FI65509C - Anordning foer behandling och avveckling av ledningar - Google Patents

Description

U,-·^ τ| Γη KUULUTUSJULKAISU ,

Ma ™ (11) UTLÄCGNINCSSKMFT 65 50 9 JSgR C (45) Pr ter. IJ. Γ;·Vr.r:; L t;/ 10 05 1934 ^ ^ (51) Kv.lk? /lirt.Ct.^ H 01 R 43/00 SUOMI—FINLAND pi) pitwttihtkMMi-Pitwtmekiiini 702982 . (22) HikemtapUv* — Anseknlnpdag 02.10.78 * ' (23) AlkupUvt —GUtlghttsdig Q2 t_q 78 (41) Tullut julklMkil — Bllvlt offuntMg -q _ . . (44) Nlhttyilutpanon Ja kuuL|ulk*isun pvm. — Q ,

Patent· och registerstyrelsen 7 AmBIcm utltgd och mUkriftuo puMkurad *°-*· ·014 (32)(33)(31) Pyydetty etuoikeus —Begird prierket 03.10.77 03.10.77 USA(US) 8391^8, 8391^9 (71) AMP Incorporated, Eisenhower Boulevard, Harrisburg, Pennsylvania, USA(US) (72) Walter Clifton Shatto, Jr., Harrisburg, Pennsylvania,

Kenneth Foster Folk, Harrisburg, Pennsylvania, USA(US) ilk) Oy Kolster Ab (5^) Johtiraenkäsittely- ja purkamislaite - Anordning för behandling och avveckling av ledningar

Nyt esiteltävä keksintö koskee yleensä johtimenvalmistus-ta ja nimenomaan johtimenkäsittelylaitetta.

Esimerkiksi USA-patenttiselityksessä n:o 3 891 013 selostetaan johtimenkäsittelylaitetta, jossa on johdinta tukevan työ-pinnan käsittävä muottilevy. Siihen on tehty useita vierekkäisiä ja pitkänomaisia johtimenkäsittelysyvennyksiä. Johtimenpuristusosa liikkuu tällöin määrättyyn suuntaan johtimentukipinnassa, pitkittäissuunnassa ja syvennysten toiseen päähän, jotka puristaa johti-met po. syvennyksiin puristumalla itse niihin.

Joskus johtimet eivät ole riittävän hyvässä asennossa keskenään muottilevyssä, esimerkiksi, jos kaapeli, johon johtimet kuuluvat, on taipunut. Johtimet eivät myöskään sijoitu kunnolla syvennyksiin, jos ne ovat halkaisijaltaan hyvin pieniä tai kovin jäykkiä. Keksinnöllä pyritään lähinnä suuntaamaan johtimet oikein, jolloin jokainen johdin puristuu oikeaan syvennykseen puristusosan avulla. Johtimet eivät tällöin pääse katkeamaan puristusosan ja 65509 syvennysten reunojen välissä.

Keksintö lähtee siitä, että jokainen johdin saadaan menemään vastaavaan syvennykseen. Tätä varten johdinta kiristetään hieman, ennen kuin puristusosa tarttuu siihen.

Keksinnön mukaisessa johtimenvalmistuslaitteessa on johti-menohjausosa, joka liikkuu määrättyyn suuntaan yhdessä puristus-osan kanssa ja sen edessä tietyllä etäisyydellä siitä. Ohjausosassa on johtimentaivutuspinta johtimen tukipinnan yläpuolella.

Sen tehtävänä on taivuttaa puristusosan vieressä olevat johtimien osat erilleen tukipinnasta, niin että kaikki po. osat saadaan samaan linjaan syvennyksen kanssa.

Edellä mainitun ratkaisun lisäksi keksinnön etuna on myös se, että johtimenohjausosa voidaan järjestää toimimaan yhdessä -kuten myöhemmin yksityiskohtaisesti selostetaan - johtimenpuris-tusosan kanssa johtimien tiettyjen osien purkamiseksi kierteestä silloin, kun johtimet ovat (esim. puhelinteollisuudessa) kierrettyinä johdinpareina. Syvennyksissä on tällöin sivuhaarat, joista jokainen on tarkoitettu yhdelle kierteestä puretulle johtimen osalle.

Keksinnön mukaiseen laitteeseen voidaan kätevästi lisätä laite, jolla valmiit johtimet voidaan työntää johtimenvastaan-otto-osiin. Tällöin on yleensä kysymys uralevyistä, sähköliitti-mistä, joiden avulla johtimet erotetaan toisistaan liittimien välistä tilaa vastaavasti.

Po. rakenteen yleisluonnetta havainnollistetaan esimerkein US-patenteissa 3 381 246, 3 939 933, 4 043 017, 3 739 818 ja 3 779 290.

Keksinnön kahta rakennemuotoa selostetaan lähemmin seuraa-vassa viittaamalla oheisiin piirustuksiin, joissa kuvio 1 on perspektiivi keksinnön ensimmäisen rakenteen mukaisesta laitteesta, joka on tarkoitettu sähköjohtimien käsittelyyn ja varustettu laitteella, joka työntää johtimet sähköliitti-men liitinnastojen johtimenvastaanotto-osiin; laitteiden osien asento viittaa toimintajakson alkuun, kuvio 2 on perspektiivi keksinnön mukaisen laitteen kanssa käytettävästä sähköliittimestä, kuvio 3 on tasokuva po. laitteen muottilevystä, kuvio 4 on leikkaus kuvion 3 linjaa IV-IV pitkin, 3 65509 kuviot 5 ja 6 vastaavat muuten kuvaa 4, mutta niissä esitetään laitteen osien asennot yhden työjakson aikana, kuvio 7 on osaperspektiivi po. laitteen muottilevystä ja j ohtimenohjausosasta, kuvio 8 on osittainen pystyleikkaus (osat ääriviivakuvana) johtimentyöntötyökaluista ja niiden käyttölaitteesta, kuvio 9 on perspektiivi keksinnön toista rakennemuotoa vastaavasta laitteesta; osat esitetty laitteen työjakson alkuvaiheessa , kuvio 10 vastaa muuten kuvaa 9, mutta osien asennot vastaavat nyt työjakson seuraavaa vaihetta, kuvio 11 on sivukaavio, joka esittää kuvien 9 ja 10 mukaisen laitteen pääosia työjakson alussa, kuviot 12 ja 13 vastaavat muuten kuvaa 11, mutta osat esitetään nyt työjakson ao. peräkkäisissä vaiheissa, ja kuvio 14 on perspektiivi sähkökaapelin päästä (kaapelissa on neljä kierrettyä johdinparia.

