FI65452C - System foer uppknytning av en handvaevstol - Google Patents

Description

65452 solmuja, koska liukkaammasta materiaalista seuraa, ettei solmuilla on taipumus "liukua" ja purkaantua, kun ne asetetaan alttiiksi rasituksille.

Tämän keksinnön tarkoituksena on esittää sidontajärjestelmä, jonka avulla yllä mainitut vaikeudet ja haitat poistetaan ja cämä saavutetaan siten, että käytetään jatkuvan silmukkajonon muodostamia si-dontalanko ja, jotka parittam on erotettu toisistaan kapealla yhdistävällä kannaksella ja jotka on sovitettu kiinnitettäviksi asianomaiseen kargaspuitten osaan siten, että vähintään yksi mainitulla sopivalla kohtaa sidontalangan pituutta oleva silmukka tavanomaista solmimista käyttämättä kiinnitetään vast, kangaspuitten osaan käyttäen tai ollen käyttämättä erillisiä kiinrutyselementtejä.

Keksintö selitetään seuraavassa lähemmin viittaamalla oheisissa piirustuksissa esitettyyn so vei lutusesimerkkun .

Kuvio 1 esittää kaaviollisesti kangaspuita sivulta nähtynä, kuvio 2 on osakuvio edestäpäin kangaspuitten varsien, varpojen ja polkusinten tavanomaisesta sidonnasta, kuvio 3 on kaaviollinen kuvanto sidontanyöristä, kuvio 4 esittää perspektiivisenä sivukuvana kaaaviollisesti nn-sisauvan sidontaa keinuvipuun keksinnön mukaisen järjestelmän erilaisilla kiinnitystavoilla, kuvio 5 on yksityiskohta kuviosta ä seivennetysti esitettynä, kuvio 6 on sovellutusesimerkki keksinnön mukaiseen järjestelmään kuuluvasta estoelimestä ja kuvio 7 esittää erästä myös keksinnön mukaiseen sidontajärjestelmään kuuluvan hakaselimen rakennetta.

Kuvioissa 1 ja 2 esitetään kaaviollisena sivukuvantona vast, edestäpäin nähtynä osakuvantona kangaspuut ja näitten tavanomainen sidontajärjestelmä.

Kangaspuihin kuuluu runko 1, joka mm. sisältää luhan 2, loimi-tukin 3 ja kangastukin 4. Lisäksi kuuluu runkoon niisipalkki 5, joka puolestaan kannattaa niisipyönä 6, jotka vuorostaan - tavallisesti keinuvarsien 11 välityksellä (katso kuvio 2) - sidontanyörien 10 väli- 3 65452 tyksellä kannattavat niisisauvoja 7, 71, joitten varassa on niidet 12. Niisisauvojen liikkeitä ohjaillaan polkusinten 8 avulla, jotka sidon-tanyörien 10 avulla - tavallisesti varpojen 9 välityksellä - ovat yhteydessä alempaan niisisauvaan 7'.

Kuviosta 2 näkyy, miten yhteydet sidontänyönen ja en yksityiskohtien - niisipalkin 5, keinuvipujen 11, niisisauvojen 7» 7', varpojen 9 ja polkusinten 8 välillä - on aikaansaatu tavanomaisella tavalla käsin tehtyjen solmujen 13 avulla, joilla siis toisaalta on taipumus liukua ja jotka toisaalta merkitsevät suurta käsityötä kangas-puitten sitomisessa.

Kuviossa 3 esitetään kaaviollisesti suuresti liioitellussa mittakaavassa eräs keksinnön mukaisessa järjestelmässä käytetty sidonta-nyöri .

Kuten ilmenee tästä kuviosta sisältää nyöri 100 kaksi pitkin pituuttaan vierekkäin sijoitettua lankaa 104, 103, jotka - edullisesti neulomakoneessa - on virkattu yhteen niin, että saadaan jono silmukoita 101, jotka on parittain erotettu - ja yhdistetty - niiden välissä sijaitsevilla kapeilla "kannaksilla". Kuviossa esitetään ainoastaan yksi kokonainen silmukka 101, mutta on selvää, että nyöriin kuuluu atkuva jono oleellisesti samanlaisia ja yhtä suuria silmukoita 101.

Kuvio 4 näyttää perspektiivisesti kaaviollisena keinuvarren 11 ja ylempien niisisauvojen 7 välistä sidontaa erilaisin kunnitysta-voin. Keinuvarsi 11 on yhdistetty ei näytettyyn niisipyörään keskikohtaan sijoitetulla sidontanyörillä 100, joka kulkee reiän 106 läpi feinuvarressa. Niisipyörästä poispäin olevalla Keinuvarren sivulla on lähinnä keinuvartta olevan silmukan läpi viety ankkurointielementti, jonka muodostaa kiinnityselementti 102, joka on suurempi kuin reikä 106 ja joka siten estää sidontanyörlä vetäytymästä takaisin reiän läpi.

