FI63496C - Foerfarande foer utvinnande av digitala uppteckningsdata foer rasterfaergutdrag - Google Patents

Description

RSF^l [B] (11)KUU,LUTUSJULKA,SU 53495 jflSjft l J ' } UTLÄGGNI NGSSKMFT D 0 H y 0 C Patentti nycnn?tty 10 06 1933

’ (51) Kv.llJ)fl*CI^ 5/0O

SUOMI —FINLAND (21) —httnt»i»ei(i*Jftf 773023 (22) HtkMnlipUvt—Aiwttknhtgadac 12.10.77 ^^ (23) Alkupilv·—CIMfhatsdtf 12.10.77 (41) Tullut |ulfclMlMl — Uhrit «ffmtftg 19.0¾. 78

Patmtti- J» rekisterihallltUfl /44) Nlhttviks+panon Ja ktntLfiilliaimn pvm.—

Patent- och registerstyrelsen AmUtm utkgd oehutijkrMtunpuMcund 28.02.83 (32)(33)(31) *rt*«*t «HoUnua—a«|M priority 18.10.76

Saksan Liittotasavalta-Förbundsrepubliken lyskland(DE) P 261+6925-0 Toteennäytetty-Styrkt (71) Dr.-Ing. Rudolf Hell GmbH, Postfach 62 29, D-2300 Kiel ll+, Saksan

Liittotasavalta-Förbundsrepubliken skiand(DE) (72) Heinz Taubt, Kiel, Arinin Colditz, Kiel-Wellsee, Saksan Liittotasavalta-Förbundsrepubliken Tyskland(DE) (7*0 Berggren Oy Ab (5I+) Menetelmä digitaalisten tallennustietojen saamiseksi rasteroituja väri-erotteluja varten - Förfarande för utvinnande av digitala upptecknings-data för-rasterfärgutdrag

Esillä oleva keksintö koskee oheisen patenttivaatimuksen johdannon mukaista menetelmää.

Jo ennestään on tunnettua valmistaa rasteroituna värierotteluja mo-niväripainantaa varten, jolloin rasterointi on erilainen värierotte-lusta toiseen. Neliväripainannassa voidaan esimerkiksi rasteroidut värierottelut valmistaa näytteenottosignaaleista erikseen digitaalisesti välivarastoimalla yksityiset rasteripistekuviot ja käyttäen suhteellisen komplisoitua tallennusyksikköä, kuten on kuvattu julkaisussa DT-PS 20 12 728. Tällä menetelmällä tallennetaan värierottelut yksittäisesti peräkkäin, jolloin jokaista värierottelua varten on tarpeen erillinen näytteenottomenettely.

Nykyaikaisessa painotekniikassa, joka aikaisempaa enemmän on tekemisissä digitaalisen kuvanmuodostuksen kanssa, esim. DT-OS 21 61 038 tai DT-PS 21 37 676, on kuitenkin toivottavaa, että värierottelut saadaan mahdollisimman nopeasti, jotta ne digitaalisista muisteista voitaisiin edelleen käsitellä esim. laskimella ohjattua painosivujen valmistusta varten, kaiverrusta varten taikka elektronista valoladon-taa varten. Värierottelujen tiedot ovat muistissa digitalisoituina ja antavat näytteenottopisteiden väliä vastaavasti näytteenottolin-jalla ja näytteenottolinjojen väliä vastaavasti suorakulmaisen ver- 2 63496 kon näytteenottopisteitä. Tämä verkko on sama kaikille värierotte-luille ja sen vuoksi täysin sopimaton moniväripainantaa varten. Jos kaikki värierottelut valmistettaisiin tällä rasterilla, niin syntyisi päällekkäinpainannassa kuva, jossa olisi ei-siedettävä värivirhe, koska sovitus-, kohdistus- ja toistovirheet ovat väistämättömiä johtuen paperin venymisestä ja mekaanisista toleransseista painokoneissa. Värivirhe syntyy, koska näiden virheiden johdosta väripisteet toisinaan tulevat painetuiksi päällekkäin ja toisinaan toinen toisensa viereen.

