FI65000C - Foerfarande och anordning foer sz-tvinning av elektriska kablar - Google Patents

Description

fvär^l [»] (11)KUULUTUSJULICAISU , ς η n

jUA lJ utlAggningsskrift ooUUU

.¾¾ C (45) 13 ' (51) Kv.ikP/int.CL3 H 01 B 13/04 SUOMI — FINLAND (21) P«W«ttlh»k*mu« — Ptt«nttn>5ltnln| 752685 (22) Hakamiipilvi — Ameknln|tdag 25·09·75 (23) Alku pilvi —Glltlghttsdss 25.09.75 (41) Tullut |ulklMk*l — Bllvlt effwitllg l6.05 · 76

Patentti· ja rekisterihallitut (44) N«httv««.p««, j. kuuUJulkuhun pvm.-

Patent* och registerstyrelsen ' Antftlaui uttafd och utl.*krife*n publkurud 31.10.83 (32)(33)(31) «tuolkuu* — Bogtrd prlorhct 15.11.7^*

Saksan Liittotasavalta-Förbundsrepubliken Tyskland(DE) P 2^5^777-1 (71) Siemens Aktiengesellschaft, Berlin/Miinchen, DE; Wittelsbacherplatz 2, D-8000 Miinchen 2, Saksan Liittotasavalta-Förbundsrepubliken lyskland(DE) (72) Dieter Vogelsberg, Berlin, Saksan Liittotasavalta-Förbundsrepubliken lyskland(DE) (7*0 Oy Kolster Ab (5!+) Menetelmä ja laite sähkökaapelien SZ-kertaamiseksi - Förfarande och anordning för SZ-tvinning av elektrieka kablar Sähkökaapelien kertaamiseksi (kiertämiseksi/ punomiseksi) on viime aikoina kehitetty menetelmiä ja laitteita, jotka johtavat kertauselementtien kertaamiseen jaksottaisesti vaihtelevien kiertosuunnin. Tällaista kertaamista nimitetään SZ-kertaamiseksi. Tämän kertaamistekniikan etuna on, että kertauselementit voivat juosta paikallaan pysyviksi sijoitetuista varastosäiliöistä tai varastolait-teista ja samoin ne voidaan kelata paikallaan pysyville kelausrummuil-le. Tämä avaa mahdollisuuden suorittaa useita tähän asti erillisinä toteutettuja työvaiheita, esimerkiksi johtimien eristämisen ja tähän liittyvän kertaamisen taikka myös useita toisiaan seuraavia ker-tausportaita taikka kertauselementtien kertaamisen ja tähän liittyvän vaipan pursottamisen samassa työvaiheessa.

SZ-kertaustekniikan alkuperäisenä muotona on menetelmä, jossa tietoliikennekaapeleiden johtimet juoksevat paikallaan pysyviltä keloilta, ja ne kerrataan kertausnipan eteen sijoitetulla reikä- eli kertausleyvllä, joka kertausakseliin nähden suorittaa heilahtelevaa 2 65000 liikettä. Kertauselementit juoksevat tällöin suoraan johdinvaras-toista kertauslevyn kautta kertausnippaan. Tällaisessa laitteessa voi kertauslevy suorittaa enintään kaksi kierrosta kulloiseenkin suuntaan (DT-PS 610 650). Tällä tunnetulla kertauslaitteella ei käytännössä ole voitu suorittaa tietoliikennekaapelin johtimien kertaamista (kiertämistä), koska tällä laitteella kuhunkin suuntaan saavutettavat kertauskierteet ovat liian vähäiset.

Sähkökaapelien johtimien SZ-kertaamista varten kehitettiin tämän vuoksi menetelmiä ja laitteita, joilla kertauselementit voitiin kerrata pitemmin pituusosin samaan kiertosuuntaan ja tämän jälkeen vastakkaiseen kiertosuuntaan, esimerkiksi noin 5...20 m pituuksin minimaalisella kierrepituudella noin 10 m. Tähän sopivassa SZ-kertausmenetelmän esimerkissä menetellään siten, että kertaus-elementit aluksi vyyhden muodostamiseksi viedään ensimmäiseen kiintopisteeseen ja että kertauselementtien muodostama, tämän ensimmäisen kiinteän pisteen ja toisen kiinteän pisteen välissä venytettynä, kierrettävässä tilassa pysyvä vyyhti kierretään vyyhteen kohtisuoraan tämän akseliin nähden tarttuvalla kiertolaitteella jaksottaisesti kierrepituuden moninkerran verran. Tällöin on olennaista, että kiertolaite on sijoitettu lähemmäksi toista kiinteää pistettä kuin ensimmäistä ja että kiertolaitteen kiertoliikettä muutetaan määrävälein, jotka ovat pienempiä kuin vyyhden poikkileikkausele-mentin kolminkertainen läpikulkuaika ensimmäisen ja toisen kiinteän pisteen rajoittaman kiertovälin lävitse (US-PS 3 593 509). Jotta tällaista kertauslaitetta voitaisiin käyttää mahdollisimman suurella hyötysuhteella, on suositeltavaa, että kiertolaitteen kiertosuuntaa vaihdetaan määrävälein. Tällöin voi kuitenkin ensimmäisen kiinteän pisteen ja kiertolaitteen välisellä alueella muodostua kertaus-elementtien päällekkäinmenoja, jotka erityisesti kerrattaessa johtimia kertausyksiköksi, esimerkiksi tähtinelikierteeksi, vaikuttavat haitallisesti kertausyksikön sähköisiin kytkentöihin.

