FI64998C - Maetvaerdeomvandlare foer rotationsposition av en roterande axl - Google Patents

Description

Γ.Λ .. .... KUULUTUSJULKAISU . . _ Λ ^S®Ta W (11) UTLAGGNI NGSSKRIFT 64 998 c (45) ; ^ 1 ^ (51) K».lk.3/lnt.CI.3 G 01 B 7/30 SUOMI —FINLAND (21) PK***ttltak*imi· — P»t*nttn»eknlo| 763637 (22) HikamltpUvl — AnsSknlnfadag 17.12.76 (Cl). ' ' ' ' (23) AlkupUvt—Glltighatadai 17.12.76 (41) Tullut JulklMksI — Blivlt offantllj 19.06.77

Patentti- ja rekisterihallitut NihcMWp^on |i kuuL|ulkaaun p,m._ 'o.

Patent- och registerstyreleen ' Anrtlun utlafd oeh utl.jkriften publlcand J,U,J

(32)(33)(31) Pyykätty etuoikeus—Bajird prloritat l8.12.7 5 USA(US) 6^1798 (71) Otis Elevator Company, One Financial Plaza, Hartford, Connecticut ΟβίΟΙ, USA(US) (72) Marvin Masel, Teaneck, New Jersey, Ralph J. Meehan, Wayne, New Jersey,

Joris Schroeder, Chatham, New Jersey, USA(US) (7I+) Oy Kolster Ab (5M Pyörivän akselin kiertoasennon mittausarvomuunnin - Mätvärdeomvandlare för rotationsposition av en roterande axel Tämän keksinnön kohteena on pyörivän akselin kiertoasennon mittausarvomuunnin, jossa on ensimmäinen koodattu levy, joka on sovitettu ensimmäiseen pyörivään akseliin, toinen koodattu levy, joka on sovitettu toiseen pyörivään akseliin, levyjen koodausmerkintojen tunnistuksessa toimivia sähköisiä tunnistin-laitteita ja signaaleita käsittelevä piiristö, joka käsittelee sähköisten tun-nistinlaitteiden tuottamat tunnistussignaalit ja antaa niistä näytön, jolloin ensimmäinen pyörivä akseli ja toinen pyörivä akseli on yhdistetty keskenään kytkinvaihteistolla.

Kun aikaisemmin on haluttu muodostaa useita kertoja pyörivän akselin kulma-asentoa osoittava signaali, on suurta erotuskykyä ja laajaa mittausaluetta tarvittaessa ollut vakiokäytäntönä käyttää kahdella kiertoasentotransduktorilla varustettua alennusvaihdetta. Akseli käyttää suoraan toista transduktoria, jolloin saadaan aikaan hyvä signaalien erotuskyky. Toista transduktoria käytetään alennusvaihteella, ja siitä saadaan mittausaluesignaalit. Varhaiset tämäntyyppiset laitteet vaativat äärimmäisen tarkkoja ja kalliita alennusvaihteita.

U.S.-patentissa n:o 2,944,159 on esitetty laite, joka on tarkoitettu kahdella pyörimisasentotransduktorin kanssa käytettävän alennusvaihteen moni-motkaisuuden vähentämiseen. Tätä yksinkertaistettua vaihdelaitetta käytetään US.-patentissa n:o 3,885,209 yhdessä kahden synkron eli resolverin kanssa, __ -· T— 2 64998 kaskadiin muodostamaan analoginen asentosignaali. Kun tässä viimemainitussa patentissa käytettyjä synkroja eli resolvereita käytettäessä halutaan akselin asentoa osoittava digitaalinen lähtösignaali, tarvitaan analogia-digitaali-muunnoslaitteita. Muunnos digitaalisignaaliksi on vaikeata, jos analogialait-teistolta halutaan sekä suurta erotuskykyä että laajaa mittausaluetta, ja tästä johtuu, että tällainen laite on kallis.

Tämän keksinnön eräänä tarkoituksena on saada aikaan laite, joka tuottaa akselin kulma-asentoa ilmaisevia digitaalisignaaleja ja on yksinkertaisempi kuin aikaisemmat laitteet.

Tämän keksinnön mukaiselle mittausarvomuuntinelle on tunnusomaista se, että ensimmäinen koodattu levy on kytketty pyörimään toiseen koodattuun levyyn nähden siten että ensimmäinen koodattu levy pyörii ensimmäisen binäärimäärän 2° +1 verran kierroksia samalla kun toinen koodattu levy pyörii toisen binäärimäärän 2n verran kierroksia, missä n on nollaa suurempi kokonaisluku. Signaaleita käsittelevä piiristö käsittelee sähköisten tunnistinlaitteiden tuottamat tunnistussignaalit siten, että näyttö on koodattujen levyjen kulma-asennon eron funktio.

Keksinnön mukaisen mittausarvomuuntimen signaaleita käsittelevä kytkentälaite sisältää seuraavaa: laskinlaitteen, jossa on ylätason osa ja alatason osa, joista kumpikin sisältää useita rinnakkaisia datasisääntuloja ja rinnakkaisen käskynantosisääntulon, jolloin tämä laskin tuottaa lähtösignaaleja, joista alatason osa ilmaisee toisen levyn kiertoasennon ja joista ylätason osa ilmaisee ensimmäisten ja toisten havaittavien viitemerkkien välisen suhteellisen kiertoasennon, niin että täten saadaan osoitus koodattujen levyjen kierrosluku-määrästä, että laskimen ylätason osan rinnakkaiset datasisääntulot on yhdistetty laskimen alatason osan lähtöihin koodattujen levyjen suhteelliset kiertoasennot ilmaisevan lukeman syöttämiseksi ylätason osaan, jolloin laskimen lähdöt antavat sekä osoituksen toisen koodatun levyn kiertoasennosta että aiikierrososoi-tuksen ensimmäisen ja toisen koodatun levyn välisestä suhteellisesta kiertymi-sestä, joka puolestaan muodostaa osoituksen kierroslukumäärästä, jonka toinen koodatuista levyistä on pyörinyt.

Keksinnöstä kuvataan kolme eri suoritusmuotoa. Ensimmäisessä esille tuodussa suoritusmuodossa ensimmäinen ja toinen pyörimissignaaligeneraattori ovat absoluuttisia koodauslaitteita. Kun virta siis kytketään sen jälkeen kun se on katkaistu, kumpikin kehittää välittömästi lähtösignaalinsa, jolloin logiikka-piirit välittömästi kehittävät pyörimisasentosignaalin, joka esittää oikein ensimmäisen akselin oikeaa kulma-asentoa.

3 64998

Toisessa ja kolmannessa esillä olevassa suoritusmuodossa käytetään ensimmäisenä ja toisena pyörimissignaaligeneraattorina kasvattavia signaalin-kehityslaitteita. Molemmat näistä suoritusmuodoista on kuitenkin järjestetty siten, että niissä ei ole erästä aikaisempien kasvattavia laitteita käyttävien asentotransduktoreiden haittapuolta. Kun virta kytketään sen jälkeen kun se on kytkeytynyt pois, varhaisemmat kasvattavantyyppiset transduktorit vaativat palaamista alkutilaan taikka ulkoista vertailuarvoa saadakseen kehitetyksi ensimmäisen vertailupisteen oikean kulma-asennon sekä ensimmäisen akselin oikean kierrosmäärän.

Tässä esitetyillä toisella ja kolmannella suoritusmuodolla on se etu, että ne eivät vaadi kumpaakaan varhaisempien kasvattavantyyppisten trans-duktorien tarvitsemaa palautusasetusta. Tämän ansiosta niissä yhdistyy tässä suhteessa kasvattavien laitteiden yksinkertaisuus ja absoluuttisen laitteen etu. Toisessa suoritusmuodossa ensimmäisen kiintopisteen oikea kulma-asento ja ensimmäisen akselin oikea kierrosmäärä saadaan aikaan ensimmäisen akselin oikea kierrosmäärä saadaan aikaan ensimmäisen akselin kahden kierroksen aikana sen jälkeen kun virta kytketään sen katkettua. Kolmannessa suoritusmuodossa tämä palautus saadaan aikaan yhden tällaisen kierroksen aikana.

Alaa tuntevat ymmärätävät myös näistä suoritusmuodoista, kuinka niitä muuntamalla ilmeisellä tavalla saadaan aikaan nopeampiakin palautuksia.

Keksinnön muut kohteet, ominaisuudet ja edut käyvät ilmi seuraavasta selostuksesta sekä liitteenä olevista patenttivaatimuksista, kun niitä tarkastellaan oheisen piirroksen kanssa, jossas kuvio 1 on keksinnön joidenkin mekaanisten osien yleiskuvaus, kuvio 2 on keksinnön yhden suoritusmuodon lohkokaavio, kuviot 3 ja 4 esittävät yhdessä kuvion 2 suoritusmuodon piirielementtejä, kuvio 5 on keksinnön toisen suoritusmuodon lohkokaavio^ kuvio 6 esittää kuvion 5 suoritusmuodon piirielementtien järjestelyä, kuvio 7 on keksinnön kolmannen suoritusmuodon lohkokaavio, kuvio 8A ja 8B esittävät kuvion 7 suoritusmuodossa käytettyjen piiri-elementtien järjestelyä.

Kun nyt katsotaan piirrosta, kuviossa 1 näkyy käyttävä akseli 101, johon on laakeroitu ensimmäinen hammaspyörä 102 ja pyörimisasentotransduk-tori 103. Hammaspyörän 102 kanssa on kosketuksessa toinen hammaspyörä 104, joka on yhdessä toisen pyörimisasentotransduktorin 105 kanssa laakeroitu akseliin 106.

Ensimmäisessä jäljempänä kuvattavista kolmesta suoritusmuodosta transduktorit I03 ja 105 ovat digitaalisia koodauslaitteita, joista kukin syn- 4 64998 nyttää jokaista akselinsa kierrosta kohti 2048 erillistä lähtösignaalia, joista kukin on 11 signaalibitin mittainen. Tässä ensimmäisessä suoritusmuodossa ensimmäisessä hammaspyörässä 102 on yksi hammas vähemmän kuin toisessa hammaspyörässä 104. Kuvatussa järjestelyssä on erityisesti hammaspyörässä 102 255 hammasta ja hammaspyörässä 104 on 256 hammasta.

Toisessa kahdesta jäljempänä kuvattavasta suoritusmuodosta kumpikin transduktori 103 ja 105 ovat pyörintäsignaaligeneraattoreita. Kummassakin näistä suoritusmuodoista ensimmäinen transduktori 103 synnyttää 1024 sähkö-signaalijaksoa kumpaankin kahdesta kanavasta jokaisella kierroksella. Lisäksi se synnyttää indeksisignaaleja, jotka kuvataan tarkemmin jäljempänä kunkin suoritusmuodon suhteen erikseen. Kunkin suoritusmuodon toinen transduktori 105 synnyttää ainoastaan indeksisignaaleja, jotka kuvataan jäljempänä kunkin suoritusmuodon suhteen erikseen. Myös näissä suoritusmuodoissa ensimmäisessä hammaspyörässä 102 on yksi hammas vähemmän kuin toisessa hammaspyörässä 104. Kuvatuissa järjestelyissä erityisesti ensimmäisessä hammaspyörässä 102 on 256 hammasta ja toisessa hammaspyörässä 104 on 257 hammasta.

Kuvion 2 lohkokaaviossa on esitetty keksinnön ensimmäiseksi kuvattavan suoritusmuodon mukaisen laitteen resoluutio- ja mittausalueosa. Tämän kuvion eri tulo- ja lähtöviivat on merkitty merkinnöillä, jotka osoittavat tämän kuvien lohkojen ja kuvioiden 3 ja 4 piirielementtien välisen yhtäläisyyden.

Tämän laitteen resoluutio-osassa on ensimmäinen rekisteri AREG, joka on kytketty ottamiaan vastaan Baldwin-jaksokoodaajan sarja 5V200 tai vastaavan (mainittu aikaisemmin transduktoria 103 vastaavana mutta ei esitetty yksityiskohtaisesti) ensimmäisen koodaajan monibittisen lähtösignaalin. Tähän suoritusmuotoon valitusta koodaajasta tulee 11-bittisiä gray-koodattuja läh-tösignaaleita linjoille EAO-EAIO, ja tämän seurauksena rekisterin AREG lähtö on kytketty gray-binäärikoodimuuntimen ACON tuloon binäärikoodattujen läh-tösignaalien aikaansaamiseksi. Muuntimen ACON lähtösignaalit tuodaan myös muistirekisteriin ISTO.

Kuviossa 2 esitetyn suoritusmuodon mittausalueosassa on valintakyt-kin SWB, johon tulee 11-bittisiä gray-koodattuja lähtösignaaleita toisesta koodaajasta, joka on myös tyyppiä Baldwin-jaksokoodaaja sarja 5V200 (mainittu aikaisemmin transduktoria 105 vastaavana, mutta ei esitetty yksityiskohtaisesti). Nämä signaalit tuodaan linjoja EB0-EB10 pitkin. Kytkimeen SWB tulee myös tulocignaaleja linjoja S0-S10 pitkin jäljempänä kuvattavasta laitteesta. Kytkimen SWB lähtö on kytketty rekisteriin BREG, jonka lähtö puolestaan on kytketty gray-binäärikoodimuuntajaan ECON.

li 5 64998

Muuntimen ECONt porttien GAA ja valintakytkimen SWB lähdöt syötetään vähennyspiiriin SUBT, joka kehittää akselin 101 (kuvio l) pyörähdyksien lukumäärää osoittavia signaaleja tässä suoritusmuodossa. Nämä signaalit tuodaan toiseen muistilaitteeseen 2ST0 ja kytkimeen SWB. Kuviossa 2 on esitetty myös ajoitussignaaleja kehittävä laite TSIG, josta lähtee lähtöpulsseja linjoille OLOA, MA, MB ja CLOB.

