FI63788B - Saett och anordning vid framstaellning av fibermassa av fiberformigt lignocellulosahaltigt material - Google Patents

Saett och anordning vid framstaellning av fibermassa av fiberformigt lignocellulosahaltigt material Download PDF

Info

Publication number
FI63788B
FI63788B FI770862A FI770862A FI63788B FI 63788 B FI63788 B FI 63788B FI 770862 A FI770862 A FI 770862A FI 770862 A FI770862 A FI 770862A FI 63788 B FI63788 B FI 63788B
Authority
FI
Finland
Prior art keywords
grinding
gap
housing
temperature
discs
Prior art date
Application number
FI770862A
Other languages
English (en)
Swedish (sv)
Other versions
FI770862A (fi
FI63788C (fi
Inventor
Rolf Bertil Reinhall
Original Assignee
Rolf Bertil Reinhall
Priority date (The priority date is an assumption and is not a legal conclusion. Google has not performed a legal analysis and makes no representation as to the accuracy of the date listed.)
Filing date
Publication date
Application filed by Rolf Bertil Reinhall filed Critical Rolf Bertil Reinhall
Publication of FI770862A publication Critical patent/FI770862A/fi
Publication of FI63788B publication Critical patent/FI63788B/fi
Application granted granted Critical
Publication of FI63788C publication Critical patent/FI63788C/fi

Links

Classifications

    • DTEXTILES; PAPER
    • D21PAPER-MAKING; PRODUCTION OF CELLULOSE
    • D21BFIBROUS RAW MATERIALS OR THEIR MECHANICAL TREATMENT
    • D21B1/00Fibrous raw materials or their mechanical treatment
    • D21B1/04Fibrous raw materials or their mechanical treatment by dividing raw materials into small particles, e.g. fibres
    • D21B1/12Fibrous raw materials or their mechanical treatment by dividing raw materials into small particles, e.g. fibres by wet methods, by the use of steam
    • DTEXTILES; PAPER
    • D21PAPER-MAKING; PRODUCTION OF CELLULOSE
    • D21DTREATMENT OF THE MATERIALS BEFORE PASSING TO THE PAPER-MAKING MACHINE
    • D21D1/00Methods of beating or refining; Beaters of the Hollander type
    • D21D1/20Methods of refining
    • D21D1/30Disc mills

