FI64029C - Faergsynksystem foer en faergtelevisionsmottagare - Google Patents

Description

ESr^l γβι kuulutusjulkaisu /lnoo $ΒΓλ lJ 11 UTLÄGG NINGSSKRI FT 640^9 C {4S> '· ' · i " ? ? 3 ‘ (51) Kv.ik.3/i«.a.3 H W N 9/^ SUOMI—FINLAND (21) p»Mnttih«k*nH..-h«*ot«M«u«ta* 177/72 (22) Hak«mi«pUvl — AMeknlnfadag 25 .01.72 ' ' (23) Alkupllvt—GHtlgh«C*d«g 25.01.72 (41) Tullut Julkiseksi — Bllvlt offwitllg 30.07.72

Patentti· ja rakistarihallitua .... .... .... , . .. ., .

_ . \ . . . (44) N«htivlk*lpanon a kuuLlulkalwn pvm. —·

PatMtt- och regiatarctyralaan ' ’ Antekan utiagd och utUkriftM publinrad 31.05.83 (32)(33)(31) Pyydetty «uoikMi —Begird prlorltat 29.01.71 02.03.71, 09.06.7i Japani-Japan(JP) 3307/71 III78/71, i+1279/71 (71) The General Corporation, 1116, Suenaga, Kawasaki-shi, Kanagawa-ken,

Japani-Japan (JP) (72) Yasumasa Sugihara, Kanagawa-ken, Akira Horaguchi, Kanagawa-ken,

Japani-Japan (JP) (7^) Antti Impola (5^+) Väritahtijärjestelmä väritelovisiovastaanottimiin -Färgsynksystem för en färgteleviaionsmottagare

Keksinnön kohteena on väritahtijärjestelmä väritelevisiovastaanottimeen, Jossa käytetään PAL- tai vastaavaa signaalinsiirtojärjestel-mää, Jossa kaksi värisignaalia aiheuttaa väriapukantoaallon samanaikaisen balansoidun kvadratuurimodulaation ensimmäisen Ja toisen toisiaan vastaan kohtisuoran modulaatioakselin suhteen, Joista toisen vaihetta käännetään 180° peräkkäisten vaakajuovien yhteydessä.

Tällaisella signaalinsiirtojärjestelmällä varustettu väritele-visiovastaanotin vaatii värikomponenttien demoduloimiseksi pitkin ensimmäistä Ja toista modulaatioakselia krominanssisignaalista kaksi ver-tailu-apukantoaaltoa, Jotka kumpikin pysyttävät kiinteän vaihesuhteen krominanssisignaaliin. Toisella näistä apukantoaalloista on oltava kiinteä 0°-vaihe, Joka lankeaa yhteen ensimmäisen akselin kanssa, kun taas toisella on oltava 90°-vaihesiirto ensimmäiseen akseliin nähden Ja 180° vaihevuorotbelu peräkkäisten vaakajuovien yhteydessä, minkä vuorottelun on vastattava toisen akselin jaksottaista vaiheenkääntöä. Eräs menetelmä näiden vertailuapukantoaaltojen vaiheohjauksen automaattiseksi aikaansaamiseksi on selitetty saksalaisessa patenttijulkaisussa n:o 1.260.520, joka ehdottaa väritelevisiosignaaliin sisältyvän väritahti-signaalin tai väripurskeen käyttämistä, johon signaaliin sisältyy ensimmäinen ja toinen komponentti, jotka esiintyvät ajallisesti yhteen# lankeavina tai peräkkäin jokaisen vaakajuovan alussa, joiden komponenttien välinen vaihesiirto on 90°, jolloin ensimmäisen komponentin vaihe 6 4 C 2 9 2 on kiinteä, kun taas toisen komponentin vaihe jaksottaisesti vuorotte-lee 180° peräkkäisten vaakajuovien yhteydessä vastaavalla tavalla kuin toisen modulaatioakselin vaihe jaksottaisesti vuorottelee.

Nykyään yleisesti käytetyssä PAL-järjestelmässä väritahtisignaalin edellä mainitut ensimmäiset ja toiset komponentit esiintyvät samanaikaisesti syntetisoituna signaalina siten, että viimeksi mainitulla komponentin a on peräkkäisten vaaka juovien suhteen vuorottelevä vaihe +45° ja -45°. Tämä syntetisoitu väritahtisignaali jaetaan vastaanotti-messa kahdeksi komponentiksi, jolloin ensimmäistä komponenttia käytetään vertailu-apukantoaallon tahdistamiseksi ja toista komponenttia käytetään yhden apukantoaallon vaiheen vuorottaiseksi vaihtokytkemisek-si. PAL-järjestelmän mukaisessa tavanomaisessa väritelevisiovastaanot-timessa vertailu-apukantoaalto, jota on käytettävä värierosignaalin demoduloimiseksi krominanssisignaalista pitkin B-Y-akselia, joka vastaa edellä mainittua toista modulaatioakselia, saadaan tyypillisesti seuraavalla tavalla: Väritahtisignaali johdetaan aluksi väritelevisio-signaalista ja vaihemoduloidaan "diskriminoivan ohjausjännitteen" saamiseksi, jonka taajuus on puolet juovataajuudesta. Täten saatu ohjaus-jännite tahdistaa sakara-aaltovärähtelyn sellaisen ulostulo-aallonmuo-don kehittämiseksi, pila on yhden vaakapyyhkäisyjuovan pituus, ja josta seuraavassa käytetään nimitystä "juovajakso". Tällainen ulostulo-aallonmuoto syötetään sisäänmenojännitteenä kytkimeen, joka aiheuttaa paikallisoskillaattorista tulevan kahden ulostulo-aallonmuodon vuorottelun, joiden vaihe-ero on 180°, jolloin oskillaattori tahdistetaan saadun väripurskeen perustaajuudella.