Ensimmäisen rakennemuodon mukaista laitetta selostetaan nyt kuviin 1-8 viittaamalla. Laitteella käsitellään - erottamalla toisistaan - useita johtimia. Siinä on osat, joilla johtimien päät saadaan samaan linjaan sähköliittimen liitinnastojen johtimenvas-taanotto-osien kanssa. Sähköliittimen viitenumero on tällöin 6 ja se näkyy parhaiten kuvasta 2. Koska liitintä 6 selostetaan yksityiskohtaisesti saman keksijän US-patenttiselityksessä 3 760 335, siihen viitataan tässä selostuksessa vain sen verran, mikä on laitteen toiminnan ymmärtämisen kannalta välttämätöntä. Liitin-nastojen (ei esitetty kuvissa) johtimenvastaanotto-osat ovat ura-levyjä, joiden uriin eristetyt johtimet 2 voidaan työntää johtimien sähköä johtavien sydänten yhdistämiseksi liitinnastoihin. Liitin-nastat on järjestetty riviin määrätyllä etäisyydellä toisistaan oleviin osastoihin 4 liittimen 6 eristyskoteloon 3. Rivi suuntautuu poikittain kotelon 3 päiden väliin ja osastot 4 on rajattu seinämillä 7, jotka ovat etäisyyden päässä kehälaippasta 9. Tämä (9) ulottuu kotelon 3 ympäri sen etupinnan 11 ja takapinnan 13 välissä. Pinnassa 11 on kanava 5, johon ao. sähköliittimen (ei kuvassa) pistokeosa tulee. Liittimessä 6 on lisäksi samanlainen rivi osastoja, jotka on tarkoitettu liitinnastöille, edellä selostettua ' ‘a vastapäätä.

" 65509

Kuvion 1 mukainen laite sisältää käsikäyttöisen penkki-puristimen, jossa on puristusrunko. Siihen kuuluu pystysuora kau-laosa 10, vaakasuora varsi 12 ja pohja 14. Varressa 12 liukuva mäntä 16 liikkuu edestakaisin pohjaan 14 nähden käsivivusta 18, joka on yhdistetty rungon läpi ulottuvaan akseliin 20. Kun vipua 18 käännetään myötäpäivään (kuva 1), akseli 20 pyörii samoin myötäpäivään, niin että siihen 20 liitetty hammaspyörä (ei kuvassa), joka on sijoitettu varteen 12, hammastuu männän 16 hammastankoon (ei kuvassa), jolloin mäntä 16 suorittaa työiskun. Tätä yleistyyp-pistä penkkipuristintä selostetaan yksityiskohtaisesti saman keksijän US-patenttiselityksessä 4 013 017.

Nelikulmainen asennuslevy 21, joka on puristettu pohjaan 14 kiristyslohkoilla 22, käsittää liukuvan tukilohkon 24. Siinä on taas litteä muottilevy 26, jossa on varteen suuntautuva, johdinta tukeva työpinta 27. Muottilevyssä 26 on, kun kuvasta 3 näkyy, useita pitkänomaisia johtimenvastaanottosyvennyksiä, jotka on tehty työpintaan 27 ja joissa on yhdensuuntaiset osat 28. Nämä suuntautuvat muottilevyn 26 ulkopäästä 30 sen sisäpäähän 32. Rakenne käsittää lisäksi osat 34, jotka suuntautuvat päiden 30 ja 32 välissä pään 32 suuntaan. Osat 34 ovat päässä 32 toisistaan sellaisella etäisyydellä, joka vastaa liittimen kotelon 3 osastojen 4 välistä etäisyyttä, ts. liitinnastojen väliä. Kuten kuvasta 4 näkyy, muottilevyn 26 sisäpää 32 on tietyn etäisyyden päässä muottilevyn tukilohkon 24 sisäpään pinnasta 39. Seinämärivi 40 (kuva 1) suuntautuu ulospäin lohkon 24 viistepinnasta 38, osien 42 suuntautuessa taas sisäänpäin päätypinnan 39 taakse. Jokaisessa seinämässä 40 on alta ohennettu reuna 41 muottilevyn 26 päähän 32 suuntautuneena, jolloin on saatu lovi 36. Seinämien 40 keskinäinen etäisyys vastaa muottilevyn 26 johtimenvastaanottosyvennysten osien 34 välistä suurinta etäisyyttä muottilevyn päässä 32, niin että osiin 34 sijoitetut johtimien osat tulevat myös vierekkäisten seinämien 40 väliin.

Erilliset johtimet 2 puristetaan muottilevyn 26 syvennysten osiin 28 ja 34 puristusosalla, joka on tangon muotoinen tela 44.

