy muotoutuu sille etukäteen määrättyyn kaarevuuteen, kun voimien suuruudet ja suunnat vaihtelevat lasin muodon muuttuessa, ja edelleen siitä, että voimien suuruuksien ja suuntien annetaan vaihdella, niin että levyyn sen muodon muuttuessa kohdistuvan kokonaisvoimajärjestelmän vaikutus pienenee levyn lähestyeessä sille etukäteen määrättyä kaarevaa muotoa.

Keksinnön mukaisen menetelmän erään sovellutuksen mukaan ripustettu lasilevy kuumennetaan muotoilulämpötilaan ja kokonaisvoimajär jestelmän annetaan pakottaa ripustettu levy muotoutumaan haluttuun kaarevuuteen lasin pehmitessä kuumentamisen aikana, ja että levy jäähdytetään siten, että se on saanut halutun kaarevan muodon, kun se on jäykistynyt siinä määrin, etteivät tartuntakohdissa e-siintyvät jäännösvoimat vaikuta siihen.

Toiselle keksinnön mukaisen menetelmän sovellutukselle on taas tunnusomaista, että kuuma lasilevy, jonka muoto on muuttumassa em. kokonaisvoimajärjestelmän vaikutuksesta, taivutetaan sellaiseen taivutettuun muotoon, joka määrää levyn halutun, lopullisen kaarevuuden, po. taivutetun muodon ollessa tällöin sellainen, että tartuntakohdissa on jäännösvoimia, jotka vaikuttavat vapaasti ripustettuun levyyn sen jäähtyessä, kunnes levy on jäykistynyt niin paljon, etteivät po. voimat vaikuta siihen ja levy on saanut halutun, lopullisen kaarevan muodon.

Lasiin tartuntapisteissä suunnattavat erillisvoimat voidaan valita niin, että vapaasti ripustettuun, taivutettuun levyyn vaikuttavat jäännösvoimat vastustavat lasin pyrkimystä poiketa em. taivutetusta muodostaan painovoimien vaikutuksesta.

Kolmas keksinnön mukaisen menetelmän sovellutus kaarevan lasilevyn valmistamiseksi käsittää ripustetun, tasaisen lasilevyn kuumentamisen muotoilulämpötilaan ja jokaisen tartuntakohdissa vaikuttavan voiman suuruuden ja suunnan valitsemisen niin, että tasainen lasilevy saadaan jännittymään sille haluttuun muotoon näiden voimien vaikutuksesta, ja että muuttuu jo osittain kaarevaksi, kun siihen kohdistuvat jännitykset loppuvat.

Tartuntakohdat ovat mieluimmin tartuntapisteitä, jotka on sijoitettu tietyin välein levyn yläreunaan, ja ainakin jotkut 65767 näistä on tasapainotettu erikseen siten, että etukäteen määrätty levyn painojakautuma säilyy tartuntapisteissä levyn muodostuessa kaarevaksi.

Keksinnön mukaisessa suositettavassa menetelmässä levy ripustetaan ripustuspistesarjaan, joka on yhdistetty vastaavasti tar-tuntapistesarjaan. Tällöin ainakin yksi ripustuspiste on kiinteä muiden ripustuspisteiden liikkuessa pystysuunnassa tartuntapistei-den liikkeen mukaan levyn muuttuessa kaarevaksi. Po. ripustuspis-teet on vastapainotettu kukin erikseen, niin että levyn painojakautuma saadaan säilymään.

Ripustuspisteet voidaan sijoittaa siten, että ne liittyvät ylhäältä katsottuna sellaiseen käyrään, joka vastaa suunnilleen halutun kaarevan levyn yläreunan kaarevuutta.

Levyn keskustan kummallekin puolelle voidaan kiinnittää ja sijoittaa kaksi ripustuspistettä muiden ripustuspisteiden liikkuessa pystysuunnassa. Tartuntapisteet on sijoitettu levyyn ripustus-pisteisiin nähden siten, että ne määräävät ne tasosta poikkeavat voimakomponentit, jotka kohdistetaan levyyn tartuntapisteissä.

Sovellettaessa keksinnön mukaista menetelmää lasin lämpö-karkaisuun tämä tapahtuu siten, että vapaasti riippuva kaareva lasilevy koskettaa jäähdytysaineeseen, erillisten voimien vaikuttaessa edelleenkin levyyn tartuntapisteissä, kunnes jäähdytysaine jäykistää levyä niin paljon, etteivät em. voimat pysty enää vaikuttamaan siihen, minkä jälkeen levy saa lopullisen muotonsa jäähdytyksen jatkuessa jäähdytysaineen avulla.

Vähän ennen kaarevan levyn ja jäähdytysaineen välistä kosketusta levy voidaan kuumentaa koko vahvuudeltaan sellaiseen lämpötilaan, joka on korkeampi kuin se lämpötila, jossa lasi on saanut kaarevan muotonsa. Levyyn kohdistuvat erilliset voimat saavat tällöin aikaan sen, että lasi saa lopullisen kaarevan muotonsa ennen kuin se on ehtinyt jäähtyä ympäristön lämpötilaa vastaavaksi.

Keksintöön kuuluu myös kaarevan lasin valmistukseen tarkoitettu laite, jossa on pihtitanko ja sarja pihtiripustusyksiköi-tä, jotka on sijoitettu määrätyin välein pihtitankoon, joista yksiköistä ainakin joihinkin kuuluu vastapainotettu vipu, jossa on ripustuspiste toisessa päässä ja ripustin pihtipareineen ripustettuna tästä pisteestä. Laitteelle on tunnusomaista, että kukin 6 65767 vastapainotettu vipu on sijoitettu pihtitangon poikittaissuuntaan ja ripustusyksiköt on asetettu siten, että ripustuspisteet ovat käyrällä, joka vastaa lasilevylle vaadittua kaarevaa muotoa.

Keksinnön mukaiseen laitteeseen, jossa kuhunkin ripustus-yksikköön kuuluu vastapainotettu vipu, voi lisäksi ainakin yhteen ripustusyksikköön kuulua välineet sen vivun kääntöliikkeen rajoittamiseksi tämän yksikön ripustuspisteen kiinnittämiseksi pihtitan-koon nähden.

Erässää keksinnön mukaisessa rakenteessa jokaisessa ripus-tusyksikössä on pihtitankoon kiinnitetty tukiosa, siihen sijoitettu vipu ja vivun toisessa varressa yksi ripustuspiste ja toisessa varressa vastapaino.

Tukiosa on mieluimmin veitsireunatuki, ja vivussa on ylösalaisin käännetyn V:n muotoinen laakeri, jonka avulla vipu kiinnittyy tukiosaan.

Jokaisessa ripustuspisteessä voi olla kupin muotoinen laakeri, joka on järjestetty vipuun, ja jokaisessa ripustimessa voi olla joustava ripustus, jonka yläpäässä on kupin muotoiseen laakeriin menevä pallo ja jonka alapää on kiinnitetty pihtiparin ripustus-koukkuun.

Tukiosa voi kääntyä pihtitankoon nähden, niin että vipu saadaan kääntymään pystyakselin ympäri.

Kiinnitysvälineet kääntöliikkeen rajoittamiseksi käsittävät edullisesti renkaan, joka on sijoitettu vivun toisen varren päälle ja kiinnitetty pihtitankoon nähden toimimaan vasteena, joka rajoittaa vivun tämän varren kääntöliikettä.

Keksinnön ymmärtämisen helpottamiseksi seuraavassa selostetaan esimerkkeinä joitakin siihen kuuluvia rakenteita viittaamalla tällöin oheiseen piirustukseen, jossa: kuvio 1 havainnollistaa kaaviona pystyleikkausta lasin taivutus- ja jäykistyslaitteesta, johon keksintöä voidaan soveltaa, kuvio 2 on kaavio (edestä) tasaisesta lasilevystä, joka on ripustettu keksinnön mukaisesta pihtiripustusyksikkösarjasta, joka on kiinnitetty pihtitankoon kuvion 1 esittämässä laitteessa tapahtuvaa lasin taivutusta ja jäykistämistä varten, 7 65767 kuvio 3 havainnollistaa kaaviona pihtiripustusyksiköiden ripustuspisteiden ja tartuntapisteiden (pihtien tarttumiskohdat lasilevyssä) välistä sijoitusta levyn ollessa tasainen, ja kun se on tehty kaarevaksi, kuvio 4 on pystykuva (edestä), osittain leikkauksena, yhdestä, kuviota 2 vastaavasta pihtiripustussarjasta, kuvio 5 on osaleikkaus kuvion 4 linjaa V-V pitkin, kuvio 6 on kaavio (edestä), joka vastaa kuviota 2 ja esittää kaarevaksi taivutettua lasilevyä, kuvio 7 esittää edestä osaa kuvioiden 2 ja 3 mukaisesta tasaisesta lasilevystä; voimakomponentit nähdään levyn tasossa tar-tuntapisteissä, kuvio 8 on tasokuva eräästä tartuntapisteestä ja esittää vaakasuoria sekä tasossa olevia että tasosta poikkeavia voimakomponent-teja, jotka vaikuttavat levyyn, kun se on tasainen ja myös silloin, kun se on jo kaareva, kuvio 9 on kaavio (sivukuva) ensimmäisestä pihtiripustusyksi-köstä ja pihdeistä kuvioiden 2 ja 6 nuolen IX suunnassa ja havainnollistaa yhtenäisin viivoin lasilevyn, ripustimen ja pihtien asentoa levyn ollessa tasainen ja vastaavasti katkoviivoin saman levyn, ripustimen ja pihtien asentoa levyn ollessa taivutettu, kuvio 10 vastaa kuviota 9 (toinen pihtiripustusyksikkö) kuvioiden 2 ja 6 nuolen X suunnassa, kuvio 11 vastaa kuviota 9 (kolmas pihtiripustusyksikkö) kuvioiden 2 ja 6 nuolen XI suunnassa, kuvio 12 on kaavio (sivukuva) eräästä muusta keksinnön mukaisesta ripustusyksikkörakenteesta, kuvio 13 on kaavio (etukuva), osittain leikkauksena, eräästä muusta lasin taivutus- ja jäykistyslaitteesta, johon keksintöä voidaan soveltaa, kuvio 14 on päätykuva, osittain leikkauksena, kuvion 13 laitteesta, ja kuvio 15 esittää, kuviota 3 vastaavalla tavalla, ripustus-pisteiden ja tartuntapisteiden keskinäistä sijaintia valmistettaessa lasilevyä kuviossa 13 ja 14 esitetyllä laitteella.

65767

Keksinnön mukaista menetelmää ja laitetta voidaan käyttää kuviota 1 vastaavassa pystysuorassa taivutus- ja jäykistyslaitteessa.

Pystysuora jäykistusuuni 1 käsittää sivuseinämät 2 ja katon 3, jotka on tehty tavanomaisesta tulenkestomateriaalista. Uunin pohjan rajaa pitkänomainen aukko 4, joka on tehty uunia tukevaan pohja-levyyn 5. Aukkoon on järjestetty tavalliseen tapaan sen sulkeva liikkuva suljin.

Ajoneuvon tuulilasin kaarevaa muotoa vastaavaksi taivutettava natronkalkkikvartsilasi leikataan haluttuun muotoon (kuvio 2), sen reunat viimeistellään sileiksi, minkä jälkeen levy ripustetaan pihti tankoon 7 sarjalla, jossa on kuusi pihtiripustusyksikköä 8, jotka sijaitsevat pihtitangossa 7 ja jotka on järjestetty etukäteen määrätyin välein toisiinsa nähden symmetrisesti, ts. pihtitangon keskustan kummallekin puolelle kolme yksikköä (kuvio 2). Jokaisessa pihti-ripustusyksikössä on ripustin 9 pihtiparia 10 varten, ja pihtien 10 leukoihin kiinnitetyt kärjet tarttuvat lasilevyn 6 yläreunaan sarjana, joka käsittää tartuntapisteet 11, 12, 13, 14, 15 ja 16 lasilevyn yläreunaan tietyin välein järjestettyinä. Myös kuviossa 3 nähdään tartuntapisteet 11-16 tasaisessa lasilevyssä 6. Pihtiparit 10 ovat tavanomaista mallia ja sulkeutuvat lasilevyn 6 painon vaikutuksesta levyn ollessa pihtien kärkien välissä.

Pihtitanko 7 on ripustettu tavanomaiseen nostolaitteeseen (ei kuviossa) ja se liikkuu pystysuorissa ohjauskiskoissa 17, jotka suuntautuvat alaspäin uunista ja ohjaavat pihtitangon 8 nousemista ja laskeutumista.