Värisignaalin demodulaatio pitkin kiinteävaiheista modulaatio-akselia suoritetaan toisaalta vertailu-apukantoaallolla, jolla on sama taajuus kuin vä rl-apukantoaallolla, ja joka on tahdistettu väritahti-signaalin perustaajuudella.

keksinnön eräänä tarkoituksena on aikaansaada parannettu värite-levisiovastaanotin, jossa ei tarvita käyttää tavanomaisesti käytettyä kytkintä krominanssisignaalin demuloinnissa käytetyn toisen vertailu-apukantoaallon vaiheen 180° vuorottelun aikaansaamiseksi.

Keksinnön mukaan on paikallisoskillaattorilla, jota käytetään B-Y-komponentin demoduloinnin aiheuttavan toisen vertailu-apukantoaal- * Pn—Ί lon kehittämiseksi, värähtelytaajuus, jokaai noin g· kertaa, sopivasti 1/2 kertaa suurempi tai pienempi kuin väri-apukantoaallon taajuus. Oskillaattorin ulostulo eroaa täten väri-apukantoaallon taajuudesta, ja tästä syystä tätä keksinnön mukaen käytettävää paikallista apukanto-aaltoa sanotaan "siirretyksi apukantoaalloksi" sen erottamiseksi aikai- 5 6 4 C 2 9 semman tekniikan mukaan käytetystä vastaavasta väriapukantoaallosta. Synkronisen demoduloinnin suorittamiseksi normaaliin tapaan vaidemoduloidaan edellä mainitun paikallisoskillaattorin ulostulo sakara-aallolla, jonka taajuus on yhtä kuin vaakapyyhkäisytaajuus. Tässä yhteydessä on muistettava, että saatuun taajuuteen nähden voidaan samanlainen toiminta saavuttaa yhtä hyvin taajuussmodulaation avulla. Näin ollen viittaus vaihemodulaatioon tällaisen sakara-aallon avulla myös käsittää taajuusmodulaation. Vaihemodulaation tuloksena ylläpidetään jokaisen erillisen vaakapyyhkäisyjuovan juovajakson aikana kiinteä vaihe-ero, mukaanluettuna nolla-asteen suuruinen vaihe-ero hetkelliseen vertailu-apukantoaaltoon nähden, toisin sanoen edellä mainitun hetkellisen ver-tailuapukantoaallon, toisin sanoen edellä mainitun siirretyn vaihemodu-loidun apukantoaallon ja värikantoaallon välillä, niin että täten voidaan demoduloida krominanssi-signaali haluttua värisignaalin kehittämiseksi. Tätä varten käytetään vaihemodulaatiopiiriä vertailu-apukantoaallon vaiheen kiinnittämiseksi yhden juovan ajaksi. Vaihemoduloidusta siirretystä apukantoaallosta käytetään seuraavassa nimitystä "hetkellinen vertailu-apukantoaalto".

Keksintö perustuu siihen tosiseikkaan, että FAL-järjestelmän väritelevisiosignaaliin sisältyvän väritahdistussignaalin taajuusspeki- riin sisältyvät ylempinä ja alempina sivukaista-aaltoina sellaiset taa- juuskomponentit, jotka ovat siirtyneet väri-apukantoaallon taajuudesta 2n-1 fsc —2--kertaiselle vaakapyyhkäisy taajuuden a fH siten, että on yk sinkertaista aikaansaada tahdistus jommankumman edellä mainitun sivu- kaista-aallon kanssa paikallisoskillaattorin ulostulosta, jolla on jom- 2n—Ί pikumpi värähtelytaajuuksista fsc +; -gr · ja ®yös siihen tosiseikkaan, että oskillaattorin tällaista ulostuloa vaihemoduloitaessa vaaka-pyyhkäisytaajuuden omaavalla sakara-aallolla voidaan hetkellisen ver·*-tailu-apukantoaallon ja R-Y-modulaation väriapukantoaallon vaihe-ero pitää vakiona rajoitetun ajan, joka vastaa juova-aikaa, sopivasti valitsemalla vaihesiirron suunta ja suuruus.

Keksintö perustuu näin ollen siihen, että väritelevisiovastaan-ottimessa, joka on sovitettu demoduloimaan krominanssisignaalin, joka kehittyy kahden väri signaalin balansoidun kvadratuurimoduloinnin tuloksena, käytetään paikallisoskillaattoria, jonka värähtelytaajuus

On Λ

Cfsc _+ —fH) on siirretty väri-apukantoaaltotaajuudesta, ja joka pidetään tahdissa väritahdistussignaalin yhden sivukaista-aallon kanssa, ja että käytetään vaihemodulaattoria, joka vaihemoduloi siirretyn apu-kantoaallon pyyhkäisyjuovataajuisella sakara-aallolla muodostuvan hetkellisen vertailu-apukantoaallon ja väri-apukantoaallon välisen kiin- 4 f ΰ γ· ^ 9 teän vaihe-eron ylläpitämiseksi juovan pyyhkäisyaikana, niin että hetkellistä vertailu-apukantoaaltoa voidaan käyttää B-Y-akselin suuntaisessa demoduloinnissa.

Toisaalta demodulointi suoritetaan keksinnön mukaan pitkin sitä modulaatio-akselia, Johon ei kohdistu vaihevuorottelua, eli B-Y-akse-lia, ennestään tunnetulla tavalla, keksinnön mukaan paikallisoskillaat-torin siirretty apukantoaalto kuitenkin edellä mainitulla tavalla vai-hemoduloidaan sakara-aallolla, Jonka taajuus on puolet JuovataaJuudes-ta, Jolloin tämä vaihemodulaatio toiminnallisesti vastaa edellä mainittua. Tämä Johtaa samanlaiseen vaikutukseen kuin edellä, niin että kehittyy hetkellinen vertailu-apukantoaalto, Jolla on kiinteä vaihe väri-apukantoaaltoon nähden Jokaisen vaakaJuovan ajaksi. Tätä hetkellistä vertailu-apukantoaaltoa voidaan käyttää B-Y-akseliin nähden, toisin sanoen kiinteän vaiheen modulastioakseliin nähden tapahtuvassa demoduloinnissa. Sakara-aalto, Jonka Jakson pituus on kaksi kertaa niin suuri kuin JuovaJakson pituus, Ja Joka toisin sanoen on JuovataaJuuden käänteisarvo, voidaan sopivasti muodostaa diskriminoivista signaali-pulsseista, Joiden Jakso on kaksi kertaa niin pitkä kuin JuovaJakso,

Ja Jotka saadaan vaiheilmaisemalla väritahdistussignaali Ja siirretty apukantoaalto, Joka on tahdistettu tämän yhden sivukaista-aallon kanssa.

