FI65464C - Vaegg bestaoende av ett armerat jordlager - Google Patents

Description

RSFH [B] (l1)KUU.LUTU*IULKAItU ,ς a, a JROa lDJ U ' UTLAGGN I NGSSKRIPT O D *r O *t C (45) P&ton^i nyo:ir:ctt·/ 10 05 1934 (51) K*.Mu /into.3 E 02 D 17/20 // B 65 G 65/28 SUOMI—FINLAND pi) hMtdlnkinw-l>itMmBknl«| 781736 (22) H»k*ml*p*Wi — An*6knlng*d»j 31.05·78 (23) Alkupilvi—Giltl|h*tadag 31.05.7Ö

(41) Tullut Julkiseksi — Bllvtt offantHg Q2 ^2 JQ

Patentti- {a rakictarihalittu· /44) Nlhav»k*lp«non Ja kuuLJulkalaun pvm. —

Patent· och ragistarrtyralMn ' AmOkan uthgd ocfc iitUkriftm puMlurad 31.01.04 (32)(33)(31) Pnrdtcty «woUcms—B«gM prlork* 01.06.77 USA(US) 802446 (71)(72) Henri C. Vidal, 8 "bis, Boulevard Maillot, Heuilly (92),

Ranska-Frankrike(FR) (7^) Oy Kolster Ab (54) Lujitetusta maakerroksesta koostuva seinämä - Vägg bestäende av ett armerat jordlager

Keksinnön kohteena on lujitetusta maakerroksesta koostuva seinämä, jossa on pääasiallisesti tasaisista ja vierekkäisistä reunoistaan toisiinsa liitetyistä laatoista koostuva peitekerros, jossa on vetolujat ja taipuisat vahvistuselementit ja vahvistuselementtejä ympäröivä rakeinen tai jauhemainen irtomateriaali, joka täyttää laattojen takana olevan tilan ja peittää vahvistuselementit, jotka on sovitettu lähes vaakasuoraan ja joiden laatoista poispäin olevat päät peittyvät vapaasti irtomateriaaliin.

Tällaisia seinämiä voidaan käyttää esimerkiksi erilaisten irtotavaroiden varastotilojen muodostamiseen. Tyypilliseen irtotavaran varastotilaan kuuluu tällöin varastokouru, jota rajoittavat pääasiassa tasomaiset, kaltevat seinät, jotka konvergoivat pohjassa olevaa pitkittäistä aukkoa kohti. Pitkittäinen aukko on yhdistetty poistotunneliin, joka kulkee varastokourun pituussuunnassa pitkittäisen aukon alapuolella. Kaksi joko pystysuoraa tai kaltevaa pääty-seinää täydentävät varastokourun rajoja. Päätyseinät sijaitsevat kaltevien seinien välissä.

2 65464

Katto peittää yleensä varastokourua varastoidun irtotavaran suojaamiseksi ympäristön kosteudelta. Katto on usein poikkileikkaukseltaan A-muotoinen, jolloin sopiva tavanomainen kieppikuljetin kulkee katon pituussuunnassa sen harjalla. Irtotavaraa syötetään varas-tokouruun kieppikuljettimella ja poistetaan varastokourusta poisto-tunneliin sijoitetulla poistokuljettimella.

Aiemmin irtotavaran varastotiloja on käytetty esim. kivihiilen varastointiin, koska tällainen varastotila sopii erityisen hyvin käytettäväksi hiilikaivosten lähellä, kuten esim. Länsi-Yhdysvalloissa, missä louhitaan ruskohiiltä. Koska ruskohiilellä ei ole luotettavaa energialuokittelua, sen sekoittaminen on toivottavaa louhinnan jälkeen ja ennen käyttöä. Tyypillisessä irtovarasto-tilassa tavara on varastoitu vaakasuunnassa, ja sitä poistetaan pystysuunnassa, niin että tapahtuu sekoittumista. Tällä tavoin saadaan tehokkaasti aikaan ruskohiililaatujen haluttu sekoitus.

Irtotavaran varastotilan toivottu sijainti vaikuttaa ratkaisevasti perussuunnitteluun. Jos paikallinen maasto esim. on tasainen, varastokouru voidaan rakentaa joko kaivamalla maata maan pinnan alapuolelta tai rakentamalla yhdensuuntaiset penkereet maan pinnan yläpuolelle. Epätasaisessa maastossa varastokouru usein rakennetaan sopivan mäen rinteen viereen rinteen jatkeeksi, niin että se muodostaa kourun toisen kaltevan seinän, ja rakentamalla yhdensuuntainen penger toisen kaltevan seinän muodostamiseksi.

Varastotilan sisäpuolella kaltevat seinät kallistuvat vaakatason suhteen kulmassa, joka on suurempi kuin varastoitavan irtotavaran klassinen sortumiskulma, niin ettei tilassa ole kuolleita alueita, joista ainetta ei poistu.

Aiemmin kun kaltevien seinien kulma on ollut pieni, esim. pienempi kuin 45°, tavanomaisessa rakennusemenetelmässä rinneainet-ta on tiivistetty ja kalteva rinne on sen jälkeen viimeistelty sopivaan pintamuotoon. Viimeistely on suoritettu tavallisesti puskutraktorilla, jossa on kalteva tasopuskuri, tai köysikauhakaivurilla. Kun kalteva pinta on kunnostettu viimeistelemällä, etusivu on sijoitettu paikoilleen useilla vaihtoehtoisilla tavoilla: sijoittamalla paikoilleen ennalta valettuja betonipaneeleja, valamalla paikan päällä betonietusivulaattoja tai viime aikoina puhaltamalla betoni-etusivu paineilmalla.

Kun kaltevien seinien kulma on suhteellisen suuri, esim 45° tai suurempi, tiivistetyn pengeraineen stabiliteetti on alarajan 3 65464 tuntumassa. Sen tähden on tarvittu monimutkaisempaa rakennustekniikkaa. Esim. sementillä tai kalkilla stabiloidusta aineesta valmistettu julkisivu on sijoitettu varastotilan viereen, niin että se on ulottunut n. 4,5 m pinnasta pois tiivistettyä ainetta kohti. Stabiloitu vyöhyke on sijoitettu paikoilleen sitä mukaa kuin siihen liittyvää pengertä tai rinteen jatketta on kerrostettu ja tiivistetty.