Description

R3SP1 M (11)KUULUTUSjULKAIfU . τ; o o 1 J 1V UTLAOCNINOSSICIIIFT 00/00 ra® c (45) ~c. .vti . :j :a 1933
Jim f* 4- V ’ V ¢1) Kv.lk?/lnt.CI.3 D 21 B 1/12 SUOMI —FINLAND (21) HwntUlwk«wi. —Λμ^μιΛοΜβ* ΤΤ0862 (22) Hekemtapllvt—Ai«Matlng*4i| l8.03.77 (23) AlkupUvt—GHtifhatadag 18.03.77 (41) Tulkit JulklMktl — liivit off«mllg 20.09.77 _ *. _ . (44) Nlhrtvltulpenon jt luniL|ullulfun pvm.— . „
Patent- och regitterrtyralsan ' Araekan utbgd och utUkriften pubticund 29. oU. 83 (32)(33)(31) Pjrr>***jr utuellwu»—lagird prtorttet 19.03.76
Ruotsi-Sverige(SE) 7603H6U-U
(71)(72) Rolf Bertil Reinhall, 83^, 171st Pl. N.E. Bellevue,
Washington 9Ö008, USA(US) (7*+) Oy Kolster Ab (5I+) Menetelmä ja laitteisto kuitumassan valmistamiseksi kuitu-.
maisesta lignoselluloosapitoisesta aineesta - Sätt och anord-ning vid framställning av fibermassa av fiberformigt lignocel-lulosahaltigt material
Keksinnön kohteena on menetelmä kuitumassan valmistamiseksi kuitumaisesta, lignoselluloosapitoisesta aineesta, jolloin menetelmän mukaisesti jauhettava aines, esim. hakkeen muodossa hienonnetaan jauhinlaitteeesa, joka käsittää ainakin kaksi toistensa suhteen pyörivää, pesään suljettua ja aksiaalisen puristuksen alaisena toisiaan vastaan olevaa jauhinkiekkoa, jolloin aines tuodaan tulokanavasta kiekkojen välissä olevaan jauhatusrakoon tämän säteit-täisessä sisäosassa ja jauhatusprosessin aikana aines kulkeutuu ulospäin raossa höyry- tai kaasuatmosfäärin läsnäollessa.
tPulokanava on tavallisesti muotoiltu säiliön käsittäväksi, jossa lähtöaineen tai jauhettavan aineksen esilämmitys tapahtuu lämpöväliaineen, kuten höyryn avulla, jonka paine on ilmakehän paine tai suurempi, ennen aineen syöttämistä jauhatuslaitteen jauhatusrakoon. Tällöin on tunnettua, että kuitumassa saa edullisia ominaisuuksia paperin ja vastaavien tuotteiden valmistusta varten, nimittäin mitä valkoisuuteen ja lujuuteen tulee, mikäli jauhatusprosessi suoritetaan lämpötilassa ja sitä vastaavassa höyrynpaineessa väliltä 100-140°C ja 2 63788 edullisesti välillä 118-125°C, samalla kun käsittelyaika on lyhyt ja massan sakeus eli kuiva-ainepitoisuus itse jauhatuksen aikana on suhteellisen suuri, kuten 15-40$. Edelleen on tällä ns* lämpömekaanisella menetelmällä etuna, että kemikaaleja voidaan oleellisessa määrässä jättää pois, millä mm. ympäristö-näkökannalta on suuri merkitys.
Keksinnön kohteena on uusi menetelmä kuitumaasan valmistamiseksi, joka voidaan toteuttaa oleellisesti yksinkertaisemmalla laitteistolla esi-lämmitystä ja valvomista varten, samalla kun tästä huolimatta valmiilla massalla on samat tai jopa paremmat ominaisuudet kuin edellä kuvatulla lämpömekaanisella menetelmällä saadulla massalla. Keksintö nojautuu tällöin siihen tosiasiaan, että kuitujen erottuminen riippuu lämpötilasta, johon kuidut koossapitävät keskilamellit kuumenevat jauhatusprosessin aikana, erityisesti tämän alkuvaiheessa. Keskilamellit, jotka ympäröivät eri kuituker-roksia eli ns. kuituseinämiä, sisältävät runsaasti ligniiniä, joka kuumennettaessa vähitellen muuttuu kovasta tai kiinteästä muodosta enemmän puolikiin-teään muotoon saavuttaakseen senjälkeen yhä kasvavan tahmeusasteen.
Jos puhutaan pehmenemispisteestä niin täytyy sillä ymmärtää sitä lämpötila-aluetta, jolla keskilamellilla vielä on sellainen lujuus, että jauhatuspaineen vaikutuksen alaisena jauhihkiekkojen välissä kuitujen erottaminen pääosaltaan tapahtuu kuituseinämän eri kerrosten aukikierityksenä. Jos jauhatus sensijaan aloitetaan sitten, kun ligniinistä koostuvan keskilamellin lämpötila on saavuttanut pehmenemispisteen, muodostaa keskilamelli tahmean peitteen uloimmalle kuitukerrokselle, primäärikerrokselle, minkä vaikutuksesta jälkeentuleva jauhatus suuressa määrässä vaikeutuu tai lopputulos tulee huonommaksi.