Se on kuvan 4 esittämässä asennossaan osien 28 päällä. Telan 14 5 65509 päät 48 ovat halkaisijaltaan pienemmät; päät 48 menevät haarukka-osan 50 varsiin 46 vivun 52 alapäässä (kuva 1). Po. vipu suuntautuu ulospäin puristusrungon varren 12 sisäosasta. Vivun 52 yläpää on yhdistetty (po. laitetta ei näy kuvissa) männän 16 alapäähän US-patenttiselityksessä 4 043 017 kuvatulla tavalla. Kytkentä on tällöin sellainen, että männän 16 puristuessa alaspäin kuvan 1 esittämästä asennosta on tela 44 laskeutuu niin paljon alaspäin, että se koskettaa muottilevyyn 26,ja männän 16 liikkuessa lisää alaspäin vipu 52 kääntyy myötäpäivään (kuva 1), jolloin tela 44 ’pyyhkäisee' muottilevyn 26 pintaa (kuvat 5 ja 6) syvennysten 28, 34 pitkittäissuunnassa. Telan 44 nämä liikkeeet männän työiskun aikana saadaan aikaan nokkakytkennällä (cam type coupling, ei kuvissa) männän 16 vivun 52 yläpään välissä.

Johtimenohjausyksikkö 52 (kuva 7) käsittää johtimenohjaus-osan, joka on poikkileikkaukseltaan lieriönmuotoinen tanko 54 ja jonka halkaisija on tuntuvasti telan 44 halkaisijaa pienempi.

Tanko 54 pyyhkäisee muottilevyn 26 pintaa telan 44 edessä, ts. telan 44 ja muottilevyn 26 sisäpään välissä ja syvennysten 28, 34 pitkittäissuunnassa. Tangon 54 päät on kiinnitetty (mieluimmin pyörivänä rakenteena) kelkkaan. Se muodostuu erillisistä kelkka-lohkoista 56, jotka on järjestetty lohkon 24 sivuihin (kuva 1). Tangossa 54 on johtimentaivutuspinta 54' työpinnan 27 päällä. Lohkojen 56 ylöspäin suuntautuvissa pinnoissa olevat lovet 58 on mitoitettu vastaanottamaan telan 44 päät (kuva 5), niin että yksikkö 53 liikkuu telan 44 mukana. Lohkojen 56 sisäpinnoissa 59 olevat kääntötapit 60 menevät ohjauskanaviin 62 muottilevyn 26 sivureu-naosien 61 ja lohkon 24 sivuilla olevien reunojen 63 välissä (kuva 7). Kanavien 62 sisäpäät 64 ovat tietyn etäisyyden päässä lohkon 24 sisäpäätypinnasta 39, niin että ne rajaavat tappien 60 ja samalla myös tangon 54 vasemmanpuoleisen liikkeen (kuvat 4-6). Kuten kuvassa 5 esitetään, telan 44 päätyosien ollessa lovissa 58 ne (päätyosat) tukeutuvat lovien 58 vasemmanpuoleisiin reunoihin, jolloin ohjausyksikkö 53 liikkuu telan 44 vaikutuksesta kuvan 5 asennosta kuvan 6 havainnollistamaan asentoon. Kun tapit 60 tulevat kanavien 62 päihin 64, telan 44 jatkuva liike siirtää ohjausyksikköä 53 niin, että koko yksikkö 53 kääntyy vastapäivään (kuvat 5 ja 6) tapeissa 60, jolloin tanko 54 putoaa loviin 36 'js! .t,ei'a 44 jatkaa vasemmanpuoleista liikettään (kuva 6).

65509

Edellä kuvattujen osien toimintaa selostetaan nyt yksityiskohtaisesti viittaamalla nimenomaan kuviin 4-6. Laitteen työjakson alussa sen osat ovat kuvien 1 ja 4 esittämissä asennoissa. Laitteen käyttäjä sijoittaa siihen nyt johtimet 2 (kuva M-) niin, että ne tulevat muottilevyn 26 työpinnan ja telan 44 väliin. Johtimet suuntautuvat tällöin muottilevyn 26 sisäpään 32 yli ja liittimen 6 ohi (liitin on sijoitettu alla selostettavaan lrittimen-sijoituslaitteeseen). Laitteen käyttäjä kääntää vipua 18 myötäpäivään, jolloin mäntä 16 laskeutuu alas ja siirtää tällöin telan 44 kuvan 5 esittämään pystyasentoon muottilevyn 26 työpinnan 27 tasalle, niin että johtimet 2 puristuvat po. pintaan ja telan 44 päät menevät loviin 58. Kun mäntää 16 siirretään lisää alaspäin, tela 44 siirtyy kuvan 5 esittämästä asennosta kuvassa 6 näkyvään asentoon. Telan 44 liikkeen aikana (osittain) yksikkö 53 siirtyy sen mukana. Yksikkö 53 liikkuu muottilevyä 26 ja tukilohkoa 24 pitkin, kunnes tapit 60 koskettavat kanavien 62 sisäpäihin 64, jolloin tanko 54 putoaa syvennyksiin 36, kuten jo mainittiin, ja tela 44 jatkaa liikettään, kunnes se on seinämien 40 yläreunojen päällä (kuva 6). Telan 44 liikkuessa tällä tavoin johtimet 2 puristuvat syvennyksiin 28, 34 keksijän US-patenttiselityksen 3 891 013 mukaisesti.

Telan 44 liikkuessa kuvan 5 asennosta kuvan 6 asentoon, johtimet suuntautuvat telan 44 vierestä tangon 54 johtimentaivutus-pinnan 54' yli. Jokaisen johtimen 2 ne osat 2', jotka ovat tangon 54 ja telan 44 välissä, nousevat pinnan 54' avulla (kuva 5) muottilevyn 26 työpinnan 27 päälle. Yksikön 53 liikkuessa eteenpäin tanko 54 pitää johtimien 2 osat 2' työpinnan 27 päällä ja panee jokaisen osan 2' suunnilleen samaan linjaan muotilevyssä 26 olevan syvennyksen kanssa, johon tela 44 puristaa sitten ao. johtimen. Johtimia 2 nostettaessa tanko 54 pyrkii taivuttamaan johtimien 2 osia 2' niin, että ne (2*) kiristyvät jonkin verran ja pyrkivät lisäksi palaamaan työpintaan 27 päin, ts. osat 2r joustavat alaspäin kuvan 5 havainnollistamalla tavalla. Lisäksi johtimet pyrkivät sijoittumaan toisiinsa nähden vastakkain tangon 54 ja telan 44 viereen, niin että ne (johtimet) suoristuvat ja tulevat suunnilleen samaan linjaan muottilevyn 26 syvennysten kanssa, nimenomaan silloin, kun tela 44 ja tanko 54 liikkuvat po. syvennys- 7 65509 ten yhdensuuntaisten osien 28 yli. Po. liike jatkuu telan 44 ja tangon 54- liikkuessa syvennysten haarautuvien osien 34 yli.