Irtotavaran varastotilan suuren koon ja rakennustekniikan epävarmuustekijöiden takia rakentajat ovat ylimitoittaneet stabiloidun vyöhykkeen varastokourussa varmistaakseen stabiloidulle vyöhykkeelle oikean sivuttaisen syvyyden. Ylimitoitettu osa on sen jälkeen tasoitettu oikeaan kaltevuuteen ennen etusivun kiinnittämistä. Vaikka sementti- tai kalkkistabilointi onkin stabiloinut kaltevan penkereen, sen leikkaaminen on kuitenkin samalla ollut vaikeaa tasoi-tusvaiheen aikana. Lisäksi tämä stabilointimenetelmä on kallis tarvittavan lisäaineen eli sementin tai kalkin takia ja hyvin aikaa vievä.

Kun kaltevan penkereen aine on stabiloitu, tasoitusvaihe on aloitettu kaltevan seinän yläosasta leikkaamalla stabiloitu vyöhyke valittuun syvyysasteeseen tai terassiksi. Sen jälkeen on kiinnitetty vahvistekangasta ja lisäksi puhallettu paineilmalla paikalleen se-menttietusivu. Sen jälkeen on muodostettu toinen terassi ja niin edelleen, kunnes seinä on valmis. Jotkut rakentajat ovat vaihtoehtoisesti leikanneet koko penkereen pinnan ennen vahvistekankaan ja sementin kiinnitystä.

Kun kaltevilla seinillä on ollut joko pienet tai suuret kulmat, poistokuljetustunneli on yleensä rakennettu ensimmäiseksi. Tunneli on sen jälkeen täytetty maa-aineella ennen kaltevien seinien rakentamista. Varastotilan tavanomaisessa rakennuksessa on maa-ainetta itse asiassa sijoitettu suunnaton määrä varastokouruun rakentamisen helpottamiseksi. Tämä on poistettu tilan valmistuttua. Tämän maa-aineen läsnäolo on estänyt poistokuljettimen asennuksen poistotunneliin, kunnes kaltevat seinät ovat olleet valmiit. On myös havaittu, että edellä mainitun tasoitusvaiheen aikana tasoitettua ainetta on usein pudonnut varastokourun tasoittamattomaan osaan.

Edellä käsiteltyjen ongelmien lisäksi irtotavaran varastotilan rakentamiseen on tähän asti liittynyt muitakin ongelmia. Esim. irtotavaran varastotilojen paikoilla usein esiintyvä maapeiteaine, jota käytetään maapenkereisiin, ei aina sovi sementti- ja kalkki-stabilointiin. Joskus stabilointiin tarvittavaa sementti- tai 4 65464 kalkkimäärää ei voida ennalta arvioida riittävän tarkasti. Lisästa-bilointiaineen kustannuksia ei siis voida realistisesti arvioida.

Koska kaltevien penkereiden tasoitus lisäksi suoritetaan rakennuslaitteilla, kuten puskutraktorilla, tasoitettu pinta ei ole kovin tasainen. Tarvittavan paineilmalla puhallettavan sementtiai-neen määrää on sen tähden vaikea arvioida. Pelkästään tämän aineen kustannusten ylitykset ovat usein noin 50-100 %.

Mitä vielä paineilmalla puhalletusta sementistä valmistettuun etusivuun tulee, pinnan laatu on suuresti riippuvainen suut-timen suuntauksesta pinnan suhteen: paras tulos saavutetaan, kun suutin on suunnattu kohtisuoraan pintaa vastaan. Pinnan laatuun voi siis vaikuttaa pintaa kiinnittävien työntekijöiden työsuoritus päivästä toiseen.

Nykyisillä rakennusmenetelmillä varastotilan valmiiksi rakentaminen voi vaatia jopa vuoden. Kun ilmasto-olosuhteet vaativat rakennustöiden keskeytystä esim. talven ajaksi, pintaveden aiheuttama valmiiden kaltevien pintojen eroosio voi vaatia näiden pintojen korjaamista ennen rakennustöiden jatkamista, mikä edelleen hidastaa rakennuksen valmistumista.

Niin ollen on selvää, että tarvitaan taloudellista käytännön menetelmää ja laitetta esim. irtotavaran varastotiloissa käytettävien kaltevien seinien rakentamiseksi.

Esillä olevan keksinnön yleisenä tarkoituksena on sen tähden poistaa tunnettuihin rakennusmenetelmiin liittyvät ongelmat ja saada aikaan uudenlainen vahvistettu seinämä, joka huomattavasti lyhentää esimerkiksi irtotavaran varastotilan rakentamiseen vaadittavaa aikaa.

Esillä olevan keksinnön tarkoituksena on siis saada aikaan uudenlainen lujitetusta maakerroksesta koostuva seinämä, joka on tunnettu siitä, että peitekerroksen muodostama etupuoli muodostaa vaakatason kanssa irtomateriaalin luonnollisen vierimiskulman ylittävän, kuitenkin pienemmän kuin 90°, kulman (p) ja että peitekerroksen muodostavissa laatoissa on kulloinkin ainakin yksi laatan suhteen pääasiallisesti kohtisuora porras, jossa on lähes vaakasuora ja noin laatan alemman vaakareunan tasolla oleva ja laatan kanssa lähes kulman (p>) suuruisen kulman muodostava tukipinta ja edullisesti laatan ylemmästä vaakasuorasta reunasta ulkoneva pystysuora asennuspinta, johon on kiinnitetty ainakin yksi vahvistuselementti.

Muita keksinnön tunnusomaisia piirteitä on esitetty patenttivaatimuksissa 2-4.

65464 5

Kukin seinä muodostuu useista seinälaatoista, jotka ovat pääasiassa suorakulmaiset edestä katsottuna ja jotka voidaan sijoittaa vaakasuoriin riveihin siten, että laatat muodostavat tavanomaisen, jatkuvan limityskuvion, joka on tuttu tiiliseinistä. Seinää rakentavilta työmiehiltä ei siis vaadita kohtuuttoman korkeaa ammattitaitoa.