fiaaka-aineen syöttö esilämmittimestä jauhatusraon tulopuolelle on tähän asti saatu aikaan kuljetuselimien, kuten ruuvien avulla, mahdollisesti yhdistettynä veden poistoon aineesta, jolloin aineen kokoonpuristuvuus on ollut rajoitettu niin, että niissä tapauksissa, kun jauhatus tapahtuu höyry-atmosfäärissä, on voitu ylläpitää suhteellisen vapaa höyryn läpivirtaus kul-jetuselimen läpi. Tämä pätee myös siinä tapauksessa, että höyrynpaine esi-lämmittimessä on korkeampi kuin jauhatuslaitteessa, jolloin höyryä virtaa kuljettimen läpi samaan suuntaan kuin aines, sekä myös tapauksessa, että höyrynpaine jauhinlaltteessa on korkeampi, niin että höyry virtaa päinvastaiseen suuntaan ainesta vastaan. Jälkimmäisessä tapauksessa syntyy höyryvirta höyryn vaikutuksesta, joka kehittyy itse jauhatusprosessin aikana jauhinkiekkojen välissä koska suuri tuotu mekaaninen energiamäärä osittain muuttuu lämmöksi. Kummassakin tapauksessa tulee tunnetuilla suoritustavoilla jauhatuksen alku- 3 63788 vaihe suoritettavaksi höyryätmosfäärissä, joka on kohottanut aineen lämpötilaa sisääntulossa jauhatusraon ensimmäiseen vyöhykkeeseen suuntaan kohti keskilamellin pehmenemislämpötilaa.
Keksinnölle on oleellisen ominaista, että tulokanava tai esilämmi-tin ja jauhatusraon tulopuoli erottuvat höyrytiiviisti toisistaan aineen itsensä vaikutuksesta. Tämän johdosta estyy se, että jauhatusraon tuloaukolla ylläpidetyt ylipaineen alaiset höyry- tai kaasuatmosfäärit voisivat virrata takaisin tulokanavan läpi ja tällä tavalla päästä kosketukseen jauhatuslait-teeseen syötetyn aineenkflnssa ennen sen pääsyä tilaan, joka on suorassa yhteydessä tilan kanssa jauhatusraon tulopuolella. Eräälle toiselle keksinnölle tunnusomlnaiselle ominaisuudelle on ominaista, että raaka-aine ennen sen tuomista jauhatusrakoon saatetaan puristuksen alaiseksi edullisesti yhdistettynä veden poistoon siinä määrässä, että aineesta muodostuu höyrytiivis tulppa. Aines pidetään edullisesti kulkunsa aikana tulokanavasta jauhatuslaitteeseen sellaisessa lämpötilassa, että keskilamellin pehmenemispiste saavutetaan vasta senjälkeen kun aine on kulkenut jauhatusraon sisempään vyöhykkeeseen ja jauhau-tunut siinä. Lyhyestä viipymisajasta johtuen höyryatmosfäärissä ei aineen lämpötila alkujauhatukeen aikana tule kovin korkeaksi, vaan alittaa varmasti keskilamellin pehmenemislämpötilan. Aine voidaan niinmuodoin ensimmäisessä jauhatusvyöhykkeessä pääasiallisesti pitää siinä lämpötilassa, joka sillä on sisääntulossa tai esilämmittimessä. Eri kuitukerrosten tai -seinämien irroitus aukikierittämällä voidaan niinmuodoin suorittaa. Kuituaineen jatkaessa matkaansa jauhatusraossa nousee lämpötila kehittyvän höyryn vaikutuksesta, niin että kuitujen tai fihrillien työstö ja erotus saatetaan loppuun ja saadaan kuitumassa jolla on erityisesti esim. paperin valmistusta varten erinomaiset ominaisuudet. Täten päästään lisääntyneeseen fihrilloitumiseen ja lisääntyneeseen turpoamiseen samalla kuitupituus säilyttäen» Verrattuna edellä esitettyyn ns. lämpömekaani-seen menetelmään paranee lopputulos sen johdosta, että esilämmitys voi tapahtua lämpötilatasolla, jolla keskilamelli on pehmentynyt siinä määrin, että kuidun erottuminen tapahtuu kuituseinämässä olosuhteissa, jotka suuressa määrin vaikuttavat edullisesti valmiin massan ominaisuuksiin.
Esilämmittimen käsittäväksi muotoiltuun tulokanavaan tuodaan edullisesti joku lämpöväliaine, kuten höyryä, kuitenkin niin, että lämpötila nousee korkeintaan 100°Ctseen. Jauhinpesässä ylläpidetään ylipainetta, joka voidaan aikaansaada ainoastaan jauhatustyön aikana kehittyneestä höyrystä.
JaMnlaitteen pyörivään jauhinkiekkoon tai kiekkoihin tuotu energiamäärä on suuri ja muuttuikitkan ym. vaikutuksesta osittain lämmöksi, joka saa aikaan jauhettavaa ainesta jauhatusrakoon seuraavan veden höyrystymisen. Tätä höyryn ylipainetta voidaan tällöin tunnetulla tavalla pitää sopivalla tasolla, siten että tuntoelin säätelee poistopinta-alaa tyhjennysventtiilissä, joka on sijoitettu jauhinpesästä tulevaan poistoputkeen.
4 63788
Keksintöä kuvataan seuraavassa lähemmin viitaten oheisissa piirroksissa esimerkkinä esitettyyn suoritusmuotoon, jolloin myös esitetään muita keksinnölle ominaisia ominaisuuksia.
Kuvassa 1 esitetään enemmän tai vähemmän kaavamaisesti sivukuva, osittain leikkauksena laitteisto keksinnön mukaisen menetelmän toteuttamiseksi .
Kuvassa 2 esitetään laitteiston sisältämä jauhinlaite ja tähän liitetty puristava kuljetin suuremmassa mittakaavassa ja pystyleikkauksena.