Johtimia ei tämän vuoksi voida sijoittaa väärin.

Kun johtimet 2 ovat alunperin oikeassa suhteessa keskenään, tela 44 pitää huolta siitä, että ne sijoittuvat oikein syvennyksiin 28, 34. Joissakin tilanteissa (esimerkiksi silloin, kun kaapeli on taipunut tai kun johtimet ovat hyvin ohuita tai hyvin jäykkiä) ne (2) voivat olla 'epäjärjestyksessä’ tai suuntautuvat sivuttain telan 44 eteen. Tällöin tanko 54 estää johtimein sijoittumisen värin syvennyksiin 28,34. Kun tela 44 ’pyyhkäisee' muot-tilevyn 26 työpinnan 27 yli, niin tangon 54 nostaessa johtimien 2 osat ylös johtimet tulevat samaan linjaan muottilevyn syvennysten kanssa. Lisäksi tanko 54 eristää jokaisen johtimen osan 2', joka on tangon 54 ja telan 44 välissä, niin että johdin joutuu telan 44 vaikutuksen alaiseksi halutulla tavalla.

Em. sähköliittimen 6 asemointilaite käsittää kuvien 4-6 esittämällä tavalla asemointilohkon 66, joka on kiinnitetty levyn 20 sisäpäähän ja jossa on pinta 70, joka suuntautuu lohkon 24 päätypintaan 39. Pintojen 70 ja 39 väli on sellainen, että liitin 6 voidaan sijoittaa niiden väliin kuvien 4-6 mukaisesti. Liitinkote-lon 3 seinämien 7 yläpäät (kuvat 4-6) suuntautuvat väliseinien 40 ulokeosien 42 alaspäin oleviin pintoihin. Liitin 6 on myös asemoitu levyllä 68, joka on kiinnitetty lohkon 66 yläpintaan. Levy 68 suuntautuu oikealle liittimen etuosan yli ja siinä on alaspäin suuntautuva laippa 72 liittimen 6 laipan 9 taaksepäin suuntautuvan pinnan ja väliseinämien 7 välissä. Aukot (kuva 1), jotka on tehty levyyn 68, ulottuvat tämän laipan 72 läpi samassa linjassa väli-seinämien 40 välissä olevien tilojen kanssa. Aukkojen 74 sisäpäät toimivat kiinteitä johtimenkatkaisureunoina ja toimivat yhdessä liikkuvien johtimenkatkaisureunojen 75 kanssa johtimenkatkaisu-ja -työntömeistirivissä (kuva 1), kuten myöhemmin selostetaan. Yleensä, johtimentyöntölaite, liittimen asemointilaite ja johti-menkatkaisulaite (johtimien 2 lyhentämiseksi) voivat vastata keksijän US-patenttiselityksessä 3 760 335 esitettyä tekniikkaa.

Kun tela 44 ja tanko 54 ovat ’käsitelleet' johtimet 2, niiden vapaat päät tulevat kuvan 6 esittämällä tavalla levyn 68 yläpinnan yli. Jokainen erillinen johdin 2 on tällöin samassa linjassa .liittimen 6 ao. liitinnastan kanssa. Tämän jälkeen johtimet katkais- 8 65509 taan ja työnnetään meisteillä 76 liitinnastoihin. Meistit 76 liittyvät teränpitimeen 79 (kuvat 1 ja 8) kiinnitettyyn lohkoon 78. Teränpidin 79 on puolestaan kiinnitetty ristipäähän 80, joka liikkuu lohkoon 66 liittyvissä pylväissä 81. Ristipää on sijoitettu kuvien 1 ja 8 esittämään asentoon jousilla 83, jotka toimivat lohkon 66 ja ristipään 80 välissä.

Ristipää 80 ja meistit 76 puristuvat alas työiskuna männän 16 työiskun loppuosan aikana vivun 82 avulla (kuva 8). Vivussa on pää, joka menee ristipäässä 80 olevaan syvennykseen 84’ sekä teränpidik-keessä 79 olevaan vastaavaan syvennykseen 85. Vipu 82 on kiinnitetty tapilla 87 akseliin 84, joka on laakeroitu puristusrunkoon kiinnitettyyn laakeriin (ei kuvassa). Akseli 84 lähtee puristus-rungon kaulaosasta 10 (kuva 1); yhdysosan 88 toinen pää on kiinnitetty tapilla akseliin 84 (kuva 1), ja sen 88 toinen pää on nivelletty pituudeltaan säädettävän yhdysosan 90 toiseen päähän. Osan 90 toinen pää on nivelletty varteen 92, joka lähtee tukilaakerista 94, jonka läpi akseli 20 menee. Akseli 20 pyörii vapaasti tukilaake-rissa 94, joka ei siis pääse pyörimään eikä muutenkaan liikkumaan akselin 20 pyöriessä. Levy 96 on kiinnitetty akseliin 20 tu-kilaakerin 94 viereen; levystä 96 lähtevä tappi 98 tarttuu varteen 92. Männän 16 työiskun loppuvaiheen aikana tappi 98 tarttuu varteen 92 ja kääntää sitä hieman myötäpäivään (kuva 1). Tämä varren 92 myötäpäiväliike muuttuu yhdysosan 88 myötäpäiväliikkeek-si, jolloin akseli alkaa pyöriä myötäpäivään kääntäen samalla vartta 82 alaspäin kuvan 8 esittämästä asennosta.

