FI65570B - Foerfarande foer kaschering av folier medelst fria -nco- eller-ncs- grupper innehaollande omsaettningsprodukter av poly etar eller polyestrar med polyiso-(tio)-cyanater - Google Patents

Description

I- „„ KUULUTUSJULKAISU

vary w ‘"’uTLÄeoNiNessiciiiiT 65570 jSjgg C w Fr. icr.lt I ny o:\nc l by 11 15 1934 --^ (51) Kv.Nu/Im.CI.^ B 29 D 9/00, B 32 B 27/08, C 09 J 5/02 SUOMI—FINLAND (21) 753067 (22) HakemltptM —AmttkninpdtX 03. It. 75 (23) Alkupilvl—Glktghttsdaf 03.11*75 (41) Tullut IuIUmIoI — Bllvft offmtHg 05.05.76 PManttl- jft r«klttarihallitlM /44) Nlhtfcrlkaipwton )» kuuLJulkatoun pvm. — 29 02.84

Mint· och reglsterstyrelsw ' 7 amUcm uthgd odi utijkrMtwi puMMnd (32)(33)(31) PndMtr «uoMmii»-Begird grtork* 04.11.74

Itävalta-Österrike(AT) A 8807/74 Toteennäytetty-Styrkt (71) Herberts Gesellschaft mit beschränkter Haftung, Christbusch 25, D-56OO Wuppertal 2, Saksan LIittotasavalta-Förbundsrepubliken Tyskland(DE) (72) Berndt Bergk, Wuppertal, Klemens Li lienbeck, Wuppertal,

Gerhard Friedrich Ottmann, Wuppertal, Heinrich Stolzenbach,

Wuppertal· Herbert Wramba, Wuppertal, Walter Wulff, Wuppertal,

Saksan LiIttotasavalta-Förbundsrepubliken Tyskland(OE) (74) Berggren Oy Ab (54) Menetelmä kalvojen lami no imi seksi sellaisten vapaita -rNCO- tai -NCS-ryhmiä sisältävien reaktiotuotteiden avulla, joita polyeetterit tai polyesterit muodostavat polyiso(tio)-syanaattien kanssa -Förfarande för kaschering av folier medelst fria -NC0- eller -NCS-grupper innehSIlande omsättningsprodukter av polyetrar eller polyestrar med poiyiso(tio)-cyanater

Esillä oleva keksintö koskee menetelmää kalvojen yhdistämiseksi päällystämällä koneellisesti liima-päällystysuralla, edullisesti yli- 50 m/min nopeudella ja sen jälkeen laminoimalla kalvot.

On tunnettua yhdistää liima-ainesysteemien avulla mitä erilaisim-mista aineista tehtyjä kalvoja erilaisten kalvojen ominaisuuksien liittämiseksi kokonaisuudeksi, jolloin kalvojen aines voi olla sel-luloosajohdannainen, polyolefiini, polyesteri, polyamidi, metalli kuten tina tai alumiini, joita on voitu pintakäsitellä liekittämällä tai näkymättömällä purkauksella tai jotka voivat olla fysikaalisten ominaisuuksien parantamiseksi päällystettyjä muoviai-neilla kuten polyvinylideenikloridilla. Tällaisen toimenpiteen tarkoituksena voi olla aikaansaada erityisiä koristevaikutuksia tai teknisiä vaikutuksia kuten päällepainannan suojaus, keiton-kestävien kompleksien aikaansaaminen, höyryndiffuusion estäminen, kuumasulkeminen, luotettava huokoisuuden välttäminen, kestäväksi tekeminen syövyttäviä aineita vastaan.

2 65570 Tällaisiin liimauksiin käytetyistä liima-ainesysteemeistä pidetään erityisen arvokkaina sellaisia, jotka perustuvat isosyanaattiryhmien hydroksiryhmiä sisältävien yhdisteiden kanssa reagoidessa verkkoutu-viin sideaineisiin.

Tekniikan tason mukaan käsittävät nämä liima-ainesysteemit tavallisesti : a) hydroksyyliryhmiä sisältävien polyestereiden, polyeettereiden tai samanaikaisesti esteri- ja eetteriryhmiä sisältävien toiminnallisia hydroksyyliryhmiä omaavien kondensaatiotuotteiden liuoksia, joihin vähän ennen liimaukseen käyttämistä lisätään polyfunktionaalisia isosyanaatteja ja jotka sitten verkkoutuvat uretaani- tai polyuretaani-yhdisteiden muodostuessa.

b) Vapaita isosyanaattiryhmiä sisältävien hydroksyylitoimintaryhmiä sisältävien polyesterien, polyeetterien tai sekapolyeetteri-esterien esipolymeerin liuoksia, jotka lisättäessä polyoleja tai yksinkertaisesti ympäristön veden (ilmankosteuden tai rajapintoihin absorboituneen kosteuden) vaikutuksesta verkkoutuvat samalla kuin muodostuu suurimolekyylisempiä polymeerejä uretaani- ja/tai polyuretaaniyhdis-teiden kautta.

Tunnusmerkillistä tällaisille, nykyisin suuressa määrin käytetyille liima-ainesysteemeille on se, että ne levitetään suhteellisen pieni-viskoosisesta, vähän kiinteitä aineita sisältävästä, suuria määriä liuottimia sisältävästä liuoksesta ainakin toiselle yhdistettävistä kalvoista, useimmiten levitystelan avulla hyvin ohuina kerroksina ja ympäristön lämpötilassa ja että ennen päällystettyjen kalvojen yhdistämistä hyvät alku- ja vanhenemistarttumisarvot omaaviksi liitoksiksi poistetaan liimauslaitteen tehokkaissa kuivausosissa 60-90 paino-% nestemäisestä sivelyaineesta muodostavat useimmiten varsin arvokkaat, helposti haihtuvat, palavat ja osaksi fysiologisesti arveluttavat liuottimet mahdollisimman täydellisesti ja ympäristöystävällisesti.

Varjopuolia tekniikan tason mukaisissa liimaussysteemeissä korkealaatuisten kalvonliimausten aikaansaamiseksi ovat erityisesti: 1) Riittävän alkutarttumisen aikaansaamiseksi tarvitaan suurimole-kyylisiä liima-ainesysteemejä, jotka voidaan levittää vain suhteellisen laimeista liuoksista huoneen lämpötilassa riittävän ohuesti, peittävästä ja tasaisesti.

3 65570 2) Yleensä hyvin kalliit liuottimet (ketonit, esterit, aromaatit), jotka usein ovat fysiologisesti arveluttavia, voidaan poistaa nykyisten hyvin suurten liimausnopeuksien vallitessa vain vaikeasti, ts. käyttäen paljon energiaa, laitteen pitkää haihdutusrataa, laajoja imulaitteistoja ja tuuletusta, poistoilman jälkipolttoa (katalyytti-sesti tai kuumentamalla), paljon raitista ilmaa, ja siten energiakulut ovat suuret.