Piirroksissa on 10 syöttösuppilo raaka-aineelle, kuten puuhakkeelle, jonka kuljetin 12 vie esilämmittimeen 14* Tässä tapahtuu hakkeen esikuumennus korkeintaan 100°C:een lämpötilaan, esim. johtamalla höyryä johdon 16 kautta, johon on sijoitettu venttiili 17. Esilämmitin 14 on edullisesti ilmakehän paineessa. Kuljettimesta 18 esilämmittimen pohjalla lähtee putki 20 ainetta puristavan kuljettimen 22 sisääntuloon aineen höyrytiiviin kuljettamisen aikaansaamiseksi esilämmittimestä 14 jauhinlaitteeseen tai kuiduttimeen 24« Tämä kuljetin käsittää suoritusesimerkissä sisäänpäin ainevirran suunnassa kartiomaisesti kapenevan putken, jossa toimii samanmuotoinen ruuvi 26.
Putken poistopuolelle voi olla liitetty vastapaine-elin 27, joka on esim. putki-istukan muodossa ja jossa on laakeroituja läppiä 28, joihin vaikuttavat mäntäsäätömoottorit JO niin, että ne voidaan kääntää sisään istukan sisempään kanavaan 32, joka muodostaa edullisesti sylinterimäisen jatkon ruuvipuristi-men päähän ja tällöin pienenee tämän kanavan läpivirtauspinta-ala. Tämän vaikutuksesta aikaansaadaan lähtöaineen, esim. hakkeen korkea-asteinen puristus. Tämä sisältää tavallisesti vettä, joka puristuksen aikana puristuu ulos rei'ityksen 34 läpi puristusputkessa ja johdetaan suppiloon 35.
Jauhatuslaite tai kuidutin 24 käsittää pesään 36 suljetut jauhin-kiekot, suoritusesimerkissä kiinteän jauhirikiekon 38, joka on kiinteästi yhdistetty pesään sekä jauhinkiekon 40, joka on kiinnitetty moottorin 42 pyörittämään akseliin 44« Moottorin ja pyörivän jauhinkiekon 40 väliin on tunnetulla tavalla sijoitettu säätömoottori 45» joka, kuten esim. patentista 179.337 käy ilmi, aksiaalisesti työnnettävän mutta ei pyörivän puristusmännän avulla siirtää puristuksen hydraulisessa väliaineessa akselilaakerin kautta pyörivään akseliin 44 vaadittavan korkean jauhatuspuristuksen kehittämiseksi raossa 48 jauhinkiakkojen vastakkain käännettyjen jauhatuspintojen välissä säteittäisesti ulospäin virtaavaa jauhettavaa ainesta varten.
Jauhinpesän 36 alaosaan on valmista kuitumassaa varten liitetty poisto-johto 50, johon on sijoitettu puhallusventtiili 32. Jauhinpesän sisuksessa ylläpidetään paine, jota valvoo tuntoelin 34, joka on sijoitettu pesän sisukseen. Venttiilin vapaa poistoalue asetetaan säätömoottorin 36 avulla, jossa toimii mäntä 58, joka voimansiirron 60 avulla on yhdistetty venttiilin 52 5 63788 liikkuvaan venttiilirunkoon. Säätömoottoriin tuodaan paineväliainetta johtojen 62 kautta, jotka päättyvät kummallekin puolelle mäntää 5Θ ja jotka on yhdistetty säätyriin 64. Tämä on putken 66 kautta yhteydessä paineväliaineläh-teeseen, johon vaikuttaa tuntoelin 54 johdon 68 kautta. Tämän järjestelyn avulla voidaan halutuntasoinen ylipaine ylläpitää jauhinpesässä 36.
Senjälkeen kun lähtöaine on puristettu kuljetinputkissa 22 tai jau-hlnpaine-elimessä 27, jatkaa se edelleen sisäpuolisesti edullisesti sylinteri-mäisen putken 70 läpi, jonka vapaa pää sijaitsee lähellä pyörivää jauhinkiek-koa 40. Tämä putki on tällöin sijoitettu epäkeskisesti jauhinkiekon 40 pyörimisakselin suhteen voimakkaasti puristetun ainetulpan hajoittamisen helpottamiseksi ennen aineen viemistä rakoon 4Θ jauhinkiekkojen välissä. Tulpan särkeminen voi edullisesti tapahtua yhtä tai useampaa siivekettä J2 vastaan jau-hinkiekolla 40 keskellä epäkeskisen putken 70 päätyaukkoa. Aine on niinmuodoin niin tiivistä, kun se puristuu eteenpäin putkessa 70, että se täytyy erityis-välinein murtaa hajalle omaan aikaisempaan tiiviyteensä. Baaka-aineen puristuksen yhteydessä puristuu tässä oleva vesi pois, niin että aineen kuiva-ainepitoisuus nousee 50$:iin ja sen ylikin. Tämä suuri tiiviys ei sovi jauhatukseen, minkä tähden vettä lisätään raon 48 sisäpuolella yhden tai useamman johdon 74 kautta. Lisäksi vettä voidaan tuoda yhdelle tai useammalle säteelle itse jauhatusraossa, kuten nuolilla 76 on osoitettu.
Kun jauhettava aine puristuu puristuskuljetinelinten 22 ja 27 vaikutuksesta muodostuu poistokanavaan 70 tiiviistä aineesta tulppaT joka estää höyryn kulun kanavan läpi. Samanaikaisesti aineen lämpötila on niin alhainen, että kuidut yhteensitovat keskilamellit ovat pehmenemiskäyrän alaosan alapuolella tai alaosalla. Aineen lämpötila voi niinollen olla jonkinverran huoneen lämpötilaa korkeammasta lämpötilasta ylöspäin 100°C:eeen asti.