Jotta estettäisiin johtimien päällekkäinmenot, joita voi muodostua SZ-kerrattaessa johtimia tähtinelikierteiksi, tunnetaan SZ-kertauslaitteita, joissa kerrattavalle aineelle samansuuntaisen kiertosuunnan käsittävän jakson sisällä annetaan vakiokierrepituus. Tunnettua on myös käyttää pyörivän reikälevyn muotoista kertauksen avauslaitetta, jolla jo kerrattu tavara väliaikaisesti kerrataan auki ja tämän jälkeen kerrataan. Tämä reikälevy, jonka molemmille 3 65000 puolille on sijoitettu kertausnippa, sijaitsee SZ-kertauslaitteen takana ja pyörii pyörintänopeudella ja pyörintäsuuntaan, jonka määrää kerrattavan tavaran kulloinenkin kierrepituus ja vetonopeus (DT-AS 1 665 552, DT-OS 2 202 643).

Sähkökaapelin kertauselementtejä SZ-kerrattaessa voidaan johtimien päällekkäinmenot edelleen välttää siten, että kertauselement-tien kertaamiseen käytetään kahden kertauspisteen rajoittamaa kiertoväliä, jolloin välittömästi ensimmäisen kertauspisteen taakse on sijoitettu pyörivä kertauspää ja kertauspäät pyörivät keskenään samaan ja aina samana pysyvään kiertosuuntaan (US-PS 3 823 536).

Tämän keksinnön päämääränä on luoda sähkökaapelin kertaus-elementtien SZ-kertaamista varten kertauslaite, joka tekee mahdolliseksi kertauselementtien täsmällisen kertaamisen suurella valmis-tusnopeudella myös kiertosuunnan kääntökohtien alueella.

Tämän tehtävän ratkaisemiseksi on keksinnön lähtökohtana laite sähkökaapelin kertauselementtien kertaamiseksi kertausyksiköiksi jaksottain vaihtelevaan kiertosuuntaan, joka laite muodostuu kertaus-elementtien varastolaitteesta, varsinaisesta kertauslaitteesta sekä ulosveto- ja kelauslaitteesta ja jossa osan varsinaista kertauslaitteesta muodostaa molempiin suuntiin pyörivästi käytettävä, kertaus-levyn käsittävä kiertolaite tai useita tällaisia rinnakkain toimiviksi järjestettyjä kiertolaitteita. Keksinnön mukaan on ennen jokaista kertauslevyn käsittävää kiertolaitetta sijoitettu ensimmäisen kertauspisteen muodostava kertausnippa, joka yhdessä kierto-laitteen takana olevan toisen kertauspisteen kanssa rajoittaa kierto-välin, jossa kiertolaite on sijoitettu lähemmäksi toista kuin ensimmäistä kertauspistettä; tällöin on kunkin kiertolaitteen kiertosuunta muutettavissa yhteen suuntaan ainakin kolmen kierroksen verran.