3) Liuotinpitoiset liimasysteemit ovat hankalia varastoitavia ja kuljetettavia vaarallisuusluokkansa vuoksi.

4) Kuljetus- ja pakkaustilavuudet ovat aikaansaataviin ohuisiin liimasaumoihin nähden suhteettoman suuret.

5) Vaikeasti poistettavat jäännösliuottimet kalvossa voivat pakattaessa aiheuttaa tuotteisiin hajua ja makua.

6) NCO-ryhmäpitoisissa liima-ainesysteemeissä ovat liuottimet erityisen kalliita koska niiden täytyy ennen lisäämistä olla täysin vedettömiä.

7) Kaksikomponenttisysteemit ovat perin hankalasti käsiteltäviä ja niiden toimintaan liittyy virheiden vaara komponentteja yhdistettäessä.

8) Pieniviskoosisen isosyanaattikomponenttiliuoksen käsittely aiheuttaa vaaroja tottumattomille henkilöille, joiden käyttöä ei voida välttää kuljetuksessa.

Pyrkimys näiden haittojen välttämiseksi kehittämällä mahdollisimman vähän liuotinta sisältäviä kaksikomponenttiliimoja, joissa verkkoutu-minen tapahtuu isosyanaattiryhmien reagoidessa alkoholisten hydroksyy-liryhmien ja mahdollisesti veden kanssa, epäonnistui tähän saakka siksi, että hyvän tarttumisen (varsinkin alkutarttumisen) aikaansaamiseksi katsottiin tarpeelliseksi, että liuoksen sisältämän liima-aineen "keskimääräinen moolipaino" on suuri ja viskositeetti (tai kiinteä-ainepitoisuus) on korkea. Nämä ominaisuudet tekevät kuitenkin liuotti-mettoman levityksen mahdottomaksi. Edelleen on tunnettua käyttää termoplastisia muoveja liuottimettomassa (ns. hot melt) muodossa, ts. levittää sulaa vahaa tai kopolymerisaattia kalvoille niiden yhteen-liittämiseksi. Tällaisessa liittämisessä on kuitenkin se vika, että sively täytyy tehdä suhteellisen paksusti, että päällykset eivät ole “ 65570 läpinäkyviä ja että liitokset eivät kestä lämpöä sivelyaineen termoplastisen luonteen vuoksi. Sitäpaitsi eivät nämä sulatteet kestä syövyttäviä pakattavia tuotteita.

On tunnettua välttää termoplastisten sulatteiden haitat luottimettomis-sa mieluimmin useista komponenteista muodostuvissa liima-ainesystee-meissä (US-patentti 3 840 419)· Haluttu vähäinen päällystemäärä, 0,5-5/um,aikaansaadaan esiannostelulla sinänsä tunnetuilla annostusväli-neillä ja pinnoitteen edelleen venyttämisellä ainakin 1:10 päällystys-elementtien erilaisten telanopeuksien tai päällystystelan ja päällystettävän aineen erilaisten nopeuksien avulla. Tässä menetelmässä on lisäksi välttämättömänä edellytyksenä se, että selvästi hyvin nopeasti hyytyvä liima täytyy saada aina täydellisesti siirtymään telalta toiselle tai päällystystelalta päällystettävälle kalvolle, jotta voitaisiin välttää ennenaikainen kovettuminen teloille. Lisäksi annostellaan liimaa erityisen syöttölaitteen avulla annostuslaitteeseen vain niin paljon kuin sitä kaikkiaan levitetään päällystettäville kalvoille.

Keksinnön tarkoituksena on löytää menetelmä kalvojen yhdistämiseksi päällystämällä liimaseoksella ja sen jälkeen yhteenliimaamalla välttämällä mahdollisimman paljon liuottimen köyttöä, mutta kuitenkin niin, että nopeassa koneellisessa päällystyksessä tasainen levitys äärimmäisen ohuina kerroksina on mahdollista ja että kalvot välittömästi liimauksen jälkeen ovat niin lujasti yhteenliitettyjä, ts. leikkauslujuus on niin suuri, että yhdistetyt kalvoradat eivät käsittelyssä liu'u toistensa suhteen tai irtoa toisistaan ja muodosta kuplia tai laskoksia. Lisäksi eivät kalvot saa "teleskopoitua" nopeassa kelauksessa.

Menetelmässä tulee käyttää yksinkertaisesti toimivaa liima-ainesystee-miä, joka ei vaadi useiden komponenttien sekoittamista, kalvoyhdistel-män muodostamiseksi kuvatulla tavalla, jolla aikaansaadaan kemiallisen verkkoutumisen avulla lämpöstabiileja (esim. keitonkestäviä, steriloitavia, kuumasuljettavia) liitoksia ilman, että syntyy edellä mainittuja tavallisen liiman aiheuttamia haittoja. Edelleen tulee keksinnön mukaisen liiman olla sopiva käsittelyyn tavallisissa liimaus- tai pääl-lystyskoneissa ilman, että tarvitaan kalliita ja käytössä epävarmoja sekoitus-, syöttö- tai annostuslaitteita. Muut kalliit säätö- tai käyttölaitteet eivät saa myöskään olla välttämättömiä lukuunottamatta sitä laajalle levinnyttä mahdollisuutta, että yksityisten telojen kehänopeutta voidaan vähäisessä määrin muunnella.

65570 5

Keksinnön kohteena on siten menetelmä kalvojen yhdistämiseksi päällystämällä koneellisesti, edullisesti yli 50 m/min nopeudella toinen tai molemmat toisiinsa yhdistettävät kalvonpuoliskot reaktio-tuotteilla, joita hydroksyylifunktionaaliset polyeetterit ja/tai polyesterit sekä mahdollisesti polyamiinit, aminoalkoholit tai poly-olit muodostavat polyisosyanaattien ja/tai polyisotiosyanaattien kanssa, jotka reaktiotuotteet sisältävät vapaita -NCO- ja/tai -NCS-ryhmiä ja voivat reagoida aktiivista vetyä sisältävien yhdisteiden kanssa ja joiden keskimääräinen molekyylipaino on 500- 10 000 ja -NCO- ja/tai -NCS-ryhmäpitoisuus on 1-10 paino-#, mahdollisesti seoksena liimateknisten apu- ja/tai lisäaineiden kanssa, ja lami- noimalla sen jälkeen kalvot yhteen, ja keksinnölle on tunnusomaista, 2 että päällystämiseen käytetään korkeintaan 2,0 g/m reaktiotuotteita, että päällystysmassaan ei lisätä liuottimia, että päällystys-massan viskositeetti on korkeintaan 60 Pas päällystysolosuhteissa ja että päällystysmassan lämpötila on korkeintaan 140°C, mutta ei myöskään ole massan vähäisen lämmönjohtokyvyn vuoksi voimakkaasti jäähtyvässä pintakerroksessa niin paljon ympäröivän ilman lämpötilan alapuolella, että päällystyskoneen altaassa olevaan päällystysmassaan tiivistyisi niin paljon ilman kosteutta, että altaassa olevan päällystysmassan käyttöikä laskee menetelmän suorittamiseen tarvittavan arvon alapuolelle.