Keinuvarren molempiin päihin on kiinnitetty toiset sidontanyö-rit 100, jotka vuorostaa on yhdistetty niisisauvoihm 7- Keinuvarren päihin on nyörit edullisesti kiinnitetty kuten esitetään kuviossa 5 siten, että silmukkajono 101b viedään uloimman silmukan 101a läpi niin, että muodostuu juoksunyöri, joka voidaan sovittaa keinuvarren pään ympäri siihen tehtyyn uraan. Sidontanyön 100 on edelleen kiinnitetty ylemmän niisisauvan 7 alapuolelle siten, että nyöri on viety läpi reiästä 106 ja kiinnitetty niisisauvaan sillä, että silmukka 101 lukkiutuu hakaselimeen 103-

Kuviossa 6 esitetään suuremmassa mittakaavassa kuviossa 4 esitetyn mukainen kiinnityselementti 102. Tämän estoelimen muoto on oleellisesti 65452 "koiranluu", toisin sanoen se käsittää sauvamaisen keskiosan, jonka poikkimitta on pienempi kuin silmukan 101 aukko. Sauvanmuotoisen elementin päät on paksunnettu niin, että niiden poikkipinnan suuruus on enemmän kuin keskiosalla ja oleellisesti yhtäsuuri tai jopa hieman suurempi kuin silmukan aukko. Tämän johdosta voidaan estoelin sovittaa sopivaan silmukkaan siten, että se puristetaan tämän läpi mahdollisesti käyttäen hyväksi nyörin joustavuutta venyttämällä silmukkaa paikoilleen pantaessa. Kun estoelin on asetettu paikoilleen, tulee se tehokkaasti estämään nyöriä vahingossa vetäytymästä ulos reiästä 106 ja koska nyörin voima tulee olemaan suunnattu oleellisesti kohtisuoraan estoelimen pituussuuntaa vastaan, ei estoelin myöskään pääse vetäytymään ulos silmukasta.

Kuviossa 7 esitetään sovellutusesimerkki sellaisesta hakaseli-mestä 103, johon viitataan kuvion 5 yhteydessä. Hakaselimeen kuuluu laatta, joka on kiinnitettävissä kangaspuitten osaan, johon varsinainen sidontanyöri tulee kiinnitettäväksi. Laattaan on sovitettu koukku, joka sopivasti on hieman joustava ja joka on tarkoitettu tarttumaan silmukkaan 101. Hakaselimen sopiva muotoilu yhdessä sen tosiasian kanssa, että nyöri käyttöasennossaan on asetettu alttiiksi vetovoimalle, joka vaikuttaa hakaselimestä 103 poispäin, takaa sen, että sidontanyöri pysyy varmasti paikoillaan eikä irtaannu vahingossa hakaselimestä.

Tällä tavoin on hyvin helppoa ankkuroida tarpeelliset sidonta-nyörit tarkasti haluttuihin «»emiin. ilman, että syntyy käsi sidonnassa esiintyviä pulmia. Sitäpaitsi on helppo irroittaa sidonnat, kun tätä halutaan esimerkiksi kuluneitten nyörien vaihtamiseksi. Keksinnön mukaisen järjestelmän avulla yksinkertaistuu ja vähenee siten koko sidonta työ huomattavasti.

Sidontanyörin 100 aines on kulutusta kestävää, hieman venyvää edullisesti synteettistä ainetta. Vaikka tämä aines on liukasta, ei sillä ole mitään merkitystä, koska mitään liukumista ei virkatuissa silmukoissa voi tapahtua, jonka seurauksena solmuilla varustetuissa synteettisissä sidontanyöreissä esiintyvät liukumisprobleemat on täysin eliminoitu.

Keksintö on selitetty kangaspuissa esiintyvien oleellisimpien sidontatapausten yhteydessä, mutta on selvää, että myös muut sidonta-tapaukset käsikanpaspuissa tai senkaltaisissa voidaan edullisesti hoitaa keksinnön mukaisella järjestelmällä.

Edelleen on luonnollisesti ilmeistä, että keksintö ei ole ra- ^ 65452 joitettu oheisissa piirustuksissa esitettyihin ja näihin liittyen selitettyihin osaratkaisuihin, vaan muunnelmat ovat mahdollisia seuraavien patenttivaatimusten puitteissa.

Claims (4)

1. Järjestelmä kangaspuitten sitomiseksi, tunnettu siitä, että käytetään jatkuvan silmukkajonon muodostamia sidontalankoja (Ί00), jotka pareittain on erotettu toisistaan kapealla yhdistävällä kannaksella ja jotka on sovitettu kiinnitettäviksi asianomaiseen kangaspuitten osaan (5, 6, 7, 8, 9) siten, että vähintään yksi mainitulla sopivalla kohtaa sidontalangan pituutta oleva silmukka (101) tavanomaista solmimista käyttämättä kiinnitetään vast, kangaspuitten osaan käyttäen tai ollen käyttämättä erillisiä kiinnityselementtejä (102, 103).

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen järjestelmä, jolloin sidonta-lanka tavanomaisella tavalla pujotetaan vast, kangaspuitten osassa olevien läpivientiaukkojen kautta osan yhdeltä puolelta sen toiselle puolelle, tunnettu siitä, että käytetään kunni-tyselimiä (102) estoelimien muodossa, jotka on tehty pujotettaviksi silmukan (101) läpi, joka sijaitsee lähinnä kangaspuitten osaa sen toisella puolella, ja joiden suuruus on sellainen, että se estää sidontalangan paluun läpivientiaukosta (106).

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että kiinnityselimet (102) ovat sauvamaisia suurennetuin päätypoikkipinnoin, joitten koko silmukoihin nähden on sellainen, että näitä on venytettävä jonkin verran, jotta ne voisivat kulkea mainittujen päätypojkkipintojen yli.

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen järjestelmä, jolloin sidonta-lanka tavanomaisella tavalla pujotetaan vast, kangaspuitten osassa sen yhdeltä puolelta sen toiselle puolelle, tunnettu sii-t ä , että käytetään kiinnityselementtejä, jotka muodostuvat vast, kangaspuitten osaan (5, 6, 7, 8, 9) ankkuroiduista hakaselimistä (103)> jotka on sijoitettu osan toiselle puolelle ja järjestetty tarttumaan sen kohdalla olevaan silmukkaan (101).