Uutta SZ-kertauslaitetta silmälläpitäen lähtee keksintö siitä toteamuksesta, että kerrattaessa vaihtelevalla kiertosuunnalla kertauslevyä käyttäen voi tapahtua kertauslevyn useita kierroksia samaan suuntaan ilman että mekaanisesti vaikutetaan haitallisesti ker-tauselementteihin ja sillä voidaan tuottaa pitempiä jaksoja samaan kiertosuuntaan, kun on varmistettu se, että kertauslevyn kertausele-menttiin taaksepäin aiheuttama kierto voi jakaantua pitemmälle osalle. Tämän mukaisesti on kertauslevyn eteen järjestetty kiertoväli, joka taaksepäin on rajoitettu ensimmäisellä kertauspisteellä ja jolla kerrattavaa tavaraa johdetaan venytetyssä tilassa. Tämän kierto- ; Γ.-. c 4 65000 välin pituus riippuu kulloinkin valitusta kerrattavan tavaran kier-repituudesta ja on vähintään kolminkertainen, edullisesti yli kymmenkertainen kierrepituus. Tämän kiertovälin sisällä kerrataan kerrattavaa tavaraa kertauslevyn kiertosuunnasta riippuen jatkuvasti, jolloin kerrattavan tavaran kierrepituus tällä välillä lisääntyy ja vähenee lineaarisesti. Itse kertauslevyn alueella tapahtuu kerrattavan tavaran aukikertaus ja välittömästi sen jälkeen kertauselement-tien lopullinen kertaus, jolloin käyttämällä kertauslevyä saadaan aikaan kertauselementtien yksiselitteinen järjestys toisiinsa nähden ja myös kertauslevyn pyörintäsuunnan kääntökohtien ja siten kerrattavan tavaran kiertosuunnan kääntökohtien alueella.

Sen johdosta, että kerrattava tavara kertauslaitteen sisällä johdetaan vetojännitetyssä tilassa ja kertauslevy pyörii vaihteleviin pyörintäsuuntiin, saavutetaan kertauslaitteen maksimaalisella kierrosluvulla ja ottamalla huomioon kulloinkin haluttu kierrepituus ja täten ennalta annettu kerrattavan tavaran ulosvetonopeus, suurin mahdollinen hyötysuhde kertauksessa.

Kuten jo mainittiin, on uudelle SZ-kertauslaitteelle olennaista, että kertauslevyn taaksepäin aiheuttama kertauselementtien kiertyminen voidaan jakaa pitemmälle jaksolle. Jotta tällöin saataisiin aikaan kerrattavan tavaran homogeeninen kierto, on tarkoituksenmukaista sijoittaa välittömästi jokaisen kertauslevyn eteen ensimmäisen kertauskohdan suuntaan kertausnippa. Homogeenisen kierron muodostamista kerrattavaan tavaraan edistää edelleen se, että tämä kertausnippa on järjestetty pyöriväksi, edullisesti se on mekaanisesti kiinteästi kytketty kertauslevyyn.

Edelleen on suositeltavaa sijoittaa myös kertauslevyn toiselle puolelle kertausnippa, joka samoin voi olla sijoitettu pyöriväksi, esimerkiksi se voi olla mekaanisesti kiinteästi kytketty kertauslevyyn. Tällainen kertausnippa vaikuttaa edullisesti kertauselementtien täsmälliseen lopulliseen kertaukseen kertauslevyn takana.

Kerrattavan tavaran homogeenisen kierron muodostamiseksi ensimmäisen kertauskohdan ja kertauslevyn välillä voi lisäksi olla edullista sijoittaa tälle alueelle yksi tai useampia kiertolaitteita, jotka voivat ulkoapäin tarttua kerrattavaan tavaraan kitkamuhvin tapaan kehän suunnassa kevyellä kitkatartunnalla ja joiden kiertosuunta on kytketty kertauslevyn sisältävän kiertolaitteen kiertosuuntaan. Nämä lisäkiertolaitteet voivat yksinkertaisimmassa tapauksessa muo- •,4 ·' ' <i 65000 dostua olennaisesti pyöritettävistä kertausnipoista tai myös pyöritettävistä ohjausputkikappaleista. Useampien lisäkiertolaittei-den sijasta voidaan käyttää myös yhtä ohjausputkea kerrattavaa tavaraa varten, joka ohjausputki on sidottu kertauslevyn sisältävään kiertolaitteeseen ja ulottuu tästä kiertolaitteesta kohti ensimmäistä kertauskohtaa. Tällaisen ohjausputken pituus on tarkoituksenmukaisesti noin kolmanneksesta puoleen etäisyyttä kertauslevyn sisältävän kiertolaitteen ja ensimmäisen kertauskohdan välillä.

Kertauselementtien kertaaminen kuvatun kiertolaitteen avulla, jossa kertauselementtien kertaus toteutetaan yksinomaan kertauslevyn sisältävän kiertolaitteen avulla tai yhteistoiminnassa muiden, kertauselementtien homogeenistä kiertoa edistävän kiertolaitteiden kanssa, tapahtuu tarkoituksenmukaisesti siten, että kertauslevyn sisältävän kiertolaitteen kiertosuunta muutetaan välein, jotka vastaavat yhden poikkileikkauselexnentin kaksinkertaista läpikulkuaikaa ensimmäisestä kertauspisteestä kertauslevyyn. Tässä tapauksessa on varmistettu se, että kerrattavassa tavarassa kiertovälin vast, kiertovälien alueella ei ole lyhyempiä kierrepituuksia kuin valmiiksi-kerratussa tilassa, jolloin myöskään kiertovälin vast, kiertovälien alueella ei esiinny kerrattavan tavaran liiallisia rasituksia.