Keksinnön mukaisessa menetelmässä käytetyn päällystysnopeuden tulee olla mahdollisimman suuri, jolloin menetelmä tulee mahdollisimman taloudelliseksi. Päällystämiseen ja liimaamiseen käytetään tavallisia koneita, joihin kuuluu lämmitettävä levityslaite. Päällystysno-peus on mieluimmin yli 50 ja erityisen edullisesti alueella 100-300 m/min. Periaatteessa voidaan käyttää myös suurempia nopeuksia, jos kone on vastaavasti rakennettu.

Päällystysmassan pääasiallinen komponentti on vapaita -NCO- ja/tai -MCS-ryhmiä sisältäviä hydroksifunktionaalisten polyeetterien ja/ tai polyesterien ja mahdollisesti polyolien reaktiotuote polyisosyanaattien ja/tai polyisotiosyanaattien kanssa. Polyeetterit, joita näiden reaktiotuotteiden valmistukseen käytetään, ovat mieluimmin alifaattisia suoraketjuisia tai haaraketjuisia tuotteita, joiden molekyylipaino on edullisesti välillä 300-4000, erittäin edullisesti välillä 400-2000. Tällaisia tuotteita myyvät eri toiminimet erilaisilla kauppanimillä (esim. Desmophen-U Bayer AG:lta, Leverkusen, Wyandotte'n Pluracol, Niax Union Carbide'lta, USA, poly-glykoleja Farbwerke Hoechst'ilta).

6 65570

Sopivia suora- tai haaraketjuisia polyestereitä valmistetaan esim. alifaattisista ja/tai aromaattisista polykarbonihapoista ja poly-oleista, jolloin molekyylipainot ovat samalla alueella kuin polyoli-en yhteydessä mainittiin. Myös näitä tuotteita tarjoavat monet toiminimet kaupaksi (esim. Bayer AG:n Desmophen-tyypit). Voidaan käyttää myös sellaisia tuotteita, joissa samassa molekyylissä on sekä polyesteri- että polyeetterisidoksia, Usein ei näissä tuotteissa ole kysymys yhtenäisistä yhdisteistä vaan aineseoksista. Tämä on ammattimiehelle tuttua.

Polyeetterien ja/tai polyesterien lisäksi voidaan reaktiotuotteiden valmistukseen käyttää muita sellaisia yhdisteitä, joissa on ainakin kaksi -NCO- ja/tai -NCS-ryhmien kanssa reagoivaa ryhmää, jolloin niiden osuus reaktiotuotteiden kokonaismäärästä ei yleensä saa olla yli 30 paino-%, mieluimmin ei yli 20 paino-$. Sopivia tällaisia yhdisteitä ovat mm. amiinit, aminoalkoholit ja erityisesti polyolit, esim. alifaattiset yhdisteet, joissa on 1-8 hiiliatomia, joiden molekyylissä mieluimmin on 2-4 hydroksyyliryhmää, esim. glykoli, neopentyyliglykoli ja glyseroli.

Mainittujen reaktiotuotteiden valmistukseen käytetyt polyisosyanaatit ovat alifaattisia ja/tai aromaattisia ja/tai sykloalifaattisia yhdisteitä, joissa on mieluimmin 2 tai 3 -NCO- ja/tai -NCS-ryhmää molekyylissä. Näitä tuotteita on kaupassa esim. tavaramerkillä Desmodur, Bayer AG, Leverkusen. Reaktiotuotteiden valmistukseen käytettyjen polyisosyanaattien ja polyisotiosyanaattien molekyyli-paino on mieluimmin alueella 100-1500, erityisen sopivasti 150-500.

Kuten jo on mainittu on reaktiotuotteiden keskimääräinen molekyyli-paino välillä 500-10 000 ja -NCO- ja/tai -NCS-ryhmäpitoisuus on 1-10 paino-%. Molekyylipaino on mielellään alueella 1000-6000, erityisen mielellään alueella 1000-4500. -NCO- ja/tai -NCS-ryhmäpitoisuus on mielellään alueella 2-8 paino-$, erikoisesti alueella 3-6 paino-55. Tässä määritelmässä tarkoitetaan paino-%:eilla -NCO- ja/tai -NCS-ryhmien paino-osuutta reaktiotuotteiden kokonaismäärästä.

Päällystysmassan viskositeetin tulee päällystyshetkellä olla korkeintaan 60 Pas. Mieluimmin on viskositeetti alle 20 Pas, erityisen mielellään noin 10 Pas. Päällystyshetken viskositeetilla tarkoitetaan sitä viskositeettia, joka päällystysmassalla on päällystyskoneen altaassa .

7 65570

Työlämpötila valitaan siten, että massan viskositeetti päällystys-laitteen ollessa sopivasti säädetty sallii halutun päällystemäärän ilman, että päällystettävä kalvo vahingoittuu käytetyn lämpötilan vuoksi tai sen laatu tai mitanpitävyys huononee. Päällystysmassan lämpötila ei siksi saa olla yli li»0°C, mieluimmin ei yli 120°C, erityisen mielellään ei yli 100°C. Lämpötila tarkoittaa jälleen tässä päällystysmassan lämpötilaa päällystyskoneen altaassa.

Keksinnön mukaisen menetelmän eräs oleellinen lisävaatimus on se, että päällystysmassan lämpötila ei saa olla niin paljon ympäröivän ilman lämpötilaa alempana, että ilman kosteutta tiivistyisi sellaisia määriä päällystykoneen altaassa olevaan päällystysmassaan, että altaassa olevan päällystysmassan pysyvyys (potlife) alentuisi menetelmässä tarvittavan arvon alapuolelle. Jos päällystysmassan lämpötila on liian alhainen, voi ympäröivästä ilmasta tiivistyä kosteutta lämpötilan laskun vuoksi päällystysmassan pinnan kohdalla ja kun pääl-lystysmassaa sekoitetaan tavallisesti päällystyskoneen altaassa, joutuu päällystysmassaan lisääntyvin määrin kosteutta. Kosteus aiheuttaa päällystysmassassa olevien reaktiotuotteiden alkavan verkkoutumisen, jolloin päällystysmassan potlife huomattavasti alenee. Tästä on seurauksena, että verkkoutuminen tulee ajan mittaan niin voimakkaaksi, että päällystystä ei voida enää suorittaa. Jos sen sijaan keksinnön mukaisesti pidetään päällystysmassan lämpötila kyllin korkeana, vältetään ilmankosteuden tiivistyminen ja on erittäin yllättävää, että tätä vaatimusta noudatettaessa ei päällystysmassan potlife muutu vaan pysyy muuttumattoman korkuisena. Sopivan minimilämpötilan voi ammattimies saada selville yksinkertaisten kokeiden avulla ottamalla huomioon kulloisenkin ilmankosteuden ja ympäristön ilman lämpötilan. Yleensä riittää se, että päällystysmassan lämpötila ei ole ympäröivän ilman lämpötilaa alhaisempi tai on pahimmassa tapauksessa muutamia C-asteita sen alapuolella, estämään haitallisen vaikutuksen potlifeen edellä esitetyllä tavalla.