+90° suuruisen vaihe-eron ylläpitämiseksi B-Y- Ja B-Y-akselien suunnissa tapahtuvassa demoduloinnissa käytettyjen molempien vertailu-apukantoaalto J en välillä pyyhkäisyn aikana saadaan keksinnön ansiosta automaattinen vaihesäätö, Jossa käytetään hyödyksi säätö-Jännitettä, Joka saadaan vaiheilmaisemalla sellainen signaali, Jolla on sopivan suuruinen vaihe-ero Jompaankumpaan vertailu-apukantoaaltoon nähden.

keksinnön havainnollistamiseksi sen eräät suoritusmuodot selitetään seuraavassa yksityiskohtaisesti oheisten piirustusten perusteella.

Kuvio 1 esittää lohkokaaviona tyypillistä ennestään tunnettua demodulaatiojärjestelmää.

Kuvio 2 esittää lohkokaaviona erästä keksinnön mukaista suoritusmuotoa.

Kuvio 3 esittää eräitä aallonmuotoja Ja vektoridiagrammeja, Jotka kuvaavat eräitä kuvion 2 mukaisessa järjestelmässä esiintyviä signaaleja.

Kuvio 4 esittää väripurskeen taajuusspektriä.

Kuvio 3 esittää kaaviollisesti kahden signaalin välistä vaihe-suhdetta.

5 64029

Kuvio 6 esittää käyrää, joka havainnollistaa vaihemodulaatio-kaaviota.

Kuvio 7 esittää lohkokaaviona keksinnön erästä toista suoritusmuotoa, Jossa käytetään automaattista vaiheensäätöpiiriä.

Kuvio 8 esittää vektoridiagrammia, Joka kuvaa demodulaatioakse-leiden vaihesuhdetta.

Kuvio 9 esittää säätöJännitteen aallonmuotoa.

Kuvio 10 esittää esimerkkinä vertailu-apukantoaallon kehitys-piiriä, Jona on kidesuodattimen sisältävä purskevahvistin.

Kuvio 11 esittää lohkokaavionakkeksinnön vielä erästä toista suoritusmuotoa.

Kuvio 12 esittää vektoridiagrammia, Joka kuvaa väripurskeen Ja siirretyn apukantoaallon välistä vaihesuhdetta·

Kuvio 13 esittää niiden tunnistavien säätöpuässien aallonmuotoa, Jotka saadaan vaiheilmaisimen ulostulossa kuvion 12 näyttämän vaihe-suhteen yhteydessä.

Kuviot I4a-14b kuvaavat graafisesti molempien kuviossa 11 näytettyjen vaihemodulaattoreiden toimintaa.

Kuvio 13 esittää lohkokaaviona keksinnön erästä toista suoritusmuotoa, Johon sisältyy automaattinen vaiheensäätöpiiri.

Kuvio 16 on kuvion 12 kaltainen vektoridiagrammi,Joka esittää erästä toista vaihesuhdetta.

Kuvio 17 esittää samanalaisena kuviona kuin kuvio 13 kuvion 16 näyttämää vaihesuhdetta.

Kuvio 1 esittää lohkokaaviona ennestään tunnetun tekniikan mukaista piiriä, Joka kehittää vertailu-kantoaaltoja demodulointia varten, Ja Jossa käytetään vaihtokytkinpiiriä. Väripurske-porttipiirin 1 ulostulo syötetään vaiheilmaisimeen 2, Joka on yhdistetty paikallis-oskillaattoriin 3 eli vertailu-apukantoaallon värähtelypiiriin. Toiseen vaiheilmaisimeen 4 syötetään väripurske-porttipiirin 1 Ja oskillaattorin 3 ulostulot, Ja tämä ilmaisin kehittää ulostulossaan tunnistavan ohjausjännitteen. Vaiheilmaisin 4 on yhdistetty puskurivahvistimeen tai siniaalto-stabilointikytkentään 3» Joka puolestaan on multivibraat-torin 6 kautta yhdistetty vaihtokytkinpiiriin 7. Oskillaattorin 3 u-lostulo syötetään Β-ϊ-demodulaattoriin 8, Ja syötetään myös vaihtokyt-kinpiirin 7 kautta R-Y-demodulaattoriin 9« Näiden piirien toiminta on ennestään tunnettu, eikä sitä tässä selitetä yksityiskohtaisesti. Mainittakoon kuitenkin lyhyesti, että multivibraattori 6 saattaa piirin 7 vuorottelemaan demodulaattoriin 9 syötetyn vertailu-apukantoaallon vaiheen arvojen 0° Ja 180° välillä.

