FI63706B - System foer snabbfoeraongning av spillvatten - Google Patents

Description

i i

Εϊδτ^Ι ΓβΊ ««KUULUTUSJULKAISU fL-inntL

LJ (11) utlAggninosskript οό/ϋο ^ T ^ (51) Ky.ik.3/Inc.a.3 B 63 B 29/16, B 01 D 1/14 SUOMI—FINLAND (21) Patenttihakemus — PacancanaOiminf 753360 (22) Hakemlapilvt—AnaBkningsrfaf 27.11.75 (23) Alkuplivl—GiMghtttdag 27 H 75 (41) Tullut Julkiseksi — MhrK offanttl| ·, 0 -/ **»»** )· rekisterihallitiit NUlt.vUMlfenen . ________________'

Flatmt-oeh regitteratyielMfl AnrtMutn utb«d och utlJkrlften puMtorad 29.0U.83

(32)(33)(31) Pyydetty etuoikeus-Beclrd pHoritet 09.12.7U

USA(US) 530539 (71) National Marine Service, Inc., 1750 Brentwood Boulevard, St. Louis,

Missouri 63lUU, USA(US) (72) Chester H. Walters, St. Louis, Missouri, Harold J. Barmeier, Jr.,

Ballwin, Missouri, Greig E. Sullivan, Marshalltown, Iowa, USA(US) (7U) Berggren Oy Ab (5U) Jäteveden suihkuhöyrytysjärjestelmä - System för snabbförängning av spillvatten )

Esillä oleva keksintö koskee järjestelmää jäteveden, erityisesti merenkulkualusten kupuveden poistamiseksi saastuttamattomalla, ympäristöä suojaavalla tavalla. Tarkemmin ilmaistuna keksintö koskee jäteveden suihkuhöyrytysjärjestelmää, jossa höyrytys tapahtuu suihkuttamalla jätevesi suoraan toimivan polttomoottorin kuumaan pako-putkeen, joka järjestelmä käsittää laitteen jäteveden virtauksen aikaansaamiseksi pakoputkeen, jäteveden ohjauslaitteet, laitteen koneen toiminnan tai toimimattomuuden havitsemiseksi, laitteen koneen tehon tason havaitsemiseksi, laitteet pakoputken pakokaasun ennalta määrätyn lämpötilan esiintymisen havaitsemiseksi, sekä laitteet jäteveden virtauksen estämiseksi pakoputkeen ennenkuin vastaavat havait-semislaitteet ovat ilmaisseet ainakin moottorin toiminnan, moottorin ennalta määrätyn tehon ja pakokaasun ennalta määrätyn lämpötilan.

Aikaisemmin tunnetaan järjestelmiä samaan tarkoitukseen US-paten-teista 1 586 449, 1 921 689 ja 3 425 556. Vielä muita esimerkkejä aikaisemmasta tekniikasta on esitetty US-patenteissa 1 406 950 ja 1 425 289 sekä US-patentissa 3 628 660, joka kohdistuu kelluvakupu-tyyppiseen, öljyn ja veden erottamisyksikköön.

Aikaisemmin tunnetaan myös yrityksiä käsitellä ihmisen jätteitä ajoneuvoissa tai aluksissa haihduttamalla jäte käyttäen ajoneuvon tai aluksen moottoria lämmönlähteenä, erityisesti käyttäen lämmönläh-lähteenä pakoputkea tai pakosarjaa. Esimerkiksi US-patentit 2 63706

Re. 26 891, 3 504 797 ja 3 615 010 ovat kuvaavia jäteveden haihdu-tusjärjestelmille, joissa käytetään polttomoottorin pakoputkistoa lämmönlähteenä. Seuraavat patentit antavat lisävalaistusta ennestään tunnetuista järjestelmistä asumajäteveden käsittelemiseksi haihduttamalla näitä ajoneuvon polttomoottorin poistokaasuvirtauksessa: US-2 565 720, US-3 731 490 ja US-3 740 773- Tähän mennessä ei kuitenkaan tunneta yhtään jäteveden tai kupuveden käsittelyjärjestelmää, jossa käytettäisiin kelluvakupuista öljyn erottamisyksikköä poistamaan öljysaasteet vuotovedestä yhdessä pako-putkihaihduttimen kanssa öljystä siten erotetun veden käsittelemiseksi täysin automaattisella ja jatkuvasti toimivalla tavalla säätö-järjestelyn ohjaamana, mikä varmistaa järjestelmän turvallisen toiminnan kaikkina aikoina.

Esillä oleva keksintö koskee siis lähinnä kupuveden käsittelyjärjestelmää, johon sisältyy välineet öljyn erottamiseksi kupuvedestä ennen veden poistamista. Kupuvesi, johon sisältyy öljysaastetta, vedetään imulla hermeettisesti tiivistettyyn kelluvakupuiseen öljyn-erottimeen, joka on tyyppiä, joka on esitetty US-patentissa 3 628662. Kuten tässä patentissa on selitetty, öljy erotetaan sisäänvirtaa-vasta öljyn ja veden muodostamasta kupuvesiseoksesta, jolloin erotettu öljy kerääntyy erottimen kelluvan kuvun huipun alapuolelle johtuen nesteiden erilaisista ominaispainoista. Riippuen tulevan kupuvesiseoksen öljypitoisuudesta ja öljyn ominaispainosta kupu nousee nopeasti tai hitaasti kun enemmän tai vähemmän öljyä kerääntyy jonkin aikavälin kuluessa. Kupuveden imua erottimeen ylläpidetään pumppaamalla käsiteltyä vettä erottimen ulostulopuolelta, tämä vesi on suhteellisen vapaata saasteista. Koska käsitelty vesi kuitenkin yhä voi sisältää pieniä määriä öljyä tai muita liuenneita saasteita, ei veden poistaminen yli laidan aina ole toivottavaa ja voi olla jopa laissa kiellettyä tietyillä alueilla. Tätä ei tapahdu keksinnön mukaisella järjestelmällä, joka tunnetaan pääasiallisesti laitteesta, jolla havaitaan tapahtumien järjestys, ja jonka avulla olosuhteen väärässä järjestyksessä tapahtuva havaitseminen tulee ilmaistuksi havaitsemisjärjestelmän toimintahäiriönä, joka estää ei-toivotun veden virtauksen pakoputkeen virheellisten toimintaolosuhteiden vallitessa.

Huolellisesti laadittu ohjausjärjestelmä sisältyy järjestelmään ja juuri sen on ajateltu edistävän merkittävästi esillä olevan keksinnön ainutlaatuisuutta verrrattuna alalla ennestään tunnettuun.

Esillä olevan keksinnön ohjausjärjestellyn sisältyy välineet jäte-nesteen tason havaitsemiseksi, vesipumpputoiminta, veden virtaus-venttiilitoiminta, välineet moottorin polttoainepaineen havaitsemiseksi, moottorin ilmankuristimen 3 63706 paineen tuntemiseksi, moottorin pakoputken lämpötilan tuntemiseksi, erottamistoiminnan tuntemiseksi, erottimen kuvun asennon tuntemiseksi ja öljyvaraston öljytason tuntemiseksi. Nämä funktiot tunnetaan sähköisesti ja sähkömekaanisesti mistä useimmissa tapauksissa seuraa kompakti, tehokas järjestelmä, joka voidaan suunnitella käyttämään maksimaalises-ti hyväksi puolijohde-elektroniikkaa. Säätö- ja ohjauslaitteet on järjestetty varmistamaan se, että vuotovesi automaattisesti pumpataan ulos korkean vuotovesitilan aikana samalla kun öljy erotetaan vedestä ja lähetetään varastotankkiin automaattisesti määrätyin aikavälein ja käsitelty vesi lähetetään pakoputkihöyrystykseen vain silloin, kun moottori toimii täydellä teholla ja pakoputki on riittävän kuuma aiheuttamaan pakoputkeen virtaavan veden äkillisen suihkutushöyrystyksen. Käsitellyn veden poistaminen yli laidan on käsin valittavissa esillä olevalla keksinnöllä ja järjestelmä on lisäksi suunniteltu jatkuvasti tarkkailemaan omaa toimintaansa, jolloin lukitukset, osoittimet ja hälytykset on järjestetty katkaisemaan järjestelmä, osoittamaan virhetoiminnan alue ja akustisesti hälyttämään käyttöhericiiöstö, kun virhetoimintaa esiintyy.