Kuviosta 3 näkyy, että rekisteri AREG koostuu 11 D-tyypin flip-flopista malli Motorola MC14013 tai vastaava. Jokaiseen näistä tulee kello-pulssi signaaligeneraattorista TSIG linjan CLOB kautta. Kuten hyvin tiedetään, kellopulssin ilmestyessä linjaa CLOB pitkin kukin näistä flip-flo-peista pystyy kehittämään asianomaiseen lähtölinjaan AG0-AG10 lähdön vastaavaan tuloonsa EA0-EA10 tulevan signaalin mukaisesti. Myös kaksi näistä flip-flopeista, joiden tulosignaalit tulevat linjoilta EA3 ja EA10, kehittävät toiset lähdöt linjoille AG3 ja AGIO, jotka ovat linjoille AG3 ja AGIO menevien ensimmäisten lähtösignaalien käänteisarvoja. Käännetty läh-tösignaali AG3 sekä linjoille AG0-AG2 ja AG4-AG10 menevät ensimmäiset läh-tösignaalit tuodaan kymmeneen poissulkevaan TAI-porttiin kuvion esittämällä tavalla, ja nämä portit muodostavat gray-binäärimuuntimen ACON. Nämä poissulkevat TAI-portit ovat mallia Motorola MC14507 tai vastaavia.

Muuntimen ACON linjoille CAO-CA3 menevät lähtösignaalit ovat rekisteriin AREG pitkin linjoja EA0-EA10 tuodun jokaisen gray-koodinumeroa vastaavan binäärikoodatun numeron neljän vähimmän merkitsevän bitin käänteisarvo. Rekisteriin AREG tuotuja gray-koodinumeroita vastaavien binäärikoodattujen numeroiden seitsemän eniten merkitsevää bittiä tuodaan linjoille AGIO ja CA9 CA4*n kautta. Linjojen CA8 ja CA9 signaalit tuodaan invertterien 18 ja 19 tuloihin; nämä invertterit ovat mallia Motorola MC14049 tai vastaavia, ja niiden lähtösignaalit tulevat linjoille CA8 ja CA9.

Mallia Motorola MC14519 tai vastaava olevasta 4-bittisestä JA/TAI valintapiiristä muodostuvaan valintakytkimeen SWA tulee linjoilla CAO-CA3 kehitettyjen binäärinumeroiden neljä vähimmän merkitsevää bittiä käännettyinä yhdessäl linjojen AGIO, CA9, CA8 ja E1+ signaalien kanssa. Linjalla E1+ oleva signaali on positiivinen vakiotasajännite, jonka suuruus vastaa käsiteltävän laitteiston binääristä ykköstä ja joka saadaan mistä tahansa sopivasta lähteestä (ei esitetty). Kytkin SWA kehittää lähtösignaaleja lähtölin-joille AO-A3, ja nämä signaalit vastaavat linjoilta CAO-CA3 tulevia signaaleja, jos kytkimeen tulee pulssi linjalta MA, tai linjoilta E1+, AGIO, CA9 ja CA8 tulevia signaaleja, jos kytkimeen tulee pulssi linjalta MB. Seitsemästä mallia Motorola MS14011 tai vastaava olevasta EI-JA-elimestä koostu- 6 64998 viin portteihin GA tulee tulosignaaleja pitkin linjoja CA4-CA9 sekä AGIO, ja ne kehittävät signaaleja lähtölinjoille A4-AIO sekä AGIO, ja ne kehittävät signaaleja lähtölinjoille A4-A10, kun linjalta MA tulee pulssi. Linjojen CAO-CA3, CA4-CA9 sekä AGIO signaalit tuodaan myös 11 mallia Motorola MCI4OI5 tai vastaava olevasta D-tyypin flip-flopista koostuvaan ensimmäiseen muistiyksikköön ISTO. Kun näihin flip-floppeihin tulee kellopulssi linjalta CLOE, kukin niistä lähettää tulosignaaliaan vastaavan lähtösig-naalin linjoille R0-R10.

Kuvion 3 ajoitussignaaligeneraattorissa on kaksi mallia Motorola MC14011 tai vastaava olevaa JA-EI-porttia N1 ja N2, jotka yhdessä vastusten Rl ja R2 sekä kondensaattorin Cl kanssa muodostavat vapaakäyntisen multi vibraattorin, joka kehittää pulsseja taajuudella 2/100 Hz. Näiden pulssien avulla synnytetään D-tyypin flip-flopissa Dl (MC14013 tai vastaava) sekä JA-EI-porteissa N3 ja N4 (MC14011 tai vastaava) pulsseja linjoille MA, MB, CLOA ja CLOB. Kuten generaattorin TSIG vieressä olevassa ajoituskaaviossa on esitetty, linjan CLOA pulssien taajuus on sama kuin vapaakäyntisellä mul-tivibraattorilla, jonka pulssinleveys on puoli jaksoa. Tämä taajuus valitaan tarpeeksi nopeaksi, jotta linjalle CLOA tulee vähintään neljä täydellistä pulssijaksoa jokaisen transduktorin 101 linjoille EAO-EAIO lähettämän lähtösignaalin aikana transduktorin suurimmalla pyörimisnopeudella. Linjojen MA ja MB pulssit ovat toistensa komplementteja, ja niiden taajuus on puolet sellaisen vapaakäyntisen multivibraattorin taajuudesta, jonka pulssinleveys on myös puoli jaksoa. Myös linjan CLOB pulssien taajuus on sama kuin puolet vapaakäyntisen multivibraattorin taajuudesta, mutta niiden pulssinleveys on kolme neljännestä yhdestä jaksosta.

Kuviossa 4 on esitetty ensimmäiseksi kuvatun suoritusmuodon mittaus-alueosa. Kolmesta 4-bittisestä JA/TAI-valintapiiristä (malli Motorola MC14159 "tai vastaava) koostuvaan valintakytkimeen SWB tulee gray-koodisia tulosignaaleita linjoilta EB0-EB10. Siihen tulee tulosignaaleja myös linjoilta S0-S10, ja se lähettää lähtösignaaleja linjoille BG0-BG10; nämä lähtö-signaalit vastaavat jompaakumpaa tulosignaaliryhmää riippuen siitä, tuleeko kytkimen valintapiireihin pulssi linjalta MB tai MA.

Kytkimen SWB linjoille BG0-BG10 menevät lähdöt tuodaan rekisteriin BREG, joka koostuu yhdestätoista tyypin D flip-flopista (malli Motorola MC14013 tai vastaava). Näistä flip-flopeista lähtee signeeleita linjoille SBO-EBIO linjoilta BG0-BG10 tulevien signaalien mukaisesti aina kun linjalle CLOA tulee kellopulssi.

n 7 64998

Rekisteristä BREG linjoille SB0-SB10 lähtevät signaalit tuodaan yhteen sarjaan gray-binäärikoodimuuntimia BCON. Tässä yksikössä on kolme 4-bittistä JA/TAI valintapiiriä (malli Motorola MC14519 tai vastaava), ja se toimii kahdella tavalla. Kun linjoilta E1+ ja MA tulee signaaleja, se muuntaa linjoilta S30-SB10 sen toiseen tuloryhmään tulevat signaalit gray-koodista vastaavaksi binäärikoodiksi ja lähettää nämä binäärikoodisignaa-lit lähtölinjoilleen B0-B10. Linjan MA signaalin jokaisen sellaisen puoli-jakson aikana, jolloin pulssia ei tule, muunnin BCON toimii linjalta E1+ jatkuvasti tulevan jännitteen mukaisesti valintakytkimenä ja siirtää siihen linjoilta SB0-SB10 tulevat signaalit lähtölinjoilleen B0-B10.

Muuntimen BCON linjoille B0-B10 lähtevät signaalit tuodaan vähenti-men SIJBT yhteen tuloryhmään, tämä vähennin koostuu kolmesta neljän bitin kokosummainpiiristä (malli Motorola MC14008 tai vastaava). Kuten edellä on mainittu, vähentimen. SUBT toiseen tuloryhmään tulee laitteen resoluutio-osan kytkimen SWA ja porttien GAA linjoille A0-A10 lähettämiä signaaleja.

Kun linjalta MB ei tule pulssia vähentimen SUBT tuloon, se kehittää lähtö-linjoilleen S0-S10 signaaleja, jotka merkitsevät sen kahden tuloryhmän tulo-signaalien summaa. Linjan MB signaalin jokaisen sellaisen puolijakson aikana, jolloin pulssi tulee, vähennin SUBT kehittää lähtölinjoilleen signaaleja, jotka merkitsevät sen kahden tuloryhmän tulosignaalien summaa lisättynä binäärisellä ykkösellä linjan MB pulssin mukaisesti. Kahden ensimmäisen summainasteen "muistiin"-lähdöt KOI ja K02 on kytketty toisen ja kolmannen summainasteen Mmuistiin"-tuloihin KI2 ja KI3 kuten tunnetulla tavalla on esitetty.

Vähentimen SUBT kahdeksan eniten merkitsevää lähtöä tuodaan linjojen S3-S10 kautta toiseen rekisteriin 2ST0. Kaikki vähentimen SUBT lähdöt tuodaan, kuten edellä on mainittu, valintakytkimeen SWB. Toinen rekisteri 2ST0 muodostuu kahdeksasta D-tyypin flip-flopista (malli Motorola MCI4OI3 tai vastaava), joista jokainen toimii saadessaan pulssin linjalta CLOB ja siirtää linjojen S3-SIO signaalit linjoille R11-R18.

Kuvion 5 lohkokaaviossa on esitetty keksinnön järjestyksessä toisena kuvattava suoritusmuoto. Tässä suoritusmuodossa on kaksi signaaligeneraattoria PG1 ja PG2,jotka ovat mallia TRU-Rota DC-1024-D-11-M-SD-12V, siten, että PG1 vastaa transduktoria 103 ja PG2 transduktoria 105· Signaaligeneraattori PG1 kehittää samanlaisia pulssimuotoisia lähtösignaaleja kahteen kanavaan. Toisen kanavan signaali tuodaan lähtölinjaa X pitkin ja toisen kanavan signaali lähtölinjaa Y pitkin. Pyörimissuunnasta riippuen linjan Y signaali on linjan X signaali joko edellä tai jäljessä 90°, eli signaalien 8 64998 jakson neljänneksen verran. Aikaisemmin esitetyn mukaisesti kummallekin linjalle, X ja Y, tuodaan signaaligeneraattorin PG1 jokaisen kierroksen aikana 1024 signaalijaksoa. Lisäksi signaaligeneraattori PG1 kehittää ensimmäisen indeksipulssin linjalle IMI joka kerran kun akselin 101 ensimmäinen kiintopiste on ensimmäisessä kulma-asennossa.

Signaaligeneraattorin PG1 linjoille X ja Y lähettämät lähtösignaalit tuodaan singaalinmuokkauspiiriin C0ND1, joka lähettää signaaleja linjoille TO, 4DN ja 4U, jotka signaalit saavat kaksisuuntaisen laskijan CN1 lähettämään linjoille PP0-PP11 lähtösignaaleita, jotka merkitsevät akselin 101 ensimmäisen kiintopisteen kulma-asentoa.

Laskuri CN1 lähettää myös signaalin linjalle CO aina kun se palautetaan alkutilaan lähettämällä muokkauspiiristä C0ND1 siihen ennalta määrätty määrä signaaleja, joita on tarpeeksi laskurin täyttämiseen. Linjan CO signaalit tuodaan laskuriin CN2, jonka ne saavat lähettämään linjoille PP12-PP19 signaaleja, jotka merkitsevät niiden kertojen lukumäärää jolloin akselin 101 ensimmäinen kiintopiste kulkee edellämainitun ensimmäisen kulma-asennon kautta.

Signaaligeneraattori PG2 lähettää linjalle IM2 toisen indeksipulssin joka kerran kun akselin 106 toinen kiintopiste kulkee toisen kulma-asennon kautta. Linjalta IM2 laskuriin CN2 tuleva pulssisignaali saa laskurin lähettämään siihen laskurista CN1 linjojen PP4-PPH kautta tulevat signaalit linjoille PP12-PP19, joten jollei näillä viimemainituilla linjoilla jo ole vastaavia signaaleita, niin nyt ne tulevat.

Kuviossa 6 on esitetty piirielimet, jotka muodostavat kuvion 5 sig-naalinmuokkaimen C0ND1 sBkä laskijat CN1 ja CN2. Signaalinmuokkaimessa C0N1 on oskillaattori OSC, joka lähettää pulsseja linjalle CLO sekä näiden komp-lementtipulsseja linjalle CLO taajuudella 122,9 kHz pulssin leveyden ollessa jakson puolikas. Signaalimuokkaimessa on myös useita D-tyypin flip-flop-peja mallia Motorola ΜΘ14013 tai vastaava, joihin tulee signaaligeneraattorista PG1 signaaleja linjojen X ja Y kautta. Näillä yksiköillä muodostetaan signaaleja linjoille Xl ja X2 sekä Y1 ja Y2 vastineeksi linjojen X ja Y signaaleille. Linjojen Xl, X2, Y1 ja Y2 signaalit tuodaan kolmeen poissulkevaan TAI-porttiin N01, N02 ja N03 (malli Motorola MC14507 tai vastaava), joiden lähdöt tuodaan binäärikoodattu desimaali- tai desimaalidekoodauslaittee-seen BCD (malli Motorola MC14028 tai vastaava). Dekooderi BCD lähettää yhdessä EI-TAI- ja invertteriporttiparin UI, U2, Dl ja D2 (mallia Motorola MC14001 ja MC14049 tai vastaavat) kanssa signaaleja linjoille 4U, 4DN ja 4DN.

li 9 64998

Pyörimissuunnasta riippuen linjalle 4U tai 4DN lähtee neljä pulssia jokaista signaaligeneraattorista PG1 linjoille X ja Y tulevien signaalien jaksoa kohti. Linjan 4DN signaalit ovat linjan 4DN signaalien komplementteja. Linjojen 4TJ ja 4DN signaalit aiheuttavat yhdessä kahden EI-TAI-portin NAI ja NA2 (mallia Motorola MC14001 tai vastaava) kanssa signaaleja linjalle UK.