Kun kaikki seinälaatat valmistetaan ennalta valetusta betonista, mahdollistetaan sellainen laaduntarkkailu, jota ei tähän asti ole ollut käytettävissä kaltevissa seinissä. Lisäksi määrättyyn projektiin tarvittava tosiasiallinen seinälaattojen lukumäärä tiedetään ennalta, jolloin kustannukset voidaan arvioida tarkasti. Edelleen kaltevan seinän betonietusivun paksuus on määrätty, joten seinässä ei juuri pääse esiintymään ohuita, heikkoja alueita.

Kun vaakasuora seinälevyrivi on täytetty sopivalla, tavanomaisella hiukkasaineella, vastaava seinä on valmis tällä korkeudella. Valmiin pinnan eroosio talven aikana ei siis ole mikään ongelma, eikä pintaa tarvitse korjata ennen seinän pystytyksen jatkamista .

Kukin seinälevy voidaan yhdistää useihin pitkittäisiin, joustaviin vahvistuselimiin, jotka ulottuvat kaltevasta seinästä poispäin hiukkasaineen sisään. Seinäpaneelit muodostavat iskupinnan, joka suojaa alla olevaa ainetta esimerkiksi varastokouruun pudotetun irtotavaran aiheuttamaa vahinkoa vastaan.

Keksintöä ryhdytään seuraavassa esittämään tarkemmin oheisissa piirustuksissa esitetyn suoritusesimerkin avulla, jolloin kuvio 1 esittää osittaisena poikkileikkauksena keksinnön mukaisen seinämän avulla rakennettua irtotavaran varastotilaa, kuvio 2 esittää pienennetyssä mittakaavassa osittaista poikkileikkausta kuvion 1 viivaa 2-2 pitkin, jolloin katto on havainnollisuuden vuoksi poistettu, kuvio 3 esittää tasokuvantoa kuvion 2 viivaa 3-3 pitkin, jolloin irtotavara on selvyyden vuoksi poistettu, kuvio 4 esittää suurennettua osittaista sivukuvaa kuvion 2 viivaa 4-4 pitkin, jolloin irtotavara on poistettu tilan päätyseinän kaaviollista esitystä varten, kuvio 5 esittää osittaista poikkileikkausta kuvion 4 viivaa 5-5 pitkin päätyseinän paneeliosien vahvistuselimien havainnollistamiseksi , kuvio 6 esittää suurennettua osittaista sivukuvaa kaltevasta seinästä kuvion 3 viivaa 6-6 pitkin, 6 65464 kuvio 7 on osittainen poikkileikkauskuva kuvion 6 viivaa 7-7 pitkin ja esittää kaltevan seinän seinäpaneelien vahvistuselimiä, kuvio 8 on suurennettu osittainen poikkileikkauskuva kuvion 2 viivaa 8-8 pitkin ja esittää poistokuljetustunnelin rakenneyksityiskohtia ja laitetta jauhemaisen aineen siirtämiseksi kuljetti-melle, kuvio 9 esittää perspektiivisesti seinälaattaa täytteen puolelta ja havainnollistaa kulmatukia sekä vahvistuselimien kiinnitys-pisteitä, kuvio 10 esittää suurennettua etukuvaa seinälevystä, kuvio 11 esittää osittaista poikkileikkausta kuvion 10 viivaa 11- 11 pitkin, ja kuvio 12 on osittainen poikkileikkauskuva kuvion 11 viivaa 12- 12 pitkin ja esittää kulmatukien välistä väliä.

Kuviossa 1 on esitetty keksinnön mukaisen seinämän avulla valmistettu irtovarastotila 20 jauhemaista, rakeista tai murenevaa ainetta 21, kuten kivihiiltä, malmeja, viljaa yms. varten. Tilaan kuuluu suuri V-muotoinen varastokouru 22, joka voi ulottua maan pinnan 28 alle tai jota voi rajoittaa kaksi tai useampia yhdensuuntaisia penkereitä 23. Jos paikallinen maasto sen sallii, varastokourun 22 toinen sivu voidaan rakentaa muodostamalla osittainen penger 23' viereisen mäen rinteen jatkeeksi. Irtovarastotilan varastokourun 22 mitat voivat esim. olla: pituus 75-305 m, syvyys 15-30 m ja seinien kaltevuus vaakasuoraa vertailutasoa vastaan 45-60°. Tämänkokoiseen varastotilaan mahtuisi n. 25 000 - 100 000 tn irtotavaraa.

Varastokourun 22 pohjassa (katso kuvio 2) on pitkittäinen poistokuljetustunneli 24, jonka kautta irtotavaraa poistetaan käyttöä varten. Poistokuljetustunneli 24 ulottuu tilan 20 koko pituudelle, ja siihen kuuluu kalteva osa 26, joka ulottuu ainakin maan pinnalle 28. Poistokuljetustunneli 24 on sovitettu ottamaan vastaan päätön kuljetin ja tarvittava tukikoneisto. Irtotavara putoaa päättömälle kuljettimelle, kun sitä täristetään täryseuloilla tai auralla, jossa on pyörivät kierukat.

Varastokourun 22 yläosassa on katto 25 (katso kuvio 1), joka suojaa irtotavaraa kosteudelta. Katolla on A-muotoinen poikkileikkaus, ja sitä tukevat useat tuet 13C, jotka on vil^ttu pengerten 23, 23' yläosan läheisyyteen. Katon yleensä sen poikkileikkauksen harjalla on varastokuljetustunneli 29, johon on asennettu sopiva tavanomainen kieppikuljetin 31. Varastokuljetin 31 kulkee 7 65464 varastotilan 20 pituussuunnassa ja jakaa irtotavaraa vaakasuoraan ennen sen pudottamista varastokouruun 22.