Kuten edellä on selitetty, ei keksinnön mukaisesti käytetty päällys-tysmassa saa sisältää mitään lisättyä liuotinta. Edellä selostetut liuottimien käytön haitat vältetään myös täydellisesti, sillä pitämällä kiinni edellä määritellyistä parametreista voidaan saada yllättävän hyvä päällystyminen sekä suuri alkuleikkauslujuus.

Päällystysseos voi sisältää liimausteknisiä apu- ja/tai lisäaineina 8 65570 keksinnön mukaan esim. reaktionkiihdyttimiä kuten tertiäärisiä amiineja, metalliorgaanisia yhdisteitä kuten dibutyylitinadilauraattia, liukuaineita, väriaineita, pigmenttejä tai täyteaineita, termoplastisia hartseja tai pehmittimiä.

Keksinnön mukaisesti käytettyjen reaktiotuotteiden reaktiokykyisyys saa säilyä korkeintaan noin 5 tuntia. Mieluimmin on maksimireaktio-kykyisyysaika 1 tunti, erityisen edullisesti noin 30 minuuttia. Periaatteessa voi ja saa reaktiokykyisyys olla vielä suurempi kuin edellä on ilmoitettu, jolloin reaktio sujuu mahdollisimman nopeasti kalvon päällystämisen jälkeen ja siksi ovat noin korkeintaan 15 minuutin tai vieläpä 10 minuutin reaktiokykyisyydet erikoisen tarkoituksenmukaisia. Reaktiokyky saadaan selville seuraavasti: 500 g käytettävää liimaa pannaan 110 mm läpimittaiseen peltirasiaan, joka on suojattu ilmalta ja kosteudelta, ja sekoitetaan noin 60°C:ssa 300 k/min. nopeudella. Sekoittajassa on 4 siipeä ja ulkokehän läpimitta on 45 mm. Sekoittajan pää on 1 cm päässä rasian pohjasta. Sitten pannaan rasiassa olevaan liimaan 1 mooli vettä liimassa olevien vapaiden NCO- ja/tai NCS-ryhmien ekvivalenttia kohti ja mitataan aika siihen asti, kunnes geeliytyminen tapahtuu, mikä havaitaan siitä, että massa nousee korkealle sekoittajan akselilla. Hartsi on sitä reaktio-kyisempää, mitä lyhyemmässä ajassa tämä tapahtuu. (Kosteuden pääsy estetään peittämällä alumiinikalvolla, jonka läpi sekoittajan akseli kulkee). Jos toimitaan samalla tavalla mutta ilman veden lisäystä, tapahtuu 13-tuntisen sekoituksen aikana viskositeetin nousu vain noin 0,77 Paseista 1,38 Pasriin. Tähän saakka ei ole pidetty mahdollisena, että liimaa, joka reagoi niin voimakkaasti veden, ts. ilman kosteuden, kanssa, voitaisiin liuottimettomassa tilassa saattaa normaalissa pääl-lystyskoneessa ilmankosteudelle alttiiksi ja käsitellä edes yhden tunnin ajan puhumattakaan pitemmistä ajoista kuten 5 tuntia ja enemmän, ilman että tapahtuu geeliytymistä, mutta toisaalta liimattavalle kalvolle levittämisen jälkeen kovettumisilmiö alkaa niin nopeasti, että keksinnön mukainen menetelmä voidaan suorittaa teknisesti moitteettomasti ja yksinkertaisella tavalla.

Keksinnön mukaan tarkoitetaan käsitteellä potlife aikaa, jona pääl-lystyskoneen altaassa oleva päällystysmassa pysyy koneen olosuhteissa viskositeetiltaan niin vakaana, että käsittely voi tapahtua moitteettomasti. Tähän asti tavallisissa koneissa, joissa on avoin temperoitu 9 65570 varastosäiliö päällystysmassaa varten, on vähintään 5 tunnin potlife välttämätön, jolloin häiriötön toiminta 8 tunnin eli työvuoron ajan on mahdollinen.

Kun noudatetaan edellä määriteltyjä sääntöjä, tulee päällystyksen varma suoritus kahdeksan tunnin päivinä tai jatkuvana vuorotyönä mahdolliseksi ja kalvot sitoutuvat heti liimauksen jälkeen niin lujasti, että suurikaan koneennopeus ei aiheuta kuplien tai laskosten muodostumista seurauksena kalvojen liukumisesta toistensa suhteen eikä kelattaessa tapahdu kalvojen siirtymistä, jota nimitetään teles-kopoitumiseksi.

Keksinnön mukaisen menetelmän ennalta-arvaamaton etu on se, että huolimatta liuottimettomasta levityksestä on moitteeton, tasainen levitys, vieläpä määrinä 0,5 g/m2 mahdollinen. Samoin on yllättävää, että vieläpä näin pienillä päällystemäärillä voidaan saada täysin kuplat-tomia ja kirkkaita kalvoja käytettässsä erittäin läpinäkyviä laminaat-teja niin lämpimiä (50-100°C) kuin kylmiä (20°C) liimausteloja käytettäessä. Siten häviävät esim, suurilla toimintanopeuksilla myös tunnetuilla liimausjärjestelmillä syntyvät läpinäkyvyyspäiriöt lyhyessä ajassa täydellisesti. Siten on mahdollista saada tunnettuihin menetelmiin verrattuna sama läpinäkyvyys pienemmillä liimamäärillä tai samalla liimamäärällä parempi läpinäkyvyys. Mahdollisuus liiman liuot-timettomalla levityksellä päästä niin pieneen liimamäärään ja kirkkaiden kalvojen yhdistelmän näin suureen läpinäkyvyyteen on erikoisen yllättävää, kun ajatellaan, että levitetyn määrän täytyy peittää kaikki yhdistettävien kalvojen epätasaisuudet (naarmut, aaltoisuus jne.), niin että voidaan aikaansaada sidos ilman välitiloja.

Tekniikan tason mukaan saavutettiin mahdollisuus kaikkien epätasaisuuksien täyttämiseen siten, että laimeaa liuosta levitettiin suhteellisen suuri määrä, niin että liuottimen haihtumisen jälkeen jäisi halutun paksuinen ohut kalvo. Mitä pienempää liimamäärää haluttiin käyttää, sitä laimeampaa liuosta käytettiin, jotta saataisiin vielä riittävän suuri ja yhtenäinen nesteenlevitys.