Julkaisusta DT-AS 23 11 678 tunnetaan ennestään laitteisto, jolla saadaan aikaan värierotteluja värillisestä kuvasta ja jossa laitteistossa orginaalin optissähköisellä näytteenotolla saadut värierottelu-signaalit digitaalisesti rinnan annetaan muistiin tarkoituksella tallentamista varten lukea peräkkäin ja merkitä tallennusrummun kehälle peräkkäin. Samanlaisia menetelmiä on annettu julkaisuissa DT-OS 23 21 689 ja DT-OS 23 25 456. Näiden menetelmien epäkohtana on, että tallennetut värierottelut ovat rasteroimattomia, koska muisti on kytketty D/A-muuntimen jälkeen. Tunnetuissa menetelmissä poistetaan sen vuoksi jälleen näytteenottorasteri ja värierottelut tallennetaan analogisesti, so. rasteroimattomina. Painoon liittyy silloin erillinen prosessi, jossa rasteroimattomista värierotteluista kopiointiproses-silla toisiinsa nähden kierrettyjen kontaktirasterien avulla saadaan rasteroituja värierotteluja.

Julkaisusta DPS 1 112 407 on tunnettua rasterointimenetelmä, jossa eri rastereiden rivivälin suhde värierottelujoukkoon ja rasterointipis-teiden välisen etäisyyden rivien sisällä suhde rasterijoukkoon on pieni kokonaisluku, esim. 2, 3, 4. Fasterielementtien lukumäärä pinta-alayksikköä kohden pysyy likipitäen samana kaikkien joukon rastereiden osalta.

Esillä olevan keksinnön tarkoituksena on luoda menetelmä, jolla yksinkertaisella tavalla suoraan näytteenottomenettelyssä saadaan väri-erottelujen tallennustiedot lopullisissa painorastereissa. Tämä toteutetaan keksinnöllä patenttivaatimuksen tunnusmerkkiosassa annetuin keinoin.

3 63496

Seuraavassa selitetään keksintöä lähemmin kuvioihin 1 ja 2 liittyen.

Kuvio 1 esittää kytkentää keksinnön toteuttamiseksi.

Kuvio 2 esittää esimerkkiä keksintöä varten käytetyistä rastereista.

Kuviossa 1 on originaali 1 kohdistusnastojen 4 avulla pingotettu moottorin 2 käyttämälle näytteenottorummulle 3. Originaalista otetaan valosähköisesti näytteitä näytteenottoyksiköllä 5, jota piirustuksessa kaaviollisesti kuvatulla syöttölaitteella siirretään aksiaalisesti pitkin rumpua. Syöttö voi tapahtua tasaisesti, mikä johtaa originaalin spiraali-näytteenottoon, tai kunkin rummunpyöräh-dyksen jälkeen yhden syöttöaskelen verran, mikä johtaa näytteenottoon originaalista pitkin suljettuja ympyröitä rummun kehällä.

Muita tässä esittämättä jätettyjä mutta tunnettuja näytteenottajia ovat ns. flying-spot-näytteenottaja ja tasoalustanäytteenottaja, joita tässä samoin voitaisiin käyttää. Näille näytteenottomenetelmille on yhteistä, että originaaleista otetaan näytteitä pitkin vierekkäin sijaitsevia näytteenottoviivoja.

Näytteenottopäässä 5 on tunnettuun tapaan kolme valosähköistä muun-ninta 6, 7 ja 8, jotka näytteenottovalonsäteen 9 osasäteistä peilien 10, 11 ja suodattimien 12, 13 ja 14 kautta saavat värierotteluja vastaavat spektrikomponentit. Näytteenottopään 5 ulostulossa esiintyvät kolorimetri-mitta-arvo-signaalit R, G, B, jotka värilaskimen, esim. julkaisun DT-AS 15 97 771 mukaisen värilaskimen kautta alistetaan painantaa varten tarpeelliseen korjaukseen ja sitten A/D-muun-timien 15-18, antorekistereiden 19, 20, 21 ja 22 kautta annetaan muistin 23 muistialueisiin I, II, III ja IV. Esillä olevan keksinnön erilaisuus ei perustu siihen, että signaalit kuten tunnetuissa menetelmissä yksinkertaisesti muunnetaan analogia/digitaalimuunti-milla ja varastoidaan (merkitään muistiin), vaan siihen, että näytteenotto, digitalisointi ja varastointi suoritetaan siten, että muistin 23 alueissa I-IV tiedot valmiiksi rasteroiduista värierot- teluista ovat digitaalisesti varastoituina, mitä seuraavassa selitetään lähemmin.