Kaksisuuntaisessa laskurissa CN1 on sarjaan kytkettynä kolme neljä bitin binääristä ylös-alas-laskuria BC1, BC2 ja BC3. Kaksisuuntaisessa laskurissa CN2 on kaksi tällaista neljän bitin binääristä ylös-alas-laskuria BC4 ja BC5. Kukin laskureista BC1-BC5 on mallia Motorola MC14526 tai vastaava. Kuten kuvasta näkyy, kunkin laskurin BCI-BC3 kaikki neljä tietolinjaa P1-P4 on kytketty maapotentiaaliin ja nämä signaalit tuodaan laskurin CN1 lähtölinjoille aina kun tähän laskuriin tulee signaali linjalta IMI. Laskurin CN1 kahdeksan eniten merkitsevää lähtölinjaa on esitetty kytketyn kaksisuuntaisen laskurin CN2 muodostamien laskureiden BC-4-BC-5 tieto-linjoihin P1-P4. Näitä viimemainittuja linjoja pitkin tulevat signaalit tuodaan laskurin CN2 lähtölinjoille aina kun tähän laskuriin tulee signaali linjalta IM2. Kuten kuviossa on esitetty, kukin laskuri BCI-BC5 on kytketty sarjaan tunnetulla tavalla.

Kuviossa 7 on esitetty tämän keksinnön seuraavan suoritusmuodon lohko-kaavio. Tässä suoritusmuodossa on signaaligeneraattorit PG3 ja PG4, joista PG3 vastaa transduktoria 103 ja PG4 transduktoria 105. Signaaligeneraattori PG3 lähettää kahteen kanavaan lähtösignaaleja, jotka tuodaan lähtölinjoille X3 ja Y3. Nämä signaalit ovat samanlaisia kuin pulssigeneraattorin PG1 linjoille X ja Y lähettämät (kuvio 5)· Lisäksi signaaligeneraattori PG3 lähettää PG3 lähettää linjalle IM3 indeksisignaalin, joka siirtyy ensimmäiseltä tasolta toiselle aina kun akselin 101 ensimmäinen kiintopiste on ensimmäisessä kulma-asennossa, ja siirtyy sitten toiselta tasolta ensimmäiselle joka kerran kun akselin 101 ensimmäinen kiintopiste kiertyy 180° ensimmäisestä kulma-asennosta. Tämä indeksisignaali tuodaan linjan IM3 kautta sig-naalinmuokkaimeen C0ND2 samoin kuin linjojen X3 ja Y3 signaalit.

Signaaligeneraattori PG4 lähettää linjalle IM4 indeksisignaalin, joka siirtyy ensimmäiseltä tasolta toiselle joka kerran kun akselin 106 toinen kiintopiste on toisessa kulma-asennossa, ja siirtyy toiselta tasolta ensimmäiselle joka kerran kun akselin 106 toinen kiintopiste kiertyy 180° toisesta kulma-asennosta. Tämä indeksisignaali tuodaan linjan IK4 kautta sig-naalinmuokkaimeen C0ND2.

Signaaligeneraattorin PG3 linjoille X3, Y3 ja IM3 sekä signaaligeneraattorin PG4 linjalle IM4 lähettämät signaalit tuodaan signaalinmuokkaimen 10 64998 C0ND2 piireihin, jossa ne saavat aikaan signaaleja, jotka tuodaan linjojen 3Q11, IM3BSTB, U10 ja 4XTO kaksisuuntaiseen laskuriin CN3. Lisäksi signaali-generaattori C0ND2 muodostaa myös signaaleja, jotka tuodaan linjojen BE, 3ΪΓ, ja IM4BSTB kautta portteihin X0R8 ja K0G4 sekä kaksisuuntaiseen laskuriin CN4. Linjan U10 signaali tuodaan myös kaksisuuntaiseen laskuriin CM4.

Laskurin CN3 lähtösignaalit, jotka esittävät akselin 101 ensimmäisen kiintopisteen kulma-asentoa, tuodaan linjoihin 3PO-3BH. Laskurista CN3 tulee myös ,,muistiin"-signaali, joka tuodaan linjan CO3O kautta laskuriin 0X4 joka kerran kun laskuri CM3 palautuu alkutilaansa saatuaan ennalta-määrätyn määrän pulsseja. Tämä palautus tapahtuu samalla tavalla kuin kuvioiden 5 ja 6 laskuri CN1 suhteen on esitetty. Linjan 3PH signaali tuodaan myös porttiin M0G4, ja se toimii yhdessä linjan BE-signaalin kanssa muodostettaessa portin N0G4 lähtösignaalia, joka tuodaan linjaa C040 pitkin koko-summaimeen ADD1. Kokosummain ADD1 muodostaa signaaleja, jotka tuodaan linjojen 4P4-4P10 kautta kaksisuuntaiseen laskuriin CN4. Lisäksi kokosummain ADD1 muodostaa signaaleja, jotka tuodaan linjojen 4P4-4P10 kautta kaksisuuntaiseen laskuriin CN4. Lisäksi kokosummain ADD1 muodostaa signaalin, joka tuodaan linjan 4PHA kautta porttiin X0R8. Porttiin X0R8 linjoilta 4P11A ja BE tulevat signaalit saavat sen toimimaan, ja se muodostaa lähtösignaalin, joka tuodaan linjan 4PH kautta kaksisuuntaiseen laskuriin CN4.

Kaksisuuntainen laskuri CN4 vastaa siihen linjalta 0030 tuleviin "muistiin"-signaaleihin muodostamalla linjoille 3P12-3=19 lähtösignaaleja, jotka esittävät vastaanotettujen "muistiiri1-signaalien lukumäärää. Lisäksi laskuriin CN4 linjan IM4 kautta tuotu signaali saa sen lähettämään kokosum-maimesta ADD1 ja portista X0R8 linjojen 4P4-4PH kautta vastaanottamansa signaalit linjoille 3P12-3P19» joten jollei näillä viimemainituilla linjoilla ole jo aikaisemmin vastaavia signaaleja, niin nyt on.

Kuviossa 8A on esitetty signaaligeneraattorin C0ND2 muodostamat piiri-elementit. Signaaligeneraattorissa C0ND2 on useita puskurivahvistimia, jotka ovat mallia Fairchild "differentiaaliset kaksoislinjavahvistimet", tyyppi AM96I5 tai vastaava, joihin tulee signaaleita pulssigeneraattoreista PG3 ja PG4 linjoja X3, Y3» IM4 pitkin. Vahvistin B1 ja B2 muodostavat pulssin linjalle X3B ja Y3B jokaista linjoille X3 ja Y3 tuodun signaalin jaksoa kohti tunnetulla tavalla. Vahvistin B3 ja B4 muodostavat linjoille IM3B ja IM4B pulssin jokaista linjojen IM3 ja IM4 signaalia kohti. Signaalinmuokkaimessa 00ΝΌ2 on lisäksi useita "C0S/M0S 4-hittisiä D-tyypin rekistereitä" DIC1 ja DIC2, jotka ovat mallia RCA CD4076BE tai vastaavia. Yksiköt DIC1 ja DIC2 muodöstavat signaaleita linjoille X3B1, X3B2, Y3B1 ja Y3B2 vasteeksi linjojen X3B, Y3B sekä IM3B ja IM4B signaaleille.

Il 64998

Kuvioissa 8A ja 8B on esitetty myös useita poissulkevia TAI-portteja X0R1-X0R8, jotka ovat Motorolan "Quad Exclusive Or"-tyyppiä MC14507 tai vastaavia; useita EI-JA portteja NND2-NND3, jotka ovat Motorolan "Quad Two Input Nand Gate" tyyppiä MC14011 tai vastaavia; useita Ei-TAI-portteja N0G1-N0G4, jotka ovat Motorolan "Quad Two Input NOR Gate" tyyppiä MC14001 tai vastaavia, sekä invertoivia vahvistimia IA3-IA5, jotka ovat Motorolan "Hex Inverter" tyyppiä MC14049 tai vastaavia.

Rekisteristä DIC1 linjojen IM3B1 ja IM3B2 kautta tulevat signaalit tuodaan poissulkevaan TAI-porttiin X0R1 (kuvio 8A), jonka lähtösignaali tuodaan laskuriin BHDI-BUD3 (kuvio 8B).

Vapaakäyntistyyppinen oskillaattori 0SC2 muodostaa taajuudella 131 kHz pulsseja, jotka tuodaan linjoille CL01 ja CL01. Linjan CL01 pulssit ovat linjan CL01 pulssien komplementteja. Linja CL01 on kytketty laskuriin BUD1-BUD5 (kuvio 8B). Linja CL01 on kytketty rekisteriin DIC1. Linjalle CL01 muodostetaan vähintään neljä pulssia linjojen X3 ja Y3 signaalien jokaista neljännesjaksoa kohti signaaligeneraattorin PG3 suurimmalla nopeudella, jotta myöhemmin kuvattava laitteisto voisi muodostaa neljä pulssia jokaisen tällaisen jakson seurauksena.

Kuviossa 8A on esitetty myös poissulkeva TAI-portti, johon tulee signaaleita rekisteristä DIC1 linjojen X3B1 ja Y3B2 kautta ja josta lähtee signaaleja binäärikoodattu desimaali/desimaali-dekooderin BCD3 (mallia Motorola MC14028 tai vastaava) tuloon B. Lisäksi yksikköön BCD3 tulee signaaleja yksiköstä DIC1 linjaa Y3B1 (tulo A) ja linjaa X3B2 (tulo C) pitkin. Kuten kuvasta näkyy, yksikön BCB3 lähtölinjoista n:o 1 ja 4 lähtevät signaalit tuodaan EI-TAI-portin N0G1 tuloon, ja yksikön BCD3 lähtölinjojen n:o 2 ja 7 signaalit viedään EI-TAI-portin N0G2 tuloon. EI-TAI-porttien N0G1 ja N0G2 muodostamat signaalit tuodaan linjojen 4XB ja 4XB kautta invertoiviin vahvistimiin IA3 ja IA4, jotka muodostavat linjoille 4XB ja 4XD signaalit, jotka ovat nelinkertaiset linjojen X3B ja Y3B signaaleihin nähden. Linjan 4XB signaali tuodaan myös yhteen EI-JA-portin NND2 tuloista; tämän portin toinen tulo on kytketty linjaan U10 binäärisignaalin muodostamista varten, ja tämä signaali tuodaan linjaa U10 pitkin laskureihin CN3 ja CN4. Vastaavasti EI-JA-porttiin NND3 tulee signaaleita linjojen 4XB ja U10 kautta linjan D10 signaalien muodostamista varten.

EI-TAI-portti NOG3 yhdistää siihen linjojen 4XB ja 4XB kautta tuodut signaalit ja lähettää signaaleja linjan 4XNB kautta laskurin CN3 muodostamista kolmesta binäärisestä YLÖS/ALAS-laskurista BUD1, BUD2 ja BUD3 (kuvio 8B, kaikki mallia Motorola MC14516 tai vastaavia) ensimmäisen tuloon. Kuten 12 64998 kuviosta ΘΑ näkyy, poissulkevaan TAI-porttiin tulee signaaleja linjojen IM3B2 ja D10 kautta, ja portti muodostaa lähtölinjalleen signaalin, joka viedään poissulkevan TAI-portin X0B6 toiseen tuloon (toinen tulo on yhdistetty maahan). Poissulkevan TAI-portin X0R6 lähtölinja 3QH on kytketty laskuriin CN3 (kuviot 7 ja 8B). Laskurin CN3 (kuvio 8B) muut tulolinjat on kaikki kytketty maahan.

Kaksisuuntainen laskuri CN3 on kytketty linjalla CO3O sarjaan laskuriin CN4, jossa on sarjaankytketty pari YLÖS/ALAS-laskureita BUD4 ja BUD5. Kumpikin YLÖS/ALAS-laskureista BUD4 ja BTJD5 on myös mallia Motorola MC14516 tai vastaava. Sen lisäksi että laskuri CN3 muodostaa linjoille 3PO-3PII signaaleja, jotka ilmaisevat akselin 101 ensimmäisen kiintopisteen kulma-asennon, se lähettää kahdeksan eniten merkitsevää bittiä linjojen 3P4-3BII kautta binääriseen kokosummaimeen ADD1.

Binäärisessä kokosummaimessa ADD1 on kaksi sarjaankytkettyä "neljän bitin kokosummainta" ADDA ja ADDB (malli Motorola MC14008 tai vastaava). Kuten kuviosta 8B näkyy, kokosummaimen ADD1 tietotulot A1-A8 on kytketty maahan. Kokosummaimeen ADD1 tulee "muistiin"-signaali linjaa C040 pitkin EI-TAI-portin N0G4 lähdöstä. EI-TAI-porttiin N0G4 tulee signaaleja linjojen 3B11 ja BE kautta. Linjan BE kautta tuleva signaali muodostetaan in-vertterissä IA5, ja se on sen signaalin komplementti, jonka poissulkeva TAI-portti X0R7 (kuvio 8A) muodostaa vasteeksi siihen linjojen IM4B2 ja D10 kautta tuoduille signaaleille.