Homogeenisen kiertämisen aikaansaamiseksi voidaan mahdollisesti käytettyjen lisäkiertolaitteiden kierrosluvut valita kertaus-levyn suuntaan lisääntyviksi, esimerkiksi suhteellisiksi näiden kiertolaitteiden etäisyyteen ensimmäisestä kertauskohdasta. Tämä vaikuttaa suotuisasti kerrattavan tavaran mekaanisiin rasituksiin kertaus-levyn avulla aukikerrattaessa.

Uuden kertauslaitteen eräs erityisen edullinen suoritusmuoto perustuu siihen, että kertauslevyn sisältävä kiertolaite on sijoitettu välittömästi toisen kertauskohdan eteen ja että välittömästi ensimmäisen kertauskohdan jälkeen on sijoitettu vielä yksi kiertolaite, joka on ulkoapäin yhteisesti tartunnassa kertauselementtei-hin, ja että kertauslevyn sisältävä kiertolaite pyörii vaihtelevaan kiertosuuntaan samalla kierrosluvulla ja että lisäkiertolaite pyörii kulloinkin samaan kiertosuuntaan, mutta kuitenkin puolella siitä kierrosluvusta kuin kertauslevyn sisältävä kiertolaite; tällöin tullaan edelleen siihen, että kertauslevyn sisältävän kiertolaitteen ja lisäkiertolaitteen kiertosuuntaan muutetaan välein, jotka vastaavat kerrattavan tavaran läpikulkuaikaa ensimmäisestä kertauskohdasta kertauslevyyn.

.i.-’.r· 6 65000 Γ Tässä tapauksessa saavutetaan se, että kerrattavan tavaran varsinaiset kiertotapahtumat olennaisesti tapahtuvat vain ensimmäisen kertauskohdan ja lisäkiertolaitteen välillä tarkalleen määrätyllä tavalla ja että kerrattavalla tavaralla lisäkiertolaitteen ja kertauslevyn sisältävän kiertolaitteen välisellä alueella, lukuunottamatta kiertosuunnan kääntökohtia, aina on vakinainen kier-repituus. Tällä alueella ei siis tapahtu mitään kerrattavan tavaran kiertoa. Tästä on seurauksena, että kertauslevyyn kulloinkin johdetaan kerrattavan tavaran jakso, jonka kierrepituuden ja kierresuun-nan tarkkaan määrää kertauslevyn kiertoliike. Tämän mukaisesti tässä tapauksessa liittyy kerrattavan tavaran yksittäisten kertausele-menttien läpikulkuun kertauslevyn läpi erittäin vähäiset kerrattavan tavaran mekaaniset rasitukset.

Kuten edellä jo mainittiin, suorittaa esillä olevan keksinnön puitteisiin kuuluva kertauslevy joukon kierroksia vaihdellen toiseen ja toiseen suuntaan. Käytettäessä jo kuvattua lisäkiertolai-tetta välittömästi ensimmäisen kertauskohdan takana on suositeltavaa, että etäisyys tämän lisäkiertolaitteen ja kertauslevyn sisältävän kiertolaitteen välillä on kertauslaitteella synnytetyn kierrepituuden monikerta, erityisesti kymmenen...viisikymmentä kertaa tämä kierrepituus. Jotta tällöin lisäkiertolaitteen ja kertauslevyn sisältävän kiertolaitteen välisellä alueella vältettäisiin kertauksen avautuminen kiertosuunnan kääntökohdissa, joita lisäkiertolaitteen vaihtelevasta kiertosuunnasta johtuen muodostuu ensimmäisen kertaus-kohdan alueella, on keksinnön edelleen kehittämiseksi tarkoituksenmukaista sijoittaa lisäkiertolaitteen ja kertauslevyn sisältävän kiertolaitteen väliselle alueelle elin tai useampia elimiä kerrattavan tavaran ohjaamiseksi kitkatartunnan vaikutuksen alaisena. Tällaisena elimenä kerrattavan tavaran ohjaamiseksi voi olla esimerkiksi kertausakselin ympäri pyörivä telaketju, joka nojaa kerrattavaan tavaraan yhdeltä puolelta. Kysymykseen tulee myös kertausakselin ympäri pyörivä kisko, jossa on pitkittäisura kerrattavan tavaran ohjaamista varten. Kerrattavaa tavaraa ohjaavina elementteinä voidaan käyttää kuitenkin myös kiertolaitteita, jotka on kytketty lisäkiertolaittee-seen ja jotka ovat ulkopuolisesta tartunnassa kerrattavaan tavaraan. Kaikki nämä kerrattavan tavaran ohjauselementit ovat tarkoituksenmukaisesti synkronismissa lisäkiertolaitteen kanssa.