6 6 4 0 2 9

Kuvio 2 esittää keksinnön erästä suoritusmuotoa. Krominanssi-signaali syötetään tunnetulla tavalla tähän purske-porttipiiriin 10 yhdessä porttipulssin kanssa, jona voi olla vaakapaluupulssi. Portti-piiri 10 avautuu porttipulssin keston ajaksi ja antaa ulostulossaan yksistään väritahtisignaalin erotettuna krominanssisignaalista. Nykyään käytetyssä PAL-järjestelmässä tällainen väritahtisignaali sisältää samanaikaisesti kaksi signaalikomponenttia, ja sillä on peräkkäisten juovien kohdalla vuorotteleva vaihe +45° tai -45°, kuten kuviossa 3 on näytetty. Kuvion 4 mukaan väripurskeen taajuusspektriin sisältyvät si-vukaista-aallot, joilla on siirretyn apukant o aallon taajuus, joiden si-vukaista-aaltojen taajuudet ovat väri-apukantoaallon taajuutta fsc suuremmat tai pienemmät puolen juovataajuuden fH parittoman kerrannaisen verran, tai sivukaista-aallot, joiden taajuudet ovat fsc +_ * fH, jossa n on kokonaisluku. Väripurske-porttipiiri 10 syöttää kahta vaihe-ilmaisinta 11 ja 13, joista ilmaisin 11 on yhdistetty ensimmäiseen pai-kallisoskillaattoriin, jonka värähtelytaajuus on fsc, toisin sanoen sama kuin väri-apukantoaallon taajuus. Vaiheilmaisin 13 on yhdistetty toiseen paikallisoskillaattoriin, jonka värähtelytaajuus keksinnön mukaan on fsc + · fH tai fsc - · fH. Keksinnön mukaan käyte tään edelleen vaihemodulaattoria 15 toisen paikallisoskillaattorin 14 ulostulon vaihemoduloimiseksi sakara-aallolla, jonka jakso H ja joka aalto saadaan sakara-aallon muotoilupiiristä 16, jolloin tämä jakso H on vaakapyyhkäisytaajuuden käänteisarvo. Ensimmäinen oskillaattori 12 syöttää ulostulonsa suoraan B-Y-demodulaattoriin 17, kun taas toisen oskillaattorin 14 ulostulo syötetään R-Y-demodulaattoriin 18 vaihe-modulaattorin 15 kautta.

Komponentteja 10, 11 ja 12 käytetään yleisimmin väritahdistus-tarkoituksiin sekä NTSC-järjestelmässä että PAL-järjestelmässä, ja komponenttien 11 ja 12 muodostama silmukka aikaansaa automaattisen vaihe-säädön, joka on ennestään tunnettu, ja jota ei tässä selitetä lähemmin. Väri-apukantoaalto-oskillaattorin 12 ulostulo syötetään demodulaatto-riin 17 vertäilu-apukantoaalloksi, joka vaiheessa lankeaa yhteen JB-Y-akselin kanssa tämän akselin suuntaisen komponentin demoduloimiseksi.

Kuten kuviossa 3a on näytetty, käsittää väripurske-porttipiirin 10 ulostulo sarjan väritahdistussignaaleja, joiden toistumisjakso on H, joka on yhtä kuin v a ak apyyhkäsyt a a j uud en käänteisarvo. Kuvio 3¾ e-sittää peräkkäisten purskesignaalien vaiheita. Kuvioista 3a ja 3”b nähdään, että väritahdistussignaalien sarjat toistuvat jaksolla 2H. Kuvion 4 mukaan näillä signaaleilla on taajuusspektri, johon sisältyvät taajuuskomponentit fsc + ^2^1 . fH ja fsc - ^£^1 * fH, niin että välit- 7 6 4 C 2 9 semalla komponenttien 13 ja 14 muodostaman automaattisen taajuudensää-topnrin värähtely taajuudeksi Joko fsc + -g- ' · fH tai fsc - -===^ · fH voidaan tämä piiri helposti tahdistaa yhden sivukaista-aallon kanssa. Seuraavaa selitystä varten valitaan oskillaattorin 14 värähtelytaajuudeksi fsc + -JfH, mutta on muistettava, että keksinnön puitteissa voidaan oskillaattorin 14 värähtelytaajuudeksi valita n:lie mikä tahansa arvo.

Tarkastettaessa fsc + -J-fH-taaJuisen signaalin Ja fsc-taajuisen väri-apukantoaallon välistä vaiheeuhdetta nähdään helposti, että edellisen signaalin niiden jaksojen lukumäärä, Joka sisältyy väliin 2H, on tarkasti yhden Jakson suurempi kuin samaan väliin sisältyvien viimeksi mainitun signaalin jaksojen lukumäärä. Kuvion 3 vektoridiagrammi esittää tätä Ja näyttää, että käytettäessä fsc-taajuista signaalia vertai-lusignaalina, tulee fsc + ^fH-taaJuisen signaalin vektori pyörimään a-Jassa vestakelloon. Oletettaessa erikoisesti, että molemmat signaalit ovat vaiheessa määrätyn JuovaJakson alussa, kuten kuvion 3 samalla linjalla sijaitsevat vektorit c Ja d näyttävät, tulee fsc + 4-fH-taajuinen signaali vähitellen etenemään vaiheessa ajan mittaan, niin että syntyy 180° suuruinen vaihe-ero toiseen signaaliin nähden seuraavan JuovaJakson alussa, mitä seikkaa kuvion 5 vektori e_ näyttää. Seuraavan Juova-Jakson alussa molempien signaalien välinen vaihe-ero tulee olemaan 360°, Joten nämä signaalit ovat samassa vaiheessa, mikä osoittaa, että fsc + -J-fH-taajuisen signaalin vektori on suorittanut yhden pyörähdyksen Jakson 2H aikana.

Vaihemodulaattori 15 saatetaan toimimaan fsc + 4-fH-taaJuisen signaalin Ja fse-taajuisen väri-apukantoaallon välisen vaihe-eron kiinnittämiseksi arvoihin 0° Ja 180° Joka toisen Juovan aikana. Tämän aikaansaamiseksi syötetään sakara-aalto, Jolla on kuvion 6 näyttämä aal-lonmuoto f_, muotoilupiiristä 16 vaihemodulaattoriin 15 paikallisoskil-laattorin 14 ulostulon vaihemoduloimiseksi (Jonka paikallisoskillaat-torin taajuus tässä esimerkissä on fsc + ifH), niin että tämän paikal-lisoskillaattorin vaihe Jatkuvasti vaihtelee väri-apukantoaaltoon nähden 180° JuovaJaksoa kohden. Kuviossa 6 fsc-taajuisen väri-apukanto-aallon vektoria edustaa vertailujana OG, Ja nähdään, että paikallis-oskillaattorin 14 ulostulon vaihe Jatkuvasti muuttuu, kuten Jana OBDF näyttää. Kun tämä viimeksi mainittu ulostulo vaihemoduloidaan vaaka-pyyhkäisytaaJuisella sakara-aallolla (näytetty kuvion 6kohdassa f ), on tuloksena, että fsc + ifH-taaJuisen signaalin vaihe askeltaen vaihtelee 180° Ja täten seuraa rataa QABSDEF. Segmentissä 0Δ molemmat signaalit ovat samanvaiheiset, segmentissä BC niiden vaihe-ero on 180°, 8 6 4 C 2 9 segmentissä DE niiden vaihe-ero on 360°, joten ne jälleen ovat saman-vaiheiset kuten segmentissä CA, jne. Tämä tarkoittaa sitä, että vaihe-modulaattorin 13 ulostuloa voidaan käyttää vertailu-apukantoaaltona krominanssisignaalin demoduloimiseksi siten, että siitä saadaan johdetuksi R-Y-komponentti.