Laskuri CN4 vastaa siihen linjaa IM4BSTB pitkin tuotuun pulssisig-naaliin viemällä linjoilta 4P4-4B11 vastaanottamansa signaalit linjoille 3P12-3P19» jos näillä viimemainituilla linjoilla ei jo ole vastaavia signaaleja. Linjan 4^11 signaali, jonka poissulkeva TAI-portti X0R8 muodostaa vasteeksi siihen linjojen BE ja 4P1LA kautta tuotuihin signaaleihin, ja loput linjojen 4BO-4PII signaaleista, jotka saadaan suoraan kokosummaimesta ADD1, esittävät binäärimuodossa akselin 101 ensimmäisen kiintopisteen suorittamien kierrosten lukumäärää.

Jotta keksinnön kaikkien suoritusmuotojen toiminta olisi ymmärrettävissä, esitetään kunkin toiminnasta kuvaus. Tämän mukaisesti oletetaan, että kun kuvioissa 2, 3 ja 4 esitetyn ensimmäisen suoritusmuodon mukaan rakennetun laitteiston akselin 101 ensimmäinen kiintopiste on ensimmäisessä kulma-asennossa ja akselin 106 toinen kiintopiste on toisessa kulma-asennossa, transduktoreita 103 ja 105 vastaavat binäärikooderit muodostavat molemmat gray-koodilähdön, joka vastaa nollaa. Edellä esitetystä voidaan 15 64998 ymmärtää, että akselilla 101 oleva kooderi muodostaa 2048 erillistä 11 bitin signaalia, kun sen hammaspyörä 102 kulkee 255 hampaan eli $60 asteen kautta. Myös akselin 106 kooderi muodostaa 2048 erillistä lähtösignaalia, kun sen hammaspyörä 104 kääntyy 3^0 astetta. Tässä hammaspyörässä on kuitenkin 256 hammasta, ja joka kerran kun hammaspyörä 102 pyörähtää 283 hampaan verran, myös hammaspyörä 104 pyörähtää 255 hampaan verran, mikä on yksi hammas vähemmän kuin 360 astetta hammaspyörälle 104. Tämän vuoksi akselin 106 kooderi muodostaa kahdeksan lähtösignaalia vähemmän kuin akselin 101 kooderi jokaista viimemainitun akselin kierrosta kohti.

Edelläesitetyn perusteella voidaan myös ymmärtää, että akseleilla 101 ja 106 olevien koodereiden lähtösignaalien diskreetin luonteen vuoksi koodereiden signaalit ovat epätahdissa toisiinsa nähden, paitsi joka kerran kun akselin 101 ensimmäinen kiintopiste on ensimmäisessä kulma-asennossa. Koodereiden signaalinmuodostuksen epäsynkronisuus kompensoidaan, jotta akselilla 101 olevan kiintopisteen kulma-asento ilmaistaisiin oikein tämän akselin kaikissa asennoissa sen pyöriessä. Seuraava toimintakuvaus esitetään akselin 101 yhdelle määrätylle asennolle, jotta voitaisiin ymmärtää, kuinka suoritusmuoto ilmaisee tarkasti akselilla 101 olevan ensimmäisen kiintopisteen kulma-asennon.

Koska hammaspyörä 104 kulkee yhden hampaan verran vähemmän kuin hammaspyörä 102 kutakin hammaspyörän 102 kierrosta kohti, on myös ymmärrettävää että akselin 101 jokaisella peräkkäisellä kierroksella akselilla 106 olevan toisen kiintopisteen kulma-asento jää yhä enemmän jälkeen akselilla 101 olevan ensimmäisen kiintopisteen kulma-asennosta, jos akselien pyörittäminen aloitetaan ensimmäisen kiintopisteen ollessa ensimmäisessä ja toisen kiintopisteen toisessa kulma-asennossa. Jättämäkulma kasvaa joka kierroksella saman verran ja ilmaisee siis akselin 101 tekemien kierrosten lukumäärää.

Jotta voitaisiin ymmärtää, kuinka kuvioiden 3 ja 4 suoritusmuoto toimii ilmaistessaan akselilla 101 olevan ensimmäisen kiintopisteen kulma-asentoa, oletetaan, että akselit 101 ja 106 pannaan pyörimään siten, että ensimmäinen kiintopiste on ensimmäisessä ja toinen kiintopiste toisessa kulma-asennossa. Oletetaan edelleen, että akseli 101 suorittaa parhaillaan tiettyä kierrosta ja että ensimmäinen kiintopiste on kulkenut yli seitsemän kahdeksasosaa tuon kierroksen matkasta ensimmäisestä kulma-asennosta lukien.

Näissä olosuhteissa rekisteriin AREG tulee linjojen EA0-EA10 kautta signaaleja, jotka ilmaisevat gray-koodilla akselilla 101 olevan ensimmäi- Γ 14 64998 sen kiintopisteen kulma-asennon tällä tietyllä kierroksella. Samalla tulee valintakytkimeen SW3 linjojen EB0-EB10 kautta signaaleja, jotka ilmaisevat gray-koodilla akselilla 106 olevan toisen kiintopisteen asennon. Oletetaan myös, että ajoitussignaaligeneraattori TSIG on juuri muodostanut uuden pulssin linjalle OLOA ja että linjalle MA ei vielä ole muodostettu vastaavaa pulssia. Tämän seurauksena linjalla MB on vielä pulssi, ja kytkin SWB tuo linjojen EB0-EB10 signaalit linjoille BG0-BG10. Vastaavasti kun linjan OLOA signaali muodostettiin ja rekisterin BREG D-tyyppinen flip-flop sai aikaan linjojen BG0-BG10 signaalien muodostamisen linjoille SB0-SB10, akselin 106 toisen kiintopisteen kulma-asentoa osoittavia signaaleita tuodaan gray/binää-rikoodimuuntimen BOON toiseen tuloryhmään. Tämän ansiosta riittävän ajan kuluttua ajoitussignaaligeneraattori TSIG muodostaa pulssin linjalle MA ja muunnin BOON muodostaa linjoille B0-B10 signaaleja, jotka ilmaisevat binäärikoodilla akselin 106 toisen kiintopisteen kulma-asennon.

Muodostettuaan linjan MA pulssin ajoitussignaaligeneraattori TISG muodostaa pulssin myös linjalle CLOB. Rekisterin AREG D-tyyppiset flip-flopit aiheuttavat vasteeksi linjan CLOB pulssille sen, että niihin linjojen EAO-EA10 kautta tuodut 11 gray-koodisignaalia muodostuvat linjoille AG0-AG10. Lisäksi muodostetaan linjoille AGJ ja AGIO linjojen EA3 ja EA10 signaalien komplementit. Akselin 101 ensimmäisen kiintopisteen kulma-asentoa gray-koodilla ilmaisevan signaalin kolme vähiten merkitsevää bittiä tuodaan linjoja AG0-AG2 pitkin gray-binäärimuuntimeen ACON. Nämä signaalibitit yhdessä neljänneksi eniten merkitsevän bitin komplementin kanssa, joka tuodaan linjan 5^3 kautta muuntimeen ACON, muodostavat linjoille CA0-CA3 binäärikoodilla neljän vähiten merkitsevän bitin komplementit, jotka vastaavat gray-koodisia neljää vähiten merkitsevää bittiä. Akselilla 101 olevan kooderin muodostamat seitsemän eniten merkitsevää gray-koodista bittiä tuodaan linjojen AG4-AG10 kautta muuntimeen ACON, joka muodostaa linjoille CA4-CA9 5-9 eniten merkitsevät binäärikoodiset bitiii jotka vastaavat gray-koodisen asentosignaalin vastaavia bittejä. Yhdenneksitoista eli eniten merkitsevää bittiä ei tarvitse muuntaa gray-koodista binääriseen, koska se on molemmissa aina sama. Linjan AGIO eniten merkitsevä bitti ja linjojen CA4-CA9 kuusi seuraavaksi eniten merkitsevää bittiä tuodaan portteihin GAA, jotka linjalta MA tulevan pulssin läsnäollessa muodostavat linjoille A4-A10 binäärikoodisina niiden signaalien seitsemän eniten merkitsevää bittiä, jotka ilmaisevat akselilla 101 olevan ensimmäisen kiintopisteen asennon.

Samaan aikaan linjojen CAO-CA3 signaalit tuodaan valintakytkimeen EWA, joka kun linjalta MB ei tule pulssia ja linjalta MA tulee pulssi, siir- 15 64998 tää lähtölinjoille AO-A3 nämä neljä signaalia, jotka vastaavat akselilla 101 olevan ensimmäisen kiintopisteen asentoa ilmaisevan binäärikoodisen signaalin neljän vähiten merkitsevän bitin komplementteja. Akselilla 101 olevan ensimmäisen kiintopisteen asentoa osoittavien yhdentoista binäärikoodisen signaalibitin komplementit tuodaan linjojen A0-A10 kautta vähen-nyspiirin SUBT toiseen tuloryhmään. Kuten edellä on selitetty, vähennyspiiri SUBT ottaa samaan aikaan vastaan myös binäärikoodattuja signaaleita toiseen tuloryhmäänsä linjoilta B0-B10. Nämä viimemainitut signaalit ilmaisevat akselilla 106 olevan toisen kiintopisteen kulma-asentoa. Kun linjalta KB ei tule pulssia, vähennyspiiri SUBT toimii summauspiirinä, joka lisää linjojen B0-B10 signaalit linjojen A0-A10 signaaleihin. Kuten jo on selitetty, linjojen A0-A10 signaalit ovat akselilla 101 olevan ensimmäisen kiintopisteen kulma-sentoa ilmaisevien binäärisignaalien komplementteja. Tämän vuoksi vähennyspiiri SUBT muodostaa linjoille S0-S10 binäärisignaalin, joka ilmaisee akselilla 106 olevan toisen kiintopisteen kulma-asentoa esittävien signaalien ja akselilla 101 olevan ensimmäisen kiintopisteen kulma-asentoa esittävien signaalien erotuksen eli sen kulman, jonka verran akselilla 106 olevan toisen kiintopisteen kulma-asento on jäljessä akselilla 101 olevan ensimmäisen kiintopisteen kulma-asennosta.

Kun akseli 101 on minkä tahansa kierroksen viimeisellä kahdeksanneksella, kuten oletetussa tilanteessa, kooderien signaalinmuodostuksen epä-synkronisuus aiheuttaa sen, että linjoilla S0-S10 olevat erotussignaalit osoittavat akselille 101 virheellistä kierroslukumäärää. Tämä johtuu siitä, että kun akselilla 101 oleva kooderi muodostaa signaalin ennenkuin akselilla 106 oleva kooderi on muodostanut vastaavan signaalin, ensinmainittu kooderi on muodostanut akselin 101 tällä kierroksella kahdeksan signaalia enemmän kuin viimemainittu kooderi. Edelläkäyvästä selityksestä lienee ymmärrettävissä, että kahdeksan signaalia vastaa hammaspyörän 104 yhtä hammasta. Tämän vuoksi nämä kahdeksan signaalia merkitsevät, että akselilla 106 oleva toinen kiintopiste on akselilla 101 olevasta ensimmäisestä kiintopisteestä jäljessä kulman, joka vastaa täyttä kierrosta. Koska tämä tapahtuu ennen kierroksen loppuun suorittamista, sitä on estettävä aiheuttamasta vähennyspiiriin SUBT tuotujen signaalien erotuksen aiheuttamaa akselilla 101 olevan ensimmäisen kiintopisteen suorittamien kierrosten lukumäärän lukemaepätarkkuutta ensimmäisen kulma-asennon jälkeen. Kytkin SWB, rekisteri BREG, muunnin BOON, vähennyspiiri SUBT ja kytkin SWA toimivat kom-pensoitnipiirinä, kun linjalta MB tulee pulsseja, jotta tällaisina aikoina saataisiin oikeat näyttämät.

16 64998 Tämän kompensointitoiminnon aikaansaamiseksi vähennyspiiristä linjoille SO-SIO tuotavat lähtösignaalit tuodaan kytkimen SEB toiseen tuloryhmään. Tämän vuoksi ennenkuin linjalta MB tulee pulssi ja kun linjalta MA vielä tulee pulssi, kytkimen SWB lähtölinjoille BG0-BG10 on tuotu vähennys-piiriltä SUBT tulevat jättämäkulmasignaalit. Kun linjan MA pulssin lopussa muodostetaan pulssi linjalle CLOA, rekisterin BREG yksitoista D-tyyppistä flipfloppia saavat aikaan jättämäkulmasignaalien komplementtien muodostumisen linjoille SBO-äBlÖ.Nämä signaalit tuodaan muuntimeen BOON, joka kun linjalta MA ei tule pulssia, toimii valintakytkimenä ja siirtää nämä komp-lementtisignaalit linjoille BO-BIO.