Kun johtimet 2 on käsitelty muottilevyssä 26 ja pantu samaan linjaan liittimen 6 liitinnastojen kanssa, työntömeistit 76 suorittavat työsikun männän 16 työiskun loppuvaiheen aikana, ts. johtimet 2 katkaistaan ja työnnetään liitinnastoihin.

Mäntä 16 voidaan tämän jälkeen palauttaa yläasentoonsa kääntämällä vipu 18 kuvan 1 esittämään asentoon. Kun sähköliitin 6 on irrotettu asemointilaitteesta, johtimenohjausyksikkö 53 voidaan palauttaa alkuasentoonsa, jolloin laite voidaan järjestää seuraavaa työvaihetta varten. Liittimen 6 ja siinä olevien johtimien 2 irrottaminen tapahtuu työntämällä lohko 24 pois lohkosta 66, jolloin johtimilla 2 saadaan tietty keskinäinen etäisyys (johtimet ovat nyt liittimessä 6), niin että liitin 6 pääsee liukumaan sivut-. t^.in asemointilaitteestaan (ts. suorassa kulmassa kuvien 4-6 ja 8 65509 tasoon nähden). Liitin 6 voidaan työntää asemointilaitteeseensa suorittamalla em. työvaihe päinvastaisessa järjestyksessä.

Vaikka - kuten jo mainittiin - liittimessä 6 on kaksi liitinnastariviä, vain toinen rivi yhdistetään johtimiin po. laitteen avulla. Toisen rivin liitinnastat voidaan yhdistää johtimiin muilla laitteilla, esim. sopivalla käsityökalulla.

Edellä selostetun mukaista laitetta voidaan käyttää mm. keksijän US-patenttiselityksessä 4 043 017 kuvattujen sähköliitti-mien yhteydessä, joissa on vain yksi liitinnastarivi.

Keksinnön toisen rakenteen mukaista laitetta selostetaan nyt viittaamalla kuviin 9-14.

Laite on tarkoitettu sähkökaapelin 108 neljän kierretyn ja eristetyn johdinparin 102 lisäkäsittelyyn ('avaamiseen'). Kaapelissa 108 on eristysvaippa 110, johon johtimet on sijoitettu samaan tasoon vierekkäin (kuva 14). Kuten kuvissa 9 ja 10 esitetään, laitteessa on alustalevy 114, jossa on sitä tukevat jalat 116.

Laite sijoitetaan työpenkin päälle (ei kuvassa). Suunnilleen suorakaiteen muotoisessa runkolohkossa 118, joka on kiinnitetty levyn 114 yläpintaan 120 (kuvat 9 ja 10), on kaksi vastakkaista reunaosaa 122, jotka ulottuvat levyn sivupintojen 124 koko pituudelle. Lohkossa 118 on sileä pinta 126, joka on sijoitettu tietylle etäisyydelle alustalevystä 114. Ohjauskisko 128, jossa on tasainen yläpinta 129, on asennettu kummankin reunaosan 122 ylöspäin suuntautuvaan pintaan 132 (kuvat 9 ja 10) ja ulottuu lohkon 118 vasemmasta päästä (kuva 9) sen päiden keskiväliin. Tässä asennossa kiskossa 128 on kalteva päätypinta 130, joka suuntautuu viereiseen pintaan 132, jolloin muodostuu myöhemmin selostettava ohjauspinta.

Sileästä levystä valmistettu suorakaiteen muotoinen muotti-levy 134, joka on asennettu kiinteänä rakenteena pintaan 126, käsittää etupään 136, joka on hieman em. kaltevan pinnan 130 takana. Muottilevyn 134 takapää 138 sijaitsee lähellä runkolohkon 118 takapäätä. Johtimia tukevaan muottilevyn 134 työpintaan 140 on tehty neljä syvennystä 139 päiden 136 ja 138 väliin. Jokainen syvennys 139 on mitoitettu siten, että siihen mahtuu yksi kierretty johdinpari 102, jonka kaksi erillistä johdinta 104 ja 106 tulevat po. syvennysten osapituudelle muottilevyn 134 pään 136 viereen. Kuten kuvasta 9 voidaan nähdä, jokaisessa syvennyksessä 139 on ns.

10 65509 ensimmäinen suoraviivainen osa 142, joka ulottuu muottilevyn 134 päiden 138 ja 136 puoliväliin. Syvennysten 139 osat 142 on järjestetty yhdensuuntaisesti vierekkäin. Jokaisessa syvennyksessä 139 on myös toinen väliosa 144, joka suuntautuu osasta 142 muottilevyn 134 päähän 136, ja lisäksi kolmas, etupääosa. Siinä on pari erillisiä uria 146 ja 148, jotka suuntautuvat osasta 144 muottilevyn 134 päähän 136. Urat 146 ja 148 on mitoitettu siten, että kumpaankin sopii yksi johdin 104 tai 106.

Kierretyt johdinparit 102 puristetaan syvennyksiin 139 joh-timenpuristusosalla. Se on ns. ensimmäinen tela 150 keksijän US-patenttiselityksen 3 891 013 mukaisesti. Tela 150 pyörii haarukka-osan varsien 154 yläpäiden välissä. Haarukkaosassa on poikittais-laippa 156, joka on varustettu käyttövivulla 158. Osa 156 kiristää runkolohkon 118 ja muottilevyn 134 työpinnan 140. Varsien 154 alapäät kääntyvät kääntötapeissa 16, jotka on kiinnitetty kelkan 163 muotoisen käyttölaitteen pystylaippoihin. Laipat 162 lähtevät kelkan 163 sivulevyistä 164,jotka on järjestetty runko-osan 118 kummallekin puolelle, ja ulottuvat alustalevyn 114 alle. Pohjale-vy 166 on sijoitettu alustalevyn 114 alle ja kiinnitetty sivule-Vyihin 164 kiinnittämällä 167. Levyt 164 liikkuvat runkolohkon 118 päiden välissä telojen 168 avulla, jotka on järjestetty reunaosien 122 alapuolien ja alustalevyn 114 pinnan 120 väliin. Telat 168 pyörivät tapeissa 170 sivulevyjen 164 sisäpuolella.