Tähän liittyy, että kun aine johdetaan ensimmäiseen raon 48 vyöhykkeeseen kummankin jauhinkiekon 38 ja 40 väliin ja siellä saatetaan alttiiksi suurelle työpuristukselle suurella kehänopeudella toistensa suhteen pyörivien jauhinkiekkojen välissä, murtuvat keskilamellit ja äLsäpuolella sijaitsevat kuitusei-nämät tai kiertyvät auki, keskilamellien vielä ollessa puolilujia eivätkä siten ole saavuttaneet tai ylittäneet pehmenemispistettä, jossa ne tulevat tahmeiksi tai muutuvat puolijuoksevaan tilaan.
Aineen kuivapitoisuuden tulee jauhatuksen aikana olla suuri samoin kuin edellä mainitussa lämpömekaanlsessa menetelmässä, ts, 15-40$, mikä säädetään lisäämällä vettä paikoissa ^0 tai 76. Suuren työpuristuksen ja suuren 6 63788 energian tuonnin vaikutuksesta kehittyy sisemmässä jauhatusvyöhykkeessä ylipaineen alainen höyryätmosfääri, joka sen ansiosta, että taaksepäin ei ole olemassa yhteyttä, ei voi tunkeutua takaisinpäin aineen kulkusuuntaa vastaan vaan sensijaan menee jauhinpesään» josta se yhdessä valmiin aineen kanssa poistuu poistoputken 50 ja tähän sijoitetun puhallusventtiilin 52 kautta.
Jauhatusraon uloimmassa vyöhykkeessä joutuu kuituaine kosketukseen höyryätmosfäärin kanssa, jolla on karkeampi lämpötila kuin aineen lämpötila sisemmässä jauhatuevyöhykkeessä, niin että jauhatustyö kuitujen hajotessa fibrilleiksi voidaan suorittaa mitä edullisimmissa olosuhteissa. Painetta ja sen mukana lämpötilaa jauhinpesän atmosfäärissä voidaan muutella venttiilin 52 ja tuntoelimen 54 avulla.
Poistojohto 50 voi olla liitetty sykloniin Θ0 jauhetun kuitumassan erottamiseksi mukana seuraavasta höyrystä.
Tila jauhinpesän ja kanavan 70 välissä, jossa höyrytiivistä aine-tulppaa ylläpidetään ja kuljetetaan eteenpäin jauhinkiekon 56 hajotuslai-tetta 72 vastaan, on ulospäin kokonaan suljettu suojuksella 82. Myös vasta-paine-elin 27 on suljettu vaippaan 84 niin, että höyryä ei pääse vuotamaan ulos kuristusvipujen 28 välistä.
Havaitaan, että keksinnön mukaisesti voidaan valmistaa kutimassoja, joilla on eri käyttötarkoituksia varten sopivia ominaisuuksia, vaihtelemalla lämpötilaa tai painetta höyryssä jauhinlaitteessa. Jos siis höyryn lämpötila valitaan yli 100°C:teiseksi alueelle 115-155°C, saadaan lämpömekaaninen massa, jolla on maksimaalinen fibrilloituminen. Mikäli lämpötila on korkeampi kuin 155°C, vapautuvat massakuidut kuitenkaan mainittavasti fihrilloitumatta.
Lähtöaineen, kuten hakkeen, voimakas puristus ennen jauhatuslaitetta aiheuttaa aineen tietyn valmistavan työstön ja pehmentämisen, joka vaikuttaa edullisesti jälkeentulevaan jauhatusprosessiin. Mikäli lähtöaineeseen lisätään kemikaaleja, kuten valkaisuaineita, voi keksinnön mukainen puristava syöttölaite toimia myös nesteen jakautumisen tasaajana ja ei toivotun ylimäärän erottajana.
Ruuvikuljettimet, jotka samanaikaisesti puristavat kuituaineen, ovat sinänsä tunnettuja ja niitä on jo kauan käytetty veden ja ilman poistamiseksi kuituaineen huokosista ennen kyllästämistä kemikaaleilla. Jälkeen-tulevassa kevennyksessä, kun puristettu aine on kemikaalit sisältävän nesteen pinnan alapuolella, imeytyy tämä neste huokosiin niin, että kuituaine 7 63788 läpikyllästyy kemikaalinesteellä. Tässä tapauksessa ei siis kyse ole höyrytiiviin tulpan aikaansaamisesta puuaineesta, joka tulppa estää jauhatuslait— teessä kehittyneen ylipainehöyryn takaisinvirtauksen.
Keksintö ei tietenkään rajoitu esitettyyn suoritusmuotoon, vaan sitä voidaan monessa suhteessa muunnella keksinnön perusteena olevan ajatuksen puitteissa. On ajateltavissa, että esilämmltin voidaan asettaa ylipaineen alaiseksi, joka aikaansaadaan kyseessäolevassa lämpötilassa ja paineessa kondensoitumattomalla kaasulla, kuten ilmalla, niin että hake myös tässä tapauksessa kuumennetaan lämpötilaan, joka alittaa lämpötilan jälkeentulevan jauhatusprosessin loppuvaiheessa, Lämpövälialneena vesilämmitintä 14 varten voidaan käyttää höyryä, joka kehittyy jauhatuslaitteessa ja joka otetaan tästä putken kautta, joka on liitetty jauhinpesän sisukseen, joko ennen tai jälkeen jauhatusrakoa katsottuna aineen virtaussuuntaan jauhinkiekkojen välissä.