Taivutusosapari 18 on sijoitettu lasilevyn liikerataan levyn siirtyessä alas uunista lasin taivutuslämpötilaan tapahtuneen kuumentamisen jälkeen. Taivutusosat on sijoitettu ns. taivutuskammioon 19, joka kuumennetaan kuumalla kaasulla, joka syötetään putkia 20 pitkin. Kammion 19 sisäosassa olevat taivutusosat 18 pidetään samassa lämpötilassa kuin kuuma lasilevy 6 sen tullessa kammioon 19.

Osat 18 on kiinnitetty varsiin 21, ja osien 18 pintojen vastaava kaarevuus rajaa sen kaarevuuden, jonka lasi 6 saa heti taivutus-osien 18 avauduttua. Pihtitanko 7 on sijoitettu siten, että sen keskusta on taivutusosien pystysuorassa symmetriatasossa (keskellä) pihteihin ripustetun lasilevyn 6 keskiviivan ollessa myös tässä tasossa .

9 65767

Kuumennetun taivutuskammion 19 lattiassa oleva poistoaukko 22 johtaa lisäkuumennuskammioon 23, joka on sijoitettu kammion 19 lattian alle. Kammion 23 seinämiin on sijoitettu sähkökuumentimet 24 ja ne suuntautuvat taivutetun lasilevyn pintoihin tämän siirtyessä alas taivutuskammiosta 19. Ohjauskiskot 17 suuntautuvat alas lisäkuumennuskammion 23 läpi. Kun taivutettu lasilevy siirtyy alaspäin kammion 23 läpi, se kuumennetaan koko vahvuudeltaan sen taivu-tuslämpötilaa korkeampaan lämpötilaan ennen sen jäähdyttämistä, mikä tapahtuu lasin pintojen ja jäähdytysaineen välisen kosketuksen avulla.

Ohjauskiskot 17 suuntautuvat alaspäin poistoaukkoon 25, joka on tehty lisäkuumennuskammion 23 lattiaan, yläpäästään avonaisen nelikulmaisen säiliön 26 yläpäähän. Säiliö 26 sisältää jäähdytys-aineen, joka on kaasuleijupeti 27 ja käsittää rakeista tulenkestävää materiaalia, esim. ΐ-aluminiumoksidia tai alumiinitrihydraattia. Po. materiaali pidetään rauhallisessa tasaisesti jakautuneessa (raema-teriaalifluidaatio) tasaisella kaasuvirtauksella, joka suuntautuu ylöspäin mikrohuokoisen kalvon 28 läpi. Kalvo 28 on kiinnitetty säiliön 26 pohjaan varastotilan 29 yläpuolelle, johon po. kaasu syötetään. Säiliö 26 on asennettu ns. saksinostopöytään 30 ja sitä lasketaan alaspäin käsiteltävän lasilevyn kuormausta ja purkamista varten.

Kuusi tartuntapistettä 11-16 on järjestetty tarkasti lasin yläreunaan. Kuvion havainnollistamassa esimerkissä ne on sijoitettu symmetrisesti, ts. kolme lasilevyn keskipisteen kummallekin puolelle. Tartuntapisteiden määräämistä selostetaan myöhemmin eri esimerkin avulla. Pihtiripustusyksiköt 8 on järjestetty vastaavasti symmetrisesti myös lasilevyn keskiviivan kummallekin puolelle.

Jokaisessa pihtiripustusyksikössä 8 on ripustuspiste, johon sen ripustin 9 on ripustettu. Kun lasilevyä katsotaan vasemmalta puolelta (kuviot 2 ja 3), nähdään kuusi ripustuspistettä 32, 33, 34, 35 ja 37 käsittävä sarja, kolme pistettä lasilevyn keskiviivan kummallakin puolella. Kaikki ripustuspisteet liikkuvat pystysuunnassa, niissä on vastapainot ja ne voidaan säätää poikittain lasilevyyn nähden myöhemmin selostettavalla tavalla. Ripustuspisteet 33 ja 36 voivat liikkua kuitenkin vain rajoitetusti pystysuunnassa. Ripustuspisteet sijoitetaan pihtitankoon nähden mieluimmin siten, että ripustin ja pihdit, jotka liittyvät jokaiseen ripustuspistee-seen, ovat pienessä kulmassa pystysuoraan tasoon nähden (esim. 10° tai vähemmän).

65767 10

Kaikki ripustusyksiköt ovat rakenteeltaan samanlaisia. Ensimmäistä yksikköä, jossa on ripustuspiste 32, havainnollistetaan yksityiskohtaisesti kuviossa 4 ja 5.

Pihtitanko 7 on umpimateriaalipalkki ja siinä on jokaista ripustusyksikköä kohden kaksi reikää pultteja 38 ja 39 varten. Pulttien alapäät on kierretty kiilalohkoihin 40 ja 41 pihtitangon alapinnan alapuolella.

Lohkot 40 ja 41 liikkuvat kiilaurassa 42 nelikulmaisessa ri-pustuslohkossa 43. Siinä (43) on ylemmät reunalaipat 44, jotka menevät pihtitangon 7 sivupintojen ympäri. Kun lohkot 40 ja 41 on irrotettu kiertämällä irti pultit 38 ja 39, ripustuslohkon 43 sijainti tangossa 7 voidaan säätää yhdensuuntaiseksi tangon kanssa siirtämällä lohkoa 43 lohkoihin 40 ja 41 nähden. Kun lohko 43 on saatu sopivaan kohtaan, pultit 38 ja 39 kiristetään, jolloin lohkot 40 ja 41 kiristävät ripustuslohkon 43 ylöspäin, pihtitangon 7 pohjapintaan. Lohkon 43 alapintaan on hitsattu poikittaislohko 45. Siinä on alaspäin avautuva kiilaura 46, jossa lohko 47 liikkuu. Lohkossa 47 on jalka 48, joka suuntautuu alaspäin lohkon 45 avonaisen pohjan läpi.

ylösalaisin käännetyn U:n muotoisessa siltakappaleessa 49 on ristiosa 50, jossa on syvennys liukuosan 47 jalkaa varten ja kiinnitetty liukuosaan 47 (lohkoon) pultilla 51, joka on kierretty ylöspäin lohkon 47 keskellä olevaan reikään. Ristikappale 50 pääsee pyörimään lohkoon 47 ja myös lohkoon 45 nähden. Liukuosan 47 asento lohkossa 45 ja ristiosan 50 kulma-asento lohkoon 45 nähden lukitaan kiristämällä pultti 51.

Siltakappaleessa 49 on kaksi jalkaa 52 ja 53. Niiden alapäässä on syvennykset, joihin on sijoitettu tukiosa 54. Se menee molempien jalkojen 52 ja 53 yli ja on kiinnitetty niihin pulteilla 55. Tukiosassa 54 on kaksi pystysuoraa veitsireunaa 56 ja 57, jotka sijaitsevat U-profiilin jalkaosissa 52 ja 53 jalan 53 sivulaippojen 58 ja 59 sekä jalan 53 sivulaippojen 60 ja 61 välissä.

Pidinlanka 62, jonka toimintaa selostetaan hieman myöhemmin, on kiinnitetty tukiosan 54 keskelle. Tukiosaan 54 on sijoitettu myös vipu 63. Se on poikkileikkaukseltaan nelikulmainen, koneistettu lohko, jossa on pyöreä aukko 64, joka ulottuu sivusta sivuun. Aukkoon 64 on hitsattu lieriönmuotoienn tukiosa 65, joka on katkaistu, niin että se muodostaa ylösalaisin käännetyn V:n muotoisen tukiosan 66, johon vipu 63 liittyy. Veitsireunat 56 ja 57 tarttuvat tukiosaan 66 11 65767 vivun kummallakin puolella. Tukiosan 65 yläpuolelle vivun 63 kanteen on hitsattu asemointilevy 67. Kun siltakappaletta 49 käännetään, tukiosa 54 kääntyy pihtitankoon nähden ja kääntää vipua pystyakselissa. Vivun 63 toisessa päässä on ripustuspiste 32 ripustinta 9 varten. Po. ripustuspisteen rajaa tällöin kupin muotoinen laakeri 68, joka on kiinnitetty vivun läpi menevään aukkoon 69. Laakerin 68 pohjan läpi on tehty kartiomainen aukko 70 alaspäin. Ripustimen 9 joustava ripustus käsittää kierretyn vaijerin 71. Siinä on laakeri-pallo 72, joka menee tiiviisti kuppilaakeriin 68. Vaijerin 71 yläpää on kiinnitetty kiinnitysosaan 73, johon pallo 72 tukeutuu. Vaijerin alapää on puristettu koukkuosan 74 yläpäähän. Osan 74 alapäässä on koukku 75, johon pihdit 10 ripustetaan. Käytettäessä joustavaa vaijeriripustusta 71, ja aukon 70 ollessa alaspäin avautuva kartio, ripustin 9 pääsee liikkumaan melkein esteettä vipuun 63 nähden aukon 70 kartiokulmassa.

Vastapaino 76 on ripustettu vivun 63 toiseen varteen. Vivun toisen pään läpi on tehty muotoiltu aukko, jossa on ylempi laakeri-osa 77 ja alempi, alaspäin suuntautuva kartio-osa 78. Painonkanna-tin, jossa on pyöreä pohja 79 ja joka on kiinnitetty tangon 80 pohjaan, on ripustettu vivun 63 em. päähän joustavalla ripustuksella. Siihen kuuluu lyhyt kierretty vaijeri 81, jonka alapää on puristettu upporuuvilla 82 tangon 80 yläpäähän. Yläpää käsittää taas pallon 83, joka tukeutuu vaijerin 81 loppupäähän 84. Pallo 83 tukeutuu kartionmuotoiseen laakeripintaan 85 em. vivun läpi menevän aukon yläosan 77 pohjassa.

Tangon 80 yläpäähän on porattu reikä 85a pohjasta lähtien, ja pidinlangassa 62, joka on kiinnitetty tukiosaan 54, on ylöspäin suuntautuva pää, joka menee löysästi reikään 85a. Lanka 62 tukee painonkannatinta ja siinä olevia painoja, jos sen ripustusvaijeri 81 ei jostain syystä toimi. Painot 87, joissa on vaijerin 81 ympärille menevät säteen suuntaiset urat, on kiinnitetty kannattimeen 79, 80 vastapainon suuruuden määrittämiseksi.

Ripustusyksikköä koottaessa ripustin 9 (pihtejä varten), jossa on kupin muotoinen laakeri 68, joka on kiinnitetty kierteillä vaijeriin 71, pannaan paikalleen aukkoon 69 työntämällä vaijeri vipun päähän tehtyyn aukkoon 88 ja puristamalla laakeriosa 68 sitten alaspäin aukkoon 69. Vastaavasti vastapainon ripustusvaijeri 81 menee vivun 65767 12 toiseen päähän tehdyn aukon 89 läpi, joka liittyy aukkoon 77, 78.

Kun ripustusyksikkö on koottu ja sijoitettu paikalleen pihtitankoon, mutta ennen kuin pihdit tarttuvat lasilevyyn, vipu 63 siirtyy alas vastapainon vaikutuksesta. Sen kääntyminen on kuitenkin rajoitettu, koska levy 67 koskettaa laippoihin 59 ja 61.

Löysäämällä pultit 38, 39 ja 51 voivaan määrätä ripustuspis-teen 32 tarkka asento. Tämä ripustuspiste 32 on nimittäin se piste, jossa pallo 72 menee aukon 7Q suuosaan. Säätö suoritetaan siirtämällä lohkoa 43 kiilakohkoissa 40 ja 41 samoin siirtämällä liukuosaa 47 kiilaurassa 46 ja tarvittaessa kääntämällä ristiosaa 50 pultissa 51. Kun ripustuspisteellä 32 on haluttu asento pihtitankoon nähden, pultit 38, 39 ja 51 kiristetään.

Kolmas, neljäs ja kuudes ripustusyksikkö, joissa on ripustus-pisteet 34, 35 ja 37 vastaavat rakenteeltaan edellä kuvioihin 4 ja 5 viittaamalla selostettua. Vivun 63 pyörimisliikkeen raja-arvo määräytyy tällöin levyn 67 koskettaessa sillan jalkojen laippoihin 59, 61 tai 58, 60. Ripustuspisteet 33 ja 36 määrätään sen sijaan rajoittamalla ao. ripustuspisteet käsittävän vivun 63 varren kääntö-liikettä. Kiinnityslaitteeseen kuuluu ylösalaisin käännetyn U:n muotoinen irrotettava rengas 90, joka on merkitty katkoviivoilla kuvioon 5. Rengas 90 on sijoitettu kääntöpisteen 33 tai 36 käsittävän vivun varren päälle ja kiinnitetty pultteihin 55, jotka kiinnittävät tukiosan 54 paikalleen. Renkaan 90 ylemmän ristiosan alapinnassa on veitsireuna 91, joka toimii rajoittimena ja estää vivun varren kääntymisen ylöspäin. Vastapaino 76 pitää vipuvarren veitsireunan 91 tasalla ja määrää siten ripustuspisteen 33 tai 36 asennon.