Johtimenohjausosa, ns. toinen tela 152, jossa on johtimen-taivutuspinta 152’, on tarkoitettu helpottamaan kierrettyjen joh-dinparien 102 sijoittamista syvennysten 139 osiin 142 ja 144 sekä kiertämään auki jokaisen parin 102 pää, kuten seuraavassa selostetaan. Po. rakenne-esimerkin mukainen tela 152 on lieriönmuotoinen tanko telan 150 edessä. Tangon päät on laakeroitu ns. kulmavipu-levyihin 172, jotka on järjestetty runkolohkon 118 kummallekin puolelle ja runkolohkon 118 ja kelkan 163 sivulevyjen 164 väliin. Kumpikin levy 172 on sijoitettu kääntötappiin 174, joka menee ao. sivulevyn 164 läpi ja on varustettu ns. kolmannella nokkatelalla 176 (kuvat 9 ja 10), joka on sijoitettu vasemmanpuoleiseen päähän.

Tela 176 tukeutuu viereisen reunaosan 122 yläpintaan 132 (kuva 9). Levyt 172 on kiristetty alaspäin (kuvat 9 ja 10) jousilla 178, jotka on kiinnitetty viereisen sivulevyn 164 tappiin 180 toisesta päästään * ! ' 6 5 509 ja toisesta vastaavasti tappiin 182, joka on kiinnitetty levyn 172 ulkopintaan. Tämän järjestelyn ansiosta levyt 172 saadaan jousilla 178 nousemaan hieman myötäpäivään (kuvat 9 ja 10) laitteen ollessa käytössä, kuten vielä lähemmin selostetaan.

Keksinnön toisen rakenteen mukaista laitetta selostetaan nyt yksityiskohtaisesti kuviin 10-13 viittaamalla.

Haluttaessa erottaa toisistaan kaapelin 108 neljä kierrettyä paria 102 sekä purkaa kierteestä jokaisen tällaisen parin 102 toinen pää, kaapelivaippa 110 katkaistaan, jolloin kuvassa 114 näkyvät kierretyt johdinparit tulevat näkyviin. Kelkka 163 siirretään sitten taka-asentoonsa (kuva 9) muottilevyn 134 päähän 138 saakka ja haarukka-osaa 154, 156 käännetään painamalla vipu 15S alas, jolloin tela 150 nousee pinnan 140 päälle. Neljä johdinpa-ria 102 pujotetaan sitten telan 140 ja telan 152 yläpinnan välisen tilan läpi (kuva 11), ja kaapelivaipan 110 etureuna 184 tulee muottilevyn 134 päätä 138 vasten. Haarukkaosaa 154 käännetään tämän jälkeen nostamalla vipu 158 ylös, jolloin tela 150 siirtyy muottilevyn 134 pinnalle 140 ja puristaa erillisten kierrettyjen parien 102 osat syvennysten 139 osiin 132 lähellä päätä 138. Parit 102 suuntautuvat tällöin telan 150 alapuolelle ja telan 152 pinnan 152’ päälle. Tämän jälkeen kelkka 163 siirretään kuvan 9 asennosta kuvan 10 esittämään asentoon vivulla 158, jota käytetään myös pitämään tela 150 kiinni muottilevyn 134 työpinnassa 140 kelkan 163 liikkuessa em. tavalla. Tämän työvaiheen aikana (kuva 12) tela 152 on telasta 150 sellaisella etäisyydellä, joka on suurempi kuin erillisen kierretyn parin 102 halkaisija (kierretyn parin 102 kahden johtimen 104 ja 106 halkaisijoiden summa). Myös kelkan 163 tämän liikkeen aikana telat 176 liukuvat reunaosien 122 pintoja 132 pitkin. Telan 152 liikkuessa eteenpäin laitteen tämän työvaiheen aikana se 'järjestää' jokaisen kierretyn parin 102 suunnilleen samaan linjaan ao. syvennyksen 139 osien 142 ja 144 kanssa. Jos parit 102 kääntyvät sivusuuntaan esimerkiksi kaapelin 108 kaarevuudesta johtuen, tela 152, koska se kääntää johdinparin 102 osan 102' pois pinnasta 140, sijoittaa jokaisen parin 102 po. osan, joka on lähellä telaa 150, samaan linjaan syvennysten 139 osien 142 ja 144 kanssa ja estää näin erillisten kierrettyjen johdinparien 102 menemisen .vääriin syvennyksiin.

Johtimenohjausosan 152 toiminta vastaa edellä selostettua johtimenohjausosan 54 toimintaa.

65509 12

Kun kelkan 163 levyjen 172 päällä olevat telat 176 tulevat kaltevien luiskien 130 kohdalle ja nousevat ylöspäin kelkan 163 liikkuessa eteenpäin, levyt 172 kääntyvä myötäpäivään (kuvat 9 ja 10) kääntötapeissaan 174 ja siirtävät jousien 178 vaikutuksesta telat 152 vastaavasti telaa 150 kohti, ts. hidastavat telan 152 liikettä. Sen vuoksi, kun telat 176 liikkuvat kaltevia osia 130 pitkin ylöspäin, telojen 150 ja 152 väli pienenee (kuva 13).

Telojen 150 ja 152 väliin jäävä tila, kun telat 176 on siirretty tankojen 128 pinnoille 129, vastaa suunnilleen kierretyn parin erillisen johtimen 104 tai 106 halkaisijaa, joten po. parit eivät pääse menemään telojen 150 ja 152 vierekkäisten pintojen väliin, kun nämä telat liikkuvat yhdessä muottilevyn 134 päähän 136 päin.