Claims (10)

1. Menetelmä kuitumassan valmistamiseksi kuitumaisesta ligno-selluloosapitoisesta aineesta, jossa menetelmässä jauhettava aines, esimerkiksi hakkeen muodossa, hajoitetaan jauhatuslaitteessa (24), joka käsittää vähintäin kaksi toistensa suhteen pyörivää, pesään (36) suljettua ja aksiaalisen puristuksen alaisena toisiaan vastaan olevaa jauhinkiekkoa (38, 40), jolloin aines tuodaan tulokanavasta kiekkojen välissä olevaan jauhatusrakoon (48) tämän säteittäisesti sisempään osaan ja jauhatusprosessin aikana se kulkee raossa ulospäin höyryatmosfäärin läsnäollessa, tunnettu siitä, että raaka-aine ennen sen joutumista jauhatusrakoon saatetaan esilämmi-tyksen alaiseksi, kuitenkin höyryatmosfäärin lämpötilan alittavaan lämpötilaan ja sitten puristuksen alaiseksi, edullisesti yhdistettynä veden poistoon sellaisessa määrässä, että aineesta muodostuu höy-rytiivis tulppa tulokanavaan, joka tulppa hajotetaan pyörivään jau-hekiekkoon (40) yhdistetyillä elimillä (72) välittömästi ennen aineen syöttämistä levyjen välissä olevaan jauhatusrakoon niin, että jauhatusraossa itse jauhatuksen aikana kehitetty höyry voi olennaisesti virrata ainoastaan säteittäisesti ulospäin raossa jauhinpesään päin ja näin ollen vasta jauhatustyön alkuvaiheen jälkeen kuumentaa kuidut kehitetyn höyryn suhteellisen korkeaan lämpötilaan.
2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että raaka-aine esilämmitetään korkeintaan 100°C:een lämpötilaan.
3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että pesässä (36) ylläpidetään ylipaineatmosfääri.
4. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että hajotettuun ainetulppaan syötetään vettä ennen kuin aine läpikäy jauhatusprosessin jauhatusraossa (48).
5. Laite kuitumassan valmistamiseksi kuitumaisesta, lignosel-luloosapitoisesta aineesta, jolloin laitteessa jauhettava aines, esim. hakkeen muodossa, hajoitetaan jauhatuslaitteessa (24), joka käsittää vähintäin kaksi toistensa suhteen pyörivää, pesään (36) suljettua ja aksiaalisella puristuksella toisiaan vastaan olevaa jauhinkiekkoa (38, 40), jolloin aines tuodaan tulokanavasta kiekkojen välissä olevaan jauhatusrakoon (48) tämän säteittäisesti sisimpään osaan ja jauhatusprosessin aikana siirretään ulospäin raossa höyryatmosfäärin läsnäollessa, tunnettu siitä, että tulo-kanavaan esilämmittimen (14) ja jauhatusraon tulopuolen väliin on 63788 sijoitettu aineen suurella paineella puristava kuljetuselin (22) niin, että aineesta itsestään muodostuu höyrytiivis tulppa, joka estää höyryn virtaamisen takaisin tulokanavaan ja että sen kanavan (70) suuhun, johon höyrytiivis tulppa syötetään, on sijoitettu pyörivälle jauhatuslevylle (40) sovitettu uloke (72) tulpan hajoitta-miseksi välittömästi ennen jauhettavan aineksen viemistä jauhatus-rakoon (48) ja että höyrynpoisto jauhatuspesästä (36) on sovitettu niin, että syöttämisen aikana kehitetty höyry voi virrata olennaisesti ainoastaan säteittäisesti ulospäin jauhatusraossa (48).
6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen laite, tunnettu siitä, että esilämmitin (14) on sovitettu syöttämään lämmittävää väliainetta jauhettavan aineksen lämmittämiseksi enintäin 100°C:een lämpötilaan ja jossa edullisesti vallitsee ilmakehän paine.
7. Patenttivaatimuksen 5 tai 6 mukainen laite, tunnet-t u siitä, että kuljetin (22) on samanaikaisesti muodostettu veden poistajaksi (34) jauhettavalle ainekselle.
8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen laite, tunnettu siitä, että kanava (70) on sijoitettu niin, että sen suu sijaitsee epäkeskisesti tämän jauhinkiekon edessä.
8 63788
9. Jonkun edellä esitetyn patenttivaatimuksen 5-8 mukainen laite, tunnettu yhdestä tai useammasta johdosta (74, 76) veden tuomiseksi jauhettavaan ainekseen ja siten sen kuivapitoisuu-den vähentämiseksi, ennen kuin se joutuu jauhettavaksi jauhatusraossa.
10 Patentkrav: 6 3 7 8 8
FI770862A 1976-03-19 1977-03-18 Saett och anordning vid framstaellning av fibermassa av fiberformigt lignocellulosahaltigt material FI63788C (fi)