Tämän vaihemodulaation sakara-aalto voidaan helposti saada muotoilemalla paluupulssit sakara-aaltojen muotoilupiirissä 18.

Vaikka edellisessä selityksessä sakara-aallon pituudeksi on näytetty täysi juovajakso, ymmärtävät ammattimiehet helposti, että jokaiseen juovajaksoon sisältyy paluuaika, jonka aikana ei ole mitään tarvetta pysyttää vertailu-apukantoaaltoa missään määrätyssä vaihesuhtees-sa väri-apukantoaaltoon nähden, joten vaihemodulaation sakara-aallon avulla on jatkuttava ainoastaan juovan ajaksi.

Tällä tavoin tullaan keksinnön ansiosta toimeen ilman vaihto-kytkintä, joka vuorotellen kytkee vertailu-värikantoaallot samanvaihei-siksi ja vastakkaisvaiheisiksi, ja täten saadaan PAL-järjestelmän krominanssi signaalin erittäin stabiili demodulaatio.

Koska kuvion 2 mukaiseen järjestelmään kuitenkin kuuluu kaksi värähtelypiiriä R-Y-komponentin demoduloimiseksi erikseen B-Y-kompo-nentin demoduloinnista, voi vaihe-erossa esiintyä vaellusta molempien vertailu-apukantoaaltojen kesken arvosta +90°, johtuen erilaisista läm-pötilakerteimista ja molempien demodulaatiojärjestelmien vanhenemisilmiöistä. Tällaisen haitan välttämiseksi saadaan keksinnön ansiosta automaattinen vaiheensäätöpiiri B-Y- ja R-Y-komponenttien demoduloinaissa käytettyjen vertailu-apukantoaaltojen välisen vaihe-eron pitämiseksi tarkasti +90° suuruisena.

Kuvio 7 esittää keksinnön erästä toista suoritusmuotoa, johon sisältyy automaattinen vaiheensäätöpiiri. Sellaiset ovat, jotka ovat samat kuin kuviossa 2, on merkitty samoin viitenumeroin, kun taas numerot 19, 20 ja 21 tarkoittavat vaiheilmaisinta, säätöjännitteen jakoja vahvistuspiiriä sekä vaiheensiirtopiiriä, jotka lisätään kuvion 2 näyttämään järjestelmään vaiheensäätöä varten. Vaiheensiirtopiiri 21 saattaa R-Y-demodulaation akselin etenemään vaiheessa sopivan kulman, sopivasti noin 4-5°, ja kehittää myös muodostuneen signaalin käänteisarvon, kuten kuvion 8 kohdissa £ ja h on näytetty, vaiheilmaisimeen 19 syötettäväksi, kun taas B-Y-demodulaatioakseli on suoraan liitetty vai-heilmaisun aikaansaamiseksi, niin että vaiheilmaisin 19 kehittää kuvion 9 näyttämän sakara-aallon. Tämä sakara-aalto amplitudi-ilmaistaan säätöjännitteen kehittämiseksi, joista säätöjännitteen jakopiiri 20 muodostaa kaksi eri säätöjännitettä, nimittäin positiivisen ja nega- 9 C 4 C 2 9 tiivisen jännitteen, jotka syötetään sopivasti napaistettuina vaiheil-maisimiin 11 ja 13 vaihesäädön. suorittamiseksi valituissa suunnissa.

Vaikka edellisessä selityksessä on kuvattu automaattisia vai-heensäätöpiirejä paikallisoskillaattorien tahdistamiseksi, voidaan käyttää suodattimena varustettua pulssivahvistinta, ylitysvärähtely-oskillaattoria, sellaista oskillaattoria, jota ei ohjata kvartsikiteen avulla, tai jotain muuta samankaltaista piiriä.

Kuvio 10 esittää esimerkkinä vertailu-apukantoaallon generaatto-ripiiriä, jona on kidesuodattimen X^ sisältävä purskevahvistin. Voidaan käyttää kahta tällaista piiriä, toista B-Y-akselin suuntaista demodu-laatiota varten tarkoitettua vertailu-apukantoaaltoa varten, jolloin X^ valitaan taajuudelle fse, ja toista R-Y-akselin suuntaista demodu-laatiota varten fsc +ifH-taajuista siirrettyä apukantoaaltoa varten, jolloin X^ valitaan tätä taajuutta varten. Kuviossa 10 kirjain ^ tarkoittaa transistoria, joka muodostaa purskeportin, ja Qg epukantoaal-lon vahvistintransistoria. Oletetaan, että suodattimeen X^ sisältyy kvartsioskillaattori, jonka värähtelytaajuus on f se + 4-fH. Syöttämällä krominanssisignaali napaan i ja syöttämällä jakson H omaava porttipuls-si napaan saadaan transistorin kollektorista sarja väritahtisig-naaleja, kuten kuviossa 3a on näytetty, ja nämä signaalit syötetään muuntajan kautta kidesuodattimeen . Kuten aikaisemmin kuvion A yhteydessä selitettiin, sisältää väritahtisignaalien sarja joukon sivu-kaista-aaltoja, mukaanluettuna aallon, jonka taajuus on f se + “J-fH. Koska kidesuodattimen X^ resonanssitaajuus on f se + -J-fH ja sen Q-arvo riittävän suuri, niin että suodatin läpäisee rajoitetun taajuuskaistan, joka on rajoissa useita satoja Hz:ä tai vähemmän, pääsee ainoastaan se sivukaista-aaltS, jonka taajuus on fse + £fH, suodattimen läpi ja tulee vahvistetuksi transistorin Qg vaikutuksesta, niin että ulostulonavoissa k Ja 1 kehittyy jatkuva apukantoaalto, jolla on haluttu taajuus fse + ifH. Tämä apukantoaalto voidaan syöttää kuvion 2 näyttämään vaihemodu-laattoriin 13, jossa se vaihemoduloidaan jakson H omaavalla sakara-aallolla, niin että kehittyy hetkellinen vertailu-apukantoaalto, jota käytetään R-Y-akselin suuntaisessa demodulaatiossa.