Varastokourua 22 (katso kuvio 3) rajoittavat ensimmäinen pääasiassa pystysuora päätyseinä 30, toinen pääasiassa pystysuora päätyseinä 32, ensimmäinen kalteva sivuseinä 34 ja toinen kalteva sivuseinä 36. Päätyseinät 30, 32 voivat olla pääasiassa tasomaiset ja oleellisesti yhdensuuntaiset, kuten kuviosta näkyy. Lisäksi päätyseinät 30,32 voivat myös olla kaltevat ja puolipyöreät taso-kuvantona. Kaltevat sivuseinät 34, 36 ovat pääasiassa tasomaiset ja konvergoivat pystysuunnassa alaspäin pitkittäistä aukkoa 38 kohti. Aukko 38 on sijoitettu keskisestä päätyseinien 30, 32 suhteen ja sivuseinien 34, 36 väliin. Aukko 38 kulkee poistokuljetus-tunnelin 24 yläseinän läpi, ja muodostaa aukon, jonka läpi irto-ainetta voi sitä täristettäessä pudota päättömälle kuljettimelle.

Koska päätyseinät 30, 32 ovat rakenteeltaan samanlaiset, riittää, kun toista päätyseinää selitetään yksityiskohtaisesti. Kumpikin päätyseinä 30, 32 (katso kuvio 4) on edullisesti valmistettu useista pääasiassa neliömäisistä etusivuelementeistä 40, joissa jokaisessa on kaksi sivulle ulkonevaa uloketta 42. Ulokkeet 42 on sovitettu toimimaan yhdessä viereisten seinäpaneelien ulokkeiden kanssa niiden yhdistämiseksi toisiinsa. Etusivuosien 40 yksityiskohdat on esitetty US-patentissa 3 686 873, joka on myönnetty Henri Vidalille 26.8.1972 ja jonka sisältö on kokonaisuudessaan siihen viittaamalla sisällytetty tähän.

Päätyseinän 32 etusivuelementit 40 (katso kuvio 5) muodostavat oleellisesti pystysuoran pinnan, jota pitää paikallaan sisäpuolelta stabiloitu maarakenne 41. Tätä rakennetta rajoittavat useat pitkänomaiset, metallivahvistevanteet tai -elementit 44, jotka on yhdistetty etusivuelementteihin ja jotka ulottuvat tasomaisina, pääasiassa vaakasuorina riveinä etusivuelementeistä sopivaan hiukkasaineeseen 46. Hiukkasaine 46 voi esim. olla hiekkaa, multaa, murskattua kiveä, maapohjan peiteainetta tai jotain muuta paikallisesti saatavissa olevaa ainetta. Tasomaisten, vaakasuorien vahviste-elementtirivien 44 väliin kerrostettujen hiukkasaine-kerrosten hiukkasten välinen kitka stabiloi hiukkasaineen, niin että seinäelementit 40 muodostavat pääasiassa pystysuoran seinän 32.

Kukin vahviste-elementti 44 voidaan valmistaa teräksestä, 8 65464 ja se on joustava, niin että se mukautuu hiukkasainekerrosten ääriviivojen mahdollisiin epäsäännöllisyyksiin sen vaakasuoran rivin yläpuolella ja alapuolella, jossa ao. elementti 4-4 sijaitsee.

Seinää 32 rakennettaessa kukin elementti 44 kiinnitetään vastaavaan etusivuelementtiin 40 ja sijoitetaan pääasiassa vaakasuoraan, tasomaiseen riviin, joka sen jälkeen peitetään hiukkas-ainekerroksella. Etusivuelementteihin 40 kiinnitetään sen jälkeen toinen oleellisesti vaakasuora, tasomainen vahviste-elementtiri-vi 44, joka sijoitetaan hiukkasainekerroksen päälle. Tämän jälkeen lisätään lisävahviste-elementtirivejä ja hiukkasainekerroksia, ja lisää vaakasuoria etusivuelementtiriveja käytetään tarpeen mukaan. Päätyseinän julkisivu valmistuu siis sitä mukaan kuin tämä täyttöjä seinänpystytysvaihe edistyy.

Kuviosta 4 näkyy, että päätyseinä 32 on sijoitettu ontelon 48 yläpuolelle, joka sijaitsee poistokuljetustunnelin 24 toisessa päässä. Tätä onteloa voidaan käyttää kuljettimen huoltoon ja korjaukseen. Ontelon päätyseinä 50 on sisäpuolisesta stabiloitu maarakenne 51, joka myös muodostuu useista etusivuelementeistä 40, joissa on vahviste-elimet 44, joita ympäröi hiukkasaine, kuten edellä on päätyseinän 32 yhteydessä selitetty. Ontelo 48 muodostaa suuren korjaustilan, jossa päättyömän kuljettimen korjaus ja huolto voidaan suorittaa tarvitsematta pelätä, että varastotilasta putoaa irtoainetta päättömälle kuljettimelle ja työntekiöiden päälle.

Ontelon 48 katto 52 on edullisesti valmistettu betonista, jossa on sopiva jäykisterivat 54. Katto 52 voi olla osa alustasta, jolle päätyseinä 32 on rakennettu.

Kumpikin kalteva seinä 34, 36 (katso kuvio 6) muodostuu useista pääasiassa suorakulmaisista betoniseinäpaneeleista 56, jotka on yhdistetty kuvioksi, joka muistuttaa tiiliseinien tavanomaista, jatkuvaa tiilikerroskuviota. Koska molempien kaltevien seinien 34, 36 rakenne on samanlainen, toisen kaltevan seinän 3 yksityiskontainen selitys riittää tässä yhteydessä.

Seinä 34 (katso kuvio 7) on kaltevassa kulmassa joka on suurempi kuin tilaan varastoitavan irtotavaran sortumiskulma. Kivihiiltä varastoitaessa kulma olisi esimerkiksi suunnilleen 45-60°. Kun valitaan sortumiskulmaa suurempi kulma, irtotavara liikkuu alaspäin kaltevia sivuseiniä pitkin, eikä siinä ole merkittäviä 9 65464 tilavuuksia, joista jauhemaista ainetta ei siirry painovoiman vaikutuksesta alas. Tämä seikkä on erityisen tärkeä kivihiilen kannalta, koska kivihiilipöly herkästi syttyy itsestään palamaan.

Kalteva seinä 34 ulottuu ylöspäin valetusta betonihyllystä 62 tai sopivasta tasoitusalustästä viereisen penkereen yläosaan 63. Kuten kuviosta 8 näkyy, hylly 62, 62’ ulkonee poistokuljetustun-nelin 24 kummaltakin sivulta, ja hyllyt 62, 62' muodostavat yhdessä poistokuljetustunnelin 24 pitkänomaisen aukon ja katon.