Kuten täydellisemmin esitetään keksinnön yksityiskohtaisessa selityksessä, esillä olevan keksinnön mukaisessa järjestelmässä käytetään täysin hyväksi kelluvakupuisen öljynerottimen itsepuhdistuskykyä vetämällä käsiteltyä vettä erottimesta vuotoveden poistotoiminnan aikana kunnes kupu on ylemmässä raja-asennossaan (maksimaalinen kerääntynyt öljy-määrä kuvun alla) ja sitten automaattisesti lopetetaan veden pumpaami-nen erottimesta samalla kun erotinyksikköä vastavirtahuuhdellaan paineisella vedellä öljyn poistamiseksi kuvun alta varastotankkiin ja erot-timeen sijoitettujen sihtien puhdistamiseksi niihin tarttuneista öljy-hiukkasista. Kun erotin täyttyy vedellä, öljy poistuu kuvusta ja tämä putoaa alimpaan raja-asentoonsa, mikä automaattisesti uudelleen panee alkuun pumppaamistoiminnan erottimesta, jos vuotoveden taso on korkea. Käsitelty vesi voi mennä pakoputkistoon, jos olosuhteet ovat oikeat suihkutushöyrystämiselle ja tämän poistamistavan valinta on tehty, taikka vesi voidaan poistaa yli laidan.

Tässä kuvattuun vuotoveden poistamisjärjestelmään sisältyy lisäksi se, että käytetään sopivia koettimia ja virtapiiristöä joissa mahdollistetaan järjestelmän eri toimintaolosuhteiden tallentaminen sopivaan aikakaavioon muodostamaan pöytäkirja järjestelmän toiminnasta ja erityisesti siitä, milloin vesi poistetaan pakoputken kautta ja siitä, milloin se poistetaan yli laidan.

4 63706

Esillä olevan keksinnön edut ja sitä muista erottavat ominaisuudet ilmenevät selvemmin seuraavassa esitetystä keksinnön yksityiskohtaisesta selityksestä.

Kuvio 1 on kaaviollinen esitys koko esillä olevan keksinnön mukaisesta vuotoveden poistamisjärjestelmästä.

Kuviot 2a ja 2b yhdessä muodostavat kaaviollisen esityksen esillä olevan keksinnön mukaisesta järjestelmästä kuvaten yksityiskohtaisemmin ohjaus- ja lukitusjärjestelyä.

Kuvio 3 esittää keksinnön mukaisessa järjestelmässä käytetyn ohjauspaneelin edullista muotoa.

Edullisen suoritusmuodon selitys

Kuviossa 1 on esitetty yleiskuva niiden eri komponenttien toiminnallisesta suhteesta, jotka muodostavat esillä olevan keksinnön mukaisen järjestelmän. Tämän piirustuksen tarkoituksena on antaa visuaalinen kuva tavasta, jolla järjestelmä toimii sekä kuva kysymyksessä olevista eri komponenteista, mutta ilmeisesti sitä ei ole tarkoitettu kuvaksi varsinaisesta rakenteellisesta installaatiosta. Samalla tavoin kuviot 2a ja 2b esittävät kaaviollisesti järjestelmän ohjauslaitteita yksityiskohtia enemmän paljastavasti. Kuvio 3 kuitenkin on tarkoitettu edustamaan edullista ohjauspaneelijärjestelyä, joka on samanlainen kuin ohjauspaneeli, joka on suunniteltu todelliseen käyttöön järjestelmässä.

Kuviossa 1 sisältyy ohjauspaneeliyksikköön 10 virtapiiristön sisältävä kotelo paneelin takana (ei esitetty) ja itse paneeliin sisältyy järjestelmän toimintamuodon valintanuppi 11, joka tekee järjestelmän käyttäjälle mahdolliseksi valita esillä olevan keksinnön mukaisen vuotoveden poistojärjestelmän toimintamuoto. Luonnollisesti käytetään sopivaa te-honlähdettä 12 ja pääkytkin 13 valvoo tehonsyöttöä koko järjestelmään. Selityksen helpottamiseksi ja ellei toisin ole sanottu, oletetaan, että tehonsyöttö on kytkettynä ja toimintatavan valintanuppi on "auto"-asen-nossa eli toiminta tapahtuu automaattisesti. Ohjauspaneeliin 10 sisältyy myös veden poistamistavan valintanuppi 14, joka, kuten kuviosta nähdään, mahdollistaa käsitellyn veden poistamisen valinnan joko pako-putkeen tai yli laidan. Tällä hetkellä oletetaan, että nuppi 14 on aseteltu pakoputken kautta tapahtuvaan poistotapaan.

II

5 63706

Selityksessä ja vaatimuksissa vuotovedellä tarkoitetaan mitä tahansa juoksevaa ainetta, joka on aluksen vuotovesialueella. Alan ammattimiehelle on kuitenkin ilmeistä, että esillä olevan keksinnön mukaista järjestelmää voidaan käyttää muussakin kulkuvälineessä kuin laivassa ja jopa kiinteässä asennusympäristössä. Tilanteissa, jolloin järjestelmää käytetään muualla kuin laivassa, termillä vuotovesi tarkoitetaan mitä tahansa seosta, joka ohjataäh erottimeen edelleen käsittelyä varten.

Termin vuotovesi aluksen vuotonesteen yhteydessä tarkoitetaan edelleen sisältävän kaikki erilaiset öljyn ja veden seokset. Tavallisesti öljy-pitoisuutta 10...25 % vuotonesteessä pidetään normaalina hyvin hoidetussa laivassa, olettaen, että alus ei ole öljytankkeri, jossa lastin pesuaine on vuotovedessä. Toiselta puolen voi vuotoveden öljypitoisuus nousta erittäin korkealle pisteeseen, jossa vuotovesi on kokonaisuudessaan olennaisesti öljyä. Joissakin tapauksissa öljyn suhde veteen vaih-telee erittäin suuresti suhteellisen lyhyen aikavälin kuluessa. Esillä olevan keksinnön mukainen järjestelmä on suunniteltu tällaisia ääritapauksia silmällä pitäen ja järjestelmä pystyy jatkuvasti käsittelemään vuotovettä, jossa on mikä tahansa suhteellinen osuus öljyä.

Termillä "öljy” laajassa mielessä tarkoitetaan kaikkia nesteitä, joiden ominaispaino on pienempi kuin veden, jotka voidaan painovoimaan perustuen erottaa vedestä. Termeillä "käsitelty vesi" ja "vesi" yksinään tarkoitetaan vettä, josta öljy on erotettu taikka olennaisesti öljytön-tä vettä, jossa yleensä on vähemmän kuin 10 miljoonasosaa öljyä, vaikkakaan tätä ei ole tarkoitettu rajoittavaksi tekijäksi tässä tapauksessa.

Kun nupit 12, 13 ja 14 kaikki on aseteltu kuviossa 1 esitettyyn tapaan, moottori 15 käynnistyy ja jossakin vaiheessa laivan toimintaa se saatetaan täyteen tehoon asettelemalla kuristusilmanpaineen säädintä 16, joka esillä olevassa tapauksessa asettelee laivadieselkoneen kuristusle-vyä suorassa suhteessa kuristus-vipuohjaimen asetteluun. Moottorin polttoöljyn paine pumpusta 17 nousee toimintatasolle nopeasti dieselkoneen käynnistyessä. Samalla pakoputken 18 lämpötila nousee olennaisesti en-nalta-arvioitavalle tasolle ja stabiiliin arvoon, kun kone 15 käy täydellä teholla. Pakoputken lämpötila näissä olosuhteissa normaalisti on yli 300°C..