Kuvion 10 näyttämä piiri voidaan muuntaa kidesuodattimen sisältäväksi ylitysvärähtelyoskillaattoriksi poistamalla tasauskondensaatto-ri ja hiukan muuttamalla piirin parametrejä siten, että transistori $2 muodostaa oskillaattorin. Tässäkin tapauksessa voidaan saada taajuuden f se + 4\fH omaava jatkuva apukantoaalto.

Keksintö on edellä selitetty pääasiallisesti R-Y-värierosignaa-lin demoduloinnin yhteydessä, mutta keksinnön mukaiseen järjestelmään 10 6 4 C 2 9 sisältyy ilmeisesti myös toinen paikallisoskillaattori B-Y-komponentin demoduloimiseksi, kuten kuviossa 2 on näytetty. Täten keksinnön ansiosta saadaan väritoisto demoduloimalla PAL-järjestelm än väritelevisio-signaali kahden paikallisoskillaattorin avulla, joista toisen taajuus on fsc ja toisen taajuus on fsc ± -g · fH. Tällä tavoin keksinnön ansiosta saadaan halpa demodulaattori, joka käytössä on varsin hyvin stabiloitu kohinan suhteen. Keksinnön mukaan voidaan kuitenkin myös sekä B-Y- että E-Y-värierosignaalit demoduloida samalla tavoin käyttämällä 2n—1 taajuuden fsc +_ —g- · f H omaavaa siirrettyä apukantoaaltoa.

Kuvio 11 esittää erästä toista keksinnön mukaista suoritusmuotoa, jossa sekä B-Y- että R-Y-värierosignaalit demoduloidaan käyttämällä yhden ainoan taajuuden omaavaa siirrettyä apukantoaaltoa. Tämä suoritusmuoto havainnollistaa sivukaista-vahvistimen käyttöä paikallisoskillaattorin asemesta. Samoja numeroita käytetään vastaavia osia varten kuin kuviossa 2.

Sivukaistavahvistimen 22 valittua siirrettyä apukantoaaltoa vastaava ulostulo syötetään vaihemodulaattoriin 15, johon myös syötetään sakara-aallon muotoilupiiristä 16 moduloiva aalto, jonka jakso H on yhtä kuin juovajakso, siirretyn apukantoaallon vaihemoduloimiseksi, niin että jaksottaisesti kytketty hetkellinen vertailu-apukantoaalto saadaan vaihemodulaattorin 15 ulostulossa käytettäväksi demodulaattorissa 18 siten, että saadaan johdetuksi värierosignaali pitkin vaiheessa vuorot-televaa modulaatioakselia eli R-Y-akselia.

Keksinnön mukaan sivukaistavahvistimen 22 ulostulo myös syötetään toiseen vaihemodulaattoriin 25 tässä vaihemoduloitavaksi toisella sakara-aallolla, jolla on puolta juovataajuutta vastaava taajuus, ja joka syötetään erillisestä sakara-aallon muotoilupiiristä 24. Tämän tuloksena vaihemodulaattori 25 kehittää kiinteävaiheisen hetkellisen ver-tailu-apukantoaallon käytettäväksi demodulaattorissa 25, joka kehittää B-Y-värierokomponentin. Seuraavassa selitetään sellaisen sakara-aallon muodostaminen, jolla on kaksinkertaista juovajaksoa vastaava jakso.

Viitenumero 26 tarkoittaa vaiheilmaisinta, johon syötetään väri-tahtisignaali purskeporttipiiristä 10 ja siirretty apukantoaalto sivu-kaistavahvistimesta 22 sopivasti vaiheistettuina. Olettaen kuvion 12 näyttämällä tavalla, että määrätyllä väritahtisignaalilla on vektorin m kuvaama vaihe, ja että siirretty apukantoaalto pysyy vektorin n näyttämässä vaiheasennossa vaakapaluun aikana, tulee seuraavalla väritahtisignaalilla olemaan vektorin js osoittama vaihe, loan taas siirretyllä apukantoaallolla tulee olemaan vektorin näyttämä vaihe. Näissä olosuhteissa vaiheilmaisin 26 kehittää ulostuloissaan kuvion 15 näyttämiä 11 6 4 0 2 9 tunnistavia pulssisignaaleja, Joiden vaihe vaihtuu vuorottelevinä Juova Jaksoina. Tällainen pulssi-informaatio, Jonka Jakso on yhtä kuin kaksinkertainen JuovaJakso, sisältyy väritahtisignaalin toiseen komponenttiin Ja Johdetaan täten siirretystä apukantoaallosta. Vaiheilmaisinta 26 voidaan käyttää siten, että se kehittää tunnistavia pulssisignaaleja toisella tavoin vaiheistettuina kuin kuviossa 12 on näytetty, esim. siten, että vektorit n Ja m ovat samanvaiheiset. Toisella tavoin sanoen voidaan vaiheilmaisinta käyttää myös siinä tapauksessa, että väritahtisignaalin ensimmäiset Ja toiset komponentit eivät esiinny samanaikaisesti kuten nyt kuvatun PAL-järjestelmän väritelevisiosignaalissa, vaan esiintyvät peräkkäin. Relaksaatio-oskillaattori 27, Jonka vapaa värähtelytaajuus on yhtä kuin puolet JuovataaJuudesta, on yhdistetty vaihe-ilmaisimeen 26 synkronoitavaksi tästä tulevilla ulostulopulsseilla, Joilla on kaksinkertainen JuovaJakso, Ja tämän Jälkeen seuraa sakara-aallon muotoilupiiri 24, Johon voi sisältyä varautuva Ja purkautuva piiri, Jolla on sopiva aikavakio.