Kumpaankiin sivuseinään 34 kuuluu sisäpuolelta stabiloitu maarakenne 65, johon on sovitettu vahviste-elimiä 120 pääasiassa yhdensuuntaisiin, vaakasuoriin, tasomaisiin riveihin hiukkasaine-täytteeseen 122. Stabiloitu maarakenne 65 pitää paikallaan ja stabiloi sen takana penkereessä 23’ sijaitsevaa ainetta 67. Aine pysyy paikallaan, vaikka pengeraine ylittäisikin tavallisen sortu-miskulmansa. Stabiloidun maarakenteen 65 edessä on useita seinä-laattoja 56, jotka on yhdistetty vahviste-elimiin 120.

Laatat 56 muodostavat irtotavaran iskuvastuksen tämän tavaran varastoinnin aikana tilassa. Kaksi kaltevaa seinää 34, 36 konvergoi tunnelia 24 kohti, niin että irtotavara voi valua siihen.

Kuljetustunnelissa 24 (katso kuvio 8) on edullisesti betonilattia 64 ja kaksi sivuseinää 66, 68. Kumpikin sivuseinä 66, 68 on sisäpuolelta stabiloitu maarakenne, jossa on useita betoni-seinäetupaneelja 40, jotka ovat kooltaan ja rakenteeltaan samanlaiset kuin päätyseinien 30, 32 paneelit. Lisäksi kumpaankin kuljetinsivu-seinään 66, 68 kuuluu useita vaakasuoria, tasomaisia vahviste-elinrivejä 44, jotka ovat samantapaisia kuin päätyseinien 30, 32 rakenteessa käytetyt elimet, jolloin pääasiallisena erona on pituusero.

Sivuseinien 66, 68 kumpaankiin sisäpuolelta stabiloituun maarakenteeseen kuuluu hiukkasainetta oleva runko, joka ympäröi vahviste-elimiä 44. btusivuelementit 40 on yhdistetty elimiin 44 pääasiassa pystysuunnassa rakenteen arkkitehtonisen julkisivun muodostamiseksi. Kuljetustunnelin 24 lattian 64 läheisyyteen on sijoitettu sopiva, tavanomainen, päätön kuljetin 70, joka ulottuu kivihiilivarastotilan 20 (katso kuvio 2) pituudelle ja voi kulkea tunnelin 24 kaltevan osan 26 läpi maan pinnalle 28 tai esittämättä jätetyn kuljetustornin luo.

65464 10

Kuljetustunnelin 24 yläpuolella kaltevien seinien 34, 36 välissä betonihyllyjen 62, 62' vieressä voi olla useita poikkipalkkeja 72, jotka kannattavat täristyslaitteita poistettavan irtotavaran kuohkeuttamiseksi. Poikkipalkit voivat esim. kannattaa auraa 74, jossa on pyörivä kierukka 76. Auraa 74 siirretään tilan 20 pituussuunnassa aukon 38 kohdalla sen päällä mahdollisesti poikittain olevan jauhemaisen irtotavaran irrottamiseksi ja mekaaniseksi pois-siirtämiseksi, niin että irtotavaraa voidaan tarpeen mukaan poistaa tilasta.

Kierukka 76 voidaan sijoittaa pääasiassa pystysuuntaan pitkänomaisen aukon 38 yläpuolelle. Sitä voidaan käyttää irtotavaran poissiirtämiseen, niin että aine putoaa pystysuunnassa alaspäin aukon 38 läpi päättömälle kuljettimelle 70 kuljetusta ja poistoa varten poistokuljetustunnelista 24.

Kuvion 7 mukaisesti kumpaankin kaltevaan seinään 34 kuuluu iskuetusivu, joka muodostuu useista seinälaatoista 56, kuten edellä todettiin. Jokaiseen seinälaattaan 56 (katso kuvio 9) kuuluu etupinta 78 ja takapinta 80. Pinnat 78 , 80 ovat pääasiassa yhdensuuntaiset, niin että paksuus on tasainen, ja pääasiassa suorakulmaiset seinän pystyttämisen helpottamiseksi vaakasuorista paneeliriveistä. Takapinta 80 on sijoitettu kosketukseen kaltevan seinän 34 takana stabiloidulla alueella olevan hiukkasaineen kanssa.

Kaksi pääasiassa kolmiomaista kulmatukea 82, 84 ulkonee kunkin seinälaatan 56 takapinnasta kaltevan seinän 56 takana sijaitsevaan hiukkasaineeseen. Kulmatuet on sovitettu muodostamaan pääasiallisesti kohtisuoran portaan ja tukemaan seinälaattaa seinän pystytyksen aikana laatan paikalleen sijoituksesta lähtien siihen asti, kunnes seinälaatta on kokonaan täytetty.

Kumpikin kulmatuki 82, 84 on yhdistetty erottamattomasti seinälaattaan 56 ja, jos kysymyksessä on betonilaatta, se on valettu samaksi kappaleeksi sen kanssa. Kummassakin kulmatuessa 82, 84 on vastaava tukipinta 86, 88, joka on pääasiassa vaakasuora. Tuki-pinnat on sovitettu nojaamaan suoraan hiukkasaineeseen, joka täyttää seuraavan alemman seinälaattakerroksen, jolloin laattaa 56 tuetaan sopivan kaltevasti seinän suhteen sen pystytyksen aikana. Tässä yhteydessä kulmatukien 82, 84 tukipinnat 86, 88 ja seinälaatan 56 takapinta 80 muodostavat kulman (katso kuvio 11), joka vastaa kaltevan seinän ennalta määrättyä kaltevuuskulmaa.

11 65464

Kuvion 10 mukaisesti seinälaattaan 56 kuuluu neljä kehäreuna-pintaa 90, 92, 94 ja 96. Ensimmäinen reunapinta 90 ulottuu vaakasuunnassa laatan yläosaa pitkin, ja siihen kuuluu kieleke 98 takapinnan 80 läheisyydessä (katso kuvio 11). Ensimmäiseen reunapintaan 90 kuuluu myös vasteosa 100 kielekkeen ja etupinnan 76 välissä. Kuten kuviosta 10 näkyy, ensimmäinen kieleke 98 ja ensimmäinen vaste-osa 100 ulottuvat seinälaatan 56 koko pituudelle.