Esillä olevan keksinnön mukainen järjestelmä tarkkailee koneen toimin- 6 63706 taa ja tuntee pakoputken lämpötilan sen määräämiseksi, milloin sallitaan käsitellyn veden pakoputkihaihdutus ja milloin tätä ei sallita.

Tämä tapahtuu tuntoelimillä, jotka mittaavat kuristimen ilmanpaineen kohdassa 16 sähköjohdon 19 kautta, koneen polttoainepaineen kohdassa 17 sähköjohdon 20 kautta ja pakoputken lämpötilan kohdassa 21 sähköjohdon 22 kautta. Moottorin ja pakoputken tuntoelimet ovat sähkömekaanisia taikka sähköisiä ja voidaan käyttää mitä tahansa alan ammattimiehen tuntemaa kytkentää tekemään mahdolliseksi tuntoelimien toiminta ja näiden hyväksikäyttö.

Kun kone toimii täydellä tehoasettelulla ja pakoputken lämpötila on ennaltamäärätyssä minimiarvossa, joka mahdollistaa pakoputkeen syötetyn käsitellyn veden suihkutushaihduttamisen, tehdään mahdolliseksi vesi-pumppumoottorin 23 ja moottoriin kytketyn pumppuyksikön 24 toiminta.

Tämä tarkoittaa, että pumppua ei välttämättä käännetä käyntiin vielä, jos ei ole käsiteltyä vettä poispumpattavana taikka jos suoritetaan joitakin muita järjestelmätoimintoja, jotka eivät tarvitse pumpun toimintaa. Jos kuitenkin halutaan pumpputoimintaa, kuten jälempänä selitetään, kuten silloin kun vuotovesitaso on korkea, edellä selitetyt koneen ja pakoputken tuntoelimet kertovat järjestelmälle, että olosuhteet ovat oikeat pakoputkihaihduttamiselle. Muussa tapauksessa, jos olosuhteet eivät ole oikeat, veden poistotavan valintanupin 14 ollessa aseteltu pakoputkihaihdutukseen, ei pumppumoottorin 23 toiminta ole mahdollista huolimatta korkeasta vuotovesitasosta. Tämän tarkoituksena on luonnollisesti estää veden pumppaaminen kylmään pakoputkeen taikka kuumaan pakoputkeen koneen pyöriessä hitaasti tai seisoessa taikka pakoputkeen, jossa virtaa riittämättömästi pakokaasuja. On ilmeistä, että tällaiset tilanteet saattaisivat olla vahingollisia pakoputkelle ja koneelle. Järjestelmän toimintatavan valintanupin 11 siirto muuhun asentoon kuin "automaattinen”, muuttaa koneen ja pakoputken olotilojen vaikutusta pumpputoimintoihin, kuten jälempänä selitetään, mutta tällä hetkellä on olettamus se, että nuppi 11 on aseteltu järjestelmän automaattiseen toimintaan.

Kun koneen toiminnan ja pakoputken tuntoelimet kaikki tekevät pumpun toiminnan kykeneväksi käsitellyn veden pakoputkihaihdutustoimintaan, vuotoveden poistojärjestelmä lepää, kunnes korkean vuotoveden tason tuntoelin, joka on johdolla 26 kytketty ohjausyksikköön 10, tuntee, että vuotonesteen taso ylittää ennaltamäärätyn tason. Kun tämä tapahtuu, tuntoelin 25 aiheuttaa pumppumoottorin 23 virtapiirin sulkeutumi- 7 63706 sen, mikä mahdollistaa pumpun 24 toiminnan, joka pumppu aloittaa välittömästi toimintansa vetäen nestettä vuotovesialueelta, jos koneen ja pakoputken olosuhteet ovat oikeat. Pumpun käyntivalo 23’ palaa aina kun pumppumoottori 23 toimii. "Korkea vuotovesi"-lamppu 25a syttyy, kun tuntoelin 25 havaitsee vuotoveden tason olevan ohi ennaltamäärätyn tason kun pumppumoottori 23 ei käy. Moottori 23 on kytketty ohjausyksikköön 10 sähköjohdolla 23". Pumppu 24 jatkaa toimintaansa kunnes vuotonesteen taso putoaa alle ennaltamäärätyn tason, minkä tuntee matalan vuotonestetason tuntoelin 25', joka on kytketty ohjausyksikköön 10 sähköjohdolla 26'.

Pakoputkihaihdutus- indikaattoriin sisältyy signaalilamput 27 ja 28.

Kun pakoputki on oikeassa suihkutushaihdutus-lämpötilassa ja koneen olosuhteet ovat oikeat, "pakop.haihd. 0K"-lamppu 28 syttyy; elleivät olosuhteet ole oikeat, kuten täydellisemmin selitetään jälempänä, palaa "pakop.haihd.vika"-lamppu 27.

öljy-vesi-erotin 29 järjestelmässä on kytketty pumpun 24 ottopuoleen käsitellyn veden johdolla 31, 31'· Erottimen 29 ottopuoli on kytketty vuotovesiputkeen 30, joka ulottuu aluksen vuotovesialueelle. Normaalisti, erotin 29, johdot 30 ja 31 sekä pumppu 24 ensin täytetään kokonaan vedellä sopivasta syöttölähteestä, niin että järjestelmä pumpun ja vuotoveden välillä on täysin varustettu siemenvedellä. Täten on ilmeistä, että pumpun 24 toiminta vetää käsiteltyä vettä erottimesta 29 ja että samanaikaisesti vuotovettä tulee vedetyksi erottimeen johdon 30 kautta johtuen paine-erosta, jonka pumppu aiheuttaa vuotoveden ja pumpun väliin. Sopiva suodatussihti (ei esitetty) on normaalisti sijoitettu putken 30 alapäähän pitämään roskat ja suuremmat kiinteät aineet poissa erottimesta 29. Sopivia takaiskuventtiilejä on myös normaalisti sijoitettu johtoihin 30 ja 31 pitämään siemenvesi järjestelmässä.

Pumpun 24 ulostulopuoli on kytketty vesijohtoihin 32, 32T, jotka johtavat pakoputki-suihkutusyksikköön 33 pakoputkessa 18. Virtaussäädin 34 varmistaa tasaisen, ennalta-asetellun virtausnopeuden pakoputki-suihkutusyksikköön 33· Pakoputkessa käsitelty vesi tulee hetkellisesti suihkuhaihdutftuksi ja höyryt virtaavat ulos pakoputkesta koneen pakokaasujen kanssa.