Seuraavassa selitetään keksintöä lähemmin uuden SZ-kertaus-laitteen suoritusesimerkkiin liittyen. Oheisissa piirustuksissa esit- «· > ·. \ t 7 65000 tävät lähinnä kuviot 1...8 uuden SZ-kertauslaitteen periaatekuvia ja kuvio 9 esittää laitteen konkreettista suoritusesimerkkiä.

Kuvio 1 esittää kertauslaitetta, jolla kertauselementit 8 kerrataan kertausyksiköksi 9. Kertauselementtien kertaamiseen käytetään varsinaisena kertauslaitteena kiertoväliä, joka on muodostettu kertausnipan 1 muodostamasta kertauskohdasta ja välimatkan päähän tästä sijoitetusta kääntötelasta 2, joka edustaa toista kertauskoh-taa (-pistettä). Tämän kiertovälin sisälle on lähelle kääntötelaa 2 samanakselisesti kertausnipan 1 kanssa sijoitettu kiertolaite 3, joka olennaisesti muodostuu molempiin suuntiin kertausakselin ympäri pyörivästä kertauslevystä. Tämä kertauslevy on tunnettuun tapaan varustettu rei'illä, joiden lävitse yksityiset kertauselementit johdetaan.

Kertauselementtien 8 kertaamiseksi nämä lähtevät varastolait-teesta 5, jona voi olla varastokelat, edeltävä kertauslaite tai myös sähköjohtimien eristämislaite. Kertauselementit kulkevat kertausnip-paan 1 ja johdetaan tästä vedettyinä kiertovälin lävitse kääntötelal-le 2. Kiertolaitteen 3 alueella sijaitsevat kertauselementit avataan häkkimäisesti voidakseen kulkea läpi kertauslevyn reikien. Varsinaisen kertauslaitteen perään on sijoitettu kääntötela 6, jonka kautta valmiiksi kerrattu kertausyksikkö johdetaan laitteeseen 7. Tänä laitteena on esimerkiksi veto- ja kelauslaite taikka myös toinen kertaus-laite, jolla mahdollisesti useilla rinnakkaisilla työvaiheella valmistetut kertausyksiköt 9 voidaan edelleen kerrata keskenään. Laitteena 7 voi myös olla esimerkiksi veto- ja kelauslaitteeseen yhdistetty pursotin vaipan sijoittamiseksi kertausyksikön päälle.

Kertauselementtien 8 kertaamiseksi kierretään kiertolaitet-ta 3 jaksottaisesti vaihdellen toiseen tai toiseen suuntaan jatkuvasti useita kierroksia. Esimerkiksi vakinaisella kiertolaitteen 3 kierrosluvulla (pyörintänopeudella) kerrataan kertauselementit kiertolaitteen takana vakinaisella kierrepituudella kertausyksiköksi 9. Kertauselementit kerrataan myös ennen kiertolaitetta 3. Koska kertauselementit kuitenkin kiertolaitteen alueella tulevat aukikerra-tuiksi, pienenee kertauselementtien kierrepituus tasaisesti kertaus-nipan 1 ja kiertolaitteen 3 välillä. Tällöin on olennaisesta, että kertauselementteihin aiheutettu kierto voidaan jakaa kerrattavan tavaran suuntaan ja on sen vuoksi riippuvainen kertausnipan 1 ja kierto-laitteen 3 välisen osan pituudesta. Kun lähdetään esimerkiksi siitä, 8 65000 että kerrattavan tavaran kierrepituus kertausnipan 1 ja kiertolait-teen 3 välisellä alueella mikäli mahdollista ei saisi olla lyhyempi kuin kerrattavan tavaran lopullinen kierrepituus, niin on väli kertausnipan 1 ja kiertolaitteen 3 välillä valittava noin puoleksi niin suureksi kuin valmiiksikerratun kertausyksikön sen osan pituus, jossa kiertosuunta on sama. Kun siis saman kiertosuunnan omaavan osan pituus on esimerkiksi 4 m, on kertausnipan 1 ja kiertolaitteen 3 väli tarkoituksenmukaisesti 2 m. Tällaiset lyhyet kertausnipan ja kiertolaitteen välit tulevat kysymykseen erityisesti silloin, kun kertauksessa on saavutettava suhteellisen lyhyitä kierrepituuksia, kuten on laite esimerkiksi johtimia kerrattaessa. Kun kuitenkin kertauksessa voidaan sallia suurempia kierrepituuksia, kuten on laita esimerkiksi kerrattaessa johtimia vahvavirtajohdoiksi taikka kerrattaessa nelikierteitä peruslohkoiksi, valitaan kiertolaitteen 3 ja kertausnipan 1 väli tarkoituksenmukaisesti suuremmaksi.