Vaijerin 71 ja pihtien ripustimen 74 pituuden on vaihdeltava, jotta lasilevyn yläreuna saadaan muodoltaan kuvioiden 2 ja 6 vastaavaksi .

Kuviossa 3 nähdään, kuinka ensimmlinen ja kuudes pihtiripus-tusyksikkö on kiinnitetty pihtitankoon niiden ripustuspisteiden 32 ja 37 ollessa lasilevyn 6 edessä edestä katsottuna (kuvio 2) ja vastapainojen 76 ollessa levyn 6 takana. Kolmas ja neljäs ripustus-yksikkö on kiinnitetty pihtitankoon niiden ripustuspisteiden 34 ja 35 ollessa tällöin levyn 6 takana ja niiden vastapainojen taas levyn edessä. Kiinteät ripustusyksiköt, nimittäin toinen ja viides yksikkö, säädetään niin, että niiden ripistuspisteet 33 ja 36 ovat juuri 13 65767 levyn 6 takana ja niiden vastapainot levyn edessä.

Tasaiseen lasilevyyn kohdistuvan erillisen voiman suuruus ja suunta jokaisessa tartuntapisteessä 11 ja 16 määräytyvät ripustimien ja pihtien painon mukaan, edelleen ripustuspisteiden 32 ja 37 asennon (tartuntapisteisiin 11 ja 16 nähden) ja lopuksi vapaiden ripustusyksiköiden vastapainojen massan mukaan. Jokaisen vapaan ripustusyksiköiden vastapainon massa määrää siis ao. ripustusyksik-köön kiinnitettyyn tartuntapisteeseen kohdistuvan voiman pystysuoran komponentin. Kun vapaasti ripustettu kuuma lasilevy taipuisille etukäteen määrättyyn kaarevaan muotoon, tartuntapisteiden asennot ripus-tuspisteisiin nähden muuttuvat, ja lasiin tartuntapisteissä kohdistuvien voimien suuruudet ja suunnat vaihtelevat lasin muodon muuttuessa. Tämä merkitsee sitä, että lasilevyyn vaikuttavan kokonais-voimajärjestelmän vaikutus levyn muodon muuttuessa vähenee levyn lähestyessä sille etukäteen määrättyä kaarevuutta.

Mikäli pihtitanko 7 pääsee pyörimään tai vääntymään pystytasossa jonkin verran, jolloin ripustusyksiköt 8 siirtyvät hieman pystysuunnassa, syntyy ripustuspisteissä 32, 34, 35 ja 37 kompensoiva pystyliike, joka johtuu tasapainotettujen vipujen (tukevat em. ripustuspisteitä) kääntymisestä, niin että itse asiassa sama voima vaikuttaa edelleenkin lasilevyyn jokaisessa tartuntapisteessä. Lasin ripustus on tällä tavoin tehokkaasti kytketty irti pihtitangosta häiriöiden varalta, jollaisia syntyy esim. tangon pyöriessä tai vääntyessä.

Koska jokaisessa ripustusyksikössä ripustuspiste, esim. ensimmäisen yksikön ripustuspiste 32, tukipiste 56, 57 ja se piste, josta vastapaino 76 on ripustettu vivun toiseen varteen ovat suorassa linjassa, lasi on neutraalissa tasapainotilassa. Tämä tarkoittaa sitä, että vivun 63 kulman mahdollisesti muuttuessa joko pihtitangon liikkumisesta (esim. taipuminen) tai lasin liikkumisesta johtuen suorasta pinnasta kaarevaksi pinnaksi tapahtuvan taivutuksen aikana, lasiin tartuntapisteissä vaikuttavat pystysuorat voimakomponentit eivät muutu.

Tartuntapisteiden 11-16 sijainti ripustuspisteisiin 32-37 nähden voidaan ilmaista vaakasuorina etäisyyksinä x ja y kuviossa 3 esitetyissä suunnissa suorina kulmina. Määrättäessä ripustuspisteiden ja tartuntapisteiden paikkoja, kun laite säädetään muodoltaan tiettyä tyyppiä olevan lasilevyn valmistusta varten, käytetään ns. toistuvaa sovitusmenetelmää (iterative trial and error process).

65767 14

Eräässä sovellutuksessa menetellään tällöin niin, että tar-tuntapisteet 11-16 valitaan alustavasti jakamalla tasainen lasilevy painoltaan yhtä suuriin alueisiin, aina yksi pihtiosa 10 jokaista tällaista aluetta kohden. Jokainen pihtiosa 10 sijoitetaan tällöin siten, että sen tartuntapiste (-kärki) on aivan sen lasi-levyalueen painopisteen yläpuolella, jonka paino tulee ao. pihtien osalle.

Vastapainot valitaan sitten niin, että levyn paino jakautuu tasaisesti ripustusyksiköiden osalle. Tämän jälkeen ripustusyksiköi-den sijaintipaikat pihtitangossa säädetään siten, että ripustuspis-teet 32-37 ovat suunnilleen lasilevyn (kun se on taivutettu) yläreunan halutun kaarevuuden 6' yläpuolella ja lisäksi niin, että jokaiseen ripustuspisteeseen liittyvät pihdit ja ripustin ovat määrätyssä pystytasossa, joka on kohtisuora lasilevyn tasoon nähden.

Kun em. säätö on suoritettu, lasilevy kuumennetaan muotoilu-lämpötilaan, joka tässä sovellutuksessa vastaa valmistuksessa käytettävää taivutuslämpötilaa. Esimerkiksi taivutettaessa ja jäykistettäessä 2,3 mm vahvuista lasilevyä taivutuslämpötila on n. 550°C-650°C, tavallisesti kuitenkin 600°C.

Taivutuskammion 19 taivutusosat 18 pidetään tässä lämpötilassa. Kun kuuma lasilevy on taivutettu taivutusosien välissä, ne avautuvat ja pihteihin ripustettu kuuma, taivutettu lasilevy lasketaan lisäkuumennuskammion 23 kautta säiliössä 26 olevalle jäähdytys-aineleijupetille (fluidised bed of chilling medium).

Lisäkuumennuskammiossa 23 kuuma, taivutettu lasilevy kuumennetaan taivutuslämpötilasta karkaisulämpötilaan, joka voi olla 620°C - 720°C. 2,3 mm vahvuiselle lasille, jonka taivutuslämpötila on 600°C, sopiva karkaisulämpötila lasin siirtyessä alaspäin lisä-kuumennuskammioon on ehkä 650°C. Karkaisulämpötila riippuu kuitenkin siitä jännityksestä, joka halutaan saada lasiin.

Kun taivutettu ja jäykistetty lasilevy, joka on nyt ripustettuna jäähdytyspetillä, on jäähtynyt niin paljon, että sitä voidaan käsitellä, se otetaan pois petiltä ja sen muoto tarkastetaan ao. laitteella, jolla saadaan selville, onko levyn yläreuna taipunut mahdollisesti liikaa tai liian vähän.

Mikäli yläreunan todetaan taipuneen liikaa, ripustuspisteitä 32-37 siirretään y-suunnassa hieman lähemmäksi pihtitankoa. Jos lasin yläreuna ei ole taipunut riittävästi, pihtiripustuspisteitä 32-37 säädetään y-suunnassa siten, että ne tulevat hieman kauemmaksi pihti-tangosta .

6 5 7 6 7 15

Kun em. menetelmillä on läydetty sopiva säätö, niin että lasilevyn yläreunan muoto on suunnilleen oikea, tarkistetaan levyn alareunan muoto. Jos alareuna on taipunut liikaa, tartuntapisteitä 11-16 ja ripustuspisteitä 32-37 voidaan siirtää kauemmaksi x-suun-nassa levyn sivuihin päin ja/tai vastapainoja voidaan säätää niin, että ripustuspisteisiin 34 ja 35 liittyvien pihtien osalle tuleva lasilevyn paino saadaan pienemmäksi. Samalla lisätään pisteisiin 32 ja 37 liittyvien ulompien pihtien osalle tulevaa painoa.

Mikäli lasilevyn alareuna ei ole taipunut riittävästi, tartuntapisteitä ja ripustuspistettä voidaan siirtää x-suunnassa lähemmäksi toisiaan lasin keskustaan päin, tai painojakautumaa muutetaan säätämällä vastapainot uudestaan, ts. lisäämällä pisteisiin 34 ja 35 liittyvien pihtien osalle tulevaa painoa ja vähentämällä ulompien pihtien osalle tulevaa painoa. Nämä toimenpiteet toistetaan niin monta kertaa, että levyn alareunan muoto on suunnilleen oikea.

Tämän jälkeen levyn yläreuna tarkistetaan uudestaan. Tällöin voidaan suorittaa vielä pieniä lisäsäätöjä siirtämällä joitakin tai kaikkia ripustuspisteitä 32-37 lähemmäksi pihtitankoa ja kauemmaksi siitä y-suunnassa. Mahdolliset poikkeamat saadaan tällä tavoin eliminoiduiksi.

Nämä toimenpiteet toistetaan useiden, peräkkäin käsiteltävien lasilevyjen avulla, kunnes säätö on sellainen, että valmiiksi taivutetun lasin ylä- ja alareunan kaarevuus on suunnilleen oikea.

Tämän jälkeen lasilevy tarkistetaan vielä kerran, jotta saadaan selville, pyrkiikö sen yläreuna pullistumaan tai litistymään tartuntapisteiden välissä. Tällaisia vikoja voi nimittäin syntyä kuumennettaessa lasia uunissa 1, eikä niitä pystytä poistamaan taivutusvaiheen aikana.

Valmiiksi taivutetun lasilevyn yläreunassa mahdollisesti esiintyvät pullistumat voidaan eliminoida suorittamalla tartunta-pisteiden ja ripustuspisteiden sijainnissa edellä selostetut säädöt, ts. korjattaessa levyn alareunan liian vähäistä taivutusta. Mikäli nämä liian vähäistä alareunan taivutusta koskevat säädöt on kuitenkin jo suoritettu, levyn yläreunan pullistumat on kätevämpi poistaa säätämällä pihtien ja ripustimien kaltevuudet kohtisuoraan tasoon nähden kuviossa 2 edestä katsottuna esitetyllä tavalla. Tällöin levyn yläreunan jännitys kasvaa juuri sopivasti.

65767 16

Levyn yläreunan litistyminen (kokoonpuristuminen) voidaan eliminoida suorittamalla edellä mainitut, alareunan liian vähäiseen taivutukseen liittyvät säätötoimenpiteet. Mikäli tällaiset säädöt, ts. tartuntapisteiden ja ripustuspisteiden siirtäminen lasin keskustaan päin, tai painon jakautumista koskevat säädöt eivät riitä, säädetään ripustimien ja pihtien kaltevuudet kohtisuoraan tasoon nähden (kuvio 2, edestä), niin että levyn yläreunan jännitys pienenee sopivasti.

Tässä menettelyssä taivutusosia käytetään lasilevyn taivuttamiseen etukäteen määrättyyn kaarevuuteen, joka on tällöin sellainen, että valmiiksi taivutetun lasin lisäkäsittelyjen jälkeen (tässä tapauksessa lisäkuumentaminen ja karkaisu) levy saa siltä edellytetyn lopullisen muotonsa lasin jäähtyessä ympäristön lämpötilaa vastaavaan lämpötilaan.

Taivutettu lasilevy on erittäin herkkä siihen kohdistuville voimille, kun se lisäkuumennetaan sen taivutuslämpötilaa korkeampaan karkaisulämpötilaan. Lasilevyyn voi kohdistua esimerkiksi painovoimia, jotka pyrkivät muuttamaan sen valmista, kaarevaa muotoa. Tar-tuntapisteissä lasiin kohdistuvat jäännösvoimat voivat tämän vuoksi olla sellaisia, että ne 'vastustavat' lasin pyrkimystä muuttaa lopullista muotoaan painovoimien vaikutuksesta johtuen.

Tartuntapisteiden alustavassa säädössä ripustuspisteisiin nähden tämä on otettu huomioon siten, että vaakasuorat voimakompo-nentit, jotka vaikuttavat tartuntapisteissä sekä tangentin suuntaisesti että kohtisuoraan valmiiksi taivutettuun lasiin nähden, vastustavat ripustetun lasin vääristymistä painovoimista johtuen.

Lasiin tartuntapisteissä kohdistuvat jäännösvoimat edistävät sen vuoksi kokonaisvoimajärjestelmää, joka vaikuttaa lasiin sen taivuttamisen jälkeen, taaten näin sen, että taivutettu lasi saa sille halutun lopullisen muotonsa, kun se karkaistaan ja jäähtyy ympäristön lämpötilaan.