Kun linjan MA pulssi on päättynyt ja linjan MB pulssi on alkanut, portit GAA ovat estotilassa ja siten kullekin linjoista A4-A10 tulee bi-nääriykkönen. Lisäksi kytkin SWA valitsee vasteena linjan MB pulssille linjojen E1+, AGIO, CA9 ja CA8 tulosignaalit ja siirtää nämä signaalit lähtö-linjoilleen AO-A3'. Linjojen CA8, CA9 ja AGIO signaalit edustavat akselilla 101 olevan ensimmäisen kiintopisteen asentoa ilmaisevan binäärinumeron kolmen eniten merkitsevän bitin komplementteja. Akselin 101 jokaisella kierroksella, kun sen ensimmäinen kiintopiste kulkee kierroksen viimeistä kahdeksannesta kohti ensimmäistä kulma-asentoa, näitä kolmea eniten merkitsevää bittiä osoittavat signaalit muodostavat kompensointisignaalin, joka on suuruudeltaan sellainen, että kun se vähennetään MA-pulssin aikana muodostetusta jättämäkulmasignaalista, kooderien signaalinmuodostuksen välinen epä-synkronisuus estyy aiheuttamasta jättämäkulmasignaalia, joka antaisi epätarkan asento-osoituksen. Tämä vähennys saadaan aikaan tuomalla linjojen A10-A4 binäärisignaalit sekä linjalla E1+ olevasta binäärisestä ykkössig-naalista johtuva linjan A3 binäärisignaali yhdessä linjoilta A0-A2 tulevien, ensimmäisen kiintopisteen asentoa edustavan binäärikoodisignaalin kolmen eniten merkitsevän bitin komplementteja osoittavien signaalien kanssa vä-hennyspiirin SUBT asianomaisiin tuloryhmiin. Kun nämä signaalit tuodaan toiseen tuloryhmään ja jättämäkulmasignaalin komplementti tuodaan linjoilta B0-B10 toiseen tuloryhmään, ja kun linjalta MG tulee pulssi, vähennys-piiri SUBT muodostaa linjoille S0-S10 jättämäkulmasignaalin ja kompensointi-signaalin erotuksen. Linjoilla S3-S10 olevat kahdeksan eniten merkitsevää bittiä tuodaan rekisterin 2ST0 kahdeksaan D-tyyppiseen flip-floppiin. Kun linjalle CLOP muodostetaan seuraava pulssi, nämä muodostavat linjoille Rll-R18 lähtösignaalit, jotka ilmaisevat tarkasti sen hammaspyörän 104 hammas-lukumäärän, jonka verran akselilla 106 olevan toisen kiintopisteen kulma-asento on jäljessä akselilla 101 olevan ensimmäisen kiintopisteen kulma-

II

17 64998 asentoa. Kuten edellä on mainittu, tämä ilmaisee sen kierroslukumäärän, jonka akselilla 101 oleva ensimmäinen kiintopiste on pyörinyt ensimmäisestä kulma-asennosta sen alkutilaolettamuksen jälkeen, jonka mukaan ensimmäinen kiintopiste oli ensimmäisessä kulma-asennossa ja toinen kiintopiste toisessa kulma-asennossa. Kun linjoilla R11-R18 olevan kahdeksan bitin edustama binäärinumero yhdistetään linjoilla R0-R11 olevaan yhteentoista bittiin, saadaan numero, joka ilmaisee akselin 101 ensimmäisen kiintopisteen kulma-asennon sekä akselin 101 kierroslukumäärän.

On ymmärrettävä, että vaikka linjan MB pulssi päättyy ja linjan MA pulssi alkaa olennaisesti samaan olennaisesti samaan aikaan kuin linjalle CLOB muodostuu pulssi, vähennyspiiri SUBT siirtää lähtönsä kompensoidusta jättämäkulmasignaalista kompensoimattomaan signaaliin vasteena linjan MB pulssin päättymiselle niin paljon hitaammin, että kompensoitu signaali tulee linjoille R11-R18 rekisterin 2ST0 kahdeksan D-tyyppisen flip-flopin lähtöinä.

Jotta voitaisiin ymmärtää, kuinka kuvioiden 5 ja 6 suoritusmuoto toimii osoittaessaan akselilla 101 olevan ensimmäisen kiintopisteen kulma-asentoa, oletetaan, että akselin 101 ensimmäinen kiintopiste on ensimmäisessä kulma-asennossa ja akselin 106 toinen kiintopiste on toisessa kulma-asennossa sekä että pulssigeneraattorit PG1 ja PG2 muodostavat samanaikaisesti indeksipulssejaan linjoille IMI ja IM2. Oletetaan edelleen, että akselit 101 ja 106 pyörivät euuntaan, jossa binäärilaskurit CN1 ja CN2 kasvattavat lukemaansa akselin 101 kulmapyörimisen lisääntyessä. Edellä esitetyn perusteella on ymmärrettävissä, että pulssigeneraattori PG1 muodostaa 1024 pulssia molemmilla linjoista X ja Y jokaisella akselin 101 kierroksella. Myös kun akselin 101 pyöriminen kasvattaa laskurien CN1 ja CN2 lukemaa, linjan Y pulssit ovat linjan X pulsseja edellä aikaisemmin mainitulla tavalla.

On ymmärrettävä, että oskillaattorin OSC linjoille CLO ja CLO muodostamien pulssien suhde pulssigeneraattorin PG1 suurimpaan pyörimisnopeuteen on sellainen, että molempiin linjoista CLO ja CLO tulee vähintään neljä pulssia jokaisen linjalle X ja jokaisen linjalle Y muodostetun pulssin välillä. Tämän seurauksena jokaisen linjojen X ja Y pulssin kohdalla muodostetaan D-tyyppisissä flip-flopeissa IX ja 2X sekä 1Y ja 2Y lähtösignaalit linjoille Xl, X2, Y1 ja Y2. Nämä lähtösignaalit tuodaan poissulkeviin TAI-portteihin N01, N02 ja N03, joiden lähdöt taas viedään dekooderin BCD kolmeen tuloon. Koska linjan Y signaalit muodostuvat 90 astetta ennen linjan X signaaleja, signaalit tulevat linjoille Yl, Y2, Xl ja X2 tässä järjestyksessä. Pulssin muodostuminen linjalle Yl saa poissulkevan TAI-portin N01 tuomaan signaalin 18 64998 dekooderin BCD tuloon A. Tästä seuraa vastaava signaali dekooderin lähtöön 1. Tämä lähetetään omaan LI-TAI- ja invertteriporttiinsa UI ja U2, ja se aiheuttaa pulssin muodostumisen linjalle 4U. Pulssin muodostaminen linjalle Y2 aiheuttaa vastaavasti sen, että poissulkeva TAI-portti N02 muodostaa signaalin dekooderin BCD tuloon B, millä tällä kertaa ei ole merkitystä, koska dekooderin BCD lähtö 3> joka muodostaa lähtösignaalin kun dekooderin tuloihin A ja B tulee tulosignaalit, ei ole kytketty piiriin. Pulssin muodostuminen linjalle Xl saa pois-sulkevan TAI-portin NO3 aiheuttamaan signaalin dekooderin BCD tuloissa A, B ja C on tulosignaalit, se muodostaa lähtösignaalin lähtöönsä 7· Tämä viedään asianomaisiin EI-TAI- ja invertteri-portteihin UI ja U2, joissa se aiheuttaa linjalle 4U toisen pulssin.

Kun linjan X2 pulssi tuodaan TAI-portteihin NOl, N02 ja NO3, jokainen niistä lakkaa muodostamasta lähtösignaalia. Tämän jälkeen linjaa CLO pitkin tuotu kellopulssi saa D-tyyppisen fli—flopin 1Y poistamaan pulssisignaalin linjalta Yl. Tämä saa poissulkevan TAI-portin NOl muodostamaan jälleen signaalin dekooderin BCD tuloon A. Kuten ennenkin tämä aiheuttaa pulssin linjalle 4U. Pulssisignaalien poisto linjoilta Y2 ja Xl aiheuttaa vastaavasti pulssin dekooderin BCD lähtöön 7» ja linjalle 4U lähtee taas pulssi. Tällä tavoin jokaista linjalle X ja Y menevää signaalijaksoa vastaa neljä linjalle 4U menevää pulssia, joten signaaligeneraattorin PG1 jokainen kierros oletettuun suuntaan aiheuttaa 4096 pulssia linjalle 4U, mikä merkitsee sitä että hammasrattaan 102 yhtä hammasta vastaavan pyörimiskulman aikana syntyy 16 tällaista pulssia.

Jokainen linjalle 4U menevä pulssi saa EI-TAI-portit NAI ja NA2 muodostamaan vastaavat pulssit linjalle UD. Nämä linjan UD pulssit saavat tunnetulla tavalla binääriset ylös-alas-laskijät BC1-BC5 kasvattamaan lukemaansa joka kerran kun poissulkevasta EI-TAI-portista N04 tulee pulssi laskurin BC1 tuloon CI1 linjan 4U pulssin seurauksena.

Lähdöt tuodaan linjoille PP0-PP11 sen mukaan kuinka monta pulssia tuodaan laskurin BC1 tuloon CI1 ja laskureiden BC1 ja BC2 täyttyvät. Kun linjalle 4U on muodostunut 4096 pulssia, ovat kaikki laskurit BC1-BC3 täyttyneet sillä seurauksella, että laskurin BC3 lähtöön CO3 syntyy lähtösignaali. Tämä tuodaan pitkin linjaa CO laskurin BC4 tuloon CI4, ja tämä laskuri muodostaa yhdessä laskurin BC5 kanssa lähtösignaaleja linjoille PP12-PP19 linjan CO kautta tuloon C14 tulevien signaalien lukumäärän mukaisesti.

Aina kun akselilla 101 oleva ensimmäinen kiintopiste palaa ensimmäiseen kulma-asentoon, linjalle 4U olisi pitänyt mennä 4096 pulssia siten, 19 64998 että laskurit BC1-BC3 ovat palanneet alkutilaansa, jossa ne muodostavat nollapulssin linjoille PP0-PP11. Jotta varmistettaisiin, että laskurit BC1-BC3 palaavat alkutilaansa, kun akselilla 101 oleva ensimmäinen kiintopiste palaa ensimmäiseen kulma-asentoon, riippumatta siitä että yhtä tai useampia pulsseja ei ole luettu, linjalle IMI muodostetaan indeksipulssi, kun akselin 101 kiintopiste on ensimmäisessä kulma-asennossa. Tämä indeksi-pulssi tuodaan linjan IMI kautta jokaisen laskurin BC1-BC3 tuloon PE, jolloin laskureiden linjojen P1-P4 maapotentiaali siirtyy lähtölinjoihin PPO-PP11, mikä palauttaa laskurit alkutilaan, elleivät ne jo ole tässä tilassa.

Kuten ymmärretään, akselin 101 kiintopisteen kulma-asento on akselin joka kierroksella yhä enemmän edellä akselin 106 kiintopisteen kulma-asentoa, koska hammaspyörällä 104 on yksi hammas enemmän kuin hammaspyörällä 102. Erityisesti joka kerran kun akselin 106 toinen kiintopiste palaa toiseen kulma-asentoon ja signaaligeneraattori PG2 lähettää linjalle IM2 indeksi-pulssin, akselink 101 kiintopiste on kulkenut ensimmäisen kulma-asennon ohi tarkalleen sen matkan, joka vastaa hammaspyörän 102 yhtä hammasta. Tämä ilmiö on kumulatiivinen, ja binäärilaskureiden BC1-BC3 järjestäminen muodostamaan neljä lähtösignaalibittiä kukin, yhdessä sen seikan kanssa että linjalle 4U lähtee 16 pulssia jokaista hammaspyörän 102 yhtä hammasta vastaavan akselin 101 kiertokulman aikana, joka kerran kun signaaligeneraattorin PG2 indeksipulssi tuodaan linjaa IM2 pitkin, laskureissa BC2 ja BC3 on numero, joka vastaa sitä hammaslukumäärää, jonka verran hammaspyörä 102 on pyörinyt sen jälkeen kun akselin 101 ensimmäinen kiintopiste oli viimeksi ensimmäisessä kulma-asennossa. Tämä numero vastaa akselin 101 kierrosten lukumäärää. Se siirretään laskureiden BC4 ja BC5 lähtölinjoille PP12-PP19 seurauksena linjan IM2 kautta laskureiden BC4 ja BC5 tuloihin PE tuodusta toisesta indeksipulssista, Koska, kuten tunnettua, tällaisen pulssin tuominen siirtää linjojen PP4-PP11 signaalit linjoille PP12-PP19 siten, että ellei viimemainituilla linjoilla jo ole vastaavia pulsseja, niin nyt ne tulevat.

Edellä esitetystä voidaan nähdä, että jos laskurit BC4 ja BC5 eivät laske laskurista BC3 linjan CO kautta tulevia "muistiin"-signaaleja kunnolla, laskureiden BC4 ja BC5 lukema korjautuu heti kun signaaligeneraattori PG2 muodostaa indeksipulssinsa vasteeksi sille, että akselin 106 toinen kiintopiste palaa toiseen kulma-asentoonsa. Jos sähkövirta menetetään vastaavasti akeelin 101 millä tahansa kierroksella, tämän akselin suorittama oikea kierrosmäärä siitä pisteestä, jossa sekä ensimmäinen että toinen indeksipulssi muodostettiin synkronisesti, sekä tämän akselin ensimmäisen kiin- 20 64998 topisteen kulma-asennon oikea ilmaisu muodostetaan, kun linjalle IM2 tulee toinen indeksipulssi sen jälkeen kun linjalle IMI in tullut ensimmäinen indeksipulssi sähkön uudelleenkytkemisen jälkeen.

Tämä suoritusmuodon toiminta sellaisella akselien 101 ja 106 pyörimissuunnalla, että laskurit pienentävät niihin talletettuja lukuja, tapahtuu seurauksena siitä, että linjalle 4DN tulee pulsseja, jotka muodostetaan samalla tavalla kuin linjalle 4N muodostetut signaalit, vasteena linjan X signaalille, joka on edellä linjan Y signaalia. Tämän toiminnan aikana las-kureiden BC1-BC5 lukemat pienenevät seurauksena siitä, että linjalta UD ei tule pulsseja. Nämä toiminnot ovat ilmeisiä alaa tunteville edellä esitetyn perusteella, eikä niitä selitetä tässä yksityiskohtaisesti lyhyyden vuoksi.