Kuvio 2 esittää korjauslaitetta, jossa kiertolaitteen 3 molemmille puolille on sijoitettu kertausnippa 42 ja 43. Tällöin on huolehdittu siitä, että kertausnippa 42 on mekaanisesti jäykästi yhdistetty kiertolaitteen kertauslevyyn 41. Tällä kertausnipan sijoittamisella kertauslevyn molemmille puolille saavutetaan tarkka paikallinen raja kerrattavan tavaran aukikertaamiselle ja kertaamiselle kertauslevyn 41 alueella.

Kuviossa 3 esitetyssä kertauslaitteessa on kertausnipan 1 kiertolaitteen 3 väliin sijoitettu lisäkiertolaitteita 31, joilla saadaan aikaan homogeenisen kierron muodostuminen kertausnipan 1 ja kiertolaitteen 3 välisellä alueella. Näinä lisäkiertolaitteina, jotka kitkamuhvin tapaan vain kevyellä kitkakosketukselle ulkoapäin tarttuvat kerrattavan tavaran ulkopintaan ja joiden kiertosuunta on yhdenmukainen kiertolaitteen 3 kulloisenkin kiertosuunnan kanssa, voi olla esimerkiksi kiertonippa taikka myös lyhyt putkikappale, jonka sisäläpimitta likimain vastaa kerrattavan tavaran halkaisijaa.

Kuvio 4 esittää kertauslaitetta, jossa kiertolaitteeseen 32 on jäykästi mekaanisesti kytketty ohjausputki 34 kerrattavan tavaran ohjaamiseksi. Myös tällaisella ohjausputkella, jonka sisäaukko samoin likimain vastaa kerrattavan tavaran halkaisijaa ja jonka pituus on likimain kolmannen kertausnipan 1 ja kiertolaitteen 32 välistä, tuetaan kerrattavan tavaran homogeenista kiertoa kiertovälin alueella ja siten mahdollisimman vähäistä mekaanista rasitusta avat- 9 65000 taessa kerrattava tavara häkkimäisesti kertauslevyn alueella.

Kuvio 5 esittää kertauslaitetta, jossa varsinainen kierto-laite 3 on sijoitettu välittömästi kiertovälin toisen kertauskoh-dan eteen ja jossa välittömästi kertausnipan 1 perään on sijoitettu lisäkiertolaite 35. Tänä lisäkiertolaitteena on ns. twister tai kertauspää, joka ulkoapäin tarttuu kerrattavaan tavaraan. Tällaisella kertauspäällä kierretään kerrattavaa tavaraa kertauspään kulloistakin pyörintänopeutta vastaavasti.

Kertauspää 35 pyörii synkronisesti kiertolaitteen 3 kanssa, jolloin kertauspään pyörintänopeus kulloinkin on valittu puoleksi kiertolaitteen 3 pyörintänopeudesta. Tällaisessa kertauslaitteessa muodostetaan kertauspään 35 kiertosuunnasta riippuen kiertosuunnan kääntökohtia, jotka kulkevat kiertovälin lävitse. Jotta vältettäisiin kiertosuunnan näiden kääntökohtien aukikertaantuminen kierto-välin alueella vetovoimien vaikutuksesta, on kuvioissa 6 ja 7 kiertovälin sisälle sijoitettu ohjauselementtejä vedetysti johdettua kerrattavaa tavaraa varten. Näiden ohjauselementtien avulla käännetään kerrattavaa tavaraa vähän pois kertausakselilta, minkä johdosta syntyy kitkatartunta kerrattavan tavaran ja ohjauselementin välille. Tämä kitkatartunta riittää estämään kiertosuunnan kääntökohtien au-kikertaantumisen kerrattavan tavaran kulkiessa kiertovälin lävitse. Kuviossa 6 on ohjauselementtinä käytetty pyörivää telaketjua 36, jota vastaan kerrattava tavara nojaa yhdeltä puolelta. Kuviossa 7 toimii ohjauselementtinä hieman elliptiseksi tai kiilamaiseksi muodostettu kisko 37, jossa on pitkittäisura kerrattavan tavaran ohjausta varten.