Kun tartuntapisteiden ja ripustuspisteiden säätö pihtitankoon nähden on saatu sopivaksi, ripustuspisteiden sijaintikohdat niihin tartuntapisteisiin nähden, joihin ne on kiinnitetty ao. ripustimella (joustavat liitännät) ja pihdeillä, ovat sellaiset, että voimat, jotka kohdistuvat tasaisen lasilevyn 6 yläreunaan tartuntapisteissä 11-16, käsittävät - vaikuttaessaan levyn 6 tasossa kuvion 7 esittämällä tavalla - pystysuoria komponentteja Fz, jotka tulevat levyn painoa, sekä vaakasuoria komponentteja Ft levyn tasossa, joiden pää- 17 65767 asiallisena tehtävänä on säilyttää levyn 'pehmeä' kaarevuus, nimenomaan sen yläreunassa, kun levy kuumennetaan ja kun se on taivutettu .

Vaakasuorat tasokomponentit Ft, joiden kuviossa 7 esitetään vaikuttavan ulospäin levyn yläreunan pitämiseksi jännitettynä, voidaan ao. säätöjen avulla saada vaikuttamaan sisäänpäin, jolloin ne vastustavat levyn yläreunan litistymispyrkitystä. Komponentti Ft voi toimia siten, että se pitää levyn yläreunan jännitettynä joissakin kohdissa ja taas puristettuna muissa kohdissa levyn käsittelyvaiheen aikana.

Tartuntapisteissä vaikuttavilla voimilla on myös vaakasuoria komponentteja Fn, jotka vaikuttavat levyn tasosta poiketen kohtisuoraan po. tasoon nähden, kuten kuvioon 8 viittaamalla selostetaan.

Kuvio 8 havainnollistaa voimakomponentteja lasilevyn tasossa ja sen tasosta poiketen tartuntakohdissa 11 lasilevyn ollessa tasainen ja myös silloin, kun se on kaareva. Näitä komponentteja voidaan pitää lähinnä Ft-komponenttina, joka vaikuttaa määrätyssä tangentti-tasossa lasiin nähden tartuntapisteessä 11, ja Fn-komponenttina, joka vaikuttaa lasin tasosta poiketen kohtisuoraan tangenttitasoon nähden tartuntapisteessä. Komponentit Ft' ja Fn' vaikuttavat taivutettuun lasilevyyn 6', kun tartuntapiste on kohdassa 11'.

Tässä esimerkissä ripustuspisteen 32 ja tartuntapisteen 11 keskinäiset asennot ovat tasaisessa levyssä 6 sellaiset, että tasosta poikkeava voimakomponentti Fn', joka vaikuttaa taivutettuun levyyn jokaisessa tartuntapisteessä taivutusosien (-terien) ollessa avoinna, on pieni voima. Nämä pienet voimat vaikuttavat jatkuvasti vapaasti ripustettuun kuumaan, taivutettuun lasilevyyn, joka on muodoltaan muuttuvssa tilassa ja joka lasketaan alas lisäkuumennuskammion 23 kautta jäähdytyspetiin 27 siten, että siihen mennessä, jolloin taivutettu lasi on jäykistynyt ja jäähtyy ympäristön lämpötilaan jäähdy tyspe tiliä, se on saanut lopullisen kaarevan muotonsa ja on jäähtynyt jo niin paljon ettei lämpökutustiminen pysty muuttamaan sen muotoa.

Tasosta poikkeavat voimakomponentit Fn' ovat näin ollen osa dynaamista kokonaisvoimajärjestelmää, joka vaikuttaa lasiin koko sen käsittelyvaiheen ajan, koska sen viskositeetti on sellainen, että lasin muoto voi muuttua siihen tartuntapisteissä vaikuttavien erillisten voimien vuoksi ja painovoimien lasiin synnyttämien taivu tusmomenttien vaikutuksesta.

65767 18

Levyyn kohdistuvan kokonaisvoimajärjestelmän vaikutus levyn muodon muuttuessa vähenee levyn lähestyessä sille etukäteen määrättyä kaarevaa muotoa, ja lasin jäähdyttyä sitten niin paljon, ettei em. muodonmuutos ole enää mahdollinen, esiintyy tavallisesti vain pieniä muodonmuutoksia lämpökutistumisesta johtuen. Tämä pätee lasin ollessa sekä lämpökäsittelyprosessissa että lämpöjäykistys-vaiheessa.

Lämpökarkaistun, halutun kaarevuuden omaavan lasilevyn valmistusta keksinnön mukaisella menetelmällä voidaan havainnollistaa viittaamalla kuvion 1 mukaiseen laitteeseen, jolla kuvioiden 2 ja 3 mukainen tasainen lasilevy 6 taivutetaan kuvioissa 3 ja 6 esitettyyn kaarevaan muotoon 6', minkä jälkeen valmiiksi taivutettu lasi lisäkuumennetaan sen laskeutuessa alas kammion 23 läpi, kaarevan lasin lämpökarkaisun tapahtuessa taas karkaisemalla se jäähdytys-petissä 27.

Tasainen lasilevy 6 on natronkalkkikvartsilasia, ja sen leveys yläkulmien välistä mitattuna on 703 mm ja korkeus keskiviivan 98 kohdalla 645 mm. Levyn vahvuus on 2,3 mm ja paino 5 kg.

Saksinostopöytä 30 lasketaan alas, pihtitanko 7 lasketaan ohjauskiskon 17 pohjaan saakka, ja kuusi pohtiparia 10 tarttuu lasilevyn 6 yläreunaan.

Ripustuspisteiden 32, 33, 34, 35, 36 ja 37 sijaintikohdat, jotka on määrätty säätämällä pihtiripustusyksiköt pitkittäis- ja poikittaissuunnassa pihtitangossa, voidaan ilmaista (kuvio 3) niiden etäisyytenä vaakasuorassa x-suunnassa pihtitangon 7 poikittaisesta symmetriatasosta P (keskellä), ja niiden etäisyytenä vaakasuorassa y-suunnassa pihtitangon 7 pitkittäisestä symmetriatasosta (keskellä) . Säädöt määritettiin em. toistosäätömenettelyllä.

Ripustuspisteet 32 ja 37 sijaitsevat 716 mm:n x-etäisyydellä tason Pfc kummallakin puolella ja 87 mm:n y-etäisyydellä tason P^ edessä. Ripustimen pituus ripustuspisteistä 32 ja 37 tartuntapistei-siin 11 ja 16 on 550 mm.

Ripustuspisteet 33 ja 36 sijaitsevat 459 mm:n x-etäisyydellä tason Pfc kummallakin puolella ja ovat tasossa P^ aivan pihtitangon 7 pituussuuntaisen keskiviivan alapuolella. Ripustimen pituus ripustuspisteistä 33 ja 36 tartuntapisteisiin 12 ja 15 on 590 mm.

19 65767

Ripustuspisteet 34 ja 35 sijaitsevat 143 mm:n x-etäisyydellä tason Pt kummallakin puolella ja 28 mm:n y-etäisyydellä tason P1 takana. Ripustimen pituus ripustuspisteistä 34 ja 35 tartuntapis-teisiin 13 ja 14 on 550 mm.

Tartuntapisteiden 11, 12, 13, 14, 15 ja 16 asento voidaan ilmaista niiden etäisyytenä vaakasuorassa x-suunnassa lasilevyn kohtisuorasta keskiviivasta 98, joka on pihtitangon kohtisuorassa sym-metriatasossa P (keskellä) ja taivutusosien 18 kohtisuorassa sym-metriatasossa (keskellä). Tartuntapisteet 11 ja 16 ovat 619 mm:n x-etäisyydellä keskiviivan 98 kummallakin puolella, tartuntapisteet 12 ja 15 ovat 414 mm:n x-etäisyydellä keskiviivan 98 kummallakin puolella, ja tartuntapisteet 13 ja 14 ovat 143 mm:n x-etäisyydellä keskiviivan 98 kummallakin puolella. Näin säädettynä tasainen lasilevy 6 on vapaasti ripustettu 4 mm tason P^ eteen kuvion 3 esittämällä tavalla.

Kaikki ensimmäisen, toisen, viidennen ja kuudennen ripustus-yksikön ripustimet ja pihdit ovat aluksi pienessä kaltevassa kulmassa edestä katsottuna kuvion 2 havainnollistamalla tavalla (kulma on tosin esitetty hieman liioiteltuna) ja sivusta katsottuna esitettynä yhtenäisin viivoin kuvioissa 9 ja 10.

Kolmannen ja neljännen ripustusyksikön ripustimet ja pihdit ovat aluksi pystysuorassa (edestä katsottuna) ja pienessä kulmassa pystytasoon nähden sivusta katsottuna (kuviossa 11, liioiteltuna).

Ensimmäisen ja kuudennen ripustusyksikön ripustimet ja pihdit on kalistettu sisäänpäin x-suunnassa keskiviivaa päin 8,5° kulmassa pystytasoon nähden (kuvio 2) ja vastaavasti taaksepäin y-suunnassa 7,2° kulmassa pystytasoon nähden (kuvio 9).

Toisen ja viidennen ripustusyksikön ripustimet ja pihdit on kallistettu sisäänpäin x-suunnassa lasilevyn keskiviivaa 98 päin 4,4° kulmassa pystytasoon nähden (kuvio 2) ja vastaavasti eteenpäin y-suunnassa 0,4° kulmassa pystytasoon nähden (kuvio 10).

Kolmannen ja neljännen ripustusyksikön ripustimet ja pihdit on kallistettu eteenpäin y-suunnassa 3,3° kulmassa kohtisuoraan tasoon nähden kuvion 11 esittämällä tavalla. Toisen ja viidennen ripustusyksikön vastapainot 76 ylipainotettiin, niin että ne pitävät ripustuspisteet 33 ja 36 käsittävät vipuvarret renkaiden 90 veitsi-reunojen 91 tasalla (renkaat 90 on kiinnitetty em. ripustusyksiköiden vipujen 63 yläpuolelle).

20 6 5 7 6 7

Ensimmäisen ja kuudennen ripustusyksikön vastapainot kuormitettiin siten, että voiman Fz pystysuora komponentti, joka vaikuttaa tartuntapisteissä 11 ja 16, oli 5,5 N.

Kolmannen ja neljännen ripustusyksikön vastapainot säädettiin siten, että voiman Fz pystysuora komponentti, joka vaikuttaa tartun-tapisteissä 13 ja 14, oli 11 N. Voiman Fz pystykomponentti, joka vaikuttaa tartuntapisteissä 12 ja 15, oli sen vuoksi 8,5 N.

Voimakomponentit Ft suunnattiin 0,82 N ulospäin lasilevyn sivuihin päin tartuntapisteissä 11 ja 16, ja 0,65 N ulospäin lasilevyn sivuihin tartuntapisteissä 12 ja 15. Tartuntapisteissä 13 ja 14 ei ole voimakomponentteja Ft. Näiden voimakomponenttien Ft koko-naisteho auttaa ripustetun lasilevyn yläreunan pitämistä jännitettynä.

Tasosta poikkeavat voimakomponentit Fn - kohtisuorassa ripustetun, tasaisen lasilevyn tasoon nähden - olivat 0,7 N tartuntapis-teiden 11 ja 16 edessä, 0,06 N tartuntapisteiden 12 ja 15 takana ja 0,64 N tartuntapisteiden 13 ja 14 takana.

Tartuntapisteisiin vaikuttavien voimien (jokaisen) suuruuden ja suunnan valinnasta on seurauksena, että tasainen lasilevy jännittyy po. voimien vaikutuksesta sille haluttuun muotoon ja pysyy muodoltaan osittain kaarevana siihen kohdistuvien jännitysten loppuessa.

Ripustettu, tasainen lasi nostetaan sitten nostolaitteella uuniin 1, jonka lämpötila on 850°C. Lasi kuumennetaan uunissa nopeasti taivutuslämpötilaan, joka on lähellä sen pehmenemispistettä, mieluimmin 550°C - 650°C:een, esimerkiksi 600°C:een. Kun lasi pehmiää uunissa, niin sen yläreunassa oleva tasovoima, joka johtuu voima-komponenteista Ft ja lasilevyssä esiintyvien taipumisliikkeiden komponenteista, vastustaa lasin yläreunan vääristymistä, ts. sen pullistumista tai litistymistä tartuntapisteiden välissä. Se koko-naisvoimajärjestelmä, joka vaikuttaa lasiin tämän alkaessa pehmitä ja johon kuuluvat myös tasosta poikkeavat voimakomponentit Fn, jotka vaikuttavat yhdessä lasin painosta johtuvien voimien kanssa, takaa taas sen, että vapaasti ripustettu, kuuma lasilevy saa sille etukäteen määrätyn kaarevan muodon, kun po. voimien suuruudet ja suunnat vaihtelevat lasin muodon muuttuessa. Lasin sivualueiden liikkuminen eteenpäin alkaa samanaikaisesti lasin keskialueen taaksepäin tapah- 21 65767 tuvan siirtymisen kanssa siinä vaiheessa, kun ripustimet ja pihdit alkavat kääntyä ripustuspisteissään lopullisiin asentoihinsa. Koska ripustimet ja pihdit on ripustettu joustavasti pallonivelripustus-kohtiin (kuviot 4 ja 5), voimien suuruudet ja suunnat voivat vaihdella vapaasti.