Kuviossa 2 on esitetty esim. syväpainannassa käytetty rasterijär-jestelmä, jossa on kysymys kahdesta erilaisesta rasterista, joilla kuitenkin painetaan nelivärisesti. Esimerkiksi syaani ja musta voi- 4 63496 daan painaa yhdellä rasterilla, keltainen ja magenta toisella rasterilla. Syväpainannassa on jo kauan käytetty tällaisia rasterijärjestelmiä, joissa aina kahdella värillä ei keskenään ole merkittävää värivirhettä (Farbspiel). Ymmärtämisen helpottamiseksi lähtekäämme esillä olevassa keksinnössä tällaisesta järjestelmästä. On kysymyksessä kaksi rasteria, joista ensimmäistä on pidennetty näyt-teenottosuunnassa ja toista on kutistettu näytteenottosuunnassa ja ensimmäistä on kutistettu kohtisuorassa näytteenottosuuntaan nähden ja toista on pidennetty kohtisuorassa näytteenottosuuntaan nähden ja siten, että yhden rasterin kutistaminen tai pidentäminen yhden koordinaatin suunnassa vastaa toisen rasterin pidentämistä tai kutistamista toisen koordinaatin suunnassa. Tämän lisäksi on kumpikin rasteri näytteenottolinjasta näytteenottolinjaan siirretty puolen rasteripistevälin verran sivuun näytteenottosuunnassa. Kuten kuviosta 2 nähdään, syntyy kaksi näytteenottosuuntaan kulman a ja 8 kierrettyä rasteria, joista toinen on kuvattu vinoviivoitettuna ja toinen viivoittamattomana. Molempien rastereiden kaikki rasteripisteet sijaitsevat kuitenkin yhdensuuntaisilla linjoilla näytteenottosuunnassa, kuten käy ilmi rasteripisteiden projektiosta kohtisuoralle näytteenottosuuntaan nähden. Tätä käytetään hyväksi esillä olevassa keksinnössä. Näytteenottolinjojen lukumäärä ja hienous, jotka näyt-teenottopäällä pyyhkäistään, valitaan siten, että kaikki yhdensuuntaiset linjat tulevat pyyhkäistyiksi ja siten kaikki rasteripisteet näytteenoton alaisiksi. Tämä tapahtuu näytteenottopään 5 sopivalla syötönohjauksella vastaten rasteripisteiden projektioiden välejä näytteenottosuuntaan nähden kohtisuorilla suorilla, so. syöttösuun-nassa.

Jotta kuitenkin yksityisten värierottelujen eri rastereiden näytteen-ottolinjan kaikki rasteripisteet käsitettäisiin oikein ja varastoitaisiin oikein, on kuvion 1 mukaisesti käytetty neljää tahtigene-raattoria 24, 25, 26 ja 27, jotka synnyttävät tahdit T^-T^, jotka JA-porttien 28, 29, 30 ja 31 kautta on liitetty A/D-muuntimien 15-18 ja antorekistereiden 10-22 tahtijohtoihin 32, 33, 34 ja 35. Tahti-generaattoreita ohjataan impulssinanturilla 37, joka on sijoitettu näytteenottorummulle ja antaa impulssijonon synkronisesti rummun pyörinnän kanssa. Tämä tähtijono on siten mitoitettu, että se vastaa kuvion 2 molempien rastereiden hienointa jakoa näytteenottosuunnassa, so. yksittäistahdilla rummun kehäviivalla mitattu pituus on yhtä suuri kuin se pituus, joka saadaan molempien rastereiden projektiois- 5 63496 ta näytteenottolinjalle yhteisenä jakajana molempien rastereiden rasteripisteiden väleistä näytteenottosuunnassa.