Toinen reunapinta 92 on pääasiassa pystysuora, ja (kuvio 12) siihen kuuluu toinen kieleke 102 takapinnan 80 vieressä ja toinen vasteosa 104 etupinnan 78 vieressä. Toinen kieleke 102 ja toinen vasteosa ulottuvat reunapinnan 92 koko pystysuoralle pituudelle.

Kuvion 11 mukaisesti kolmas reunapinta 94 kulkee pääasiassa vaakasuunnassa seinälaatan alaosassa ensimmäisen reunapinnan suuntaisesti. Siihen kuuluu kolmas kieleke 106 etupinnan 78 vieressä ja kolmas vasteosa 108 takapinnan 80 vieressä. Kuviosta 10 käy ilmi, että kolmas kieleke 106 ja kolmas vasteosa 108 ulottuvat seinälaatan 56 koko sivuleveydelle. Kolmas kieleke 106 (katso kuvio 11) on mitoitettu vastaamaan ensimmäistä vasteosaa 100. Samalla tavoin ensimmäinen kieleke 90 on mitoitettu mukautumaan kolmanteen vasteosaan 108. Tällä tavoin pystysuunnassa vierekkäisten seinä-laattojen 56 vaakasuorat reunat yhdistetään ja kiinnitetään toisiinsa seinän pystytyksen aikana, niin että pystysuunnassa vierekkäisten seinälaattojen etupinnat 78 ovat oleellisesti samantasoiset.

Neljäs reunapinta 96 (katso kuvio 12) on pystysuora ja toisen reunapinnan 92 suuntainen. Neljänteen reunapintaan kuuluu neljäs kieleke 110 etupinnan vieressä ja neljäs vasteosa 112 takapinnan 80 vieressä. Neljäs kieleke 110 ja neljäs vasteosa 112 ulottuvat seinä-laatan 56 koko pystysuoralle pituudelle. Lisäksi neljäs kieleke 110 on mitoitettu vastaamaan toista vasteosaa 104. Samalla tavoin toinen kieleke 102 on mitoitettu vastaamaan neljättä vasteosaa 112. Kun siis kaksi laattaa sijaitsee vaakasuunnassa vierekkäin, toisen laatan neljäs kieleke 112 ottaa vastaan ensimmäisen paneelin toisen kielekkeen 102 ja ensimmäisen laatan toinen vasteosa 102 ottaa vastaan toisen laatan neljännen kielekkeen 110 vaakasuunnassa vierekkäisten laattojen yhdistämiseksi toisiinsa.

Ensimmäinen kieleke 98 ja toinen kieleke 102 ovat edullisesti samankokoiset ja muodostavat yhtenäisen rivan. Samalla tavoin kolmas kieleke 106 ja neljäs kieleke ovat edullisesti samankokoiset ja muodostavat toisen yhtenäisen rivan. Ensimmäinen ja toinen kieleke 98, 102 ovat leveämmät kuin kolmas ja neljäs kieleke 106, 110, 12 65464 niin että nauhamaista tiivistysainetta 115 (katso kuvio 9) voidaan sijoittaa vaakasuorien reunojen väliin ja tiivistysainetta 117 voidaan sijoittaa seinälaattojen vierekkäisten pystyreunojen väliin. Tiivistysaine jää niin ollen piiloon.

Edellä esitetyllä tavalla muodostettu seinälaatta 56 on yhdistetty kiinteästi kaikkiin viereisiin seinälaattoihin. Tarkemmin sanottuna kukin seinälaatta on lukittu pyörimistä vastaan pääasiassa seinän suuntaisen pystyakselin ympäri kielekkeiden 102, 110 ja vaakasuunnassa viereisten, ao. kielekkeet vastaanottavien laattojen vasteosien 104, 112 yhteistoiminnan avulla (katso kuvio 12). Samalla tavoin seinälaatta 56 on lukittu pyörimistä vastaan vaaka-akselin ympäri ensimmäisen kielekkeen 98 ja kolmannen kielekkeen 106 sekä pystysuunnassa vierekkäisten seinälaattojen vastaavien vasteosien 100, 108 yhteistoiminnan avulla.

Kumpikin kulmatuki 82, 84 (katso kuvio 9) muodostaa kiinni-tysalueen seinälaattaan kiinnitettävää vahvistuselementtiä 120 varten. Edullisesti käytetään useita, esim. kolmea tai useampaa kiinnikettä 114, 116, 118, jotka on sijoitettu pystysuuntaan kullekin kiinnitysalueelle. Kuten kuviosta näkyy, kukin kiinnike 114, 116, 118 voi muodostua lyhyestä laatasta, joka ulkonee vastaavasta kulma-tuesta vahvistuselimeen 120 yhdistämistä varten. Kiinnikkeet 114, 116, 118 voivat sijaita välimatkan päässä toisistaan pystysuunnassa, niin että pääasiassa vaakasuoria vahvistuselementtirivejä muodostuu tasaisesti. Tässä yhteydessä yhden vaakasuoran seinälaattarivin ylin kiinnike 118 sijaitsee seuraavan vaakasuoran rivin alimmasta kiinnikkeestä 114 saman välimatkan päässä kuin kiinnikkeiden 114 ja 116 sekä kiinnikkeiden 116 ja 118 välinen etäisyys. Tällä tavoin vaakasuorien vahvistuselementtirivien väliin kerrostetuilla hiukkasaine-kerroksilla 122 on pääasiassa tasainen paksuus.

Kulmatukien 82, 84 sivuetäisyys valitaan lisäksi edullisesti siten, että kulmatuet 82, 84 sijaitsevat keskenään symmetrisesti. Tietyn vaakasuoran rivin yksittäisten vahvistuselementtien 120 ei kuitenkaan tarvitse sijaita keskenään tasavälein.