Jotta voitaisiin ymmärtää, kuinka kuvioiden 7, 8A ja 8B suoritusmuoto toimii ilmaistessaan akselilla 101 olevan ensimmäisen kiintopisteen kulma-asennon, oletetaan, että akselin 101 ensimmäinen kiintopiste on ensimmäisessä kulma-asennossa ja akselin 106 toinen kiintopiste on toisessa kulma-asennossa. Oletetaan edelleen, että akselien 101 ja 106 kiintopisteiden oletettujen asentojen vuoksi signaaligeneraattorit PG3 ja PG4 ovat muodostaneet signaalit, jotka ovat samanaikaisesti siirtyneet ensimmäiseltä logiikka-tasolta, jota vastaa binäärinen ykkönen, toiselle logiikkatasolle, jota vastaa binäärinen nolla. Lisäksi oletetaan, että linjalle IM3 tuotu signaali pysyy tällä binäärisellä nollatasolla, kunnes akselin 101 ensimmäinen kiintopiste on pyörinyt 180° ensimmäisestä kulma-asennostaan myötäpäivään, ja että linjalle IM4 tuotu signaali pysyy tällä loogisella nollatasolla, kunnes akselin 106 toinen kiintopiste on pyörinyt 180° toisesta kulma-asennostaan vastapäivään, ja että akselien 101 ja 106 tässä asennossa linjoille IM3 ja IM4 menevät signaalit siirtyvät logiikkatasolle, jota vastaa binää-riykkönen. Voidaan ymmärtää, että koska hammaspyörässä 102 on yksi hammas vähemmän kuin hammaspyörässä 104, akselin 105 toinen kiintopiste jää yhä enemmän jälkeen akselin 101 ensimmäisestä kiintopisteestä, ja tämä ilmiö kasvaa jokaisella akselin 101 kierroksella.

Oletetaan, että kun akseli 101 pyörii jokaisen 36Ο asteen kierroksen, signaaligeneraattori PG3 muodostaa 1024 sähkösignaalijaksoa kumpaankin linjoista X3 ja Y3, ja lisäksi että kun akseli 101 pyörii myötäpäivään, linjan Y3 signaalit ovat 90° edellä linjan X3 signaaleita. Voidaan ymmärtää, että kun akseli 101 pyörii J,S0 asteen kierroksen vastapäivään, signaaligeneraattori PG3 muodostaa jälleen 1024 signaali jaksoa molempiin linjoista XJ> tl 64998 ja Y3, mutta nyt linjan Y3 signaalit ovat 90° jäljessä linjan X} signaaleista. Signaalinmuokkauspiiri C0ND2 määrittää tästä linjoille X3 ja Y3 tuotujen signaalien vaihesuhteesta akselin 101 pyörimissuunnan sen pyöriessä, ja vasteeksi akselin 101 oletettuun myötäpäivään pyörimiseen se lähettää binäärisiä ykkössignaaleja EI-JA-portin NND2 lähtöön kuvattavalla tavalla. Nämä signaalit tuodaan linjan U10 kautta kaksisuuntaisiin laskureihin CN3 ja CN4 jotka kasvattavat lukemaansa vasteeksi laskuriin CN3 linjan 4XUD kautta tuleville pulsseille, kun akselin 101 kulma-asento pyörii vastapäivään. Jos akselin 101 oletettu pyörimissuunta olisi päinvastainen EI-JA-portti 1TND2 olisi lähettänyt binäärisen nollatason signaalin laskureihin CN3 ja CN4 seurauksena siitä, että linjalle Y3 tulevat signaalit ovat jäljessä linjan X3 signaaleista, ja näiden laskureiden lukemaa olisi vähennetty vasteena laskuriin CN3 linjan 4XBU tuleville pulsseille.

Oletetun alkuasennon seurauksena linjojen IM3 ja IM4 kautta tuodaan binäärisiä nollatason signaaleja invertoivien differentiaalivahvistimien B3 ja B4 (kuvio 8A)tuloihin, ja nämä vahvistimet lähettävät linjojen IM3B ja IM4B kautta binääriset ykkössignaalit rekisteriin DIC2. Ennen kuin akseli 101 pyöri oletetusta alkuasennostaan, linjoilla 4XN ja 4XL ei ollut signaaleja, ja tämän vuoksi poissulkevan TAI-portin X0R4 lähtö oli binääri-nolla, eikä linjojen IM3B ja IM4B signaaleja tuotu rekisteriin DIC2. Tämän vuoksi linjoille IM3B1, IM3B2, IM4B1 ja IM4B2 tuotiin binääriset nollat, jotka menivät edelleen poissulkeviin TAI-portteihin X0R1 ja X0R2, joista kumpikin muodostaa binäärisen nollasignaalin.

Ennen kuin akseli 101 alkaa pyöriä myötäpäivään, signaaligeneraattori PG3 tuo linjan Y3 signaalin ensimmäisen jakson negatiivista puolijaksoa invertoivan differentiaalivahvistimen B2 tuloon. Tämä saa vahvistimen muodostamaan yhden signaalin datalinjalle Y3B rekisteriin DIC1. Rekisteri DIXC1 vastaa tähän linjan Y3B signaaliin sekä linjalta CL01 tulevaan kellopulssiin muodostamalla linjalle Y3B1 signaalin, joka tuodaan binääri-desimaalimuunti-meen BCD3. Tämä signaali aiheuttaa muuntimen lähtöön 1 binäärisen ykkössig-naalin, joka tuodaan EI-TAI-portin N0G1 vastaavaan tuloon. Tämä portti muodostaa puolestaan linjalle 4X1 binäärisen nollasignaalin, joka tuodaan in-vertteriin IA3, joka lähettää binäärisen ykkössignaalin linjalle 4XU. Linjan 4XN jokainen binäärinen ykkössignaali tuodaan EI-JA-porttiin NND2, joka lähettää binäärisen ykkössignaalin linjalle U10. Jokainen linjan 4XN binäärinen ykkössignaali tuodaan myös poissulkevaan TAI-porttiin X0R4. Ensimmäinen näistä tuodaan rekisteriin DIC2, jotta tämä muodostaisi binäärisen ykkössignaalin linjoille IM3BI ja IM4B1 vasteeksi linjojen IM3B ja IM4B

τ 22 64998 binäärisille ykkössignaaleille. Nämä linjojen IM3BI ja IM4B1 binääriset ykkössignaalit suodaan poissulkeviin TAI-portteihin X0R1 ja X0R2, jotka muodostavat binääriset ykkössignaalit linjoille IM3BSTB ja IM4BSTB.

Linjan 4XU binäärinen ykkössignaali tuotiin myös EI-TAI-porttiin NOG3, jossa se aiheutti linjaan 4XND binäärisen ykkössignaalin, joka tuodaan laskurin BUD1 tuloon CIN1. Tällä signaalilla ei ole tällä kertaa kuitenkaan mitään merkitystä, koska linjan IM3BSTB kautta laskureiden BUD1-BUD3 tuloihin PE tuotu binäärinen ykkössignaali aiheuttaa sen, että linjojen 3Q0-3Q10 maa- eli binäärinen nollasignaali tuodaan myös linjoille 31*0-3P10. Samaan aikaan tulee myös linjalle 3QH binäärinen nollasignaali, joka seuraa siitä, että linjojen IM3B2 ja D10 kautta tulee binäärisiä nol-lasignaaleita poissulkevaan TAI-porttiin X0R5· Laskuri BUD3 siirtää tämän linjan 3QH signaalin linjalle 31*11 vasteena linjalta IM3BSTB tulevalle binääriselle ykkössignaalille.

Summaimet ADDA ja ADDB lähettävät linjojen 31*4-31*11 signaalit linjoille 41*4-41*11 seurauksena siitä, että linjalta C040 tuleva signaali on binäärisessä nollatilassa. Tämä tila johtuu siitä, että linjalta 31*11 tulee binäärinen nollasignaali EI-TAI-porttiin N0G4, johon tulee linjalta 3E myös binäärinen ykkössignaali. Tämä viimemainittu signaali on binäärisessä ykköstilassa, koska linjoilta IM4B2 ja D10 tulee poissulkevaan TAI-porttiin X0R7 binäärisiä nollasignaaleita. Tämän seurauksena linjan BE signaali on binäärisessä nollatilassa. Tämä signaali sekä linjan 4B11A binäärinen nollasignaali tuodaan molemmat poissulkevaan TAI-porttiin X0R8 (kuvio 8B), jossa ne aiheuttavat binäärisen nollasignaalin lähettämisen linjalle 4P11. Linjalla IMB4STB oleva binäärinen nollasignaali aiheuttaa näissä olosuhteissa edellämainitulla tavalla sen, että laskurit BUD4 ja BTJD5 lähettävät binääriset nollasignaalit linjoille 31*12-31*19· Kun kaikilla linjoilla 3IO-3PI9 on binääriset nollasignaalit, laskurit BUD1-BUD5 ovat kaikki alkutiloissaan. Linjalta CL01 tulevilla lisäpulsseilla ei ole mainittavaa merkitystä niin kauan kuin akseli 101 pysyy paikallaan. Ensimmäinen tällainen linjalta CL01 tuleva lisäpulssi saa rekisterin DIC1 lähettämään binäärisen ykkössignaalin linjalle Y3BI. Tämä tuodaan poissulkevan TAI-portin XOR3 kautta 3-tuloon muuntimessa BCD3, mikä palauttaa tulon 1 binäärisen ykkössignaalin binääriseksi nollaksi. Tämä saa EI-TAI-portin N0G1 muodostamaan binäärisen ykkössignaalin linjalle 4XB ja binäärisen nollasignaalin invertterin IA3 kautta linjalle 4XB. Tämä binäärinen nollasignaali saa poissulkevan TAI-portin X0R4 muodostamaan binäärisen nollasignaalin, jolla ei ole vaikutusta.

23 64998

Oletetaan sitten, että akseli 101 alkaa pyöriä myötäpäivään. Kuten edellä on mainittu, linjan Y3 signaalit ovat tällöin J0° edellä linjan X signaaleita. Jotta ymmärrettäisiin, kuinka generaattorien PGJ ja PG4 signaalit saavat laskurit MUD1-BUI>5 kehittämään akselin 101 pyörimistä kuvaavia lähtösignaaleita, kuvataan seuraavassa lyhyesti pulssien muodostamista linjalle 4XUD.

Seuraava linjan CL01 kautta rekisteriin DIC1 tuotu merkitsevä kallo-pulssi tulee silloin, kun tähän rekisteriin tulee binäärinen ykkössignaali linjalta X3B. Tämä kellopulssi saa rekisterin DIC1 lähettämään binäärisen ykkössignaalin linjan X3B1 kautta poissulkevan TAI-portin XOR3 toiseen tuloon. Tämän ansiosta poissulkeva TAI-portti X0R3 lähettää binäärisen nol-lasignaalin muuntimen BCD3 tuloon B. Voidaan ymmärtää, että muuntimen BCD3 tuloon A tulee yhä binäärinen ykkössignaali linjalta linjalta Y3B1. Tämän seurauksena muunnin BCD3 lähettää lähtölinjalleen 1 binäärisen ykkössig-naalin, joka viedään EI-TAI-porttiin N0G1, missä se aiheuttaa linjalle 4XN binäärisen ykkössignaalin ja linjalle 4TU binäärisen nollasignaalin. Tämä linjan 4XU binäärinen ykkössignaali tuodaan poissulkevaan TAI-porttiin X0R4, mikä saa rekisterin DIC2 lähettämään linjojen IM3BI ja IM4B1 binääriset ykkössignaalit linjoille IM3B2 ja IM4B2. Nämä viimemainitut kaksi signaalia aiheuttavat linjojen IM3BSTB ja IM4BSTB binääristen ykkössignaalien muuttumisen binäärisiksi nollasignaaleiksi, jotta laskurit CN3 ja CN4 voivat laskea linjalle 4XBB tulevat pulssit.

Rekisteriin DIC1 tuleva seuraava kellopulssi saa sen lähettämään binäärisen ykkössignaalin linjan X3B2 kautta muuntimen BCD3 tuloon C, Vasteeksi tuloonsa C tulevalle binääriselle ykkössignaalille muunnin BCQ3 lähettää binääriset nollasignaalit lähtölinjoilleen 1, 2, 4 ja 7* Tämän seurauksena linjan 4XU binäärinen nollasignaali muuttuu binääriseksi ykköseksi ja linjan 4XB binäärinen ykkössignaali muuttuu binääriseksi nollaksi.