Kun lasi on ehtinyt kuumentua uunissa kauttaaltaan ao. tai-vutuslämpötilaan, se on tällöin saanut sille etukäteen määrätyn tasaisen välikaarevuuden.

Aukon 4 sulkeva suljin avautuu tässä vaiheessa, ja kuuma muotoiltu lasilevy lasketaan nostolaitteella avautuneiden taivutus-osien väliin. Taivutusosat puristuvat tähän jo osittain muotoiltuun levyyn ja taivuttavat sen lopulliseen kaarevaan muotoon 6'. Tämän jälkeen ripustimet ja pihdit kääntyvät sekä siirtävät tartuntapis-teet lopullisiin asentoihinsa 11', 12', 13', 14', 15' ja 16' tai ainakin hyvin lähelle niitä.

Kun levy on ollut taivutusosien välissä jonkin aikaa (tämä aika on suhteellisen lyhyt, esim. n. 0,5 - 2 sekuntia, alustavasta muotoilusta johtuen), taivutusosat avautuvat ja kuuma kaareva lasilevy 6' jää riippumaan vapaasti po. osien väliin. Lasi on vielä tällöin taivutuslämpötilassa, tässä esimerkissä 600 °C:ssa.

Kuvio 6 havainnollistaa edestä nähtynä kaarevaan lasiin 6' tarttuvien ripustimien 9 ja pihtien 10 lopullisia asentoja. Ripus-tuspisteisiin 32 ja 37 liittyvien ripustimien ja pihtien lopullinen sijainti esitetään katkoviivoin kuviossa 9. Samanlainen ripustus-pisteisiin 34 ja 35 liitettyjen ripustimien ja pihtien lopullinen sijainti esitetään kuviossa 11. Ripustuspisteisiin 33 ja 36 liittyvät ripustimet ja pihdit eivät siirry sanottavasti niille kuviossa 10 esitetyistä kaltevuuksista.

Ripustuspisteiden ja tartuntapisteiden keskinäinen sijainti on nyt sellainen, että voimakomponentit Ft* pitävät yhdessä lasissa olevien taipumisliikkeiden komponenttien kanssa taivutetun levyn yläreunan tasaisen kaarevana..

Tartuntapisteet 11' ja 16' sijaitsevat nyt 607 mm:n x-etäi-syydellä tason Pt kummallakin puolella (lasilevyn keskiviiva 98 on po. tasossa) ja 55 mm:n y-etäisyydellä tason edessä.

Tartuntapisteet 12' ja 15' ovat 405 mm:n x-etäi «syydellä tason Pfc kummallakin puolella ja 4 nutun y-etäisyydellä tason edessä.

Tartuntapisteet 13' ja 14' ovat 143 mm:n x-etäisyydellä tason 65767 22

Pt kummallakin puolella, ts. samalla etäisyydellä tasosta P kuin ripustuspisteet 34 ja 35. Tartuntapisteet 13' ja 14' ovat 18 mm:n y-etäisyydellä tason P^ takana, ts. tasosta katsottuna 10 mm ripus-tuspisteiden 34 ja 35 edessä.

Taivutuksen jälkeen ensimmäisen ja kuudennen ripustusyksikön ripustimet ja pihdit kallistuvat sisäänpäin x-suunnassa keskiviivaa 98 päin 9,5° kulmalla kohtisuoraan tasoon nähden, ts. 1° lisäys.

Po. osat kallistuvat taaksepäin y-suunnassa 2,8° kulmassa kohtisuoraan tasoon nähden 4,4° suuruisen kääntymisen jälkeen pystytasoon päin kuvion 9 esittämällä tavalla.

Toisen ja viidennen ripustusyksikön ripustimet ja pihdit kallistuvat levyn taivuttamisen tapahduttua sisäänpäin x-suunnassa lasin keskiviivaa 98 kohden 5,3° kulmassa; 0,9° lisäys. Po. osat jäävät eteenpäin kaltevaan asentoon y-suunnassa 0,4° kulmassa kohtisuoraan tasoon nähden.

Kun levy on taivutettu, kolmannen ja neljännen ripustusyksikön ripustimet ja pihdit jäävät edelleen pystysuoraan asentoon edestä katsottuna ja kallistuvat taaksepäin y-suunnassa 1,04° kulmassa kohtisuoraan tasoon nähden; 2,3° kääntyminen pystytasoon päin kuvion 11 esittämällä tavalla.

Ensimmäiseen, toiseen, viidenteen ja kuudenteen ripustusyksik-köön liittyvien ripustimien ja pihtien sisäänpäin suuntautuvan kaltevuuden lisäys kohtisuoraan tasoon nähden x-suunnassa saa aikaan tangentin suuntaisten voimakomponenttien Ft' kasvun, mikä puolestaan lisää lasin yläreunan jännitystä. Tämä jännityksen lisäys on progressiivinen ripustimien ja pihtien kääntyessä uusiin asentoihinsa lasin kuumentamis- ja taivutuskäsittelyn aikana tasosta poikkeavien voima-komponenttien Fn ja levyyn vaikuttavien painovoimien vaikutuksen alaisena.

Tasapainotettu ripustusjärjestelmä takaa sen, että kohtisuorat voimakomponentit Fz, jotka vaikuttavat tartuntapisteissä, jäävät ennalleen koko käsittelyprosessin ajaksi, niin että vapaasti ripustetun, taivutetun levyn saatua vakaan kaarevan muotonsa kohtisuorat voimakomponentit Fz' tartuntapisteissä 11' ja 16' ovat vielä 5,5 N, tartuntapisteissä 12' ja 15' vielä 11 N ja tartuntapisteissä 13' ja 14' vielä 8,5 N.

Tangentin suuntaiset voimakomponentit Ft' tartuntapisteissä 23 65767 11' ja 16' ovat kasvaneet lukemaan 0,95 N suuntautuen levyn sivuja päin, ja tangentin suuntaiset komponentit Ft' tartuntapisteissä 12' ja 15' ovat kasvaneet lukemaan 0,75 N suuntautuen levyn sivuja kohti. Tartuntapisteissä 13' ja 14' ei ole tangentin suuntaisia voimakomponentteja Ft'.

Levyyn kohdistuvan ja sen muotoa muuttavan kokonaisvoimajärjestelmän vaikutus vähenee progressiivisesti, kun vapaasti ripustettu, kuuma lasilevy lähestyy sille etukäteen määrättyä kaarevaa muotoa. Lopullisesti taivutetussa levyssä komponentit Fn' ovatkin nyt pieniä (0,2 N) ja vaikuttavat eteenpäin tartuntapisteissä 11' ja 16', 0,13 N (eteenpäin tartuntapisteissä 12' ja 15') sekä 0,2 N vaikuttaen samoin eteenpäin tartuntapisteissä 13' ja 14'.

Siihen saakka, kunnes levy tulee niin jäykäksi, etteivät tartuntapisteissä esiintyvät voimat vaikuta siihen, nämä jäännösvoi-mat - vaikkakin ne ovat pieniä - pitävät lasin kaarevana sen ollessa vielä kuuma ja lisäksi hyvin herkkä ao. voimissa tapahtuville muutoksille. Lisäksi po. voimat ovat sellaisia, että lasi saa lopullisen kaarevuutensa, kun sitä on jäähdytetty riittävästi muodonmuutosten estämiseksi valmistuksen tässä loppuvaiheessa.

Nimenomaan tasosta poikkeavat voimakomponentit Fn' tartunta-pisteissä 11' - 16' estävät levyn yläreunan kaarevuuden lisääntymisen .

Levyyn vaikuttavat kohtisuorat voimakomponentit Fz pysyvät muuttumattomina koko valmistusprosessin ajan tasapainotetun ripustus järjestelmän ansiosta. Sen sijaan voimakomponentit Ft' ja Fn', jotka muuttuvat hieman lasissa tapahtuvien muiden pienien muutosten mukana, vaikuttavat edelleen vapaasti ripustettuun, taivutettuun levyyn, kun tämä lasketaan alas lisäkuumennuskammion 23 läpi jäähdy-tyspetille 27 (karkaisusäiliössä 26), jonka saksinostopöytä 30 on tällä välin nostanut kuviossa 1 näkyvään asentoon. Säiliön 26 avoin yläpää on tällöin aivan kammiosta 23 tulevan poistoaukon 25 alapuolella .

Kammion 23 kuumentimet 24 on säädetty siten, että vapaasti ripustettu lasi kuumenee kauttaaltaan (siis koko vahvuudeltaan) taivu-tuslämpötilasta (60Q°C) sitä korkeampaan esikarkaisulämpötilaan. Määrätty lämpötilagradientti saadaan levyn korkeussuunnassa ohjaamalla nostolaitteen nopeutta siten, että levy liikkuu nopeammin, kun se 24 65767 lasketaan alas kammion 23 läpi. Levyä voidaan kiihdyttää sen laskeutuessa alas kammion 23 läpi siten, että sen alareunan lämpötila on 665°C ja yläreunan lämpötila vastaavasti 640°C levyn mennessä aukosta 25 jäähdytyspetille 27.

Lasilevy karkaistaan raemateriaalipetissä sen tullessa vaakasuoralle, lepotilassa olevalle petin 27 yläpinnalle. Lasiin syntyy nopeasti karkaisujännityksiä raemateriaalijäähdytyksessä, kun po. materiaali pidetään sopivassa karkaisulämpötilassa, esim. n.

60°C - 80°C:ssa. Lasin jäähtyessä nopeasti se jäykistyy niin paljon, ettei sen muoto pääse enää muuttumaan tartuntapisteissä esiintyvien jäännösvoimien vaikutuksesta. Tosin ripustetussa, kuumassa levyssä voi esiintyä vieläkin joitakin muodon- ja/tai suunnanmuutoksia aina siihen saakka, kunnes se on saanut lopullisen kaarevuutensa ympäristön lämpötilaan jäähdyttyään.

Lasilevy on petissä 27 niin kauan, että sen lämpötila alkaa vastata petin ympäristön lämpötilaa, jolloin levy on saanut lopullisen, auton tuulilasia vastaavan ja sille etukäteen määrätyn kaarevan muotonsa. Alustavat ripustuspisteiden ja tartuntapisteiden keskinäiset säädöt on suoritettu ottamalla huomioon sekä kuumassa levyssä taivutusosien avautumisen jälkeen tapahtuva jatkuva muodonmuutos että siinä ennen sen jäykistymistä tapahtuva muodonmuutos ja lisäksi kaikki ne pienet muutokset, jotka tapahtuvat lopullisen jäähdyttämisen aikana ja myös levyn kutistuminen, kun keskustasta pintaan suuntautuvat lämpötilagradientit, joita on syntynyt levyn koko vahvuudelle karkaisun vaikutuksesta, häviävät ja levyyn syntyy karkaisu- jännitystä.

Lämpökäsiteltyä, taivutettua lasilevyä valmistettaessa säiliötä 26 ei nosteta ylös, ja kuuma, taivutettu lasi pidetään ripustettuna ympäröivässä ilmassa (lämpötilassa) lisäkuumennuskammion alapuolella, kunnes levy jäähtyy ympäristön lämpötilaan. Levyä pidetään ripustettuna uunissa 1 niin kauan, että sen lämpötila on 600°C, minkä jälkeen se taivutetaan taivutusosilla 18, joiden lämpötila on n. 600°C. Kun levy oli mennyt lisäkuumennuskammion läpi tasaisella nopeudella, sen lämpötila oli suoritetussa kokeessa 630°C. Levyn korkeussuunnassa ei todettu lämpötilagradienttia.

Voimakomponentit Ft' ja Fn1 vaikuttavat jatkuvasti kuumaan, taivutettuun lasilevyyn, joka ripustetaan sitten vapaasti riittävän 25 65767 kauaksi lisäkuumennuskammion alapuolelle, niin että se jäähtyy asteittain koko sen jännityspisteen osalla, ilman että lasiin syntyy sanottavia keskustasta pintaan suuntautuvia lämpötilagradientteja.

Kun levy on jäykistynyt niin paljon, etteivät jäännösvoima-komponentit pysty vaikuttamaan siihen, sen muoto ei enää sanottavasti muutu, kun se jäähtyy sellaiseen lämpötilaan, jossa sitä on helppo käsitellä.