Käytännössä irtotavaran varastotila rakennetaan esillä olevan keksinnön avulla valitsemalla sopiva rakennuspaikka, joka kunnostetaan. Jos koko varastokouru tulee sijaitsemaan maan pinnan alla, tarpeeton maa-aines on kaivettava pois. Jos varastokourua sitä vastoin rajoittavat yhdensuuntaiset penkereet, on ainoastaan 13 65464 poistotunnelia varten suoritettava tarpeellinen kaivaus. Jos varas-tokourut sijaitsevat osaksi kaivetuilla alueilla, tarpeeton maa-aines on poistettava.

Kun varastopaikka on kunnostettu, laatta 64 (katso kuvio 8), joka muodostaa poistotunnelin 24 lattian, voidaan valaa paikalleen. Sen jälkeen pystytetään poistotunnelin 24 sisäpuolelta stabiloidut maasivuseinät 66, 68 etusivuelementteineen 40. Tässä yhteydessä laatan 64 päälle sijoitetaan ensimmäinen kerros etusivuelementtejä 40. Ensimmäinen pääasiassa vaakasuora vahvistuselinrivi 44 yhdistetään sen jälkeen seinäelementteihin 40 ja peitetään sopivalla hiukkasainekerroksella 45'.

Toinen pääasiassa vaakasuora, joustavien vahvistuselementtien 44" muodostama rivi yhdistetään sitten etusivuelementteihin 40 ja peitetään sopivalla hiukkasainekerroksella. Sen jälkeen sijoitetaan paikoilleen toinen etusivuelementtikerros 40, ja vaiheet, joissa vaakasuoria vahvistuselementtirivejä kiinnitetään paikoilleen ja ne peitetään hiukkasainekerroksella, toistetaan, kunnes tunneliseinät 66, 68 ovat valmiit koko korkeudeltaan.

Kun poistokuljetustunneli on valmis, betonihyllyt 62, 62' voidaan valaa paikalleen. Kummassakin hyllyssä 62, 62' on osa, joka mukautuu seinälaattojen 56 ensimmäiseen kielekkeeseen 106 ja kolmanteen vasteeseen 108. Tällä tavoin seinälaatat 56 yhdistetään myös hyllyihin 62, 62'.

Haluttaessa päätyseinät 30, 32 (katso kuvio 3) ja kaltevat sivuseinät 34, 36 voidaan pystyttää samanaikaisesti, niin että tila on pääasiassa valmis kummaltakin pystysivultaan samanaikaisesti.

Tällöin päätyseinät 30, 32 (katso kuvio 4) pystytetään samalla tavoin kuin kuljetustunnelin seinien 66, 68 kohdalla on selitetty. Kaltevia sivuseiniä 34, 36 varten (katso kuvio 7) sijoitetaan alimman rivin laattojen 56' kerros ennalta valetulle hyllylle 62, jolloin kunkin laatan kolmas vasteosa ottaa vastaan hyllyn kielekkeen. Hiukkasainekerros 120 sijoitetaan seuraavaksi paikalleen, jolloin se osaksi täyttää laatat 56 korkeudelle, joka suurin piirtein vastaa ensimmäisiä kiinnikkeitä 114 (katso kuvio 9). Sen jälkeen sijoitetaan paikalleen ensimmäinen ohuiden, joustavien metallivahvistus-elementtien 120 muodostava vaakasuora rivi (katso kuvio 7) kiinnittämällä yksi elementti seinälaatan 56 kummankin kulmatuen kuhunkin kiinnikkeeseen 114.

14 65464

Hiukkasainekerros 122 sijoitetaan sen jälkeen ensimmäisen vaakasuoran vahvistuselementtirivin 120 päälle. Toinen pääasiassa vaakasuora vahvistuselementtirivi 120' yhdistetään sitten samalla tavoin kunkin seinälaatan 56' kulmatukien toisiin kiinnikkeisiin 116. Vaiheita, joissa pääasiassa vaakasuora vahvistuselementtirivi kiinnitetään seinälaattoihin ja peitetään hiukkasaineella, toistetaan, kunnes ensimmäinen laattakerros 56' on kokonaan täytetty.

Tässä vaiheessa ensimmäisen laattakerroksen takana oleva hiukkasaine on pääasiassa vaakasuora ja ulottuu suunnilleen yläreunapintojen tasolle.

Seuraavaksi toinen vaakasuora laattakerros 56" sijoitetaan ensimmäisen laattakerroksen 56' päälle, niin että ensimmäisen kerroksen 56 laattojen väliset pystyliitokset ovat suunnilleen keskiöi-dyt toisen kerroksen laattojen 56" suhteen, niin että muodostuu tavanomainen, yhtenäinen, muuraustyössä tyypillisesti käytetty kerros-kuvio. Kun toinen kerros kiinnitetään paikoilleen, tiivistysaine 115 sijoitetaan seinälaattojen viereisten vaakasuorien reunapintojen väliin. Tiivistysaine 117 sijoitetaan samalla tavoin viereisten laattojen väliin, kun kukin seinälaatta sijoitetaan toisen seinä-laatan viereen vaakasuoraa kerrosta muodostettaessa.

Kun toinen laattakerros 56" on paikoillaan, kulmatukien pääasiassa vaakasuorat pinnat sijoittavat toisen kerroksen 56", että kunkin seinälaatan etupinnan 78 oikea kaltevuus saadaan määrätyksi. Toinen kerros 56" täytetään sen jälkeen ensimmäiseen kiinnikesarjaan asti. Useita pääasiassa vaakasuoria vahvistuselinrivejä kiinnitetään sen jälkeen toiseen seinälaattakerrokseen 56 vuorotellen hiukkasaine-kerrosten kanssa, kuten edellä selitettiin ensimmäisen kerroksen yhteydessä.

Vaiheita, joissa lisätään laattakerroksia ja kukin kerros sen jälkeen täytetään hiukkasaineella ja pääasiassa vaakasuorilla vah-vistuselinriveillä, jatketaan, kunnes kalteva seinä 56 ulottuu maan pintaan 28 tai penkereen yläosaan. On selvää, että katos voidaan sijoittaa täksi ajaksi kahden kaltevan sivuseinän 34, 36 väliin estämään aineen tai sortuvan maan putoaminen varastokouruun. Jos rakentaminen täytyy keskeyttää talveksi, seinät ovat etupintoineen valmiit eivätkä ole alttiita eroosiolle. Rakennusvaiheita ei siis tarvitse toistaa talven aikana sattuneen eroosion korjaamiseksi.