Tätä ylempää tahtia käytetään eri värierottelusignaalien digitalisointiin ja tallentamiseen siten, että esim. viivoitettuna kuvatulla rasterilla käytetään vain tahteja 0, 4, 8, 12 jne. Tätä varten on kuvion 1 mukaisessa laitteistossa käytetty tahtigeneraattoria 24, joka synkronoituna impulssinanturista 37 tulevalla tahdilla antaa tahdin, joka vain ajankohtina O, 4, 8, 12 jne. ohjaa A/D-muunninta 15 ja muistialueen I antorekisteriä 19. Havaitaan, että siten ensimmäistä näytteenottolinjaa varten tällä tahdilla annetaan muistiin vain värierottelun mg signaalit. Samanaikaisesti ohjaa tämä generaattori 24 A/D-muunninta 16 ja rekisteriä 20 keltaisen värin taltio imiseksi .

Viivoittamattoman rasterin ensimmäisen kuvalinjan varastointia varten käytetään vain tahteja O, 6, 12, 18 tahtigeneraattorista 25, joka ohjaa A/D-muunninta 17 ja antorekisteriä 21 ja siten syöttää muistiin (taltioi) värierottelun syaanin.

Tahtien synnyttäminen generaattoreissa 24, 26 ja myös 25, 27 voi tapahtua laskemalla tahteja impulssinanturista 37 tuotetusta impuls-sitahtijonosta, mitä varten generaattorit on muodostettu aseteltaviksi laskimiksi. Toisena mahdollisuutena on käyttää oskillaatto-reita, jotka tuottavat halutun taajuuden omaavia tahti-impulssijonoja ja jotka käynnistetään impulssinanturista 37. Tällöin on edullista muodostaa impulssinanturi siten, että se jokaisella uudella näytteenottolinjalla antaa kehäimpulssin, so. käynnistysimpulssin.

Koska esillä olevassa suoritusesimerkissä tallennetaan kaksi väri-erottelua yhdellä rasterilla, ohjaa tahtigeneraattori 24 lisäksi A/D-muunninta 16 ja antorekisteriä 20, minkä johdosta värierottelun ge signaalit annetaan muistialueeseen II. Generaatrori 25 ohjaa lisäksi A/D-muunninta 18 ja rekisteriä 22 värierottelun sw tallentamiseksi muistialueeseen IV.

Koska kuitenkin niillä rasteripisteillä, jotka sattuvat seuraaville näytteenottolinjoille, on siirto edeltävään näytteenottolinjaan nähden, tarvitaan näitä näytteenottolinjoja varten ajallisesti siirretty ohjaus A/D-muuntimelle ja antorekisterille.

6 6 3 4 0 6 Tähän on käytetty tahtigeneraattoreita 26 ja 27, jotka tuottavat tahdit, jotka ovat generaattoreiden 24 ja 25 tahteihin nähden siirretyt sellaisen aikavälin verran, joka vastaa puolta rasterietäi-syyttä, kuten ilmenee kuviosta 2. Kuvion 1 esimerkissä on jälleen käytetty aseteltavia laskimia, jotka ottavat värierottelusignaalin valintaa varten oikeat tahdit impulssinanturin 37 tuottamasta tahti-impulssijonosta. Voitaisiin kuitenkin myös käyttää generaattoreiden 24 ja 25 tahteja ja T2 ja vastaavasti viivyttää näitä.

Näytteenottolinjaa 2 varten (ei viivoitettu rasteri) kuviossa 2 on tähtijono 3, 9, 15 jne. ja näytteenottolinjaa 3 varten (viivoitettu rasteri) jono 2, 6, 10 jne. Generaattori 26 tuottaa esim. tahti-impulssijonon T3 = 2, 6, 10 jne. ja generaattori 27 tahti-impulssijonon 3, 9, 15 jne. Koska jälleen kahdella värierottelulla on sama rasteri, menee tahti A/D-muuntimiin 15 ja 16 rekisterei-neen 19 ja 20 ja tahti A/D-muuntimiin 17 ja 18 rekistereineen 21 ja 22.