Keksinnön mukainen menetelmä voidaan suorittaa mitä erilaisimmilla konetyypeillä esim. paino-, liimaus-, sulatuspinnoituskoneilla, jolloin ainoana edellytyksenä on ohueen levitykseen tarvittavalla ko-neennopeudella sopiva kuumennettava levityslaite. Liiman levitys voi 10 65570 tapahtua sileällä tai rasteroidulla telalla rayötäsuuntaan tai vasta-suuntaan tai sopivien pyyhkäisyterien avulla. Telojen erilaiset kehä-nopeudet tai levityslaitteen telojen suhteellisten keskinäisten nopeuksien tai levitystelan ja päällystettävän kalvoradan nopeuksien erot voivat olla eduksi, mikä on ammattimiehelle tunnettua tekniikkaa, mutta se ei ole suinkaan välttämätöntä. Mahdolliseksi tulleen hyvän ja tasaisen levityksen vuoksi voi liimaus tapahtua heti levityslaitteen jälkeen. Ei ole tarpeen sovittaa väliin haihdutusvyöhykkeitä, IR- tai kuumailmakuivaus- tai kuumennuskanavia tai muita laitteita myöskään koneen nopeuden ollessa suuri (esim 100 m/sek).

Keksinnön mukaisen menetelmän erikoinen tunnusmerkki on se, että huolimatta sivelylämpötilassa alhaisesta viskositeetista saadaan aikaan kalvojen riittävä sitoutuminen heti liimauskoneesta poistumisen jälkeen. Vain siten voidaan välttää kalvojen liukuminen toistensa suhteen, laskosten muodostuminen, kuplien muodostuminen, teleskopoitu-minen jne. ja yhdistelmäkalvo voidaan moitteettomasti kelata rullalle.

Tämän ominaisuuden vuoksi on välttämätöntä, että liima antaa yhdis-telmäkalvolle haluttuna sivelymääränä suuren leikkauslujuuden (esim. yli 200 g/cm^)· Leikkauslujuus mitataan seuraavalla tavalla:

Liimattu koekappale asetetaan vetorasitukseen, jolloin voima kohdistuu toisella puolella ylempään yksityiseen kalvoon ja toisella puolella alempaan yksityiskalvoon niin, että syntyy vaakasuora siirros. Mitattu voima jaetaan pinnalla ja ilmoittaa samaa sivelyainemäärää käytettäessä systeemille ominaisen "leikkausvoiman" yksikössä g/cm^·

Keksinnön olemukseen kuuluu edelleen, että keksinnön mukaisella tavalla valmistetut laminaatit sitoutuvat yhtä nopeasti kuin tähän asti tunnetuilla tavoilla valmistetut, ts. saavuttavat kemiallisen verk-koutumisen avulla halutun liitoksen kestävyyden mekaanisia, kemiallisia (syövyttävien täyttöaineiden aiheuttamia) ja termisiä (keittämistä, sterilointia, kuumasulkemista) vastaan. Käytännössä tämä merkitsee, että halutut suuret pitoarvot tulee saavuttaa muutamien tuntien tai päivien kuluessa ja keitettävyys ja steriloitavuus 6-12 päivän kuluessa.

Huolimatta edellä olevan vaatimuksen täyttämisestä havaittiin yllättävästi, että säilytettäessä keksinnön mukaisen menetelmän parametrit päällystysmassan säilyvyys pysyy, ts. sillä on riittävä potlife.

65570

Siten huomattiin esim., että 90°C:n lämpötilan useampipäiväisen vaikutuksen johdosta päällystysmassan viskositeetti tosin nousi mutta niin vähän, että vanhentuneen aineen toimivuus ei muuttunut haitallisesti. \ieläpä näytteitä, jotka olivat olleet liimauskoneen avoimessa altaassa yli 8 tuntia 90°C:ssa jatkuvasti päällystystelojen sekoittamina alttiina ilmankosteudelle, voitiin 8-päiväisen välivarastoinnin jälkeen suljetussa astiassa ottaa uudelleen käsiteltäviksi koneeseen ilman, että niiden ominaisuudet olisivat kärsineet.

Tämä tosiasia on sitäkin yllättävämpää, kun liuotinpitoisten isosya-naattituotteiden käytön yhteydessä tiedetään, että tähänastisen kokemuksen mukaan potlife on sitä pitempi mitä laimeampi liuos on ja siten olisi odotettavissa, että liuottimettomien tuotteiden pysyvyys olisi erityisen vähäinen. Sen johdosta vaaditaan US-patenttijulkai-sussa 3 840 419, että liima-aine täytyy annostelutelalta toiselle tai annostelutelalta päällystettävälle kalvolle siirryttäessä kuluttaa käytännöllisesti katsoen loppuun, ettei tapahtuisi telalle kovettumista. GB-patenttijulkaisun 1 158 740 mukaan täytyy ennenaikainen aineen geeliytyminen tai kovettuminen estää siten, että leik-kausvoimien määrätyllä arvolla liiman jäännökseen sekoitetaan heti tuoretta ainetta. Käytettäessä tekniikan tason mukaisia liuotinpi-toisia liimoja suositellaan esim. usein, että työpäivän päättyessä käyttämättä jääneet liimaseokset laimennetaan voimakkaasti, jotta siten vältettäisiin geeliytyminen yön aikana.

Tämä keksinnön mukaisen menetelmän yllättävä ja edullinen vaikutus on kenties selitettävissä siten, että levitettäessä liuotinpitoisia liimoja aina tapahtuu liuottimen haihtumista erityisesti teloilla. Haihtumislämmön aiheuttama pinnan jäähtyminen edistää ilman kosteuden mukaantuloa, erityisesti jos saavutetaan sen kastepiste. Siten voidaan jäljellä olevasta liuotinpitoisesta liimasta jatkuvasti päällystävässä koneessa 3 tunnin kuluttua todeta jo 1-1,5 $:n vesipitoisuus riippuen ilmankosteudesta, kun taas liuottimettomaan tuotteeseen ei ole joutunut havaittavia vesimääriä.Liuottimettoman liiman edullisuutta lisää paitsi se, että jäähtymistä haihtumisen seurauksena ei tapahdu, vielä lämmittäminen, sillä silloin lämpötilaero ilman kaste-pisteeseen nähden on vielä suurempi.