Kuvio 8 esittää kertauslaitetta, jossa kiertosuunnan kääntö-kohtien aukikertaantuminen kertausnipan 1 ja kiertolaitteen 3 välisellä alueella on estetty siten, että vetolaitteen 11 lisäksi kunkin kertauselementin kiertovälin eteen on sijoitettu erilliset lisäveto-laitteet 12, jotka vetävät kerrattavaa tavaraa samalla nopeudella kuin vetolaite. Näiden lisävetolaitteiden avulla tapahtuu kerrattavan tavaran vetojännityksen poisto kiertovälien alueella.

Kuviossa 8 on lisäksi soitettu, että useita kiertovälin sisältäviä kertauslaitteita voi olla järjestetty toimimaan rinnan, jolloin näiden kiertovälien sisällä muodostetut kertausyksiköt välittömästi sen jälkeen kerrataan keskenään kertausnipassa 10.

10 65000

Kuvio 9 esittää kuviossa 5 periaatteellisesti esitetyn ker-tauslaitteen konkreettista suoritusesimerkkiä.

Kuvatulla kertauslaitteella kerrataan neljä johdinta 8 täh-tinelikierteeksi 9, jossa on jaksottain vaihteleva kiertosuunta. Johtimet 8 kulkevat kiinteästi sijoitetuista johdinvarastoista 5 ja johdetaan kääntötelojen 21 kautta, jotka on laakeroitu telineeseen 20, ja lajittelulevyn 22 kautta varsinaiseen SZ-kertauslait-teeseen. Kuljettuaan läpi SZ-kertauslaitteen sappuu tähtinelikierre 9 kääntötelan 2 kautta, jonka ympäri nelikierre kulkee kerran, ve-tokiekkoon 44 ja tämän jälkeen se kelataan kelausrummulle 45.

SZ-kertauslaite muodostuu olennaisesti kertauspäistä 35 ja 3, jotka molemmat on pyörivästi laakeroitu rungon 23 pylväisiin 24. Näitä kertauspäitä käyttää moottori 25, joka sekä akselin 26 ja magneettikytkimillä varustettujen voimansiirtolaitteiden 27 ja 28 kautta että myös hammaspyöräkäytön 50 ja akselin 52 sekä samoin magneettikytkimillä varustettujen voimansiirtolaitteiden 51 ja 53 kautta vaikuttaa kertauspäihin 35 ja 3. Voimansiirtolaitteiden 27 ja 28 voidaan aikaansaada kertauspäiden 35 ja 3 pyörintä oikealle kun taas voimansiirtolaitteiden 51 ja 53 kautta saadaan aikaan kertauspäiden pyörintä vasemmalle. Voimansiirtolaitteet on siten järjestetty, että kertauspää 3 aina pyörii kaksinkertaisella pyörintänopeudella kertauspäähän 35 verrattuna. Kertauspää 3 sisältää tällöin kertauslevyn 41, jolla kerrattava tavara tämän kertauspään alueelle ohimenevästi auki kerrataan.

Kertauksen aikana kulkevat johtimet 8 aluksi kertausnippaan 1 ja tulevat tässä kootuiksi vyyhdeksi. Tämä vyyhti kierretään ker-tausnipan 1 ja välittömästi tämän perään sijoitetun kertauspään 35 välisellä alueella. Kertausvälin läpi kulkiessa pysyvät kertaus-elementit tässä kierretyssä tilassa kunnes ne saapuvat kertauspään 3 kertauslevyyn 41. Täällä tulevat kertauselementit aukikerratuiksi ja välittömästi sen jälkeen lopullisesti kerratuiksi, jolloin ker-tauslevyä 41 käytettäessä tapahtuu kertauselementtien täsmälleen järjestäminen kertausyksikön sisällä vakio kierrepituudella.

Kertauspäiden 35 ja 3 kiertosuunta vaihdetaan jaksottaisesti, jotka jaksot vastaavat kerrattavan tavaran poikkileikkauselementin kulkuaikaan kertausnipasta 1 kertauslevyyn 41. Tällöin saatetaan voimansiirtolaitteet 27 ja 28 sekä 51 ja 53 asianomaisten magneet-tikytkimien avulla vuorotellen tartuntaan kertauspäiden 3 ja 35 kanssa.