Kaksi vesivirtauksen säätöventtiiliä 35, 36 on sijoitettu käsitellyn 8 63706 veden johtoihin 31, 31' ja 32, 32'. Venttiilit 35 ja 36 ovat kaksi-asentöisiä venttiilejä, jotka kumpikin on kytketty kolmeen johtoon virtauksen kolmitieohjausta varten. Näitä venttiilejä on nimitetty kolmi-tieventtiileiksi ja ne ovat tavanomaisia, sähköisesti käytettyjä venttiilejä, joiden moottoriyksikköjä 37, 38 voidaan ohjata sähkövirtapiireil-lä ja kytkimillä ohjausyksikössä 10 sähköjohtojen 39, 39' kautta. Vent-tiiliyksiköitä 35, 36 voidaan käyttää muodostamaan yhteys yhdestä neste-johdosta jompaan kumpaan kahdesta muusta johdosta. Kysymyksen ollessa . venttiilistä 35, yhteys voidaan muodostaa nestejohdon 31 ja joko vesi-paine-syöttöjohdon 40 tai pumpun tulojohdon 31’ kanssa. Vesipainesyöt-töjohto 40 on tavallisesti kytketty aluksen puhdasvesisyöttöön ja siihen sisältyy normaalisti suljettu solenoidilla katkaistu venttiili 4l, joka sähköjohdolla 42 on kytketty ohjausyksikköön 10. Nestejohdon 40 tarkoitusta käsitellään täydellisemmin jälempänä selitettäessä sitä, miten poistoöljy erottimesta siirretään pois. Kuten piirustuksessa on esitetty, venttiili 35 on ohjattu asentoon, jossa yhteys on muodostettu vesijohtojen 31 ja 31’ välille. Venttiilin toinen asento kytkisi johdot 40 ja 31 ja sulkisi johdon 31'. Venttiiliä 36 voidaan ohjata kytkemään vesijohto 32 johtoon 32’ pumpun 24 poistopuölella sallimaan pakoputkihaihdutus taikka kytkemään johto 31’ ja ylilaidan poistojohto 43 samalla sulkien johdon 32. Kuten piirustuksessa on esitetty, on johtoon 43 sijoitettu virtaussäädin 43’. Venttiili 36 asetellaan manuaalisesti joko ensimmäiseen asentoon (pakoputki-poisto), kuten on esitetty kuviossa 1, jossa vesijohdot 32, 32’ ovat yhteydessä toisiinsa, taikka toiseen asentoon (ylilaidan poisto), jossa johdot 32’ ja 43 ovat yhteydessä toisiinsa. Manuaalista valitsinta 14 käytetään ohjaamaan venttiilin 36 asentoa halutun vedenpoistOtavan, joko pakoputkihaihdutustavan taikka ylilaidan poistotavan saavuttamiseksi. Ohjausnupin 14 asettelu ylilaidanpoistoasentoon järjestelmän toiminnan aikana aiheuttaa sig-naalivalon 44 syttymisen.

Venttiiliasennon vertailutuntoelimet 45 ja 46 on kytketty venttiileihin 35, 36 tai näiden moottoreihin 37, 38 ja myös ohjausyksikköön 10 sähköjohdoilla 47, 48. Vertailijät 45 ja 46 ja näihin liittyvät piirit vertaavat venttiileiden 35 ja 36 todellista asentoa näiden venttiilien käskyasentoon järjestelmän kunkin toimintajakson aikana. Jos jommankumman venttiilin 35 tai 36 todellinen asento ei ole sen asennon mukainen, johon se on käsketty ohjausyksiköllä 10, koko järjestelmä katkaistaan ja järjestelmän virhetoiminnan äänihälytys toimii. Käytännössä järjestelmän katkd.su toteutetaan pysäyttämällä pumppumoottori 23 ja antamalla venttiilin 4l palata sen normaalisti suljettuun asentoon; 63706 9 konetta 15 ei pysäytetä.

Toiminnallisesti on tässä vaiheessa ilmeistä, että kun järjestelmä on aseteltu automaattiseen toimintatapaan koneen jatkuvasti toimiessa täydellä teholla ja pakoputken pysyessä halutussa lämpötilassa, kun kohdassa 25 tunnetaan korkea vuotovesitaso, pumppu 24 tulee aktivoiduksi vetämään vuotovettä erottimeen 29 johdon 30 kautta samalla kun se vetää käsiteltyä vettä ulos erottimesta johdon 31, 31’ kautta ja vesijohtoon 32, 32' suihkutushöyrystettäväksi pakoputkessa. Vaihtoehtoisesti voidaan käsitelty vesi poistaa yli laidan minä ajankohtana tahansa kääntämällä venttiili 36 ylilaidan poistoasentoon käsikäyttöisellä valinta-nupilla 14.

Alassuisella kuvulla varustettuun erottimeen kuuluu yleisesti suljettu säiliö 60, jossa on alassuin oleva kupu- tai kelloelin 6l, joka normaalisti nojaa alempiin pysäytyselementteihin 62 alimmassa asennossaan. Kuvun huippuun on jäykästi kytketty varsi 63, joka on kytketty vasta-painovarteen 64 säiliön 60 ulkopuolella, joka vastapainovarsi on kohdassa 65 kääntyvästi kiinnitetty säiliörakenteeseen 60. Varsi 63 ulottuu läpi säiliön 60 seinän vedenpitävässä sovitteessa. Varteen 64 sisältyy aseteltavia painoja 66, joita voidaan asetella tarkoituksella tasapainoittaa kuvun 6l paino erotettavassa raskaamman ominaispainon omaavassa nesteessä (vesi tässä tapauksessa) ja säätää kuvun herkkyyttä sen alapuolelle kerääntyneeseen öljyyn. Ilman poistaja ja alipainemit-tariyhdistelmä 67 on sijoitettu siten, että erotin tulee pidetyksi täynnä nestettä toiminnan aikana. Käytännössä ilmanerotin on kytketty korkeimpaan kohtaan säiliötä 60, joka on hermeettisesti suljettu.

Sihdit 68 jakavat säiliön 60 sisätilan kahteen kammioon, jolloin käsiteltävä vesi on sihtien sisäpuolella kammiossa 60' ja käsitelty vesi sihtien toisella puolella kammioissa 60". Syöttöputki 69 jatkaa vuotovesi-johtoa 30 säiliön 60 sisätilaan kuvun 6l sisälle ja öljyn poistoputki 70, jonka sisäänmeno 71 sijaitsee hyvin lähellä kuvun 6l huippua, kun tämä on alemmassa raja-asennossaan, on myös sijoitettu säiliöön. Putki 70 poistaa öljyn öljynpoistojohtoon 70’, kun erotin toimii kuvun 6l alle kerääntyneen öljyn 72 poistamiseksi. Merkkilamppu 75' syttyy, kun öljyn taso varastosäiliössä ylittää varmuusrajan.

Kuvun 6l asema vaihtelee erotetun öljyn mukaan, joka kerääntyy kuvun alle, kupu nousee kun kevyempi öljy työntää'sitä ylöspäin ras 10 63706 kaammassa vedessä. Kun öljyä ei ole, kupu luonnollisesti asettuu alempaan raja-asentoonsa. Kuvun asento tunnetaan yksiköllä 76, joka sulkee ja avaa asianomaiset virtapiirit muodostaen sähköjohdon 77 kautta ohjausyksikössä 10 signaalin kuvun 61 ylemmästä ja alemmasta raja-asennosta. Poistokaivo 78 mahdollistaa lietteen poistamisen säiliön pohjalta.

Erotintoimintaa tunteva yksikkö 79 erotinkammiossa 60’ on sähköisesti kytketty ohjausyksikköön 10 sähköjohdolla 80 kautta ja tarkkailee jatkuvasti käsiteltävän vuotoveden johtavuutta alueella kuvun 61 alareunan alapuolella. Jos veden öljypitoisuus kammiossa 60’ tuntoelimen 79 alueella on ohi tietyn ennaltamäärätyn konsentraation, tuntoelin 79 tekee ohjausyksikölle 10 mahdolliseksi havaita tämä seikka ja katkaista järjestelmän toiminta erottimen virhetoiminnasta johtuen. Erottimen virhe merkkivalo palaa, kun tämä tapahtuu, samoin kuuluu äänihälytysmerkki. Yksikkö 79 voisi myös sijaita tankin 60 huipussa taikka jossakin muussa paikassa, jossa löydetään paras herkkyys virhetoiminnalle.

öljynerottimen toiminta on seuraava: pumpun 24 toiminta vetää vuotovettä erottimen säiliöön 60 kuvun 6l alapuolelle johtojen 30 ja 69 kautta, kun käsiteltyä vettä pumpataan ulos kammiosta 60” käsitellyn veden ulostulo johdon 31, 31' kautta. Vuotovedessä oleva öljy nousee ylös veden ja kuvun välipinnalle kuvun 6l alla, taikka jos se on hienona suspensiona vuotovedessä, kokoontuu sihteihin 68, kunnes muodostuu suurempia öljyhiukkasia, jotka nousevat kohti kuvun huippua tämän alapuolelle johtuen öljyn ja veden erilaisista ominaispainoista. Kun erotustoiminta edistyy, muodostuu kerros öljyä 72, joka saa kuvun 6l asteittain nousemaan ylempään raja-asentoon, joka tunnetaan yksiköllä 76. Siihen saakka kunnes tämä raja saavutetaan järjestelmän ollessa automaattisessa toimintatavassa, käsiteltyä vettä poistetaan jatkuvasti erottimesta samalla kun öljyn pinta 72 ja kupu 61 nousee.