Vaikkakin on todettu olevan edullista käyttää kahta kiinteään ripustusyksikköä käsiteltäessä suuria tuulilaseja (kuviot 2 ja 8), niin joissakin tapauksissa, esim. valmistettaessa lentokoneen ruutuja tai kaarevia auton etulyhtyjen laseja, ne voidaan ripustaa ilman kiinteätä ripustuspistettä, käyttämällä vain yhtä kiinteää ripus-tuspistettä tai kahta tai useampaa kiinteää ripustuspistettä, kun lasi on muodoltaan monimutkainen.

Em. raemateriaalileijupetin asemesta voidaan käyttää muitakin sopivia jäähdytysaineita, esimerkiksi kevyttä mineraaliöljyä tai sellaista mineraaliöljyä, jossa on pääasiassa korkean kiehumispisteen omaavia aineosia ja vain pieni osa alhaisen kiehumispisteen omaavaa lisäainetta, esim. tolueenia.

Kuviossa 12 nähdään toinen ripustusyksikkörakenne, jota voidaan käyttää kuviossa 4 ja 5 esitetyn yksikön asemesta.

Pihtitankoon 7 kiinnitetty kääntötukiuloke 99 käsittää kääntö-tukivarren 100, jossa on veitsituki 101. Vipu 102 on tuettu silta-osaan 103, jossa on ylösalaisin käännetyn V:n muotoinen laakeri-osa 104 tukiosa 101 päällä. Säädettävä vastapaino 105 on ruuvattu kierteillä varustettuun tankoon 106, joka on kiinnitetty vivun 102 toiseen päähän. Vivun 102 toisssa päässä on ura 107, jossa on kiinnitys lohko 108 karkaistusta teräksestä valmistettua kääntötappia varten, jonka kärki muodostaa ripustimen ja pihtien ripustuspisteen 32. Lohkon 108 keskellä on kierrereikä ja siinä kierrevarsi 109.

Vivussa 102 on päätylaippa 110, jossa on aukko akselin 109 toista päätä varten, johon liittyy kaulaosa 111. Akselin 109 päässä laipan 110 takana (ulkopuolella) on pää 112 säätötyökalua varten, niin että akselia voidaan pyörittää ja säätää siten ripustuspisteen 32 asento tukiosaan 101 nähden. Akselin sisemmässä päässä on tappi 113, joka pyörii vapaasti vivun laakeriaukossa.

Ripustusyksikköön kuuluu myös ripustin 115 pihtejä 10 varten. Ripustimessa on kannatin 116, joka on pitkänomainen, nelikulmainen avoin runko. Sen yläpäässä 117 on karkaistusta teräksestä valmis- 65767 26 tettu laakerilohko 118, jonka alapinnassa on kartiomainen laakeri-syvennys 119, joka liittyy kääntötappiin 32. Ripustimen rungossa on myös massiivinen pohjaosa 120, jonka keskellä on reikä ripustinta 121 varten (kiinnitys muttereilla). Ripustustangon alapäässä on koukku pihtien ripustamista varten kuviossa 4 ja 5 esitetyllä tavalla.

Koska ripustin ja pihdit on ripustettu kartiomaisen laakeri-syvennyksen 119 avulla, joka tukeutuu pisteeseen (kärkeen) 32, ripustin pääsee kääntymään vipuvarteen 102 nähden laajassa kulmassa, jolloin ripustuspisteen ja tartuntapisteen väliselle yhdyslinjalle saadaan haluttu kaltevuus lasissa, kun tasainen lasilevy on ripustettu pihteihin. Lisäksi ripustin ja pihdit pääsevät kääntymään vapaasti eri kaltevuuteen levyn muodon muuttuessa, kun lasi on kuuma. Tartuntapiste 11 liikkuu tällöin pisteeseen 11’ (kuvio 3).

Ripustusyksikössä tukiosa 101 on sen linjan yläpuolella, joka liittää ripustuspisteen 32 vastapainon 105 painopisteeseen. Kyseessä on tällöin ns. itsekorjaava yksikkö, mikä tarkoittaa sitä, että mikäli lasiin kohdistuu liian suuri voima, joka siirtää pihtiä ylöspäin, po. liike saa aikaan lasiin kohdistuvan voiman pienenemisen. Lasilevy voidaan ripustaa suoraan kuvion 12 esittämiin säädettäviin ripustusyksiköihin, ilman että minkään ripustusyksikön vipu on kiinnitetty pihtitankoon nähden.

Kuvioissa 13 ja 14 nähdään kaaviona vielä eräs keksinnön mukainen sovellutus, ns. jaksotaivutusyksikkö lasilevyn taivuttamiseksi ja taivutetun levyn jäykistämiseksi jäähdytysilmasuihkuilla. Tätä yksikköä voidaan käyttää esim. autojen tuulilasien sekä etu- ja takavalojen lasien taivuttamiseen ja jäykistämiseen, mutta myöskin muunlaisten tuotteiden, esim. lentokoneen ikkunaruutujen, taivuttamiseen ja jäykistämiseen.

Tässä yksikössä on lattiatasossa kuormaus- ja purkausasema 122, sähköuuni 123, joka on sijoitettu lattiatason alapuolella olevaan syvennykseen, uunin 123 yläpuolelle järjestetty taivutusasema 124, joka on kuormaus- ja purkausaseman 122 vieressä, sekä taivutus-aseman 124 yläpuolella sijaitseva jäykistysasema 125.

Taivutusasema 124 ja jäykistusasema 125 on sijoitettu torni-rakenteeseen uunin päälle.

Natronkalkkikvartsilasi 6, joka taivutetaan haluttuun kääre- 27 65767 vuuteen auton tuulilasina käytettäväksi, leikataan ao. muotoon (kuviot 13 ja 14), leikatut reunat tasoitetaan ja lasilevy ripustetaan pihtitankoon 7 neljällä ripustusyksiköllä 8, jotka on sijoitettu tankoon etukäteen määrättyihin kohtiin siten, että pihtitangon 7 ja lasilevyn 6 pystysuoran symmetriatason (keskellä) kummallakin puolella on kaksi ripustusyksikköä 8, kun lasi on ripustettu pihtei-hin 10, jotka riippuvat ripustimien 9 avulla ao. ripustusyksiköistä.

Pihtitanko 7 on ripustettu vaunuun 127. Se (127) liikkuu kiskoilla 128, jotka on sijoitettu kuormaus- ja purkausaseman 122 ja taivutusaseman 124 väliin. Taivutusasemalla 124 kiskoissa 128 on kääntyvät kisko-osat.

Taivutus- ja jäykistysvaiheen alkaessa taivutusosat 18, jotka ovat tavanomaista rakennetta ja järjestetty taivutusasemalle 124, ovat taaksepäin vetäytyneinä, kuten kuviossa 14 esitetään.

Kun vaunu 127 tulee taka-asennossaan olevien taivutusosien 18 keskilinjan kohdalle, pihtitangon 7 ja lasilevyn 6 kohtisuoran symmetriatason ollessa tällöin taivutusosien 18 kohtisuoran symmetria-tason keskellä, nostolaitteen nostopihdit 129 tarttuvat siihen (127). Nostopihdit 129 on ripustettu nostovarteen 130, joka liikkuu pysty-kiskoilla 131 tornissa 126. Vaunu 127 nousee tällöin ylös nostomeka-nismin nostovaijerien 132 avulla, jotka liittyvät tornin 126 yläpäässä oleviin nostopyöriin 133. Pyörissä 133 on tavanomainen hydraulinen ohjaus.

Nostopihdit 129 nostavat vaunun 127 pois kiskoilta, ja taivutusaseman 124 kiskojen 128 kääntyvät osat kääntyvät, niin että vaunu 127 ja siihen ripustettu lasilevy 6 pääsevät nousemaan ja laskemaan taivutusaseman läpi.

Tämän jälkeen uunin suuosassa 134 olevat ovet avautuvat, ja nostomekanismi laskee nostovaijerit 132 alas pihtitangon 7 laskeutuessa tällöin uunin 123 suulle (kuvio 13).

Lasilevy 6 pidetään uunissa 123 niin kauan, että se ehtii kuumentua esim. 670°C:een, ts. etukäteen määrättyä taivutuslämpötilaa (esim. 650°C) korkeampaan lämpötilaan. Lasilevyn pehmitessä vaakasuorat voimakomponentit, jotka vaikuttavat lasiin tartuntapisteissä, ja samoin lasiin vaikuttavat painovoimat saavat tällöin aikaan sen, että ripustettu lasilevy 6 alkaa kaareutua, ns. välikaarevuus, joka vastaa kuitenkin likipitäen jo lasin lopullista muotoa.

65767 28

Kun lasi on kuumennettu valmiiksi, uunin suu avautuu ja kuuma lasilevy nostetaan sitten uunista 123 kuvion 13 havainnollistamaan asentoon taivutusyksikön 124 taivutusosien 18 väliin. Taivutusosat 18 puristavat nyt jo osittain kaarevaan levyyn ja taivuttavat sen sellaiseen kaarevuuteen, joka vastaa lisäpintojen 18 etukäteen määrättyä muotoa.

Taivutusosat avautuvat, kun lasi on taivutettu em. muotoon ja taivutusjännitykset ovat jo melkein loppuneet. Tässä vaiheessa nostomekanismi nostaa kuuman, taivutetun levy, joka on nyt merkitty 6’, kuviossa 13 esitettyyn yläasentoon, jossa se (61) on ripustettuna edestakaisin liikkuvien puhallusrunkojen 135 väliin puhallus-asemalla 125.

Edestakaisin liikkuvista puhallusrungoista 135 tulevat jäähdytys ilmavirrat suuntautuvat levyn pintoihin ja synnyttävät taivutettuun lasiin.jäykistysjännitteitä jo tunnetulla tavalla. Jäykistys-vaiheen aikana pihtitanko 7, pihdit 10 ja taivutettu lasilevy 6' pysyvät paikallaan tukilankojen avulla. Dynaaminen voimajärjestelmä vaikuttaa edelleenkin tartuntapisteissä vapaasti ripustettuun taivutettuun levyyn 61, kun se nostetaan jäykistysasemalle 125 ja sen jäähdyttäminen ilmalla alkaa. Erilliset voimat, jotka vaikuttavat tartuntapisteissä, ja myös levyyn vaikuttavat painovoimat ovat tällöin sellaisia, että vapaasti ripustettu, taivutettu lasilevy 6' on saanut sille etukäteen määrätyn kaarevuuden siihen mennessä, kun se on jäähtynyt niin paljon, että se jäykistyy. Tämä muoto määrääkin levyn lopullisen muodon, kun lasi on jäähtynyt ympäristön lämpötilaan.

Taivutusosien avautumisen ja lasin jäykistymisen välinen aika on lyhyt verrattuna em. raemateriaalipetin vastaavaan karkaisu-jäähdytysaikaan (selostettiin edellä kuvioihin 1-11 viittaamalla). Koska taivutusosat ovat suhteellisen kylmiä kuvioiden 13 ja 14 esittämässä laitteessa, lasilevy kuumennetaan tavallisesti tuntuvasti korkeampaan lämpötilaan (esim. 670°C:een), niin että lasi on taivutuksen jälkeen riittävän kuuma, jotta siihen saadaan tarvittava jännitys karkaisemalla se puhallusrunkojen välissä.

Se aika, jonka lasi joutuu olemaan em. korkeammassa lämpötilassa (esim. 670°C), on pitempi kuin se aika, jonka lasi joutuu olemaan esim. lisäkuuraennuslämpötilassa (650°C) kuvioihin 1-11 viittaamalla selostetussa prosessissa.

Kun lasilevy ripustetaan kuvioiden 13 ja 14 mukaiseen lait- 65767 29 teeseen, on edellä mainitusta johtuen tärkeää, että tartuntapistei-siin 11-13 kohdistuvien voimien suuruudet ja suunnat määrätään lähinnä siten, että ne avautuvat lasia saamaan sille halutun muodon juuri ennen taivutusosien puristumista ripustettuun levyyn, ja nimenomaan tiettyihin kohtiin 'pyrkivien' vääristymien, esim. litis-tymisen tai pullistumisen, estämiseksi lasin yläreunassa pihtien välissä. Tällaisia virheitä on nimittäin vaikea korjata taivutusosien-kaan avulla.

Tämä merkitsee taas sitä, että terien avauduttua lasissa on vielä pieniä jäännösvoimia, jotka vaikuttavat siihen epäedullisesti. Tämä on kuitenkin luonnollista, koska ko. aika on lyhyt. Niinpä po. pienet muodonmuutokset onkin otettava huomioon taivutusosien pintojen muotoa suunniteltaessa.