Sivelymassan pysyvyyden päällystyskoneessa ollessa näin hyvä, ei sitäpaitsi ollut odotettavissa, että liiman reaktiokyky ja kovettu-misnopeus kalvonpinnalle levittämisen jälkeen olisi niin suuri, että 12 65570 edellä selostetut vaatimukset täyttyisivät käytännössä. Pikemminkin saisi erityisesti korkea potlife lämpimässä ilmankosteuden vaikuttaessa odottamaan, että riittävää kovettumista ei tapahdu lainkaan tai ei ainakaan käytännössä sopivanpituisena aikana. Edelleen oli odotettavissa, että liuottimettomassa päällystyksessä suhteellisen alhaisena pidetty viskositeetti pidentäisi olennaisesti yhdistelmä-kalvon kovettumisaikaa, koska korkeaviskoosisiin aineisiin verrattuna tarvittaisiin suurempi määrä verkkoutumisvaiheita halutun duroplasti-sen tilan saavuttamiseksi.

Liimaseokseen sisältyvät reaktiotuotteet sisältävät vielä vapaita -NCO- ja/tai -NCS-ryhmiä, jotka kykenevät reagoimaan H-happamien yhdisteiden kanssa. Tämä reaktiokyky on ammattimiehen tuntema. H-happamiksi yhdisteiksi voidaan lisätä kaikkia yhdisteitä, jotka pysyvät yhteenliitettävien kalvojen pinnoilla osittain adsorption avulla tai joita sisältyy pintaan. Erityisen tärkeä H-happamana yhdisteenä keksinnön mukaisessa menetelmässä on vesi, jota on läsnä sekä ilmankosteutena että myös käytännöllisesti katsottuna kaikilla pinnoilla ohuena adsorboituneena kerroksena riittävässä määrässä aiheuttamaan keksinnön mukaisesti käytetyn liiman verkkoutumisen. Verkkoutumisessa ja hyvän pidon aikaansaamisessa voivat olla osallisina myös kalvonpin-nan toimivat ryhmät kuten hydroksyyli-, hydroperoksidi- ja karboksyy-liryhmät.

Käsitteet "liuottimeton" ja "liuottimeton päällystys" merkitsevät, että p‘äällystysmassaan ei ole lisätty viskositeetin alentamiseksi mitään liuotinta tai muita pienimolekyylisiä aineita, jotka ovat työskentelylämpötilassa haihtuvia ja joilla siten on "kuljetustehtävä". Tämä sillä rajoituksella, että jokainen teknisesti käytettävä aine sisältää kiinteäainetiivistymän, joka on vähän alle teoreettisesti mahdollisen 100 %, mikä johtuu polymeeristen aineiden molekyylipaino-jakautumasta ja ympäristön kaasujen, kosteuden ja muiden aineiden absorboitumisesta.

Keksinnön mukaisella menetelmällä voidaan liittää toisiinsa sellaisia kalvoja, jotka on mainittu selityksen johdannossa ja jotka voidaan liimata myös tekniikan tason mukaisesti käyttämällä isosyanaattiryh-mien avulla verkkoutuvia liimoja.

Oheisen piirroksen avulla valaistaan keksintöä edelleen. Kuvioissa on samat osat varustettu samoilla viitemerkeillä.

13 65570

Kuvio 1 on kaaviollinen esitys eräästä tavallisesta liimauskoneesta liuotinpitoisia liimoja varten, jota kuitenkin voidaan soveltaa keksinnön mukaisessa menetelmässä mutta ilman, että kuivauskanava on käytössä. Rulla, jolta toinen yhdistettävistä kalvoista puretaan, on varustettu merkillä 1. Altaassa 4 on liima, ts. keksinnön mukainen päällystysmassa. Tätä massaa johdetaan uppotelan 5 ja levitystelan 6 yli yksipuolisesti rullalta 1 juoksevalle kalvoradalle, jolloin pu-ristintela 7 painaa kalvoa päällystystelaa 6 vasten. Koneeseen kuuluvia kuivauskanavassa 8 sijaitsevia ilmasuuttimia ei keksinnön mukaisessa menetelmässä käytetä, sen sijaan kyllä myöhemmin selostetussa tekniikan tason mukaisessa vertailuesimerkissä. Siinä johdetaan ilmaa kuivauskanavan läpi ilmantulojohdon 10 ja poistojohdon 11 kautta. Ensimmäisen kalvon kanssa yhteenliitettävä toinen kalvo puretaan rullalta 2 ja johdetaan kääntötelojen 3 yli puristuslaitteeseen 7, jossa telat puristavat molemmat kalvot toisiaan vasten. Yhteenliimattujen kalvojen yhdistelmä kierretään rullalle 12.

Kuvio 2 on kaaviollinen esitys yksinkertaisemmasta koneesta keksinnön mukaisen menetelmän soveltamiseksi, johon ei sisälly kuivauskanavaa, jota ei keksinnön mukaisessa menetelmässä tarvita. Samanlaisia koneita käytetään ns. hotmelt-menetelmässä. Yhdistettävät kalvot puretaan jälleen rullilta 1 ja 2. Jälleen toinen kalvoista päällystetään johtamalla se kääntötelojen 3 yli päällystystelan 6 ja puristustelan 7 väliin. Päällystystela 6 tuo massaa altaasta 4 kalvoradan toiselle puolelle. Puristustelojen 7 ja 13 välissä yhdistetään kalvot toisiinsa ja kierretään rullalle 12.

Kuvio 3 esittää sellaista liimaus- ja kerrostuslaitosta, jota käytetään lähinnä hotmelt-liimaus- ja kerrostusmassojen käytön yhteydessä.

Päällystysaine on altaassa 4. Pyörimätön terästela 14, joka voi olla läircni-tettävä, painaa kumitelaa 5, jolloin puristuksen suuruus säätää liima-määrää, joka telan 5 pyöriessä joutuu rakoon. Tämä telan 5 pinnalla oleva liima siirtyy telan 5 kanssa kosketuksessa olevalle suuremmalla nopeudella pyörivälle telalle 6 (terästela, myös lämmitettävä) ja leviää kalvoradalle puristuksessa kumitelan 7 kanssa. On tarkoituksenmukaista pitää telojen 6 ja 7 kehänopeudet samansuuruisina.

Purkutelalta 2 johdetaan rata kääntötelojen 3 yli liimauslaitteeseen siten, että voidaan aikaansaada kuplaton yhtyminen liimalla sivellyn 14 65570 kalvon kanssa telojen 7 ja 13 välissä. Sen jälkeen seuraa kelaus kelausasemalla 12. Liiman kovettuminen tapahtuu rullalla muutamien päivien kuluessa.

Keksinnön mukaisessa menetelmässä käytettävien sideaineiden valmistus. Sideaine A: 250 paino-osaan polypropyleenieetteriglykolia, jonka keskimääräinen molekyylipaino on noin 2000, lisättiin reaktiokattilassa 62,5 paino-osaa difenyylimetaanidi-isosyanaattia (MDI) sekoittamalla ja seosta pidettiin 90°C:ssa niin kauan, kunnes saavutettiin 1,5 Pas viskositeetti mitattuna 80°C:ssa levy-keila-viskosimetrissa. Reaktiotuotteen -NCO-pitoisuus oli 3*5 paino-?. Nämä arvot saavutettiin noin 6 tunnin reaktioajan jälkeen. Kuiva-ainemäärä mitattuna tunnin ajan 150°C:ssa kuumennuksen jälkeen oli yli 99 paino-?. Reaktioaika mitattuna aikaisemmin kuvatulla tavalla on noin 8 minuuttia.