Kun yksiköllä 76 todetaan, että kupu on saavuttanut ylimmän raja-asentonsa, järjestelmän toimintatapa muutetaan "öljynpoisto"-muotoon. Tänä ajankohtana pumppumoottori 23 pysäytetään, veden virtauksen ohjaus-venttiili 35 siirretään automaattisesti sen toiseen asentoon muodosta-maan yhteys nestejohtojen 40 ja 31 välille ja solenoidiventtiili 41 avataan päästämään painevettä kammioon 60”. Takaiskuventtiili 82 estää veden virtauksen vuotovesitilaan 30', niin että öljy 72 alkaa virrata ulos johdosta 70, 70' johdon 31 kautta tulevan veden vaikutuksesta.

Kun öljykerroksen 72 paksuus pienenee, kupu 6l laskee kohti sen alinta raja-asentoa. Alimmassa raja-asennossa tuntoyksikkö 76 siirtää 11 63706 ohjausyksikköön 10 signaalin, joka aiheuttaa venttiilin 41 deaktivoin-nin ja aiheuttaa sen palaamisen normaalisti suljettuun asentoon; venttiili 35 käännetään takaisin kuviossa 1 esitettyyn asentoon ja pumppu 24 aktivoidaan uudelleen, jos korkea vuotovesitaso tunnetaan kohdassa 25· Järjestelmä jatkaa jaksottain tällä tavoin niin kauan kun se on kytkettynä toimintaan ja kaikki toiminnan tarkkailulaitteet tuntevat järjestelmän eri elementtien tyydyttävän toiminnan. Signaalivalo 83 palaa aina silloin kun järjestelmä toimii "öljynpoisto"-tapaan.

Graafinen, aikaan pohjautuva tallenninyksikkö 90 on sijoitettu ohjausyksikköön 10. Signaalit järjestelmän eri yksiköistä yhdistetään yksikössä 10, jotta mahdollistetaan tallennus siitä, milloin valintanuppi 11 on r,EI"-asennossa; milloin järjestelmä on "pakoputki"-vedenpoisto-toi-mintatavassa pumpun käydessä; milloin pumppu ei käy ja milloin järjestelmä on "ylilaidan poisto,T-toimintatavassa pumpun käydessä. Merkintä "tallentimeen" kuviossa 1 on esitetty kytketyksi sähköjohtoihin 39’, 23" ja tarkoittaa kahta signaalilähdettä, joita on käsiteltävä tallennusta varten. Kolmas signaali johdetaan toimintatapakytkimen 11 asennosta ohjauspaneelissa 10. Pumpun käyntisignaalista, toimintatapakyt-kinsignaalista ja pakoputki tai ylilaidan signaalista voidaan tavanomaiseen tapaan johtaa edellä mainitut neljä tallennusta.

Ohjauspaneeliin 10 sisältyy "hälytyksen kuittaus"-nappi 91, joka katkaisee hälytysäänen, samalla kun "hälytyksen nollaus"-nappi 92 palauttaa järjestelmän eri hälytys- ja tuntomekanismit sen jälkeen kun vika tai virhetoiminta on korjattu.

Kun ohjausnuppi 11 on asetettu "vuotoveden otto "-toiminta-asentoon eikä "auto"-toimintapaan ja veden poistonuppi 14 on asetettu asentoon "ylilaidan", järjestelmä toimii jatkuvasti poistaen käsitellyn vuotoveden yli laidan ja riippumattomasti koneen toiminnasta taikka pakoputken lämpötilasta. Kun nuppi 11 on asetettu asentoon "öljyn poisto", venttiili 35 siirretään yhdistämään johdot 40 ja 31 ja venttiili 41 avataan aiheuttamaan veden takavirtaus sihtien 68 lävitse ja öljyn 72 virtaus ulos erottimesta 29 varastosäiliöön 73. Venttiili 4l sulkeutuu automaattisesti kun kupu putoaa alempaan raja-asentoonsa. Nuppi voi myös olla asetettu asentoon "EI", joka deaktivoi suurimman osan järjestelmäs-tä. Kun nuppi 11 on "EI"-asennossa tulee kuitenkin korkea vuotovesitaso osoitetuksi kohdassa 25a, kun tämä tilanne esiintyy ja sopivat muut signaalit voivat olla järjestetyt olemaan aktiivissa tilassa.

12 63706

Kuviot 2a ja 2b yhdessä esittävät keksinnön mukaista järjestelmää yksityiskohtaisemmin. Samoja elementtejä on näissä kuvioissa osoitettu samoilla viitenumeroilla kuin kuviossa 1, pakoputki, pakoputkivika, ylälaidan piirit on esitetty kotelossa 100. Sisääntulosignaalit piireihin 100 saadaan polttoöljyn paineen tuntoelimestä, koneen kuristimen ilmanpaineen tuntoelimestä ja pakoputken lämpötilan tuntoelimestä johtojen 20, 19 ja 22 kautta. Pakoputki/ylilaidan-kytkimen asento tunnetaan yhdysjohdon 101 kautta. Ylilaidan valo 44, "pakoputkihaihdutusvika" valo 27 ja "pakop. haihdutus OK" valo. 28 ovat kytketyt koteloon 100 johtojen 102, 103 ja 104 kautta. Ulostulosignaalit, jotka osoittavat kytkimen 14 asettelua pakoputkihaihdutukseen tai ylilaidan poistoon syötetään tallentimeen 90 johdon 105 kautta. Pakoputkihaihdutusvika-sig-naalit siirretään kaukonäyttöyksikön halytyspiirikoteloon 110 johdon 106 kautta. Pakoputkihaihdutus OK taikka kykenevä signaali siirretään johdon 107 kautta pumppumoottoripiirikoteloon 120 ja venttiiliasento-käsky-signaali siirretään venttiiliin 36 johdon 39' kautta.

t t

Piirit 100 käsittelevät tulevat signaalit ja tarkkailevat piirien ja f piireissä 100 olevien eri releiden sisäistä toimintaa sillä tavoin, ; r että pakoputkihaihdutus on sallittua vain kun esiintyy tapahtumien tiet- | ty järjestys ja tietty ryhmä toimintaolosuhteita tulee ylläpidetyksi. Koneen käynnistyessä polttoöljyn paineen tuntoelin sulkee piirin (sanonnalla "sttlkfea" tarkoitetaan sen piirin tuloa täydelliseksi,' joka osoittaa tunto- | elimellä tunnettavan olosuhteen esiintymistä) melkein välittömästi osoittaen, että kone on käynnissä. Sitten piirit 100 välittömästi tarkistavat kuristimen ilmanpaineen tuntoelimen tilan. Koska laivadieselkonet- < ta ei normaalisti voida käynnistää kuristimen täysi-asennossa, tulee ! kuristimen ilmanpaineen tuntoelimen tilan olla "auki” (virtapiirin auki-tilaa ei tunneta). Jos mainittu tuntoelin on suljettu, kun polttoöljyn paineen tuntoelin sulkee piirin, osoitetaan virhetoimintaa, mikä tekee piirin i vialliseksi ja estää pumpun käynnin kykeneväksi tekevän signaalin ulos- · antamisen ennenkuin tila on korjattu. Jos virtapiiri jää vialliseksi [ kuristimen asennon ollessa alle täyden tehon, osoitetaan tuntoelimen | tai piirin virhetoiminta. Jos kuitenkin olosuhteet ovat oikeat, poltto- : öljyn paineen tunteva piiri sulkeutuu ja kuristimen ilmanpaineen tuntopii- i ri jää avoimeksi kunnes kuristin on siirretty täyden tehon asentoon. Kuristimen ilmanpaineen tuntopiiri sitten sulkee,mistä on seurauksena | sekä polttoöljyn tuntopiirin että kuristimen ilmanpaineen piirin sulke- j minen oikeassa järjestyksessä. Sen jälkeen nousee pakoputken lämpöti- : la asteittain haluttuun minimilämpötilaan suihkutushaihdutusta varten. j t