Claims (13)

1. Laite sähkökaapelin kertauselementtien kertaamiseksi ker-tausyksiköksi jaksoittain vaihtelevaan kiertosuuntaan, joka laite koostuu kiinteästi sijoitetuista varastolaitteista kertauselementtejä varten, varsinaisesta kertauslaitteesta sekä veto- ja kelauslait-teesta, jossa osana varsinaista kertauslaitetta on molempiin suuntiin pyörivästi käytettävä, kertauslevyn sisältävä kiertolaite tai useita tällaisia, rinnakkain toimivaksi järjestettyä kiertolaitetta, tunnettu siitä, että ennen kutakin kertauslevyn (m) sisältävää kiertolaitetta (3) sijaitsee ensimmäisen kertauskohdan muodostava kertaus-nippa (1), joka kiertolaitteen takana sijaitsevan toisen kertaus-kohdan (2, 43) kanssa rajoittaa kiertovälin, jossa kiertolaite (41) sijaitsee lähempänä toista kuin ensimmäistä kertauskohtaa, ja että kunkin kiertolaitteen (3) kiertosuunta on kulloinkin vähintään kolmen kierroksen jälkeen muutettavissa yhteen suuntaan.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen kertauslaite, tunnet-t u siitä, että kertauslevyn (41) sisältävän kiertolaitteen (3) kiertosuunta on muutettavissa välein, jotka vastaavat kerrattavan tavaran yhden poikkileikkauselementin kaksinkertaista läpikulku-aikaa ensimmäisestä kertauskohdasta (1) kertauslevyyn (41).

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen kertauslaite, tunnettu siitä, että välittömästi kunkin kertauslevyn (41) edessä ensimmäisen kertauskohdan (1) puolella on kertausnippa (42).

4. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen kertauslaite, tunnettu siitä, että välittömästi kunkin kertauslevyn (41) kummallakin puolella on kertausnippa (42, 43).

5. Patenttivaatimusken 3 tai 4 mukainen kertauslaite, tunnettu siitä, että kertauslevyyn (41) kuuluva tai kuuluvat ker-tausnipat (42, 43) on järjestetty pyöriviksi.

6. Jonkin vaatimuksen 3 tai 5 mukainen kertauslaite, tunnettu siitä, että kertauslevyyn kuuluva tai kuuluvat kertausni-pat on kytketty kertauslevyyn mekaanisesti kiinteästi. ___ -· Τ' ------------- 12 65000

7. Jonkin patenttivaatimuksen 1-6 mukainen kertauslaite, tunnettu siitä, että kertauslevyn (41) sisältävän kiertolait-teen (3) ja ensimmäisen kertauskohdan (1) väliin on sijoitettu yksi tai useampia lisäkiertolaitteita (31), jotka tarttuvat kerrattavaan tavaraan kitkamuhvin tapaan kehän suunnassa keveällä kitkavoimalla ja joiden kiertosuunta on kytketty kertauslevyn sisältävän kierto-laitteen kiertosuuntaan,

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen kertauslaite, tunnet-t u siitä, että lisäkiertolaitteet (31) olennaisesti koostuvat pyörivistä kertausnipoista tai pyörivistä ohjausputkikappaleista.

9. Patenttivaatimuksen 7 tai 8 mukainen kertauslaite, tunnettu siitä, että lisäkiertolaitteet pyörivät erilaisilla, kertauslevyn 0+1) suuntaan kasvavilla kierrosluvuilla.

10. Jonkin patenttivaatimuksen 1-6 mukainen kertauslaite, tunnettu siitä, että kertauslevyn sisältävään kiertolait-teeseen (32) on liitetty ensimmäistä kertauskohtaa (1) kohti ulottuva, kerrattavan tavaran ohjausputki (34).

11. Jonkin patenttivaatimuksen 1-10 mukainen kertauslaite, tunnettu siitä, että kertauslevyn sisältävä kiertolaite (3) on sijoitettu välittömästi toisen kertauskohdan (2, 43) eteen, ja että välittömästi ensimmäisen kertauskohdan (1) taakse on sijoitettu lisäkiertolaite (35), joka ulkoapäin yhteisesti tarttuu kertauselementteihin (8) ja että kertauslevyn sisältävä kiertolaite (3) pyörii vaihteleviin pyörimissuuntiin kierrosluvun pysyessä samana, ja että lisäkiertolaite (35) pyörii aina samaan suuntaan, mutta puolella kierrosluvulla kuin kertauslevyn sisältävä kiertolaite, ja että kertauslevyn sisältävän kiertolaitteen ja lisäkier-tolaitteen pyörimissuuntia vaihdetaan välein, jotka vastaavat kerrattavan tavaran yhden poikkileikkauselementinläpikulkuaikaan ensimmäisestä kertauskohdasta (1) kertauslevyyn (41).

11 65000

12. Patenttivaatimuksen 11 mukainen kertauslaite, tunnet-t u siitä, että kertauslevyn sisältävän kiertolaitteen (3) ja lisä-kiertolaitteen (35) välinen etäisyys on kertaus laitteella saatu kierrepituus moninkertaisena, edullisimmin kymmenen....viisikym-menkertaisena.

13 65000