Koska linjalle Y3 tulevat signaalit ovat linjan X3 signaaleita edellä oletetun pyörimissuunnan vuoksi,voidaan ymmärtää, että vahvistimeen B2 linjan Y3 kautta tulevan signaalin ensimmäisen puolijakson lopussa tämä vahvistin lähettää binäärisen nollasignaalin linjan Y3B kautta rekisteriin DIC1. Linjan Y3B kautta tulevan binäärisen nollasignaalin jälkeen rekisteriin DIC1 tuleva ensimmäinen kellopulssi saa tämän rekisterin lähettämään linjan Y3B binäärisen nollasignaalin linjan Y3BI kautta muuntimen BCD3 tuloon 1. Voidaan ymmärtää, että tällöin linjojen Y3B2 ja X3BI kautta menee poissulkevan TAI-portin XOR3 jokaiseen tuloon binäärinen ykkössig- 24 64998 naali, ja lisäksi linjan XJB2 kautta menee muuntimen BCD3 tuloon C binäärinen ykkössignaali. Muuntimeen BCD3 tulevien signaalien ansiosta muunnin lähettää lähtölinjastaan 4 binäärisen ykkössignaalin EI-TAI-porttiin R0G1, joka lähettää linjalle 4XB binäärisen ykkössignaalin. Seuraava kellopulssi saa rekisterin DIC1 lähettämään linjan Y3B1 binäärisen nollasignaalin linjalle Y332. Tämän seurauksena poissulkeva TAI-portti X0R3 lähettää binäärisen ykkössignaalin muuntimen BCR3 tuloon B, ja tämä muunnin muodostaa puolestaan binäärisen nollasignaalin jokaiseen lähtölinjaansa 1, 2, 4 ja 7·

Voidaan edelleen ymmärtää, että jatkuvan myötäpäiväisen pyörimisen seurauksena tulee vahvistimesta B1 binäärinen nollasignaali linjan X3B kautta rekisteriin DIC1. Seuraava rekisteriin DIC1 tuleva kellopulssi saa sen lähettämään linjalla X3B olevan binäärisen nollasignaalin poissulkevan TAI-portin XOR3 yhteen tuloon linjan X3BI kautta. Tällöin voidaan ymmärtää, että binääriset nollasignaalit tulevat linjan Y3B2 kautta portin XOR3 toiseen tuloon ja linjan Y3BI kautta muuntimeen BCD3. Samaan aikaan linjalta X^B2 tulee vielä binäärinen ykkössignaali muuntimen BCD3 tuloon C, ja muunnin lähettää tämän seurauksena binäärisen ykkössignaalin lähdöstään 4 EI-TAI-portin N0G1 yhteen tuloon. Tämän seurauksena lähtee linjalle 4XR binäärinen ykkössignaali. Kun rekisteriin DIC1 tulee seuraava kellopulssi, se saa rekisterin lähettämään linjalla X3B1 olevan binäärisen nollasignaalin linjan X3B2 kautta muuntimen BCD3 tuloon C. Muuntimen BCD3 tuloihin A, B, C ja D tulevien binääristen nollasignaalien vuoksi muunnin lähettää binäärisen nollasignaalin kumpaakin lähtölinjaansa pitkin EI-TAI-portteihin N0G1 ja NOG2.

Edelläesitetystä voidaan ymmärtää, että jokainen EI-TAI-porttiin tuleva binäärinen ykkössignaali aiheuttaa vastaavan binäärisen ykkössignaalin lähettämisen linjalle 4XU. Kun siis linjan Y3 signaalit ovat linjan X3 signaaleja edellä, linjalle 4XB tulee neljä pulssia jokaista linjalta Y3 vahvistimeen B2 tulevaa signaalijaksoa kohti. Vastaavasti kun linjan X3 signaalit ovat edellä linjan Y3 signaaleita, linjalle 4XD tulee neljä pulssia jokaista linjalta X3 vahvistimeen B1 tulevaa signaalijaksoa kohti.

Kuten kuviossa 8A on esitetty, linjojen 4XU ja 4XD signaalit tulevat EI-TAI-portin NOG3 tuloon. Edellä selitetyn seurauksena voidaan ymmärtää, että EI-TAI-portti lähettää 4096 pulssia akselin 101 jokaista kierrosta kohti linjan 4XUD kautta laskurin CN3 tuloon riippumatta akselin 101 pyörimissuunnasta.

Il 25 64998

On ymmärrettävä, että laskurin CN3 lähtö merkitsee akselilla 101 olevan ensimmäisen kiintopisteen asentoa ja laskuri CN4 merkitsee tämän akselin kierroslukumäärää. Kun akseli 101 pyörii oletettuun suuntaan, laskuri CN3 reagoi linjalta 4XND tuleviin signaaleihin, kun taas laskuri CF4 reagoi linjalta C030 tuleviin signaaleihin pulssiakkumulaattoreiden normaalilla tavalla, kuten kuvioiden 5 ja 6 suoritusmuodon laskureiden CN1 ja CK2 on esitetty. Kuten kuitenkin tullaan osoittamaan, jos jompikumpi laskuri esittää akselin 101 ensimmäisen kiintopisteen asennon väärin, molempiin laskureihin tehdään korjaukset akselin 101 jokaisella kierroksella.

Korjaussignaalien käyttötapahtuman kuvaamiseksi oletetaan, että akselin 101 ensimmäinen kiintopiste kiertyy 180° oletetusta alkuasennosta, jossa se oli ensimmäisessä kulma-asennossa. Nyt ymmärretään, että linjalta 4XUD on tullut 2048 pulssia laskurin CNJ lähettää jokaisen 2048 pulssin laskemisen tuloksena linjoille 3PO-3PII desimaalinumeroa 2048 vastaavan bi-näärinumeron.

Jos linjoilla 3^0-31*11 olevat, laskurin CN3 vastaanottamia pulsseja esittävät signaalit ovat jostain syystä virheelliset, nämä signaalit korjataan seuraavalla tavalla, kun akselin 101 kiintopiste on 180 asteen päässä ensimmäisestä kulma-asennostaan.

Aina kun akseli 101 kiertyy 180° myötäpäivään ensimmäisestä kulma-asennostaan, linjaa 4X1® pitkin lähtee tätä vastaava pulssi laskurin CN3 tuloon melkein samanaikaisesti kuin pulssigeneraattorista PG3 linjalle IM3 tuleva signaali muutetaan edelläesitetyllä tavalla binäärisestä nollasta binääriselle ykköstasolle. Tämän seurauksena differentiaalivahvistin B3 (kuvio 8A) lähettää nollatasoisen signaalin rekisterin DIC2 datalinjalle IM3B. Tähän aikaan poissulkevaan TAI-porttiin X0R4 tuleva linjan 4XN binäärinen ykkössignaali saa rekisterin DIC2 siirtämään linjan IM3B nollatasoisen eignaalin lähtölinjalleen IM3BI. Kuten edelläkäyvästä selityksestä ymmärretään, linjalla IM3B2 on tällöin binäärinen ykkössignaali sen seurauksena, että akselin 101 kiertyessä 180° linjalla IM3B on atkuvasti binäärinen ykkössignaali. Linjan IM3B2 binäärinen ykköstason signaali ja linjan IM3BI binäärinen nollatason signaali saavat poissulkevan TAI-portin X0R1 muodostamaan signaalin, joka tuodaan linjaa IM3BSTB pitkin laskuriin CN3, joka lähettää maa- eli binäärinollasignaalin linjoilta 3QO-3Q10 linjoille 3PO-3PIO. Tähän aikaan myös linjan IM3B2 binäärinen ykkössignaali tulee poissulkevaan TAI-porttiin X0R5» joka yhdessä portin X0R6 kanssa muodostaa binäärisen ykkössignaalin linjan 3QH kautta laskurille CN3.

26 64998 Tämä linjan 3QH binäärinen ykkössignaali sekä linjojen 3Q0-3Q10 binääriset nollasignaalit tuodaan laskurin CN3 lähtölinjoille linjalta IM3BSTE tulevan signaalin ansiosta, joten jos näissä lähtölinjoissa ei jo ole vastaavia signaaleita, niin nyt niille tulee sellaiset. Tämän vuoksi laskuri esittää oikein binäärimuodossa sen tuloon linjan 4XUD kautta tulevien pulssien lukumäärän 180 asteen kierroksen aikana. Laskuri CTTJ pystyy jatkamaan laskemistaan linjalta 4XB tulevan seuraavan pulssin ansiosta, sillä se muuttaa linjan IM3B2 binäärisen ykkössignaalin binääriseksi nollasignaa-liksi, mikä saa binäärisen nollan ilmestymään linjalle IM3BSTB. Tämä viimemainittu signaali palauttaa laskurin CN3 tilaan, jossa se voi laskea linjalta 4XBD vastaanottamiaan pulsseja.

Vastaavasti joka kerran kun akselin 101 ensimmäinen kiintopiste palaa ensimmäiseen kulma-asentoon, laskurin CN3 näyttämä korjataan myös alkuperäiseen nollalukemaan. Näissä olosuhteissa linjan IM3 signaali muuttuu binääri-ykkösestä binäärinollaksi. Tämä tuodaan kellona rekisteriin DIC2 vasteena samaan aikaan linjalta 4XB tulevalle pulssille, ja linjoille IM3BI ja IM3BSTB lähtee binääriykkönen. Viimemainitun linjan signaali mahdollistaa linjojen 3Q.0-3Q10 maa- eli binäärinollasignaalien tulemisen linjoille 3PO-3PIO. Binäärinollasignaali tulee myös linjalle 30.H» koska sekä linjalla IM3B2 että linjalla D10 on binäärinollasignaalit tähän aikaan. Kaikilla linjoilla 3PO-3PII on siis binäärinollasignaalit, jotka merkitsevät alkuperäistä nollalukemaa.

Laskurin CN4 lukeman korjaus on järjestetty tarvittaessa joka kerran kun akselilla 106 oleva toinen kiintopiste on toisessa kulma-asennossa ja 180 asteen päässä tästä asennosta. Ensimmäinen näistä korjaustoimenpiteistä on samanlainen kuin kuvioiden 5 ja 6 suoritusmuodossa. Jotta kuitenkin voitaisiin suorittaa korjaus 180 asteen asennossa, on laitteistossa lisälaitteita, joiden toiminta selitetään molempien korjaustoimintojen suhteen.

Aina kun akselin 106 toinen kiintopiste on toisessa kulma-asennossa, linjan IM4 signaali muutetaan binääriykkösestä binäärinollaksi. Tämä aiheuttaa linjalle IM4B1 binääriykkösen linjalla 4XB samaan aikaan olevan pulssin ansiosta. Tämä linjan IM4B1 binäärinen ykkössignaali aiheuttaa vastaavan binäärisen ykkössignaalin linjalle IM4XBSTB. Kuten aikaisemmin on mainittu, tämä aiheuttaa linjojen 4P4-4PH signaalien siirtymisen laskurin CLT4 linjoille 3P12-3P19, joten ensinmainitut signaalit tulevat näille linjoille, jollei niillä jo ole vastaavia signaaleja. Kuvioiden 5 ja 6 laitteiston kuvauksesta on ilmeistä, että kun akselin 106 toinen kiintopiste on toisessa kulma-asennossa, lähtölinjojen 3^4-3^11 edustama laskurin CN3 lukema osoit- 27 64998 taa niiden kertojen lukumäärää, joina akselin 101 ensimmäinen kiintopiste on kulkenut ensimmäisen kulma-asennon ohitse. Tämä numero on oikea laskurin NN4 lähtönä akselin 101 jokaisella kierroksella, ja se siirretään laskuriin CIT4 vasteena linjan IM4BSTB binääriselle ykkössignaalille, ellei se jo lähetä tät numeroa. Tämä johtuu siitä, että summaimeen ADD1 tulee binäärinen nollasignaali EI-TAI-portista N0G4 ja poissulkevaan TAI-porttiin X0R8 tulee binäärinen nollasignaali linjalta BE. Linjojen 3P4-3PH signaalit siis yksinkertaisesti siirretään linjoille 4P4-4P11,joilta laskuri CN4 siirtää ne edelleen linjoille 3P12-3P19· Linjan BE signaali on binäärinolla, kun akselin 106 toinen kiintopiste on toisessa kulma-asennossa, koska linjojen IM432 ja D10 signaalit ovat nollia tähän aikaan oletetulla pyörimissuunnalla. Kun linjojen 3P4-3PH signaalit siirtyvät linjoille 3P12-3P19» lukema korjautuu.

Seuraava linjalta 4ΧΠ tuleva signaali aiheuttaa linjalle IM4B2 bi-nääriykkösen sekä linjan IM4BSTB signaalin muuttumisen binäärinollaksi. Laskurin CN4 lukema siiB säilyy, kunnes linjalta C030 tulee seuraava "muis-tiin"-signaali seurauksena siitä, että laskuri CN3 on suorittanut loppuun 4096 pulssin laskemisen tai siitä, että linjalta IM4BSTB tulee seuraava korjauspulssi.

Jotta ymmärrettäisiin, kuinka laskuri CN4 korjataan joka kerran kun akselin 106 toinen kiintopiste kulkee sen kohdan kautta, joka on 180 asteen päässä toisesta kulma-asennosta, oletetaan, että akselin 101 pyöriminen on tuonut akselin 106 tähän asentoon. Kun tämä tapahtuu, pulssigeneraattorin PG4 muodostama ja linjan IM4 kautta vahvistimeen B4 tuotu signaali muuttuu binäärinollasta binääriykköseksi. Tämän seurauksena seuraava samaan aikaan linjalta 4XB rekisteriin DIC2 (kuvio 8A) tuleva pulssi saa rekisterin siirtämään vahvistimesta B4 linjan IM4B kautta tulevan signaalin lähtölinjal-leen IM4B1. Kuten edelläesitetystä ymmärretään, linjalla IM4B on tähän asti ollut binäärinen ykkössignaali, joka on aiheuttanut linjalle IM4B2 binäärisen ykkössignaalin. Linjan IM4B1 binäärinen nollasignaali tuodaan poissulkevan TAI-portin X0R2 yhteen tuloon, ja yhdistetään linjalta IM4B2 tämän portin toiseen tuloon tulevan binäärisen ykkössignaalin kanssa siten, että syntyy pulssisignaali, joka tuodaan linjaa IM4BSTB pitkin laskuriin CN4·

On ymmärrettävä, että aina kun akselin 106 toinen kiintopiste on 180 asteen päässä toisesta kulma-sennosta, linjoilla 3P4-3PH olevien signaalien ilmaisema laskurin CN3 lukema esittää niiden kertojen lukumäärää, joina akselin 101 ensimmäinen kiintopiste on kulkenut ensimmäisen kulma-asennon kautta oletetusta alkuasennosta lisättynä numerolla, joka esittää 28 64998 sitä kulmaa, jonka akseli 101 on pyörähtänyt samalla kun akseli 106 on pyörähtänyt 180° sen jälkeen kun sen toinen kiintopiste oli viimeksi toisessa kulma-asennossa. Tämä vastinkulma aiheuttaa sen, että linjan 3P11 signaali on sen numeron komplementti, joka halutaan siirrettäväksi laskuriin CN4, kun akselin 106 toinen kiintopiste on 180 asteen päässä toisesta kulma-asennosta. Poissulkeva TAI-portti X0R8 kompensoi tämän aiheuttamalla sen, että linjan 4P11 signaali on binääriykkönen, kun linjan 3P11 signaali on binäärinolla ja päinvastoin. Tämä tapahtuu, koska linjan BE signaali on oinääriykkönen, kun akselin 106 toinen kiintopiste on 180 asteen päässä toisesta kulma-asennosta, koska linjalla IM4B2 on jatkuvasti binäärinen ykkös-signaali akselin 106 toisen kiintopisteen kiertyessä toisesta kulma-asennosta siihen pisteeseen, joka on siitä 180 asteen päässä oletetulla pyörimissuunnalla.