II

13 63706

Piirien 100 ennaltamäärätyn kestoajan omaava aikaviivytys estää pakoput-kihaihdutuksen kykeneväksi tekevän signaalin lähettämisen pumpun ohjaus-piiriin niin kauan kunnes tämä viirytysaikaväli on kulunut estääkseen ohimeneviä muutosolcsuhteita käynnistämästä pumppua ja mahdollistaakseen pa-koputken lämpötilan tulon stabiiliksi. Aikaviivytyksen jälkeen pumpun toiminta ja pakoputkihaihdutus tehdään kykeneviksi piireillä 1QQ johdon 107 kautta. Tietysti, jos kytkin 14 on ylilaidan poistoasennossa, tulee pakoputkihaihdutussignaali johdossa 107 pumpun käynnin kykeneväksi tekeväksi signaaliksi ja koneen tai pakoputken tila ei vaikuta tähän signaaliin. Pakoputkihaihdutus on täten tehty kykeneväksi siihen saakka kunnes lakkaavat esiintymästä toimintaolosuhteet, jotka osoittavat, että kone käy täydellä teholla. Jos jokin polttoaineen paine-, kuristimen ilmanpaine- tai pakoputken lämpöpiireistä on auki, tulevat pakoputkihaihdutus ja pumppumoottorin toiminta välittömästi kykenemättömiksi.

Suojaksi pakoputken lämpötilatuntoelimen kiinnijuutturtista vastaan tarkistetaan piireissä 100, jääkö pakoputken lämpötilan tuntopiiri suljetuksi sen jälkeen kun kuristimen ilmanpaineen tuntopiiri on avautunut ennaltamäärätyn aikaviivytyksen jälkeen. Ellei pakoputken lämpötilan tuntopiiri avaudu tietyssä ajassa sen jälkeen kun kuristimen ilmanpaineen tuntopiiri on avautunut, piirit ovat vialliset eikä pakoputkihaihdutus tule kykeneväksi johdon 107 kautta. Aina silloin kun pakoputkihaihdutus on viallisena, on lamppu 27 sytytettynä. Pakoputkihaihdutus OK lamppu 28 on sytytettynä, kun pakoputkihaihdutus on tehty kykeneväksi. Kauko-hälytysjärjestelmä vastaanottaa pakoputkivikasignaalin myös antaakseen äänihälytyksen kun vika esiintyy ja virhetoiminnan osoittamiseksi. Yli-laidanpoistolamppu 44 on sytytettynät kun kytkin 14 on ylilaidan asennossa ja venttiilin 36 moottoria 38 säädetään ja ohjataan johdon 39’ kautta kytkimen 14 asennosta riippuvaisesti piirien 100 kautta.

Kaukohälytysyksikön piiri 110 vastaanottaa virhetoimintasignaalin tai hälytyssignaalin korkeasta öljytasosta varastosäiliössä johdon 116 kautta varaston korkean öljytason piirikotelosta 115i ja venttiilivikasig-naalin johdosta 131, joka on kytketty venttiiliasentovertailupiiriin 130. Järjestelmän kaukohälytysyksikön piiri 110 on kytketty myös kauko-hälytysyksikköön 111 ulostulojohdon 112 kautta, jolloin kaukohälytys-yksikkö sijaitsee missä tahansa aluksella etäällä ohjauspaneelista 10 ja missä tai mihin halutaan erottimen virhetoiminta- ja äänihälytys, kutön esimerkiksi ohjaushyttiin taikka komentosillalle. Konehuoneen torvi voi olla kytketty kaukohälytysyksikön virtapiirikoteloon johdolla 14 63706 113- Virtapiiri 110 käsittelee tulevat hälytys- tai vikapiirit siirtääkseen informaation kaukohälytysyksikköön ja kuviossa 2b esitettyihin osoit-timiin 111, 113. Osoittimet (indikaattorit) ja torvet sisältyvät kaukohälytysyksikköön 111.

öljyn korkean varastotason piiri 115 vastaanottaa tulosignaalit korkean öljytason tuntoelimestä 74 öljysäiliöstä 73 johdon 75 kautta ja käsittelee signaalit korkean Öljytason ulostulosignaaliksi johdon 116 kautta tekemään indikaattorilamppu 75' virralliseksi johdon 117 kautta, kun esiintyy korkean öljytason tila.

Venttiiliasennon vertailupiiri 130 vastaanottaa tulosignaalit venttiilin käskysignaalijohdoista 39 ja 40 sekä venttiilin asentosignaalijohdoista 47 ja 48. Nämä tulosignaalit käsitellään tuottamaan venttiilin vikahä-lytyssignaali johtoon 131, jos venttiilien 35, 36 todelliset asennot eivät ole yhdenmukaiset niiden säädettyjen asentojen kanssa. Venttiili-vikalamppu tulee virralliseksi johdon 132 kautta, kun tällainen venttii-livika esiintyy.

Pumpun ohjauspiiri 120 vastaanottaa pakoputkihaihdutuksen kykeneväksi tekevät signaalit piireistä 100 johdon 107 kautta; venttiilivikasignaa-lit venttiiliasentopiireistä 130 johdon 131 kautta; pumpun käynnin kykeneväksi tekevän signaalin otto-poisto-ohjauspiiristä 140 johdon 141 kautta; pumpun käynnin kykeneväksi tekevän signaalin vuotoveden ohjaus-piireistä 150 johdon 151 kautta; ja erottimen vikasignaalin piiristä 160 johdon l6l kautta. Pumpun ohjauspiirin 120 ulostulo käsittää pumpun ohjaussignaalin, joka suoraan ohjaa pumppumoottorin 23’ toimintaa, tämä signaali siirretään johdolla 23" ja johdon 123 kuljettaman pumpun käynti-signaalin pumpun käyntisignaalien siirtämiseksi piireihin 140 ja 150.

Pumppumoottori 23 toimii, jos manuaalinen toimintatapakytkin 11 on joko "vuotoveden otto" taikka "auto" asennossa ja tehokytkin on "0N"-asennos-sa, jos pumpun kykeneväksi tekevät signaalit, jotka tarvitaan kumpaankin toimintatapaa varten, kaikki tunnetaan pumpun ohjauspiirissä 120. Muussa tapauksessa pumpun toimintaa ei ole tehty kykeneväksi ja vuötovesi tai käsitelty vesi ei kierrä järjestelmän lävitse.

"Vuotoveden otto" toimintatavassa tulee pumppumoottori 23 kykeneväksi, kun korkean vuotovesitason tuntoelin 25 tuntee korkean vuotovesitason ja ei-kykeneväksi, kun matalan vuotovesitason tuntoelin 25’ tuntee vuotoveden minimitason. Moottorin toiminta sallitaan kuitenkin vain, jos 15 63706 erottimen vikailmaisin 160,' otto-poisto-ohjauspiirit 140 ja venttiili-asennon vertailupiiri 130 kaikki tuottavat pumpun käynnin mahdollistavia signaaleja. On ilmeistä, että halutaan estää pumppua imemästä ilmaa, niin että vuotoveden minimitaso ylläpidetään tämän välttämiseksi. Aina kun vuotovesitaso laskee alle minimitason, pumpputoiminta ei ole mahdollinen.

"Vuotoveden otto" toimintatavassa koneen tai pakoputken toimintaolosuhteet ovat asiaan vaikuttamattomia, koska tämän toimintatavan valitsemisen tarkoituksena on mahdollistaa käsitellyn vuotoveden poisto yli laidan, kun kone seisoo taikka pakoputki muutoin ei ole oikeassa suihkutus-haihdustustilassa. Valintanuppi 14 on normaalisti "ylilaidan poisto" asennossa, kun on valittu "vuotoveden otto" toimintatapa.