Siinä tapauksessa, että tällä tavoin muodostettua sakara-aaltoa,

Ptw Λ

Jonka taajuus on puolet JuovataaJuudesta, käytetään f se + —»j-1 · fH-taajuisen siirretyn apukantoaallon vaihemoduloimiseksi, voidaan saada hetkellinen vertailu-apukantoaalto, Joka pysyttää kiinteän vaihe-eron väri-apukantoaaitoon nähden kahden peräkkäisen JuovaJakson aikana, lukuunottamatta myöhemmän JuovaJakson paluuaikaa. Seuraavan kahden Juova-Jakson aikana tulee saadulla hetkellisellä vertailu-apukantoaallolla olemaan sama vaihe kuin hetkellisellä vertailu-apukantoaallolla oli molempien edellisten JuovaJaksoJen pyyhkäisyaikana. Täten Jokaisen Juo-vaJakson pyyhkäisyaikänä tulee vaihemodulaattorin 23 kehittämällä hetkellisellä vertailu-apukantoaallolla olemaan kiinteä vaihe-ero väri-apukantoaaltoon nähden, Joten se voidaan saattaa vaiheessa lankeamaan yhteen tämän kanssa.

Seuraavassa selitetään kuvion 14 perusteella molempien vaihemo-dulaattoreiden 15 Ja 23 toiminta Ja vaihesuhteet. Kuvio 14a esittää graafisesti vaihemodulaattorin 15 toimintaa, Joka vaihemodulaattori kehittää hetkellisen vertailu-apukantoaallon käytettäväksi vaiheessa vuo-rottelevan modulaatioakselin demoduloinnissa, Ja kuvio 14b esittää mo-dulaStiosignaalin aallonmuotoa. Samalla tavoin kuvio 14c esittää graafisesti vaihemodulaattorin 23 toimintaa, Joka vaihemodulaattori kehittää hetkellisen vertailu-apukantoaallon käytettäväksi kiinteän vaihe-modulaation akselin suuntaisessa demoduloinnissa, Ja kuvio I4d esittää modulaatiosignaalin aallonmuotoa. Kuvioissa 14a Ja 14c ne vektorit, Jotka vastaavat sivukaistavahvistimen 22 ulostulon siirrettyjä apukan- 12 6 4 C 2 9 toaaltoja, on kuvattu janoilla OBDF ja OWY, ja nähdään, että nämä vaih-telovat jatkuvasti. Molempien vaihemodulaattoreiden 15 ja 23 toiminta on pääasiallisesti samanlainen, jolloin ainoana erona on, että moduloivan signaalin jakso on yhtä kuin juovajakso tai kaksinkertainen juova-jakso. Tästä erosta seuraa, että toisen vaihemodulaattorin 15 ulostulon vaihe vaihtelee askeltaen 180° jokaisen juovajakson yhteydessä, y-leensä katkoviivan OABCDEF näyttämällä tavalla, kun taas toisen vaihemodulaattorin 23 ulostulon vaihe vaihtelee askeltaen 360° katkoviivan OVVIXY mukaan ja täten pysyttää kiinteän vaiheen. Täten ymmärretään, että vaihemodulaattorin 15 ulostulo kehittää tarpeellisen hetkellisen vertailu-apukantoaallon R-Y-värierokomponentin demoduloimiseksi, joka vuorottelee vaiheessa jaksottaisesti jokaisen vaakajuovan yhteydessä, kina taas vaihemodulaattorin 23 ulostulo antaa tarvittavan kiinteävai-heisen hetkellisen vertailu-apukantoaallon B-Y-värierokomponentin demo-duloimiseksi. Tämän ansiosta voidaan krominanssisignaali demoduloida stahiilisti.

Siirretyn apukantoaallon taajuus pysyy kiinteänä ennalta määrätyssä arvossa, mutta sen vaihe voi poiketa määrätystä vaihesuhteesta väritahtisignaaliin nähden, johtuen piirin lämpötilakertoimista, vanhenemisesta tai syöttöjännitteen vaihtelusta. Tällaisen poikkeaman välttämiseksi voidaan keksinnön mukaan käyttää automaattista vaiheen-säätöpiiriä väritahtisignaalin ja siirretyn apukantoaallon kiinteän vaihesuhteen pysyttämiseksi.

Kuvio 15 esittää keksinnön erästä toista suoritusmuotoa, jossa käytetään tällaista automaattista vaiheensäätöpiiriä. Vastaavat osat on tässä kuviossa merkitty samoin viitenumeroin kuin kuviossa 11. Lisä-numerot 28 ja 29 tarkoittavat vastaavasti puskurivahvistinta ja vir-heenkuulostusilmaisinta. Kun vaiheilmaisimen 26 ulostuloa edustavat vuorottelevan napaisuuden omaavat pulssit, kuten kuvio 13 esittää, o-soittaa tämä, että siirretyllä apukantoaallolla, joka syötetään vaihe-ilmaisimeen 26 sivukaistavahvistimesta 22, on oikea vaihe, joka sijaitsee väritahtisignaalin vuorottelevien vaiheiden välillä, kuten kuviossa 12 on näytetty. Jos kuitenkin siirretyn apukantoaallon vaiheessa esiintyy poikkeama, jota kuvion 16 vektori nj_ näyttää, tulee vaiheilmaisimen 26 ulostulossa esiintyvät positiviset ja negatiiviset pulssit olemaan eri suuria. Tässä tilanteessa puskurivahvistin 28 vahvistaa vaiheilmaisimen 26 ulostulon sopivan suureksi, ja virheenkuulotusilmai-sin 29 kehittää säätöjännitteen näiden vuorottelevien pulssien eri suuruuksien perusteella, ja tätä säätöjännitettä käytetään korjaamaan pai-kallisoskillaattorin 22 vaihetta.