Jotta kuitenkin myös näytteenottolinjoille oikea digitaalisten tietojen tallennus muistialueisiin tapahtuisi, täytyy muistiin tallentaa vain niitä näytteenottolinjoja, joilla on tietyn rasterin ras-teripisteitä. Tätä varten on tahtigeneraattoreiden 24-27 ulostuloihin sijoitettu JA-portit 28-31, jotka aktivoidaan näytteenottolin-janvalitsimesta 36. Impulssinanturi 37 tuottaa kuvion 1 esittämässä esimerkissä tahti-impulssijonon, josta laskimessa 38 kulloinkin otetaan kehäimpulssi, jota käytetään rivinaloittamisimpulssina. Impulssinanturi voisi kuitenkin myös, kuten jo mainittiin, tuottaa vain sellaisen käynnistysimpulssin, minkä johdosta laskin 38 voitaisiin jättää pois. Rivinaloitusimpulssit menevät laskimesta 38 kahteen aseteltavaan laskimeen 39 ja 40, jotka suorittavat näytteen-ottolinjan valinnan. Laskin 40 saattaisi laskea lävitse esim. vain käynnistysimpulssit viivoitetun rasterin näytteenottoriveille, so. 0, 3, 6, 9 jne. ja laskin 39 kehäimpulssit viivoittamattoman rasterin näytteenottolinjoille O, 2, 4, 6 jne. Muut impulssit tukahdutetaan. Jotta läpipäästetyllä käynnistysimpulssilla perään kytketty JA-portti jäisi aktivoiduksi koko näytteenottolinjan kulun ajaksi, on laskimien 39 ja 40 perään sijoitettu kaksiasentoiset kippipor-taat 41 ja 42, jotka silloin, ohjattuina läpipäästetyllä kehäimpuls-silla., näytteenottolinjan kestoajaksi signalisoivat signaaliarvon "L" ja ei-läpipäästetyllä käynnistysimpulssilla tilan' "0" ja siten 7 63496 saattavat JA-portin estotilaan. Esimerkissä on laskimella ulos-tuloimpulssijono 1, 0, 0, 1, 0, 0, 1 jne. Siten antaa kaksiasentoi-nen kippiporras 2, esim. flip-flop, nollannelle kuvalinjalle signaalin "L", ensimmäiselle ja toiselle kuvalinjalle signaalin "O" ja kolmannelle signaalin "L". Kuten helposti voidaan havaita, ovat JA-por-tit 28 ja 30 läpäiseviä vain niille näytteenottolinjoille, joilla sijaitsee viivoitettuja rasteripisteitä, portit 29 ja 31 vain vii-voittamattomille rasteripisteille.

Spiraalimaisessa näytteenotossa pyyhkäisee näytteenottopää kaikkia näytteenottolinjoja, myös esim. linjoja 1 ja 5, joilla ei lainkaan ole rasteripisteitä. Näytteenottolinjavalintakytkennällä tulevat tällöin kuitenkin nämä näytteenottolinjät tukahdutetuiksi JA-porttien avulla. Näytteenottolinjojen väli on tässä yhteinen jakaja rasteri-pisteiden välin projektiolle syöttösuunnassa.

Muissa näytteenottolaitteissa, joissa on askelsyöttö, voidaan tällaiset näytteenottolinjät hypätä ylitse.

Kuviossa 2 esitetty rasteriesimerkki kuvaa rasterijärjestelmää, jossa toisen rasterin pidennys tai kutistus vastaa toisen rasterin kutistusta tai pidennystä vaihtamalla näytteenotto- ja syöttösuuntaa.

Yhtä hyvin ovat kuitenkin mahdollisia myös rasterijärjestelmät, joissa tätä sivuvaatimusta ei tarvitse täyttää. Niitä voidaan samalla tavoin pyyhkäistä pitkin yhdensuuntaisia näytteenottolinjoja.

Tämän näytteenoton yhtenä etuna aikaisempiin verrattuna on, että kaikki rasterit voidaan pyyhkäistä yhdellä ainoalla spiraalin nousulla, minkä avulla vältetään virheet, joita esiintyy värierottelujen ottamisessa kuvi-sta askelsyötöllä ympyräviivoin.

Edelleen voidaan syväpainannassa yksityiskohtia käsitellä yksilöllisesti paremmin kuin tavallisilla näytteenottokoneilla, koska tähän asti kaikki originaalit on asennettu originaalisylinterille ja värikorjattu yhteisesti.

Tallentaminen eri muistivyöhykkeisiin voi tapahtua myös suoraan syväpainoprosessissa käytettyyn suurmuistiin, jossa lopulliseen syväpäinantaan tarvittava asemointi on valmiina.