Kun linjalla BE on binääriykkönen, linjalla 3ίΊ1 ja siis myös linjalla 4P11A on binääriykkönen, ja poissulkeva TAI-portti X0R8 muodostaa bi-näärinollan linjalle 4PH· Toisaalta taas linjalla 3^11 ja linjalla 4P11A olevat binäärinollat saavat portin X0R8 muodostamaan linjalle 4PH binäärisen ykkössignaalin. Tämän seurauksena linjalle IM4BSTB tulevan signaalin muodostuksen aikana laskuriin C1T4 siirretty numero ei tule vääräksi, vaikka linjalle 4P11 siirrettävän signaalin komplementti.

Edelläesitetystä on ymmärrettävä, että pulssigenera^t+orin PG4 muodostama ja linjan IM4 kautta signaalinmuokkauspiiriin C0ND2 tuotu signaali jää jatkuvasti jälkeen pulssigeneraattorin PG3 muodostamasta ja linjaa IM3 pitkin signaalinmuokkauspiiriin 00111)2 tuodusta signaalista, kun akseli 101 pyörii edelleen. Kun akselin 101 kiintopiste on siirtynyt alkuasennostaan 128 1/2 kierrosta, tämän kasvavan jättämän seurauksena linjaa IM3 pitkin tuleva signaali muuttuu binäärinollasignaalista binääriykkössignaaliksi ja linjaa IM4 pitkin samaan aikaan tuleva signaali muuttuu binääriykkösestä binäärinollaksi. Kuten tullaan selittämään, akselin 101 ensimmäisen kiintopisteen kiertyessä yli 129 kierrosta ensimmäisen kulma-asentonsa kautta laskurin CN4 datalinjoille 4P4-4PH esitetyllä tavalla tuodut signaalit esittäisivät väärin ensimmäisen kiintopisteen kierroslukumäärää. Kokosummain AUDI, portit X0R7 ja X0R8 sekä invertteri IA 5 toimivat siis signaalimuunta-jana, joka hoitaa sen että linjojen 4P4-4PII signaalit vastaavat oikein akselin 101 ensimmäisen kiintopisteen kierroslukumäärää aina kun nämä signaalit tuodaan laskurin CN4 lähtölinjoille 3P12-3P19·

Akselin 101 ja akselin 106 välisestä kasvavasta jättämästä johtuen akselin 101 ensimmäinen kiintopiste siirtyy yhä lähemmäksi ensimmäistä kul- il 29 64998 ma-asentoa joka kerran kun akselin 106 toinen kiintopiste taas käy pisteessä, joka on 180 asteen päässä toisesta kulma-asennosta. Laskuriin CLT3 linjoilta 3P4-3P10 ja TAI-portilta X0R8 linjalle 4-L11A osoittavat kuitenkin oikein akselin 101 ensimmäisen kiintopisteen kierroslukumäärää ensimmäisen kulma-asennon ohi, kun akselin 106 toinen kiintopiste on 180 asteen asennossa.

Tämä jatkuu akselin 127· kierrokselle asti, kun ensimmäinen kiintopiste on puolen hampaan päässä ensimmäisestä kulma-asennosta ja akselin 106 toinen kiintopiste on 180 asteen päässä toisesta kulma-asennosta. Kun akseli 106 pyörähtää seuraavan kerran hammaspyörän 104 257 hampaan verran, akselin 101 ensimmäinen kiintopiste kulkee siis kaksi kertaa ensimmäisen kulma-asennon kautta, koska sen hammaspyörän 102, jossa on 256 hammasta, on myös kuljettava tämä 257 hammasta vastaava matka. Tämä tuo ensimmäisen kiintopisteen puoli hampaanmittaa ensimmäisen kulma-asennon ohitse. Kun akselin 106 toinen kiintopiste siis saapuu tämän kiertoliikkeen vuoksi asentoon, joka on 180 asteen päässä toisesta kulma-asennosta, laskurin CN3 lukeman, joka esittää niiden kertojen lukumäärää joina ensimmäinen kiintopiste on kulkenut ensimmäisen kulma-asennon kautta, pitäisi olla kaksi enemmän kuin se oli välittömästi edellisellä kerralla kun akselin 106 toinen kiintopiste saapui pisteeseen, joka on 180 asteen päässä toisesta kulma-asennosta. Laskurin CN3 lukema näyttää kuitenkin osoittavan, että vain yksi tällainen akselin 101 kierros ensimmäisen kulma-asennon kautta olisi tapahtunut. Lisälukeman aikaansaamiseksi EI-TAI-portti N0G4 näyttää summaimesta ADD1 katsoen binääriseltä ykköseltä, kun akselin 106 toinen kiintopiste saapuu tällä ja jokaisella seu-raavalla kerralla 180 asteen asentoonsa.

Jokaisella tällaisella saapumiskerralla linjan IM4B2 on binäärinen ykkönen, mikä aiheuttaa linjalle BE binäärisen nollasignaalin. Myös johtuen akselin 101 ensimmäisen kiintopisteen asennosta ensimmäiseen kulma-asentoon nähden tällä ja jokaisella seuraavalla akselin 106 toisen kiintopisteen saapumiskerralla 180 asteen asentoon linjan 3PH signaali on jokaisella tällaisella kerralla binäärinolla. Tämä aiheuttaa linjalle C040 binäärisen ykkös signaalin, mikä lisättynä linjojen 3f’4-3P10 signaaleihin ja yhdessä linjan 4PH signaalin kanssa siirtää tällaisten kierrosten aikana linjoille JK12-3P19 signaalit, jotka esittävät niiden kertojen lukumäärää, joina ensimmäinen kiintopiste on kulkenut ensimmäisen kulma-asennon ohitse; tämä tapahtuu laskurin CK4 lähdön korjaamiseksi, jos se on virheellinen tällaisilla kerroilla.

Edellä esitetystä voidaan nähdä, että jos laskuri CN3 tai CN4 ei esitä oikein signaaleja, jotka esittävät akselin 101 ensimmäisen kiintopisteen 30 64998 asentoa ja niiden kertojen lukumäärää joina akselin 101 ensimmäinen kiintopiste on kulkenut ensimmäisen kulma-asentonsa kautta, näiden laskureiden CN3 ja CN4 lähtösignaalit korvataan joka kerran kun signaaligeneraattorien PG3 ja PG4 logiikkataso muutetaan ensimmäiseltä tasolta toiselle tasolle taikka toiselta tasolta ensimmäiselle tasolle. Laskurin CN3 korjauksen jokaisella akselin 101 kierroksella aiheuttavat tasomuutokset on valittu siten, että ne tapahtuvat silloin kun akselin 101 ensimmäinen kiintopiste on ensimmäisessä kulmapisteessä ja uudelleen kun ensimmäinen kiintopiste on 180 asteen päässä ensimmäisestä-asennostaan. Laskurin CN4 korjauksen jokaisella akselin 101 kierroksella aiheuttavat tasomuutokset on valittu siten, että ne tapahtuvat silloin kun akselin 106 toinen kiintopiste on toisen kulma-asentonsa kohdalla ja uudelleen kun tämä toinen kiintopiste on 180 asteen päässä toisesta kulma-sennostaan.

Tämän suoritusmuodon sellainen toiminta akselien 101 ja 106 pyörimisen suhteen, jossa laskurit vähentävät niihin talletettuja numeroita linjalta 4XUD tulevien signaalien mukaisesti, tapahtuu silloin kun linjalta HIO ei tule signaalia. Tätä signaalia ei tule, kun linjan X3 signaalit ovat linjen Y3 signaaleita edellä. Tämä toiminta on ilmeinen alaa tavallisessa määrin tunteville edelläesitetyn perusteella, ja lyhyyden vuoksi sitä ei esitetä tässä. On kuitenkin mainittava, että akselien pyörimissuunnan muutoksen vuoksi linjojen IM3B2 ja IM4B2 signaalit ovat väärässä tilassa muodostaakseen poissulkevan TAI-portin X0R8 ja EI-TAI-portin N0G4 halutut toiminnot edelläesitetyllä tavalla. Tämän korjaamiseksi tulosignaalit tuodaan poissulkeviin TAI-portteihin X0R5 ja X0R7, ja nämä signaalit hoitavat linjojen IM3B2 ja IM4B2 signaalien toiminnan käänteisellä pyörimissuunnalla.

On ilmeistä, että edelläolevan erilaiset muunnokset ovat ilmeisiä alaa tunteville ja että tässä esitetty laitteisto on tarkoitettu kuvaus-tarkoituksiin eikä sitä pidä pitää rajoittavana.

li

Claims (4)

31 64998

1. Pyörivän akselin kiertoasennon mittausarvomuunnin, jossa on ensimmäinen koodattu levy (103), joka on sovitettu ensimmäiseen pyörivään akseliin (101), toinen koodattu levy (105), joka on sovitettu toiseen pyörivään akseliin (106), levyjen koodausmer-kintöjen tunnistuksessa toimivia sähköisiä tunnistinlaitteita ja signaaleita käsittelevä piiristö, joka käsittelee sähköisten tun-nistinlaitteiden tuottamat tunnistussignaalit ja antaa niistä näytön, jolloin ensimmäinen pyörivä akseli (101) ja toinen pyörivä akseli (106) on yhdistetty keskenään kytkinvaihteistolla (102, 104), tunnettu siitä, että a) ensimmäinen koodattu levy (103) on kytketty pyörimään toiseen koodattuun levyyn (105) nähden siten että ensimmäinen koodattu levy pyörii ensimmäisen binäärimäärän 2n +1 verran kierroksia samalla kun toinen koodattu levy (105) pyörii toisen binäärimäärän 2n verran kierroksia, missä n on nollaa suurempi kokonaisluku; b) signaaleita käsittelevä piiristö käsittelee sähköisten tunnistinlaitteiden tuottamat tunnistussignaalit siten, että näyttö on koodattujen levyjen (103, 105) kulma-asennon eron funktio.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen mittausarvomuunnin, tunnettu siitä, että kullakin koodatulla levyllä (103, 105) on täydellinen ehdoton asentokoodi ja että signaalinkäsittelylaite sisältää välineet (SUBT) toisen koodatun levyn (105) ehdotonasento-koodisignaalien (B0-B10) vähentämiseksi toisen koodatun levyn (103) ehdotonasentokoodisignaaleista CA0-CA9).

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen mittausarvomuunnin, tunnettu siitä, että signaaleita käsittelevä kytkentälaite sisältää seuraavaa: laskinlaitteen, jossa on ylätason osa (CNZ; CN4) ja alatason osa (CN1; CN3), joista kumpikin sisältää useita rinnakkaisia datasisääntuloja (P1-P4) ja rinnakkaisen käskynanto-sisääntulon (PE), jolloin tämä laskin tuottaa lähtösignaaleja, joista alatason osa (P80-PP11; 4P4-4P11) ilmaisee toisen levyn kiertoasennon ja joista ylätason osa (PP12-PP19; 3P12-3P19) ilmaisee ensimmäisten ja toisten havaittavien viitemerkkien välisen suhteellisen kiertoasennon, niin että täten saadaan osoitus koodat- 32 64998 tujen levyjen kierroslukumäär.ästä, että laskimen ylätason osan rinnakkaiset datasisääntulot on yhdistetty laskimen alatason osan lähtöihin (PP4-PP11, 3P4-3P11) koodattujen levyjen suhteelliset kiertoasennot ilmaisevan lukeman syöttämiseksi ylätason osaan, jolloin laskimen lähdöt antavat sekä osoituksen toisen koodatun levyn kiertoasennosta että alikierrososoituksen ensimmäisen ja toisen koodatun levyn välisestä suhteellisesta kiertymisestä, joka puolestaan muodostaa osoituksen kierroslukumäärästä, jonka toinen koodatuista levyistä on pyörinyt.

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen mittausarvomuuntaja, tunnettu siitä, että ensimmäisessä koodatussa levyssä (103) on havaittavat viitemerkit, jotka ilmaisevat ensimmäisen koodatun levyn ensimmäisen vertailuasennon ja vertailuasennon 180°seen etäisyydellä ensimmäisestä vertailuasennosta, että toisessa koodatussa levyssä (105) on havaittavat viitemerkit, jotka ilmaisevat toisen koodatun levyn toisen vertailuasennon ja vertailuasennon 180°:een etäisyydellä toisesta vertailuasennosta. 33 64998