Järjestelmän "auto" toimintatavassa pumpun toiminta tarvitsee, edellä mainittujen kykeneväksi tekevien signaalien lisäksi, kykeneväksi tekevän signaalin pakoputkivikapiireistä 100 johdon 107 kautta, tämän signaalin lähde ja sen luonne on selitetty edellä.

Vuotoveden valvontapiiri 150 vastaanottaa signaalit korkeasta ja matalasta vuotovesitasosta johtojen 26, 26' kautta aluksen vuotovesitilas-sa olevista tuntoelimistä 25, 25'· Korkean vuotovesitason signaalivalo 25a syttyy piirin 152 kautta ja korkean vuotovesitason signaalin 153 kautta, joka on siirretty kaukohälytysyksikköön 111 aina kun korkea vuotovesitaso tunnetaan ja pumpun käyntisignaalia ei siirretä johdon 123 kautta pumpun ohjauskotelosta 120. Vuotoveden valvontapiiri 150 käsittelee vuotoveden tuntoelimien signaalit antaakseen ulostulona pumpun käynnin kykeneväksi tekevän signaalin johdon 151 kautta siirrettynä pumpun ohjauspiiriin 120.

Otto-poisto-ohjauspiirit kotelossa 140 vastaanottavat tulosignaalit erottimen kuvun korkeasta ja matalasta tasosta johtojen 77 kautta ja varaston öljytason korkeasignaalin johdon 116 kautta. Kytkin 11 on yhdistetty piireihin 140 johtojen 142 kautta. Otto-poisto-ohjauspiiri 140 edelleen lähettää venttiilin avauskäskysignaaleja, kun tämä on asianmukaista, solenoidiventtiilille 41 johdon 42 kautta, öljyn poisto signaali-lamppu 82 tulee aktivoiduksi johdon 143 kautta aina kun venttiili 41 on käännetty öljynpoistoasentoon ja solenoidiventtiili 4l on avattu. Tämä voi tapahtua joko automaattisesti kun piirit 140 käsittelevät sisään-tuotua informaatiota kuvun tason tuntoelimistä 76 pumpun 23-24 pysäyt- l6 63706 tämiseksi ja solenoidiventtiilin 4l avaamiseksi; taikka kun manuaalikyt-kin 11 on aseteltu "öljyn poisto" asentoon, kuten on esitetty kuviossa 1, mikä automaattisesti pysäyttää moottori-pumppu-yksikön 23-24, jos tämä on käynnissä ja avaa solenoidiventtiilin 41. Jokaisessa tapauksessa missä solenoidiventtiilin 41 avaaminen tapahtuu, venttiili 35 käännetään automaattisesti piireillä 140 öljyn poisto asentoon, mikä mahdollistaa yhteyden.-vesijohtojen 40 ja 31 välillä. Piireihin 140 johdon 145 kautta kytketty vuotoveden otto lamppu 144 syttyy aina kun venttiili 35 käännetään "vuotoveden otto" asentoon. Piirit 140 vastaanottavat pumpun käyntisignaalin johdon 123 kautta, kun tämä signaali on asianmukainen.

Järjestelmän vika ja hälytyspiirit kotelossa l60 tuntevat erottimen 29 toimintatilan koetinyksiköllä 79 johdon 80 kautta. Vedessä juuri kuvun alapuolella ja erottimen 29 sihtien yläpuolella olevalla alueella ei tulisi olla öljyä muuta kuin tietty prosenttimäärä, jos erotin 29 toimii oikealla tavalla. Johtokykykoetinta tai muita sopivia välineitä vuoto-veden öljypitoisuuden tuntemiseksi erottimen tällä alueella, so. sen tuntemiseksi, onko öljypitoisuus yli tietyn: alueen, käytetään asianomaisten piirien 160 kanssa ilmaisemaan ja siirtämään signaali, joka osoittaa erotinjärjestelmän virhetoimintaa tai vikaa pumpun 23-24 toiminnan lopettamiseksi tai estämiseksi ja signaalivalon 8l sytyttämiseksi johdon 162 kautta. Koetin 79 voisi tietysti sijaita myös säiliön 60 huipussa ilmaisemassa liikamäärää öljyä siinä käsiteltävässä vedessä, joka pääsee kuvun 6l alareunan ympäri.

Tallennin 90 vastaanottaa informaation siitä, onko järjestelmä toiminnassa "pakoputki" taikka "ylilaidan" vedenpdstotapaan johdosta 105, joka on kytketty pakoputki ja ylilaidan piireihin 100. Tallennin vastaanottaa myös pumpun käyntisignaalin ja manuaalisen toimintatapakytkimen 11 asen-tosignaalit, kuten on osoitettu kuviossa 2b. Kuten edellä jo selitettiin, asianomaiset piirit käsittelevät tulevia signaaleja muodostaakseen tallennuksen yhdestä neljän toiminnan toiminnasta jokaisena ajankohtana, toimintatapakytkin "EI" asennossa, pakoputkipoisto pumpun käydessä, pumppu ei käynnissä, ja ylilaidan poisto pumpun käydessä.

Kuviossa 3 on yksityiskohtaisemmin esitetty ohjauspaneelin etusivu 170, joka on suunniteltu käytettäväksi kuvion 1 mukaisessa ohjausyksikössä 10. Erilaiset valinnaiset ratkaisut ovat tietysti mahdollisia ja lisää indikaattorivaloja voidaan järjestää osoittamaan sellaisia toimintoja

II

17 63706 kuin koneen kuristimen ilmanpaine OK, koneen polttoaineen paine OK sekä muita indikaatioita. Paneeli on varustettu myös lamppukoestuspaino-napilla 180 sen tarkistamiseksi, onko jokin paneelin lamppu palanut (mennyt rikki), mikä on tavanomaista tämän tyyppisissä ohjauspaneeleissa. Muut indikaattorit ja ohjauslaitteet paneelin pinnassa on numeroitu samalla tavoin kuin niitä vastaavat osat kuvioissa 1, 2a ja 2b.

Järjestelmän toiminta selitetään seuraavassa edellä annettuun selitykseen ja piirustuksiin liittyen. Kun tehokytkin 13 on "ON” asennossa ja toimintatapakytkin 11 on asetettu mihin tahansa asentoon mukaanluettuna "EI" asento, korkeaa vuotovesitasoa osoittava valo 25a syttyy aina kun korkean vuotovesitason tuntoelin 25 toteaa vuotoveden ennaltamäärätyn tason aluksen pohjalla. Jos toimintatavan valintakytkin on "EI" asennossa, mikään järhestelmässä ei toimi vuotoveden poistamiseksi. Tallennan 90 kuitenkin tallentaa seikan, että kytkin 11 on "EI" asennossa.

Jos aluksen käyttöhenkilökunta haluaa pumpata vuotovettä ulos ja poistaa käsitellyn veden yli laidan, käännetään kytkin 11 "vuotoveden otto" asentoon ja käännetään veden poiston ohjausnuppi 14 "yliMaidan" asentoon. Silloin tulee pumppumoottori 23 aktivoiduksi pumppaamaan vuoto-vettä erottimeen ja käsiteltyä vettä pois erottimesta ja yli laidan johdon 43 kautta. Venttiili 36 luonnollisesti käännetään mahdollistamaan yhteys vesijohdon 32’ ja ylälaidan johdon 43 välillä. Pumppumoottori jatkaa toimintaansa kunnes matala vuotovesitaso on ilmaistu kohdassa 25’; erottimen 29 kuvun 61 taso saavuttaa ylimmän raja-asentonsa; joko venttiili 35 tai 36 ei ole oikeassa asennossa tai erotinvika todetaan koet-timella 79. Olettaen, että ei ole olemassa venttiili tai erotinvikaa, järjestelmän normaalista toiminnasta on seurauksena yksinkertaisesti se, että vuotovesi tulee pumpatuksi ulos, öljy tulee erotetuksi vuotovedestä erotinyksikössä ja käsitelty puhdas vesi tulee poistetuksi yli laidan joko loppusuodatuksen jälkeen tai ilman loppusuodatusta. Silloin kun vettä poistetaan yli laidan on indikaattorivalo 44 sytytettynä ja tallennan 90 tallentaa ylälaidan poistamisen ajan. Pumppu pysähtyy automaattisesti kun vuotovesi on pumpattu ulos enneltamäärätylle matalälle tasolle ja käynnistyy jälleen kun on todettu korkea vuotonestetaso. Jos riittävästi öljyä tulee erotetuksi vuotovedestä, saavuttaa kuvun 61 asema erottimessa 29 ylimmän raja-asentonsa, missä tapauksessa korkean vuotovesitason indikaattori on kytkettynä mutta pumpun käyntisignaali 23’ ei ole kytkettynä.