Sen vuoksi kierrettyjen johdinparien 102 päät kierretään irti toisistaan, ja aina yksi tällainen osa (pää) työntyy telojen 150 vaikutuksesta uriin 146 ja 148. Lopuksi tela 152 putoaa muottilevyn 134 päästä 136 tankojen 128 pinnoille 129. Kuva 10 havainnollistaa laitteen osien asentoja juuri ennen telan 152 saapumista muottilevyn 134 päähän 136 ja esittää myös jokaisen parin molemmat johtimet 104 ja 106 vierekkäin sijoitettuina. On selvää, että tangot 128, kulmavipulevyt 172 ja telat 176 toimivat asemointilaitteena muutettaessa ja ohjattaessa telojen 150 ja 152 väliä.

Kun johtimet päät on kierretty auki em. tavalla, tela 150 nousee jälleen ylös ja kelkka 163 palaa alkuasentoonsa laitteen seu-raavaa toimintajaksoa varten.

Laitteen edellä selostettua toimintaperiaatetta (johdinparien kiertäminen auki) voi itsekin havainnollistaa tarttumalla peukalolla ja etusormella kierretyn johdinparin päähän (vastaa telojen 150 ja 152 toimintaa) sekä vetämällä sitten johdinpareja akselin suunnassa. Tällöin johtimet kiertyvät auki, niin että ne pääsevät menemään peukalon ja etusormen muodostaman 'rakenteen' läpi.

Vielä on huomattava, että telalla 152 on kaksi tehtävää: työjakson ensimmäisen osan aikana ja kierrettyjen johdinparien 102 mennessä syvennysten 139 osiin 142 ja 144 tela 152 järjestää jokaisen parin, 102 suunnilleen samaan linjaan sen syvennyksen osan kanssa, johon se pannaan. Sen sijaan työjakson loppuvaiheessa tela 152 toimii yhdessä telan 150 kanssa ja saa aikaan jokaisen vpariin 102 johtimien 104 ja 106 päiden kiertymisen auki, niin että 13 65509 tela 150, voi sitten rullata johtimien auki kierretyt päät uriin 146 ja 148. Tämä telan 152 kaksoistoiminto edellyttää sitä, että sen asennon telaan 150 nähden pitäisi muuttua työjakson lopulla siten, että tela 152 siirtyy sitten suhteellisesti lähemmäksi telaa 150 kuin mitä kuva 13 esittää.

Toisen rakennevaihtoehdon mukainen laite on tarkoitettu useiden kierrettyjen johdinparien erottamisen toisistaan ja jokaisen parin päiden kiertämiseen auki. Tämän vuoksi sillä voidaan käsitellä johtimien päät lisätoimintoja varten, jotka voidaan taas suorittaa välittömästi p. työvaiheiden jälkeen. Laite voidaan yhdistää esim. sellaisiin koneisiin (ei kuvissa), joilla kiinnitetään sähköliitinnastoja kaapelien päihin. Tällöin laitetta käytetään johdinparien erottamiseen ja kiertämiseen auki edellä kuvatulla tavalla, ennen kuin ao. koneella tehdään sähköliitännät johtimien ja liitinnastojen väliin, jotka kuuluvat esim. sähköliit-timeen.

Kuten kuviin 9-14 viittaamalla jo selostettiin, kaapelissa 108 on vain neljä kierrettyä johdinparia 102, jotka ovat vierekkäin samassa tasossa kaapelivaipan 110 sisällä. Laitetta voidaan kuitenkin käyttää myös sellaisen kaapelin (ei kuvassa) kierrettyjen johdinparien erottamiseen toisistaan ja kiertämiseen auki, jossa on enemmän kuin neljä johdinparia, johdinparien ollessa tällöin nipussa kaapelivaipan sisällä, niin että kaapeli on poikkileikkaukseltaan mieluimmin pyöreä kuin litteä. Tällöin johdinparinippu puristuu litteäksi, kun tela 150 siirtyy alaspäin johtimia vasten (kuvat 11 ja 12), ja erilliset johdinparit menevät muottilevyssä oleviin syvennyksiin, joiden lukumäärä vastaa luonnollisesti kaapelin kierrettyjen parien lukumäärää.

Johtimenpuristusosan (tela 150) ja johtimenohjausosan (tela 152) ei välttämättä tarvitse olla teloja. Joka tapauksessa po. osat on syytä konstruoida pyöriväksi rakenteeksi, jotta kitka saadaan pienemmäksi ja johtimien aukikiertämiseen ja erottamiseen tarvittava voima mahdollisimman alhaiseksi.

Claims (10)

65509 m

1. Johtimenkäsittelylaite, jossa on muottilevy (26 tai 134), käsittäen johdinta tukevan työpinnan (27 tai 140), johon on muodostettu useita vierekkäisiä, pitkänomaisia johtimenkäsittelysyvennyk-siä (28, 34 tai 139) ja käsittäen lisäksi johtimenpuristusosan (44 tai 150), joka liikkuu määrättyyn suuntaan johtimentukipinnassa (27 tai 140), pituussuunnassa syvennyksiin (28, 34 tai 139) nähden ja niiden toiseen päähän, puristaen johtimet (2 tai 102), jotka ovat tukipinnan (27 tai 140) ja puristusosan (44 tai 150) välissä, syvennyksiin (28, 34 tai 139), tunnettu siitä, että siinän on johtiinenohjausosa (54 tai 152), joka liikkuu tukipinnassa (27 tai 140) määrättyyn suuntaan yhdessä puristusosan (44 tai 150) kanssa ja tämän edessä sekä järjestettynä tämän kanssa samansuuntaiseksi mutta kuitenkin tietyn etäisyyden päähän siitä, ohjausosan (54 tai 152) käsittäessä tällöin johtimentaivutuspinnan (54' tai 152'), joka on jäsjestetty johtimentukipinnan (27 tai 140) yläpuolelle ja taivuttaa johtimien (2 tai 102) osat (2' tai 102'), jotka ovat puristusosan (44 tai 150) vieressä, erilleen tukipinnasta (27 tai 140), niin että jokainen tällainen osa (2' tai 102') tulee samaan linjaan syvennyksen (28, 34 tai 139) kanssa.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että puristusosa ja ohjausosa ovat yhdensuuntaisia tankoja (44 ja 54 tai 150 ja 152),

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen laite, tunnettu siitä, että jokainen tanko (44 ja 54 tai 150 ja 152) on tela, jonka pyörimisakseli on yhdensuuntainen tukipinnan (27 tai 140) kanssa.