Etukäteen määrätty kaarevuus, jonka kuuma, ripustettu lasilevy saa ennen taivutusosien sulkeutumista, on mieluimmin hyvin tasainen ja suhteellisen pieni. Po. kaarevuuden on toisaalta oltava jo suhteellisen lähellä taivutusosien pintojen muotoa, niin että lasi voidaan taivuttaa nopeasti taivutusosien muotoon, ts. taivutus-osien kiinnipuristusajan on oltava mahdollisimman lyhyt.

Kun levy on jäähdytetty, puhallusrunkoihin 135 ilmaa syöttävät laitteet suljetetaan, ja nostolaite alkaa jälleen toimia laskien taivutetun ja jäykistetyn levyn 6' taivutusasemalla 124 esitettyyn asentoon, jossa levy on ripustettuna jo takaisin vetäytyneiden taivutus terien 18 keskellä. Kiskojen kääntyvät osat kääntyvät nyt takaisin siihen asentoon, joka on yhdensuuntainen kuormaus- ja purkaus-aseman 122 kiskojen kanssa. Po. kääntyvät kisko-osat tukevat vaunua 127 sen irrottua nostopihdeistä 129. Vaunu 127 siirretään nyt takaisin asemalle 122, jossa taivutettu ja jäykistetty lasilevy irrotetaan pihdeistä 10, ja seuraava, tasainen levy kiinnitetään niihin sille em. tavalla suoritettavaa käsittelyä varten.

Kuvio 15 on kuviota 3 vastaava kaavio ja havainnollistaa ri-pustusyksiköiden 8 (kuviot 13 ja 14) neljän ripustuspisteen 32, 33, 34 ja 35 ja tartuntapisteiden välistä etäisyyttä (tartuntapisteissä em. neljään ripustusyksikköön ripustettujen pihtien 10 kärjet tarttuvat lasilevyyn). Tartuntapisteet on tasaisessa lasilevyssä merkitty numeroilla 11, 12, 13 ja 14, ja taas ne asennot, joihin tartuntakär-jet kääntyvät, kun lasi kuumennetaan uunissa 123 ja on ripustettuna avoinna olevien taivutusosien väliin taivutusasemalla 124, ts. vähän 65767 30 ennen taivutusosien puristumista kiinni lasiin, on merkitty vastaavasti numeroilla 11', 12', 13' ja 14'. Taivutusosat suorittavat lasin taivuttamisen siihen muotoon, jossa sen kaarevuus on hieman suurempi kuin kuviossa 15 esitetty.

Kuvioissa 13-15 näkyvä tasainen lasilevy 6, joka on natron-kalkkikvartsilasia, on 1380 mm leveä (levyn yläkulmien väli) ja 548 mm korkea keskiviivan 98 kohdalla. Levyn vahvuus on 3 mm ja paino 5,24 kg.

Kaksi ulompaa ripustusyksikköä 32 ja 35 on kiinnitetty renkaiden 90 avulla kuviossa 5 esitetyllä tavalla, ja niiden vastapainot 76 ovat sellaiset, että vivut 63 pysyvät tukevasti renkaiden veitsireunoissa 91.

Ripustuspisteiden ja tartuntapisteiden edullisimman sijainnin määrittämiseksi on käytetty jo edellä mainittua toistosäätömenette-lyä.

Ripustuspisteet 32 ja 35 olivat koeyksikössä 500 mm:n x-etäi-syydellä tason kummallakin puolella ja 15 mra:n y-etäisyydellä tason P^ edessä, joka on pihtitangon 7 pituussuuntainen symmetriataso (keskellä). Ripustimen pituus ripustuspisteistä 32 ja 35 tartunta-pisteisiin 11 ja 14 oli 516 mm.

Ripustuspisteet 33 ja 34 sijaitsivat 171 mm:n x-etäisyydellä tason Pt kummallakin puolella ja 14 mm:n y-etäisyydellä tason P^ takana. Ripustimen pituus ripustuspisteistä 33 ja 34 tartuntapis-teisiin 12 ja 13 oli 488 mm.

Tartuntapisteet 11 ja 14 olivat 490 mm:n x-etäisyydellä tason Pt kummallakin puollella ja tartuntapisteet 12 ja 13 vastaavasti 155 mm:n x-etäisyydellä tason Pfc kummallakin puolella.

Kuten kuviosta 15 nähdään, tasainen lasilevy 6 riippuu pystysuorassa asennossa pihtitangon 7 pituussuuntaisessa symmetriatasos-sa (keskellä).

Ulompien ripustusyksiköiden ripustimet ja pihdit (ripustus-pisteet 32 ja 35) kallistettiin sisäänpäin x-suunnassa lasilevyn keskustaa päin 1,1° kulmassa kohtisuoraan tasoon nähden ja vastaavasti taaksepäin y-suunnassa 1,7° kulmassa kohtisuoraan tasoon nähden .

Sisempien ripustusyksiköiden ripustimet ja pihdit (ripustus-pisteet 33 ja 34) kallistettiin sisäänpäin x-suunnassa tasoa 65767 31 kohti 1,6° kulmassa kohtisuoraan tasoon nähden ja vastaavasti eteenpäin y-suunnassa 1,6° kulmassa kohtisuoraan tasoon nähden.

Kuvioissa ripustimien ja pihtien kaltevuudet on esitetty kuitenkin liioiteltuina, asian havainnollistamiseksi.

Sisempien ripustusyksiköiden vastapainot kuormitettiin niin, että tartuntapisteissä 12 ja 13 vaikuttavan voiman Fz pystysuora komponentti oli 12,52 N. Kiinteiden, ulompien ripustusyksiköiden jokaisessa tartuntapisteessä vaikuttavan voiman Fz pystysuora komponentti oli 13,7 N.

Tartuntapisteissä 11 ja 14 vaikuttava voimakomponentti Ft oli 0,27 N ja se suuntautui ulospäin lasilevyn sivuja kohti. Tartuntapisteissä 12 ja 13 vaikuttava voimakomponentti Ft oli 0,41 ja se suuntautui ulospäin lasilevyn sivuja kohti. Näiden ulospäin suuntautuvien voimakomponenttien Ft kokonaisvaikutuksen ansiosta ripustetun lasilevyn yläreuna saatiin pysymään jännitettynä uunissa 123 tapahtuneen kuumentamisen ja myös taivuttamisen aikana.

Tasosta poikkeavat voimakomponentit Fn, jotka olivat kohtisuoria tasaisen, ripustetun lasilevyn 6 tasoon nähden, olivat 0,4 N eteenpäin tartuntapisteissä 11 ja 14 sekä 0,36 N taaksepäin tartunta-pisteissä 12 ja 13.

Kun vapaasti ripustettu lasilevy 6 kuumennetaan 670°C:een uunissa 123, tasosta poikkeavat voimakomponentit Fn ja painovoimat vaikuttavat pehmenevään lasilevyyn, ja levyn sivualueiden siirtyminen eteenpäin alkaa. Samanaikaisesti alkaa levyn keskialueen siirtyminen taaksepäin kuviossa 15 numerolla 6' merkittyä muotoa kohden.

Tämä liike jatkuu sitten niin kauan, että levy saa sille etukäteen määrätyn kaarevan muodon 6' ennen sen ohjaamista taivutusosiin.

Tartuntapisteet 11' ja 14' olivat tällöin 485 mm:n x-etäisyy-dellä tason P kummallakin puolella ja 14 mm:n y-etäisyydellä tason edessä.

Tartuntapisteet 12' ja 13' olivat taas 153 mm:n x-etäisyydel-lä tason P^ kummallakin puolella ja 13 mm:n y-etäisyydellä tason P^ takana.

Ulommista ripustuspisteistä 32 ja 35 riippuvat ripustimet ja pihdit kallistuivat tällöin sisäänpäin x-suunnassa, kasvaneessa, 1,7° suuruisessa kulmassa kohtisuoraan tasoon nähden ja vastaavasti taaksepäin y-suunnassa Q,l° kulmassa kohtisuoraan tasoon nähden.

Ne olivat siis siirtyneet lasin taivutusvaiheen aikana kohtisuoraan 65767 32 tasoon päin 1,6° suuruisen kulman verran.

Sisemmistä ripustuspisteistä 33 ja 34 riippuvat ripustimet ja pihdit kallistuivat sisäänpäin x-suunnassa tasoa päin, kasvaneessa, 2° asteen kulmassa kohtisuoraan tasoon nähden ja vastaavasti eteenpäin y-suunnassa 0,1° kulmassa kohtisuoraan tasoon nähden.

Ne olivat siis siirtyneet lasin taivutusvaiheen aikana kohtisuoraan tasoon päin 1,5° suuruisen kulman verran.

Levyn painojakautuma ripustusyksiköiden välissä oli sama kuin silloin, kun tasainen lasilevy 6 ripustettiin niin, että tartunta-pisteissä vaikuttavat voiman Pz kohtisuorat komponentit pysyivät muuttumattomina.

Tangentin suuntaiset voimakomponentit Ft’, jotka vaikuttavat tartuntapisteissä 11' ja 14', olivat 0,4 N, suuntautuen lasilevyn sivuja kohti, ja voimakomponentit Ft' tartuntapisteissä 12' ja 13' olivat 0,46 N ja suuntautuivat myös lasilevyn sivuja kohti, niin että levyn yläreuna pysyi jännitettynä.

Kun pehmennyt lasilevy taipuu siihen vaikuttavan kokonaisvoi-majärjestelmän ansiosta, niin lasiin kohdituvan kokonaisvoimajärjestelmän vaikutus levyn muodon muuttuessa vähenee progressiivisesti, kun vapaasti ripustettu kuuma lasi lähestyy sille etukäteen määrättyä kaarevuutta. Kun ripustettu levy 6' on saanut kuviossa 15 esitetyn kaarevuuden olivat komponentit Fn' tartuntapisteissä 11' ja 14' pienentyneet arvoon 0,05 N, vaikuttaen taaksepäin, ja taas tartunta-pisteissä 12' ja 13' ne olivat pienentyneet arvoon 0,06 N vaikuttaen samoin taaksepäin. Juuri nämä voimat vaikuttavat siis kaarevaan lasilevyyn taivutusosien 18 puristuessa siihen ja taivuttaessa sen haluttuun lopulliseen muotoon, jolloin kaarevuus on suurempi taivutetun lasilevyn ulkosivuilla.

Koska taivutusosia 18 ei kuumenneta, niin jäähtyneen levyn lopullinen kaarevuus poikkeaa jäykistysvaiheen jälkeen siitä kaarevuudesta, joka lasilla oli, kun se siirrettiin taivutusosista jäykis-tysasemalle.

Keksinnön mukaista menetelmää ja laitetta voidaan käyttää myös yhtäjaksoisessa monivaihetaivutus- ja karkaisulaitteistossa, jossa käsitellään samanaikaisesti useita eri laseja, kukin eri asemalla, kun ne siirtyvät kuormausasemalta sen vieressä olevalle purkaus-asemalle .

Sekä tällaisessa yhtäjaksoisessa laitteistossa että kuvioiden 65767 33 13 ja 14 esittämässä ns. jaksolaitteistossa ripustetussa lasissa esiintyy vaakasuoria liikkeitä. Nyt onkin todettu, että keksinnön mukainen ripustusjärjestelmä on edullinen po. liikkeiden aikana, koska lasin vaakasuora siirtyminen 'vangitaan' ripustusyksiköissä ja pihtien kärkien 'kävely' lasin pinnassa eliminoidaan.

Keksintöä voidaan soveltaa mitä tahansa vahvuutta ja kokoa olevien lasilevyjen valmistukseen (esim. erilaiset tuulilasit ja auton etu- ja takalyhtyjen lasit koko moottoriajoneuvomallistoa varten) . Tällaisen lasin vahvuus voi olla 1,5 - 6 mm ao. sijaintipaikasta riippuen tai sillä perusteella käytetäänkö sitä laminaatin komponenttina.

Keksintöä voidaan myös soveltaa muihin tarkoituksiin käytettävien kaarevien lasilevyjen valmistukseen, esim. rakennusten ikkunoina tai muihin rakennustarkoituksiin, ja myös junien, laivojen ja lentokoneiden ikkunoina.

6 mm vahvuinen tuulilasi painaa n. 12 kg, vastaava 4 mm lasi n. 9 kg ja 3 mm lasi n. 6,75 kg. Kun tutkittiin muodoltaan samanlaista lasia, joka valmistettiin kuitenkin eri vahvuuksina, todettiin, että tartuntapisteiden säädöt lasissa olivat ripustuspisteisiin nähden suunnilleen samat. Systeemi tasapainoitettiin käyttämällä raskaampia tai kevyempiä vastapainoja, niin että lasin paino saatiin jakautumaan halutulla tavalla ripustusyksiköiden väliin. Kohtisuorat voimakomponentit Fz säädettiin siis etukäteen jokaisessa tartunta-pisteessä ja ripustussysteemi tasapainotettiin aina ennen valmistuksen käynnistymistä.