Sideaine B: 1500 g:sta polyglykolia, jonka molekyylipaino on 1500, ja 348 g:sta toluyleenidi-isosyanaattia (TDI) valmistettiin edellä selotetulla tavalla sideainetta, jonka pitoisuus oli 4,28 paino-?. Viskositeetti 100°C:ssa mitattuna oli 0,4l Pas. Reaktionopeus on noin 6 minuuttia.

Sideaine C: 350 g adipiinihaposta ja etyleeniglykolista valmistettua polyesteriä, jonka hydroksyylipitoisuus oli noin 1,8 paino-?, 84,6 g difenyylimetaa-nidi-isosyanaattia (MDI) ja 4,7 g TDI:a reagoitetaan kuten edellä, kunnes viskositeetti on 4,5 Pas mitattuna 100°C:ssa. NCO-pitoisuus: 2,39 paino-?. Reaktionopeus: noin 6 minuuttia.

Sideaine D: 2000 g polypropyleeniglykolia, jonka molekyylipaino on noin 2000, 425 g MDI ja 76,3 g 3 moolin heksametyleenidi-isosyanaatti ja 1 moolin vettä reaktiotuotetta reagoitetaan kuten edellä kunnes viskositeetti on 1,7 Pas 100°C:ssa mitattuna. NCO-pitoisuus: 4,95 paino-?. Reaktionopeus: noin 10,2 minuuttia.

Esimerkki 1

Kuviossa 1 esitetyn tavanomaisen liimauskoneen lämmitetty varasto-allas 4 täytettiin edellä kuvatulla sideaineella ja lämmitettiin J20°C:een. Samanaikaisesti lämmitettiin päällystystela 6 100°C:een.

15 65570

Kun mainitut lämpötilat oli saavutettu, levitettiin 12,5/Um paksuiselle polyesterikalvoile päällystysseosta, jolloin päällystysteloja käytettiin samalla nopeudella. Täten päällystetty kalvo johdettiin sitten kuivauskanavan 8 läpi, jota ei kuitenkaan lämmitetty ja johon ei johdettu ilmaa, koska se ei keksinnön mukaisessa menetelmässä ole tarpeellista. Kuivauskanavan jälkeen laminoitiin kiinteän telan ja puristustelan 7 välissä 50/tm paksuisella polyetyleenikalvolla, jonka liimattavaan puoleen oli sitä ennen kohdistettu koronakäsittely. Puristustelan lämpötila oli 40°C. Kelaamisen jälkeen tapahtuu lisä-kovettuminen varastoinnin aikana. Seuraavassa ilmoitetut liitosadhee-sion ja liuotinjäännöksen arvot mitattiin 5 päivän kuluttua.

Taulukko 1 Päällysteen paino 1,2 g/m2

Kuljetusnopeus 100 m/min

Liitosadheesio ^00 g/20 mm

Liuot injäännös 0 mg/m2

Liitosadheesio mitattiin seuraavasti: 20 mm levyinen liuska valmistetusta kalvoyhdistelmästä jännitetään repimiskoneeseen leikkauskul-man ollessa 2 x 90°. Sitten erotetaan yhdistetyt kalvoradat syöttö-nopeudella 50 mm/min ja mitataan erottamiseen tarvittava voima, joka ilmoitetaan grammoina/20 mm.

Liuotinjäännös saadaan sauraavalla tavalla: kelatun liimatun kalvo-yhdistelmän keskikerroksesta otetaan koekappale ja kuumennetaan kaasu-tiiviissä säiliössä tunnin ajan korkeintaan 120°C:ssa siten, että liimatusta kalvosta ei synny krakkaustuotteita. Säiliön kaasutilasta otetaan näyte, joka tutkitaan kaasukromatograafisesti.

Vertailuesimerkki 1

Samassa liimauskoneessa kuin esimerkissä 1 valmistettiin kalvoyhdis-telmä samanlaisista kalvoista kuin esimerkissä 1 tavallisella liuo-tinpitoisella liimalla, joka oli valmistettu ftaalihapon, adipiini-hapon ja etyleeniglykolin esteröimistuotteesta, tri-isosyanaatista (valmistettu 1 moolista trimetylolipropaania ja 3 moolista toluyleeni-di-isosyanaattia) ja etyyliasetaattiliuottimesta ja jonka kuiva-ainepitoisuus oli 35 paino-?. Kuljetusolosuhteet olivat samat poikkeuksena päällystystelan ja altaan lämmityksen poissulkeminen ja kuivaus-kanavan kytkeminen. Kuivauskanavaan puhallettiin 80°C:sta lämmitys-ilmaa päällystetylle kalvolle.

65570 16

Taulukko 2 \ — ' ' ' mmm.....- Päällysteen paino (märkänä) 4,6 g/m2 Päällysteen paino (kuivana) 1,6 g/m2

Kuljetusnopeus 100 m/min

Liitosadheesio 400 g/20 mm

Liuotinjäännös 40 mg/m2

Poistoilman määrä 3600 m^/h

Energiakulutus ilman lämmitykseen noin 65 000 Kcal/h

Liiman jäännös oli 1 päivän kuluttua samea ja 2 päivän kuluttua gee-liytynyt.

Esimerkki 2

Koneessa, jossa ei ollut kuivauskanavaa (vrt. kuv. 2), ja joka käsitti olennaisesti suoraan käytetyn päällystyslaitoksen, jossa oli kolme allekkain olevaa telaa, valmistettiin laminaatti 12,5^um paksuisesta polyesterikalvosta ja9/Um paksuisesta alumiinkalvosta siten, että polyesterikalvo päällystettiin 90°C;een lämmitetyllä liuottimet-tomalla liimalla ja yhdistettiin telojen 7 ja 13 välissä alumiinikalvon kanssa. 5-päiväisen varastoinnin jälkeen mitattiin liitosadheesio ja liuotinjäännös.

Taulukko 3 Päällysteen paino 1,5 g/m2

Kuljetusnopeus 100 m/min

Liitosadheesio 420 g/20 mm

Liuotinjäännös 0 mg/m2

Keksinnön mukaisen päällystysmassan leimahduspiste on yli 150°C, kun taas vertailuesimerkissä 1 käytetyn päällystysmassan leimahduspiste on alle -4°C. Tekniikan tason mukaisia päällystysmassoja käytettäessä täytyy siten suojata laitteen räjähdysvaaraa vastaan, mikä ei keksinnön mukaisessa menetelmässä ole tarpeellista.