Claims (13)

13

1. Väritahtijärjestelmä väritelevisiovastaanottimeen, joka on konstruoitu sellaisen signaalinsiirtojärjestelmän mukaan, jossa kaksi värisignaalia samanaikaisesti balansoidusti kvadratuurimoduloivat vä-riapukantoaaltoa ensimmäisen ja toisen toisiaan vastaan kohtisuoran mo-dulaatioakselin suhteen, joista toinen vaihe vuorottelee 180° peräkkäisten vaakajuovien yhteydessä, jolloin saatuun väritelevisiosignaaliin sisältyy väritahtisignaali, jonka ansiosta voidaan erottaa krominanssi-signaalin vuorottelevat napaisuudet, tunnettu siitä, että kehitetään siirretty apukantoaalto, jonka taajuus eroaa väriapu-kantoaallon taajuudesta, jossa järjestelmässä on välineet (11 tai 22) sellaisen siirretyn apukantoaallon kehittämiseksi, jonka taajuus on fse - 2-g-~— · fH, jossa fsc tarkoittaa väriapukantoaallon taajuutta, fH tarkoittaa juovataajuutta ja n on positiivinen kokonaisluku, joka siirretty apukantoaalto tahdistetaan väritahtisignaalin yhden sivu-kaista-aallon avulla, välineet (16 tai 24) saha-aallon kehittämiseksi, välineet (15 tai 23) siirretyn apukantoaallon vaihemoduloimiseksi saha-aallolla ja demodulaatiovälineet (18 tai 25), johon vaihemoduloitu siirretty apukantoaalto ja mainitut värisignaalit syötetään värisignaalin demodu-loimiseksi pitkin jompaa kumpaa ensimmäistä ja toista modulaatioakselia.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että siirretty apukantoaalto kehitetään paikallisoskil-laattorin avulla ja tahdistetaan väritahtisignaalin yhden sivukaista-aallon avulla.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että siirretty apukantoaalto muodostetaan erottamalla ja vahvistamalla väritahtisignaaliin sisältyvä jokin sivukaista-aalto.

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että sivukaista-aalto kehitetään kidesuodattimen sisältävän sivukaistavahvistimen avulla.

5. Patenttivaatimuksen 3 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että sivukaista-aalto kehitetään kidesuodattimen sisältävän ylitysvärähtelyoskillaattorin avulla.

6. Patenttivaatimuksen 1 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että toista, vaiheessa 180° käännettyä akselia pitkin tapahtuvaa demodulaatiota varten käytetään hetkellistä vertailu-apukan-toaaltoa, joka saadaan vaihemoduloimalla siirretty apukantoaalto vaaka j uovataa j ui sei la saha-aallolla. 1,4 640 2 9

6. C 2 9

7· Patenttivaatimuksen 1 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että vertailu-apukantoaaltoa, jolla on väri-apukantoaallon taajuus, ja joka tahdistetaan väritahdistussignaalin perusaallon avulla, käytetään ilman vaiheenkääntöä toimivaa ensimmäistä akselia pitkin tapahtuvaa demodulaatiota varten, kun taas 180° vaiheessa käännettyä toista akselia pitkin tapahtuvaa demodulaatiota varten käytetään hetkellistä vertailu-apukantoaaltoa, joka saadaan vaihemoduloimalla siirretty apukantoaalto vaakajuovataajuisella saha-aallolla.

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että siinä lisäksi on automaattinen vaiheensäätöpiiri, joka pysyttää ensimmäistä akselia ja toista akselia pitkin tapahtuvaa demodulaatiota varten käytettävien vertailu-apukantoaaltojen välisen vaibe-eroi 90° suuruisena juova-aikaaa käyttämällä säätöjännitettä, joka saadaan vaiheilmaisemalla ensimmäisen akselin vertailu-apukantoaalto ja toisen akselin sopivan määrän vaiheessa siirretty vertailu-apukanto-aalto.

9. Patenttivaatimuksen 1 mukainen järjestelmä, tunne ttu siitä, että krominanssisignaalin demoduloimiseksi pitkin ensimmäistä modulaatioakselia, jonka vaihe ei vuorottele, käytetään hetkellistä vertailu-apukantoaaltoa, joka saadaan vaihemoduloimalla siirretty apu-kantoaalto saha-aallolla, jonka taajuus on puolet juovataajuudesta.

10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että saha-aaltona on pulssit, jotka johdetaan vaiheilmaisemalla varitahtisignaali ja siirretty apukantoaalto, joiden pulssien jakso on yhtä kuin kaksinkertainen juovajakso.

11. Patenttivaatimuksen 10 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että pulssit syötetään relaksaatio-oskillaattoriin, jonka värähtelytaajuus on puolet juovataajuudesta ja on tahdissa pulssien kanssa, niin että oskillaattori kehittää saha-aallon.

12. Patenttivaatimuksen 9 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että pulssi johdetaan vaiheilmaisemalla väritahtisignaali ja siirretty apukantoaalto, ja että pulssin eri suuruudet peräkkäisten vaakajuovien aikana ilmaistaan ja kehitetään säätöjännite, jota käytetään säätämään siirretyn apukantoaallon vaihetta.

13. Patenttivaatimuksen 1 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että siirretty apukantoaalto vaihemoduloidaan saha-aalloilla, joiden taajuudet ovat yhtä kuin juovataajuus, vast, puolet juova-taajuudesta, jolloin saadut ulostulot ovat molemmat vertailu-apukanto-aallot. i, - ' v · ‘ 15 64029