Applications Claiming Priority (2)

Application Number Priority Date Filing Date Title
SE7603464A SE419659B (sv) 1976-03-19 1976-03-19 Sett och anordning for framstellning av fibermassa av fiberformigt lignocellulosahaltigt material
SE7603464 1976-03-19

Publications (3)

Publication Number Publication Date
FI770862A FI770862A (fi) 1977-09-20
FI63788B true FI63788B (fi) 1983-04-29
FI63788C FI63788C (fi) 1983-08-10

Family

ID=20327348

Family Applications (1)

Application Number Title Priority Date Filing Date
FI770862A FI63788C (fi) 1976-03-19 1977-03-18 Saett och anordning vid framstaellning av fibermassa av fiberformigt lignocellulosahaltigt material

Country Status (10)

Country Link
US (2) US4283252A (fi)
JP (1) JPS6035473B2 (fi)
BR (1) BR7701695A (fi)
CA (1) CA1065663A (fi)
DE (1) DE2711567A1 (fi)
FI (1) FI63788C (fi)
FR (1) FR2344666A1 (fi)
GB (1) GB1572648A (fi)
NO (1) NO148078C (fi)
SE (1) SE419659B (fi)

Families Citing this family (42)

* Cited by examiner, † Cited by third party
Publication number Priority date Publication date Assignee Title
FI61215B (fi) * 1976-11-23 1982-02-26 Defibrator Ab Saett och anordning att kontinuerligt framstaella lignocellulosahaltiga fibermaterial
JPS5519570A (en) * 1978-07-28 1980-02-12 Matsushita Electric Works Ltd Preparation of smoothly planed veneer and pressurizing clamping device used for said method
SE420225B (sv) * 1979-10-10 1981-09-21 Sunds Defibrator Forfarande och anordning for framstellning av mekanisk massa
US4445973A (en) * 1979-10-10 1984-05-01 Sunds Defibrator Ab Method and device for the manufacture of mechanical pulp
FI59272C (fi) * 1980-03-25 1981-07-10 Enso Gutzeit Oy Skivraffinoer
SE430618B (sv) * 1980-12-23 1983-11-28 Sunds Defibrator Forfarande och slipverk for framstellning av fibermassa fran lignocellulosahaltigt material, sasom vedflis eller liknande
SE429874B (sv) * 1982-02-16 1983-10-03 Sunds Defibrator Sett och anordning vid framstellning av fibermassa an lignocellulosahaltigt material
SE436287B (sv) * 1983-04-12 1984-11-26 Sunds Defibrator Sett och anordning for framstellning av fibermassa fran lignocellulosahaltigt material
CA1246374A (en) * 1983-10-24 1988-12-13 Steve Rowland Two stage high consistency refiner
SE436502B (sv) * 1984-02-15 1984-12-17 Thune Eureka As Anordning for urvattning och raffinering av fibermassasuspensioner
SE468015B (sv) * 1987-04-15 1992-10-19 Sunds Defibrator Ind Ab Anlaeggning foer framstaellning av fibermassa av lignocellulosamaterial
DE3903591A1 (de) * 1989-02-07 1990-08-09 Baehre & Greten Verfahren und vorrichtung zur herstellung von lignozellulosehaltigem faserstoff fuer die herstellung von faserplatten nach dem trockenverfahren
US5108040A (en) * 1989-04-28 1992-04-28 Larry Koenig Tapered auger shredder
US4986480A (en) * 1989-06-29 1991-01-22 Kamyr Ab Method and apparatus for feeding a conical refiner
SE467463B (sv) * 1989-09-19 1992-07-20 Sunds Defibrator Ind Ab Anordning foer raffinering av cellulosahaltigt material i form av flis
CA2056092C (en) * 1991-11-25 1994-11-29 Arne Ahlen Spreader screw
IL107932A0 (en) * 1992-12-08 1994-04-12 Miroevski Piotr Ravilevich Method and apparatus for producing a silicon based binding composition and product prepared therefrom
SE470575B (sv) * 1993-02-01 1994-09-19 Sunds Defibrator Ind Ab Sätt för framställning av fibermassa av lignocellulosahaltigt fibermaterial där fibermaterialet först inmatas i och passerar kontinuerligt igenom en förvärmare
AT405537B (de) * 1997-02-14 1999-09-27 Andritz Patentverwaltung Vorrichtung zur entwässerung und zerfaserung von lignozellulosem material
DE19712651A1 (de) * 1997-03-26 1998-10-01 Voith Sulzer Stoffaufbereitung Verfahren und Vorrichtung zur Herstellung eines heißen, überwiegend Papierfasern enthaltenden Krümelstoffes
DE19712653C2 (de) * 1997-03-26 2002-10-24 Voith Paper Fiber Systems Gmbh Verfahren und Vorrichtung zur Dispergierung eines Altpapierfaserstoffes
US6588690B1 (en) 2000-03-14 2003-07-08 Komar Industries, Inc. System and method for treating process material
US6451165B1 (en) * 2000-11-09 2002-09-17 Voith Paper, Inc. Channel pulper
DE10102449C1 (de) 2001-01-19 2002-03-21 Voith Paper Patent Gmbh Vorrichtung zur Heiß-Dispergierung eines Papierfaserstoffes
US7306698B2 (en) * 2001-03-20 2007-12-11 Biopulping International Method for producing pulp
US20060201641A1 (en) * 2001-08-07 2006-09-14 Bioregional Minimills (Uk) Limited Methods for producing pulp and treating black liquor
GB0119237D0 (en) * 2001-08-07 2001-10-03 Bioregional Minimills Uk Ltd Paper plant
US7146984B2 (en) * 2002-04-08 2006-12-12 Synecor, Llc Method and apparatus for modifying the exit orifice of a satiation pouch
AU2003253919A1 (en) * 2002-07-19 2004-02-09 Andritz Inc. High defiberization chip pretreatment
US7300540B2 (en) * 2004-07-08 2007-11-27 Andritz Inc. Energy efficient TMP refining of destructured chips
CA2507321C (en) * 2004-07-08 2012-06-26 Andritz Inc. High intensity refiner plate with inner fiberizing zone
SE528361C2 (sv) * 2005-04-18 2006-10-24 Metso Panelboard Ab Malhus
US8966517B2 (en) * 2005-09-20 2015-02-24 Forefront Assets Limited Liability Company Method, system and program product for broadcast operations utilizing internet protocol and digital artifacts
US8566857B2 (en) * 2005-09-20 2013-10-22 Forefront Assets Limited Liability Company Method, system and program product for broadcast advertising and other broadcast content performance verification utilizing digital artifacts
US7668205B2 (en) * 2005-09-20 2010-02-23 Celo Data, Inc. Method, system and program product for the insertion and retrieval of identifying artifacts in transmitted lossy and lossless data
US8566858B2 (en) * 2005-09-20 2013-10-22 Forefront Assets Limited Liability Company Method, system and program product for broadcast error protection of content elements utilizing digital artifacts
JP5060791B2 (ja) * 2007-01-26 2012-10-31 独立行政法人森林総合研究所 木材の乾燥方法、木材への薬剤浸透方法及び乾燥装置
WO2009034707A1 (ja) * 2007-09-11 2009-03-19 Honda Motor Co., Ltd. セルロース系バイオマス原料の前処理方法
FI20105786A (fi) * 2010-07-09 2012-01-10 Upm Kymmene Corp Menetelmä ja järjestelmä lämmöneristeen raaka-aineen valmistamiseksi
US9656863B2 (en) 2012-12-20 2017-05-23 Air Products And Chemicals, Inc. Method and apparatus for feeding municipal solid waste to a plasma gasifier reactor
CN107090729A (zh) * 2017-06-22 2017-08-25 北塘区军之印纸品加工厂 一种纸品生产原料用研磨机
US20200398321A1 (en) * 2019-06-24 2020-12-24 Mark E. Koenig System and method for separation of organics and liquids from waste material