Esimerkki 3

Koneessa ilman kuivauskanavaa (kuvio 3)» joka käsitti olennaisesti suoraan käytetyn yhdistetyn viisitelaisen päällystys- ja laminoimis-laitoksen, kaksi purkausrullaa ja yhden kelausrullan, valmistettiin laminaatti 30/Um paksuisesta polyamidikalvosta ja 50/Um paksuisesta esikäsdtellystä polyetyleenikalvosta siten, että polyamidikalvo päällystettiin 95°C:een lämmitetyllä liuottimettomalla liimalla B ja yli- distettiin telojen 7 ja 13 välissä polyetyleenikalvon kanssa. 7-päi- väisen varastoinnin jälkeen mitattiin liitosadheesio ja liuotinjäännös.

17 65570

Taulukko 4 Päällysteen paino 1,3 g/m2

Kuljetusnopeus 80 m/min

Liitosadheesio >900 g/20 mm (kalvonrepeyty- minen)

# O

Liuotinjäännös 0 mg/m

Esimerkki 4

Kuvion 3 mukaisessa koneessa päällystettiin lO^um paksuinen alumiini-kalvo liuottimettomalla liimalla A ja liimattiin paperiin, jonka paino/m^ oli 80 g. Altaassa olevan aineen sekä telojen 14 ja 6 lämpötila oli noin 100°C.

Taulukko 5 Päällysteen paino 1,2 g/m^

Kuljetusnopeus 300 m/min

Liitosadheesio ei erotettavissa, paperin halkeaminen

Liuotinjäännös 0 mg/m2

Esimerkki 5

Kuvion 3 mukaisessa koneessa päällystettiin 12/,um paksuinen alumiini-kalvo liuottimettomalla liimalla B ja liimattiin 50/um paksuiseen ko-rona-esikäsiteltyyn polyetyleeniin. Altaan ja telojen lämpötila: noin 75°C.

Taulukko 6 Päällysteen paino 2,0 g/m2

Kuljetusnopeus 100 m/min

Liitosadheesio 430 g/2 cm

Liuotinjäännös 0 mg/m^

Esimerkki 6

Kuvion 2 mukaisella päällystyslaitoksella varustetussa koekoneessa päällystettiin orientoitu korona-esikäsitelty polypropyleenikalvo liuottimettomalla liimalla C ja liimattiin telaparin 7 ja 13 välissä 30 .um paksuisen korona-esikäsitellyn polyetyleenikalvon kanssa. Altaan ja telan 6 lämpötila: noin 120°C.

18 65570

Taulukko 7 Päällysteen paino 1 s i| g/m2

Kulj etusnopeus 14 m/min

Liitosadheesio >350 g/2 cm, kalvon repeyty minen

Liuotinjäännös 0 mg/m2

Esimerkki 7

Koejärjestely sama kuin esimerkissä 6, mutta käytettiin liimaa B ja orientoidun polypropyleenikalvon sijasta orientoimatonta polypropy-leenikalvoa. Altaan ja telan 6 lämpötila: noin 95°C.

Taulukko 8 Päällysteen paino 1,4 g/m2

Kuljetusnopeus 14 m/min

Liitosadheesio >700 g/2 cm, kalvon repeyty minen

Liuotinjäännös 0 mg/m2

Esimerkki 8

Koejärjestely sama kuin esimerkissä 6, mutta orientoidun polypropyleenikalvon sijasta käytettiin molemmin puolin PVDC:llä päällystettyä kahteen suuntaan venytettyä polypropyleeniä, jonka paksuus oli 30/um. Käytettiin liimaa D. Altaan ja telan 6 lämpötila: noin 80°C.

Taulukko 9 Päällysteen paino 1,4 g/m2

Kuljetusnopeus 14 m/min

Liitosadheesio 400 g/2 cm, kalvon repeyty minen

Liuotinjäännös 0 mg/m2

Esimerkki 9

Koejärjestely sama kuin esimerkissä 6, mutta orientoidun polypropyleenikalvon sijasta päällystettiin yksipuolisesti nitrosellulooaalla 2 lakattua sellofaania (pintapaino 3^ g/m ) lakkaamattomalta puolelta liuottimettomalla liimalla C ja liimattiin 50/um paksuista polyety-leeniä vastaan. Altaan ja telan 6 lämpötila: noin 120°C.

Taulukko 10 Päällysteen paino 1,5 g/m2

Kuljetusnopeus 14 m/min

Liitosadheesio 500-700 g/2 cm

Liuotinjäännös noin lmg/m^ (sellofaanin lakasta)

Claims (4)

19 65570 Patentt ivaat imukset

1. Menetelmä kalvojen yhdistämiseksi päällystämällä koneellisesti, edullisesti yli 50 m/min nopeudella toinen tai molemmat toisiinsa yhdistettävät kalvonpuoliskot reaktiotuotteilla, joita hydroksyylifunktionaaliset polyeetterit ja/tai polyesterit sekä mahdollisesti polyamiinit, aminoalkoholit tai polyolit muodostavat polyisosyanaattien ja/tai polyisotiosyanaattien kanssa, jotka reaktiotuotteet sisältävät vapaita -NCO- ja/tai -NCS-ryhmiä ja voivat reagoida aktiivista vetyä sisältävien yhdisteiden kanssa ja joiden keskimääräinen molekyylipaino on 500-10 000 ja -NCO-ja/tai -NCS-ryhmäpitoisuus on 1-10 paino-#, mahdollisesti seoksena liimateknisten apu- ja/tai lisäaineiden kanssa, ja laminoi- malla sen jälkeen kalvot yhteen, tunnettu siitä, että 2 päällystämiseen käytetään korkeintaan 2,0 g/m reaktiotuotteita, että päällystysmassaan ei lisätä liuottimia, että päällystysmas-san viskositeetti on korkeintaan 60 Pas päällystysolosuhteissa ja että päällystysmassan lämpötila on korkeintaan l40°C, mutta ei myöskään ole massan vähäisen lämmönjohtokyvyn vuoksi voimakkaasti jäähtyvässä pintakerroksessa niin paljon ympäröivän ilman lämpötilan alapuolella, että päällystyskoneen altaassa olevaan päällystysmassaan tiivistyisi niin paljon ilman kosteutta, että altaassa olevan päällystysmassan käyttöikä laskee menetelmän suorittamiseen tarvittavan arvon alapuolelle.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että reaktiotuotteiden valmistukseen käytetyn polyesterin ja/tai polyeetterin molekyylipaino on 300-4000, mieluimmin 400-2000.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnet- t u siitä, että reaktiotuotteet sisältävät vähemmän kuin 30 paino-#, mieluimmin ei yli 20 paino-?, kopolymeroituja polyoleja.

4. Jonkin patenttivaatimuksista 1-3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että reaktiotuotteiden valmistukseen käytettyjen polyisosyanaattien ja/tai polyisotiosyanaattien molekyylipaino on 100-1500, mieluimmin 150-500. 65570 20