18 63706 öljyn 72 poistamiseksi kuvun 6l alta käyttäjä kääntää nupin 11 "öljyn poisto" asentoon» missä tapauksessa venttiiliä 35 käännetään saattamaan johdot 40 ja 31 yhteyteen keskenään ja aiheuttaa solenoidiventtiilin 41 avautumisen päästämään tuoretta vettä erotinyksikön sisään. Veden päästäminen johdosta 40 erottimeen huuhtelee takaisinpäin sihdit 68 ja aiheuttaa kuvun 6l alla olevan öljyn poistamisen johdon 70 ja 70’ kautta öljy-varastosäiliöön 73. Tämä aiheuttaa kuvun 61 laskeutumisen sen alempaan raja-asentoon, kun enin osa öljystä on poistettu, mikä aiheuttaa öljyn poistamisen ohjauspiirien lUO aikaansaamaan solenoidiventtiilin Ui sulkemisen ja palauttaa venttiilin 35 kuviossa 1 kuvattuun asentoon muodostamaan yhteys johtojen 31 ja 31’ välille, öljynpoistotoiminnan aikana vettä ei poisteta pakoputkihaihdutuksen eikä ylilaidan johtavan johdon kautta.

Jos liikaa öljyä todetaan tuntoelimellä 79 järjestelmän toiminnan jonkin vaiheen aikana, pumppumoottori 23 pysäytetään ja solenoidiventtiili Ui suljetaan niin että järjestelmä palautuu lepotilaan. Samalla tavoin, jos öljyn pinta öljyvarastosäiliössä 73 ylittää turvallisen tason, jota osoitetaan "korkea öljytaso" indikaattorilla 75'» solenoidiventtiili Ui suljetaan ja venttiili 35 palautetaan vuotoveden ottoasentoon, jossa se irroittaa johdot 31 ja U0 toisistaan tarkoituksella estää enempi öljyn poistaminen erottimesta 29· Käyttövoimavika järjestelmässä aina aiheuttaa solenoidiventtiilin sulkeutumisen, jos se on avoinna, tarkoituksella estää öljyn poistaminen taikka erottimen vuotaminen yli.

Järjestelmän toiminta nupin 11 ollessa asetettuna "auto" asentoon tapahtuu seuraavasti. Tehokytkimen 13 ollessa "ON" asennossa kone käynnistyy, ellei se jo ole käynnissä ja koneen kuristinta käännetään eteenpäin kohti täyden tehon asentoa. Olettaen, että tapahtuu tapahtumasarja, joka edellä kuvattiin pakoputkivikapiireihin 100 liittyen, pakoputkihaihdutus sallitaan, kun pakoputken lämpötila saavuttaa halutun suihkutushaihdutus-minimilämpötilan eikä järjestelmässä synnytetä mitään vikasignaalia.

Kun esiintyy korkean vuotoveden tila, pumppu käynnistetään ja vuotovettä vedetään öljy-vesi-erottimeen käsittelyä varten samalla kun käsitelty vesi pumpataan pakoputkeen suihkutushaihdutusta varten. Pumppu jatkaa käyntiään, olettaen että kaikki pumpun toiminnan kykeneväksi tekevät signaalit synnytetään, kunnes tunnetaan matala vuotovesitaso, jona ajankohtana pumpun toiminta ja käsitellyn veden pakoputkihaihdutus lakkaavat.

Kun tämän jälkeen esiintyy korkea vuotovesitaso, pumpun toimintajakso toistuu jälleen. Aina silloin kun erottimen kupu 61 saavuttaa korkean 19 6 37 0 6 tason asennon, pumppu deaktivoidaan automaattisesti jos se on käynnissä ja järjestelmä siirtyy öljyn poisto toimintatapaan, kuten edellä jo selitettiin, jolloin venttiiliä 35 kierretään ja solenoidiventtiili 41 avataan jotta mahdollistettaisiin painevesisyötön pääsy öljy-vesi-erot-timen sisään. Tämä aiheuttaa öljyn poistamisen erottimesta öljyvarasto-säiliöön. mikä alentaa kupua kunnes tämän · alin raja-asento on saavutettu ja lopuksi aiheutuu venttiilien 35 ja 41 paluu niiden alkuperäisiin asentoihin, mikä tekee mahdolliseksi käsitellyn veden jatkuvan pumppaamisen pakoputkeen, kun olosuhteet ovat oikeat pakoputkihaihdutusta-Varten. Veden poistamisen ohjauselementti 14 voidaan kääntää "yli laidan" asentoon kun toimintatavan valintanuppi on "auto" asennossa. Tästä on seurauksena, että käsitelty vesi pumpataan yli laidan vesijohdon 43 kautta riippumatta koneen toimintatilasta ja pakoputken lämpötilasta.

\

Claims (3)

63706 20

1. Jäteveden suihkuhöyrytysjärjestelmä, jossa höyrytys tapahtuu suihkuttamalla jätevesi suoraan toimivan polttomoottorin (15) kuumaan pakoputkeen (18), joka järjestelmä käsittää laitteen (31, 35, 24, 36, 32, 33) jäteveden virtauksen aikaansaamiseksi pakoputkeen, jäteveden ohjauslaitteet (45, 46), laitteen (20) koneen toiminnan tai toimimattomuuden havaitsemiseksi, laitteen (19) koneen tehon tason havaitsemiseksi, laitteet (21, 22) pakoputken pakokaasun ennalta määrätyn lämpötilan esiintymisen havaitsemiseksi, sekä laitteet (35, 36) jäteveden virtauksen estämiseksi pakoputkeen (18) ennenkuin vastaavat havaitsemislaitteet ovat ilmaisseet ainakin moottorin (15) toiminnan, moottorin ennalta määrätyn tehon ja pakokaasun ennalta määrätyn lämpötilan, tunnettu laitteesta (100), jolla havaitaan tapahtumien järjestys, ja jonka avulla olosuhteen väärässä järjestyksessä tapahtuva havaitseminen tulee ilmaistuksi havaitsemisjärjestelmän toimintahäiriönä, joka estää ei-toivotun veden virtauksen pakoputkeen (18) virheellisten toimintaolosuhteiden vallitessa.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen järjestelmä, tunnettu laitteista (21, 22) pakokaasun ennalta määrätyn lämpötilan havaitsemiseksi tietyllä aikavälillä, riippumatta toisista havaituista olosuhteista, ja laitteista (35, 36) veden virtauksen estämiseksi pakoputkeen (18) ennenkuin mainittu aikaväli on kulunut umpeen.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen järjestelmä, tunnettu laitteista (45, 46) jäteveden virtauksen aikaansaavien laitteiden (31, 35, 24, 36, 32, 33) saattamiseksi tehottomiksi, jollei pakokaasun lämpötilan alenemista alle ennalta määrättyä arvoa ole havaittu edellä määrättynä aikavälinä, joka seuraa moottorin (15) tehon ennalta määrätyn tason ilmaisusignaalin puuttumista, sen jälkeen, kun tällainen tehon taso jo on havaittu ja laitteiden (31, 35, 24, 36, 32, 33) toiminta jäteveden virtausta varten pako-putkeen (18) jo on mahdollistettu.