Jäykistettyjä tai lämpökäsiteltyjä levyjä voidaan käyttää moottoriajoneuvojen laminoitujen tuulilasien komponentteina. Esimerkiksi laminoidun tuulilasin uloin levy toi olla päästetty levy, lämpökarkaistun levyn ollessa taas sisälevynä. Sekä karkaistu että päästetty levy mukautuvat erittäin hyvin haluttuun muotoon, koska kuuman, taivutetun levyn edellä esitetty ripustustapa takaa sen, ettei levyissä ole laminointia vaikeuttavia poikkeamia. Näin ollen pystytään valmistamaan sarja karkaistuja levyjä, sitten vastaavasti sarja päästettyjä levyjä ja käyttämään nämä erilaiset levyt (varastosta) laminointiin. Myös kaksi keksinnön mukaisella menetelmällä valmistettua päästettyä, kaarevaa levyä (varastotavarana) voidaan laminoida yhteen. Aikaisemmin valmistettiin tällöin tavallisesti aina kaksi päästettyä levyä, jotka laminoitiin sitten yhteen, tai- 34 65767 vuttamalla ne parina ns. riipputaivutusmenetelmällä (sag-bending process).

Edellä esitetyt kaksi keksinnön sovellutusta (kuviot 1-11 ja 13-15) ovat vain esimerkkejä niistä monista menetelmistä, joissa voidaan käyttää keksinnön mukaista ripustustekniikkaa kuumennettavien ja taivutettavien sekä sitten päästettävien tai karkaisemalla jäykistettävien lasilevyjen ripustamiseksi. Eräässä tällaisessa prosessissa karkaisu voidaan suorittaa ripustetun levyn ollessa taivutusosien välissä.

Kun taivutettu levy karkaistaan jäähdytysaineella, esim. kuviossa 1 näkyvässä raemateriaalileijupetissä, alkujäähdytysvaihe voidaan suorittaa panemalla kuuma, taivutettu lasilevy, joka on kuumennettu uudestaan määrättyyn lisäkuumennuslämpötilaan, jäähdy-tysilmasuihkuihin, jotka suuntautuvat levyn molempiin pintoihin, kun se menee lisäkuumennuskammion 23 pohjan ja säiliön 27 yläosan väliin (levyn jäähdyttäminen tapahtuu po. säiliössä leijupetillä). Tämä esijäähdytysvaihe "pysäyttää" kuuman lasin pinnat ennen lasin upottamista raemateriaalileijukerrokseen ja saa myös aikaan lasin pintojen alkujäähtymisen, niin että lasin tullessa petille, siinä on jo lämpötilagradientteja levyn keskeltä (vahvuuteen nähden) sen pintoihin.

Kun lasilevyn haluttu kaarevuus on muodoltaan yksinkertainen eikä sisällä teräviä mutkia (taivutuksia), etukäteen määrätty kaarevuus voidaan saada aikaan ilman taivutusosia. Lasilevyn muoto saadaan tällöin muuttumaan lasiin kohdistuvan kokonaisvoimajärjes-telmän avulla. Tällöin ovat mukana myös tartuntapisteissä vaikuttavat erilliset voimat ja myös lasin omasta painosta johtuvat voimat (painovoimat).

Eräässä muussa keksinnön mukaisessa prosessissa ao. tavalla ripustettu lasi saa tietyn, sille etukäteen määrätyn kaarevuuden. Tällöin voidaan käyttää taivutusosia, jotka eivät enää sanottavasti muuta lasia, vaan niitä käytetään yksinomaan sen vuoksi, että niiden avulla pystytään valvomaan, että jokainen kaareva levy vastaa valmistuksen tässä vaiheessa taivutusosan muotoa.

Claims (18)

65767 35

1. Kaarevan lasilevyn valmistusmenetelmä, jossa muotoilu-lämpötilassa oleva kuuma lasilevy ripustetaan tartuntakohtasarjaan, jonka tartuntakohdat (11...16) on järjestetty määrätyin välein levyn yläreunaan, tunnettu siitä, että kuumaan lasilevyyn kohdistetaan em. tartuntakohdissa (11...16) erillisiä voimia, ainakin joidenkin näistä voimista käsittäessä tällöin levyn tasosta poikkeavia komponentteja, että jokaisen em. voiman suuruus ja suunta valitaan erikseen lasin painosta ja muodosta riippuen sen varmistamiseksi, että vapaasti ripustettu, kuuma lasilevy muotoutuu sille etukäteen määrättyyn kaarevuuteen, kun voimien suuruudet ja suunnat vaih-televat lasin muodon muuttuessa, ja edelleen siitä, että voimien suuruuksien ja suuntien annetaan vaihdella, niin että levyyn sen muodon muuttuessa kohdistuvan kokonaisvoimajärjestelmän vaikutus pienenee levyn lähestyessä sille etukäteen määrättyä kaarevaa muotoa.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, jossa ripustettu lasilevy kuumennetaan muotoilulämpötilaan, tunnettu siitä, että kokonaisvoimajärjestelmän annetaan pakottaa ripustettu levy muotoutumaan haluttuun kaarevuuteen lasin pehmitessä kuumentamisen aikana, ja että levy jäähdytetään siten, että se on saanut halutun kaarevan muodon, kun se on jäykistynyt siinä määrin, etteivät tartuntakohdissa (11...16) esiintyvät jäännösvoimat vaikuta siihen.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kuuma lasilevy, jonka muoto on muuttumassa em. kokonaisvoimajär jestelmän vaikutuksesta, taivutetaan sellaiseen taivutettuun muotoon, joka määrää levyn halutun, lopullisen kaarevuuden, po. taivutetun muodon ollessa tällöin sellainen, että tartuntakohdissa (11...16) on jäännösvoimia, jotka vaikuttavat vapaasti ripustettuun levyyn sen jäähtyessä, kunnes levy on jäykistynyt niin paljon, etteivät po. voimat vaikuta siihen ja levy on saanut halutun, lopullisen kaarevan muodon.

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että lasiin tartuntakohdissa (11...16) vaikuttavat erilliset voimat valitaan niin, että vapaasti ripustettuun, taivutettuun levyyn vaikuttavat jäännösvoimat vastustavat levyn mahdollista pyrkimystä muuttua em. taivutetusta muodostaan painovoimien vaikutuksesta . 36 65767

5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen mentelmä, jossa ripustettu, tasainen lasilevy kuumennetaan muotoilulämpötilaan, tunnet-t u siitä, että jokaisen tartuntakohdissa (11...16) vaikuttavan voiman suuruus ja suunta valitaan niin, että tasainen lasilevy jännittyy haluttuun muotoon näiden voimien vaikutuksesta ja muuttuu osittain kaarevaan muotoon, kun levyssä olevat jännitykset loppuvat.

6. Jonkin tai joidenkin patenttivaatimusten 1...5 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että tartuntakohdat (11...16) ovat tartuntapisteitä (-kärkiä), jotka on sijoitettu tietyin välein levyn yläreunaan, ja että ainakin jotkut näistä tartuntapisteistä on tasapainotettu erikseen, niin että levyn etukäteen määrätty painojakautuma saadaan säilymään tartuntapisteissä levyn kaareutumisen aikana.

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että levy ripustetaan ripustuspistesarjaan (32...37), johon kuuluvat ripustuspisteet on yhdistetty vastaavasti tartuntapistesar-jaan (11...16), ainakin yhden ripustuspisteen ollessa tällöin kiinteä ja muiden ripustuspisteiden liikkuessa pystysuunnassa sekä mukautuessa näin tartuntapisteiden liikkeeseen levyn kaareutumisvai-heen aikana ja jokaisen ollessa vastapainotettu erikseen, niin että levyn painojakautuma saadaan säilymään.

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ripustuspisteet (32...37) on sijoitettu siten, että ne sijaitsevat ylhäältä katsottuna sellaisella käyrällä, joka vastaa suunnilleen halutun kaarevan levyn yläreunan kaarevuutta.

9. Patenttivaatimuksen 7 tai 8 mukainen menetelmä, t u n - n e t t u siitä, että kaksi ripustuspistettä (33, 36) on kiinteitä ja sijoitettu levyn keskustan kummallekin puolelle, muiden ripustuspisteiden liikkuessa sen sijaan pystysuunnassa ja tartuntapisteiden (11...16) ollessa sijoitettu levyn ripustuspisteisiin nähden siten, niin että ne määräävät tasosta poikkeavat voimakomponentit, jotka kohdistuvat levyyn tartuntapisteissä.

10. Jonkin tai joidenkin patenttivaatimusten 1...8 mukainen menetelmä, jossa lasilevy lämpökarkaistaan järjestämällä vapaasti ripustettu, kaareva levy kosketukseen tietyn jäähdytysaineen kanssa, tunnettu siitä, että erilliset voimat vaikuttavat edelleenkin levyyn tartuntapisteissä (11...16), kunnes jäähdy-tysaine jäykistää levyä niin paljon, etteivät em. voimat vaikuta 37 65767 siihen, ja että levy saa tämän jälkeen lopullisen muotonsa jäähdy-tysaineen jäähtymisen jatkuessa.

11. Patenttivaatimuksen 9 mukainen menetelmä, tunnet-t u siitä, että juuri ennen kaarevan levyn koskettamista jäähdy-tysaineeseen levy kuumennetaan koko vahvuudeltaan lämpötilaan, joka on korkeampi kuin se lämpötila, jossa levy muuttui kaarevaksi, ja että levyyn suuntautuvat erilliset voimat varmistavat tällöin sen, että levy saa sille määrätyn lopullisen kaarevan muotonsa siihen mennessä, kun se on jäähtynyt ympäristön lämpötilaan.

12. Laite kaarevan lasilevyn valmistamiseksi patenttivaatimuksen 1 mukaisella menetelmällä, joka laite käsittää pihtitangon (7) ja sarjan pihtiripustusyksikköjä (8), jotka on asetettu välimatkan päähän pihtitankoa pitkin, joista yksiköistä ainakin joihinkin kuuluu vastapainotettu vipu (63), jossa on ripustuspiste (32...37) toisessa päässä ja ripustin (9) pihtipareineen (10) ripustettuna tästä pisteestä, tunnettu siitä, että kukin vastapainotettu vipu (63) on sijoitettu pihtitangon (7) poikittaissuuntaan ja ripus-tusyksiköt (8) on asetettu siten, että ripustuspisteet (32...37) ovat käyrällä, joka vastaa lasilevylle vaadittua kaarevaa muotoa.

13. Patenttivaatimuksen 12 mukainen laite, jossa kuhunkin ri-pustusyksikköön kuuluu vastapainotettu vipu (63), tunnettu siitä, että ainakin yhteen ripustusyksikköön (8) kuuluu välineet (90) sen vivun kääntöliikkeen rajoittamiseksi tämän yksikön (8) ri-pustuspisteen kiinnittämiseksi pihtitankoon (7) nähden.

14. Patenttivaatimuksen 12 tai 13 mukainen laite, tunnettu siitä, että kukin ripustusyksikkö (8) käsittää tukiosan (56, 57), joka on kiinnitetty pihtitankoon (7), vipu (63) on sijoitettu tukiosalle (56, 57), jossa vivussa on ripustuspiste (32) vivun toisessa varressa ja vastapaino (76) vivun toisessa varressa.

15. Patenttivaatimuksen 14 mukainen laite, tunnettu siitä, että tukiosa (56, 57) on veitsireunatukiosa ja vivussa (63) on ylösalaisin käännetyn V:n muotoinen laakeri (66), joka yhdistää vivun (63) tukiosaan.

16. Patenttivaatimuksen 14 tai 15 mukainen laite, tunnettu siitä, että kukin ripustuspiste (32...37) käsittää kupin muotoisen, vipuun (63)järjestetyn laakerin (68) ja kukin ripustin käsittää joustavan ripustuksen (71), jonka yläpäässä on pallo (72), joka menee kupin muotoiseen laakeriin (68) ja joka on alapäästään 38 65767 kiinnitetty pihtiparin ripustuskoukkuun (74).

17. Jonkin patenttivaatimuksen 14...16 mukainen laite, tunnettu siitä, että tukiosa (56, 57) on kääntyvä pihtitan-koon (7) nähden ja kääntää vipua (63) pystyakselin ympärillä.

18. Patenttivaatimuksen 13 mukainen laite, tunnettu siitä, että mainitut kiinnitysvälineet ovat kääntöliikkeen rajoittamista varten ja käsittävät renkaan (90) , joka on sijoitettu vivun (63) toisen varren päälle ja kiinnitetty pihtitankoon (7) nähden toimimaan vasteena, joka rajoittaa vivun (63) tämän varren kääntö-liikettä. 65767 39