Kun kaltevat seinät 34, 36 ovat valmiit, useita tukia 130 (katso kuvio 1) voidaan sijoittaa kaltevien seinien 34, 36 yläreunan 15 65464 viereen (katso kuvio 3). Nämä tuet voidaan sijoittaa tasavälein varastotilan pitkittäistä pituutta pitkin, jolloin ne muodostavat alustan, jolle katto 25 (katso kuvio 1) voidaan pystyttää.

Kun irtotavaraa halutaan poistaa varastotilasta 20 (katso kuvio 8), tärytyslaitetta 74 käytetään tilan 20 pituussuunnassa. Auran liikkuessa kierukka 76 pyörii mekaanisesti siirtäen irtoainetta pitkittäisen aukon 38 päällä. Irtotavara kulkee siis pystysuunnassa alaspäin aukon 38 läpi ja putoaa jatkuvasti liikkuvalle, päättömälle kuljettimelle 70. Päätön kuljetin 70 siirtää sitten irtotavaran maan pinnan kohdalla tai sen yläpuolella olevalle siirtoasemalle kulkemalla kaltevan tunneliosan 26 läpi (katso kuvio 2).

Havaitaan siis, että keksinnön mukaisen seinämän avulla on saatu aikaan irtotavaran varastotila, jossa poistotunneli voidaan tehdä valmiiksi samalla, kun itse seinät pystytetään. Tämän ansiosta varastotilan rakentamiseen käytettävää aikaa voidaan huomattavasti lyhentää.

Kun seinämä on rakennettu useista ennalta valetuista betoni-paneeleista, paksuus ja lujuusominaisuudet ovat lisäksi tunnetut ja yhtenäiset ja niitä voidaan valvoa tehtaalla.

Sisäpuolelta stabiloituja kaltevia seiniä käytettäessä ei tarvita betoni- tai kalkkistabilointia. Sen tähden tällaisten aineiden tarvittavia määriä ei tarvitse arvioida. Sisäpuolelta stabiloidussa seinässä käytetty hiukkasaine voi lisäksi olla mitä tahansa paikallisesti saatavissa olevaa ainetta. Koska laatat on valettu ennalta, tarvittava määrä on ennalta määrätty ja vahvistuselementtien määrä on tunnettu ja määrätty, irtotavaravarastotilan rakennuskustannukset voidaan arvioida tarkalleen.

Tämän keksinnön eräänä toisena etuna on käsiteltävän aineen määrän huomattava vähennys aiempiin menetelmiin verrattuna. Erityisesti varastokouruun ei tarvitse sijoittaa ylimääräistä ainetta, joka myöhemmin täytyisi poistaa, jotta varmistettaisiin, että seinärakenteen kulmat ovat oikeat.

Vaikka kaltevan seinän pystytyksen edellä mainittu selitys perustuukin siihen, että seinän koko pituus pystytetään samanaikaisesti ja peräkkäisinä vaiheina, on myös mahdollista, että seinän yksi osa voisi olla useita vaiheita edempänä kuin seinän toinen osa sen suuren pituuden takia.

Keksintöä ei ole mitenkään rajoitettu oheiseen suoritusmuotoon, vaan keksinnön tunnusmerkkejä voidaan monella tavoin muuttaa, 16 65464 muunnella ja korvata poikkeamatta keksinnön ajatuksesta ja piiristä. Tarkoitus on sen tähden nimenomaan, että kaikki tällaiset muunnelmat, muutokset, korvaukset ja vastaavuudet, jotka kuuluvat oheisissa vaatimuksissa määriteltyyn keksinnön piiriin, kuuluvat keksinnön puitteisiin.

Claims (4)

65464

1. Lujitetusta maakerroksesta koostuva seinämä, jossa on pääasiallisesti tasaisista ja vierekkäisistä reunoistaan toisiinsa liitetyistä laatoista koostuva peitekerros, jossa on vetolujat ja taipuisat vahvistuselementit ja vahvistuselement-tejä ympäröivä rakeinen tai jauhemainen irtomateriaali, joka täyttää laattojen takana olevan tilan ja peittää vahvistuselementit, jotka on sovitettu lähes vaakasuoraan ja joiden laatoista poispäin olevat päät päättyvät vapaasti irtomateriaaliin, tunnettu siitä, että peitekerroksen muodostama etupuoli muodostaa vaakatason kanssa irtomateriaalin luonnollisen vierimiskulman ylittävän, kuitenkin pienemmän kuin 90°, kulman {ft ) ja että peitekerroksen muodostavissa laatoissa (56) on kulloinkin ainakin yksi laatan suhteen pääasiallisesti kohtisuora porras (82,84), jossa on lähes vaakasuora ja noin laatan alemman vaakareunan tasolla oleva ja laatan kanssa lähes kulman (ft) suuruisen kulman muodostava tukipinta (86,88) ja edullisesti laatan ylemmästä vaakasuorasta reunasta ulkoneva pystysuora asennuspinta, johon on kiinnitetty ainakin yksi vahvis-tuselementti (120).

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen seinämä, tunnettu siitä, että jokainen porras on muodoltaan suorakulmainen kolmio, jonka hypotenuusa sijaitsee vastaavan laatan taustapuolella.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen seinämä, tunnettu siitä, että jokaisen askelman (82,84) asennuspin-nassa on ainakin yksi kiinnike (114,116,118) ainakin yhden vah-vistuselementin (120) kiinnittämistä varten.

4. Patenttivaatimuksen 1, 2 tai 3 mukainen seinämä, tunnettu siitä, että toisiinsa liitetyt laatat (56) on sovitettu sinänsä tunnetulla tavalla vaakasuoriin riveihin, joiden väliin muodostuu läpikulkevat vaakasuorat puskusaumat ja että peitekerroksen alimman rivin laatat (56') on sijoitettu edullisesti betonista tai armeeratusta betonista valmistetulle alustalle (62).