Family Cites Families (10)

* Cited by examiner, † Cited by third party
Publication number Priority date Publication date Assignee Title
US2008892A (en) * 1932-03-29 1935-07-23 Defibrator Ab Method of manufacture of pulp
US2396587A (en) * 1941-03-20 1946-03-12 American Defibrator Apparatus for producing pulp
BE541433A (fi) * 1955-09-20
FR1254243A (fr) * 1960-04-14 1961-02-17 Defibrator Ab Raffineuse de pâte à papier ou de matière analogue
FR1300978A (fr) * 1961-07-04 1962-08-10 Escher Wyss Gmbh Procédé pour la préparation de fibres en suspension, notamment dans la fabrication du papier
FR1328671A (fr) * 1962-07-10 1963-05-31 Black Clawson Co Machines à papier
US3215355A (en) * 1963-02-27 1965-11-02 Bauer Bros Co Feed means for a refiner
GB1047367A (fi) * 1964-09-25
US3371873A (en) * 1966-03-24 1968-03-05 Keith V. Thomas Refining apparatus
SE372299B (fi) * 1973-04-27 1974-12-16 Reinhall Rolf

Also Published As

Publication number Publication date
BR7701695A (pt) 1977-11-08
SE419659B (sv) 1981-08-17
FI770862A (fi) 1977-09-20
NO148078B (no) 1983-04-25
CA1065663A (en) 1979-11-06
JPS5310702A (en) 1978-01-31
NO770975L (no) 1977-09-20
NO148078C (no) 1983-08-03
FR2344666A1 (fr) 1977-10-14
FI63788C (fi) 1983-08-10
FR2344666B1 (fi) 1982-07-09
US4283252A (en) 1981-08-11
JPS6035473B2 (ja) 1985-08-14
DE2711567A1 (de) 1977-09-22
SE7603464L (sv) 1977-09-20
GB1572648A (en) 1980-07-30
US4457804A (en) 1984-07-03

Similar Documents

Publication Publication Date Title
FI63788B (fi) Saett och anordning vid framstaellning av fibermassa av fiberformigt lignocellulosahaltigt material
JP4674125B2 (ja) サーモメカニカルパルプ製造装置
FI61215B (fi) Saett och anordning att kontinuerligt framstaella lignocellulosahaltiga fibermaterial
US4235665A (en) Method and apparatus for producing fiber pulp in a steam pressurized grinding system
RU2581995C2 (ru) Способ получения пульпы с высокой садкостью
EP1002154B1 (en) Method of pretreating lignocellulose fiber-containing material for the pulp making process
NO144073B (no) Fremgangsmaate og apparat for raffinering av raatt fibermaterial
JPS63203889A (ja) 化学薬品を繊維パルプに混合する方法と装置
US1982130A (en) Chemical treatment process for pulp manufacture
JPH0197290A (ja) 木質セルロース材料特には紙パルプのオゾン処理方法とこの方法を実施する反応器
FI75610C (fi) Foerfarande och anordning foer framstaellning av fibermassa av lignocellulosahaltigt material.
FI122243B (fi) Menetelmä ja järjestelmä puuhakkeen tai massakuitujen jauhamiseksi
FI70605B (fi) Foerfarande och anordning foer framstaellning av mekanisk massa
FI66927C (fi) Saett och anordning foer avskiljning av aonga
RU2763085C1 (ru) Способ получения пульпы из отходов деревообрабатывающей промышленности и устройство для его осуществления
GB1600570A (en) Method and apparatus for thermomechanical pulping
US3801434A (en) Method in the manufacture of lignocellulosic fibreboard
FI62369B (fi) Metod och apparat foer kontroll av centrifugalkraftens inverkan pao maelden i massafibreringsapparaten
US1048123A (en) Apparatus for use in the manufacture or treatment of pulp for making paper and like materials.
FI121887B (fi) Mekaaninen massa sekä järjestelmä ja menetelmä mekaanisen massan valmistamiseksi
FI70606B (fi) Foerfarande och anordning foer framstaellning av mekanisk massa
JPS604313B2 (ja) 非木材繊維原料のパルプ化方法

Legal Events

Date Code Title Description
MM Patent lapsed
MM Patent lapsed

Owner name: REINHALL, ROLF BERTIL