4. Patenttivaatimuksen 1, 2 tai 3 mukainen laite, tunnettu siitä, että ohjausosa (54 tai 152) siirtyy tukipinnan (27 tai 140) alapuolelle, kun ohjausosa (54 tai 152) on tullut syvennysten (28, 34 tai 139) toiseen päähän (32 tai 136).

5. Jonkin tai joidenkin patenttivaatimusten 1-4 mukainen laite, tunnettu siitä, että ohjausosa (54) on asennettu kelkaan (56), joka liikkuu määrättyyn suuntaan, puristusosan (44) tarttuessa siihen (56) ja siirtäessä sitä tietyn matkan syvennysten (28, 34) pituussuunnassa ja tämän jälkeen siirtäen kelkka (56) tukipintaan (27) nähden, ja edelleen siitä, että kelkka (56) kääntyy^, akselissa (60), joka on yhdensuuntainen tukipinnan (27) kanssa ja^pöa/kittaissuunnassa syvennykseen ( 28 , 34 ) nähden, puristusosan 15 65509 (44) tehtävän ollessa kallistaa vaunu (56, 60) po. akselissa, kun kelkka (56) on siirtynyt etukäteen määrätyn matkan, niin että puris-tusosa (44) irtoaa vaunusta (56, 60) ja siirtää ohjausosan (54) puristusosan (44) radalta.

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen laite, tunnettu siitä, että puristusosan (44) käyttövoimana on puristusmäntä (16), joka käyttää työkalua johtimien (2) yhdistämiseksi sähköliittimiin, puristusosan (44) laskeutuessa alaspäin työpinnan (27) yläpuolella olevasta asennosta, niin että se tarttuu kelkkaan (55) männän (16) työiskun alkuvaiheen aikana ja siirtyy sitten pituussuunnassa syvennyksiin (28, 34) nähden, kun männän (16) työisku etenee.

7. Jonkin tai joidenkin patenttivaatimusten 1-4 mukainen laite, tunnettu siitä, että jokaisessa syvennyksessä (139) on osa (142, 144), joka on mitoitettu siten, että siihen sopii kierretty johdinpari (102), ja lisäksi toinen osa, jossa on pari vierekkäisiä uria (146, ja 148), jotka poikkeavat toisistaan määrättyyn suuntaan syvennyksen (139) toisen osan (142, 144) toisesta päästä, jokaisen uran (146, 148) ollessa tällöin mitoitettu niin, että siihen sopii vain kierretyn parin (102) yksi johdin (104 tai 106); laitteen käsittäessä lisäksi asemointilaitteen (130, 132, 172, 176), joka pitää puristus r-. ja ohjausosat (150 ja 152) kierretyn joh-dinparin (102) poikittaismittaa suuremmalla etäisyydellä, kun puris-tusosa (150) menee syvennyksen (139) toisen osan (142, 144) yli sekä pitää puristus- ja ohjausosat (150 ja 152) sellaisella etäisyydellä, joka vastaa suunnilleen parin (102) yhden johtimen (104 tai 106) halkaisijaa, kun puristusosa (150) menee urien (146 ja 148) yli, jolloin kierretyn parin (102) johtimien (104 ja 105) osat kiertyvät auki puristus- ja ohjausosien (150 ja 152) välissä, niin että jokainen aukikierretty johdinosa puristuu puristusosan (150) avulla johonkin uraan (146 ja 148).

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen laite, tunnettu siitä, että siinä on kelkka 1. liuku (163), joka liikkuu muottile-vyyn (134) nähden syvennysten (139) pituussuunnassa ja että kelkkaan 1. liukuun on järjestetty puristusosa, joka liikkuu edestakaisin tukipintaan (140) nähden, ja että ohjausosa (152) on lisäksi asennettu kelkkaan (163) ja liikkuu puristusosaan (150) päin vastaavalla tavalla kelkan (163) liikkuessa määrättyyn suuntaan.

9. Patenttivaatimuksen 7 mukainen laite, tunnettu siitä,'e.ttä asemointilaite käsittää nokkapinnat ( 129 , 130 , 132 ), jotka on k i innito (. Ly muotti levyyn (134) nähden, ja toimi nnalises- 16 65509 ti edelliseen liittyvän nokkaosan (176), joka on yhdistetty ohjausosaan (152), joka on tuettu tukiosaan (172), joka on puolestaan asennettu siten, että se kääntyy epäkeskisesti kelkassa (163), nokkaosan (176) ollessa järjestetty tukiosaan (172), joka on tehty rakenteeltaan joustavaksi, niin että se puristaa nokkaosan (176) nokkapintoihin (129, 130, 132).

10. Patenttivaatimuksen 7 mukainen laite, tunnettu siitä, että nokkapinta (130), joka on syvennyksen (139) vieressä ja samassa linjassa tämän yhden osan (144) toisen pään kanssa, on nokka-osan (176) liikeradalla, osan (176) ollessa yhdistetty ohjausosaan (152 ja nokkapinnan (130) liittyessä nokkaosaan (176) ohjausosan (152) liikkeen hidastamiseksi tiettyyn suuntaan. ·' t (> i ia’ 17 65509