FI63490C - Braenslevolymmaetare - Google Patents

Description

raSFH M (li, kuulutu,<ulk*isu 63490

JH* lJ ' ' UTLAaGNINOSSKKIFT

C Pater,iti myönnetty 10 06 1033 •j+frAjf (45) Patent r-PP-lat ^ ^ (51) K».lk.3/lr»t.a.3 G· 01 F 3/18 SUOMI —FINLAND (21) Puwinlh«k*iiMM-Ptt«itaMeknin( 782599 (22) HdwmliplW» — Amekniniadai 2^+. 08.78 ’ (23) Alkupilvt—CHtlth«t*daf 2^.08.78 (41) Tulkit JulklMkal — Wlvlt off«nc«j 06.0 3.79

Patentti- ja rakictarlhaliltu· .... .... ,... , .

___ ^ . (44) NlhtlvUulpunon |t kuuLJuliuiaun pvm. — Λ

Potent· och regleteretyreleen ' Anteiun uttatd och «i^krHtM pubHemd 28.02.83 (32)(33)(31) Pyr»««y *tuoik*u*-e^ird priork* 05 -09-77

Ruotsi-Sverige(SE) 7709936-^ (71) Haldex AB, Box 25Q, 301 OU Halmstad, Ruotsi-Sverige(SE) (72) Sven Wallqvist, Halmstad, Ruotsi-Sverige(SE) (7*0 Berggren Oy Ab (5*0 Polttoaineen tilavuusmittari - Bränslevolymmätare

Esillä olevan keksinnön kohteena on polttoaineen tilavuusmittari, johon kuuluu runko, jonka läpi mitattava polttoaine virtaa ja jossa on sisäkammio, jossa on polttoaineen tuloaukko ja polttoaineen poistoauk-ko, sekä käyttölaite, joka käyttää leimaus- ja/tai rekisteröintieli-men sisääntuloa mittarirungon läpi virtaavasta polttoaineen määrästä riippuen.

Polttoaineen tilavuusmittareita käytetään erilaisten ajoneuvojen moottorien polttoaineensyöttöjärjestelmässä. Tällaisia mittareita käytetään mm. siellä, missä polttoaineen kulutus on verollista, ja lisäksi silloin, kun käyttämällä lähtökohtana moottorin polttoaineen kulutusta ajettua ajomatkaa tai ajoaikaa kohti halutaan arvostella moottorin kuntoa, jotta voitaisiin päättää, onko moottorin tarkastus toivottava. Ennestään tunnetaan mittareita, joissa polttoaineen tilavuus voidaan lukea suoraan esim. amerikkalaisen patentin 3 805 602 mukaan. Erilaisia tapoja, joilla polttoainemittarit kytketään mm. dieselmoottorien polttoaineen ruiskutusjärjestelmiin, selitetään mm. amerikkalaisissa patenteissa 3 750 463, 3 949 602, 3 817 273 ja 3 672 394.

2 7 λ 9 O

Edellä ensin mainitussa amerikkalaisessa patentissa 3 805 602 selitetään mittaria, jolla mitataan tarkasti moottorin aikayksikköä kohti käyttämän polttoaineen tilavuus tai paino. Mittariin kuuluu mäntä, jota polttoaine, jota moottorin polttoainepumppu pumppaa sen läpi, siirtää edestakaisin. Tämän liikkeen muuttaa pyörimisliikkeeksi sylinterinokka, jonka ulostulo käyttää takometriä tms., joka on kalibroitu osoittamaan aikayksikköä kohti käytetty polttoainetilavuus tai -paino.

Tämän mittarin mekanismi, joka muuttaa mittarin männän edestakaisen liikkeen pyörimisliikkeeksi, sekä venttiilimekanismi, joka yhdistää polttoaineen tulo- ja poistoaukot männän sylinteritilaan männän siirtämiseksi edestakaisin, ovat kummatkin mekaanisesti hyvin mutkikkaita ja niissä on useita häiriöille herkkiä yksityiskohtia.

Esillä olevan keksinnön päätarkoituksena on saada aikaan tunnettuun tekniikkaan verrattuna yksinkertaisempi ja käyttövarmempi alussa mainittua lajia oleva mittari.

Keksinnön tarkoituksena on siis saada aikaan polttoaineen tilavuus-mittari, joka voidaan tehdä sekä rekisteröiväksi että osoittavaksi ja jolla on hyvin suuri tarkkuus tilavuuden mittauksessa suurella virtausalueella, esim. 0,1-100 1/h. Mittarissa tulee olla mekaanisesti kuormitettava pyörivä ulostulo, joka sopii käyttämään suoraan luettavia tai leimattavia laskulaitteita. Mittari ei vaadi erityisen ahtaita valmistustoleransseja, vaan se voidaan kalibroida yksinkertaisella tavalla kuten ruuvitaltan avulla. Koska bensiini ja muut polttoaineet laajenevat n. 1,1 %/10°C, mittarissa on oltava mahdollisuudet lämpötilan kompensointiin. Mittaria täytyy lisäksi voida käyttää ilman uudelleensäätöä erilaisia polttoaineita varten, kuten (ei voitelevaa) bensiiniä, dieselöljyä, moottoripaloöljyä ja muita käytettyjä tai ajateltavissa olevia polttoaineita varten.

Kun mittari yhdistetään tunnettuihin matkamittareihin, siinä tulee olla mahdollisuus leimata sekä ajettu matka että käytetty polt-toainemäärä. Mittarin on edelleen kestettävä ankaraa kylmyyttä ja korkeaa lämpöä. Sen kestoiän on oltava pitkä. Se saa aiheuttaa vain mahdollisimman pienen paineen alenemisen mittausjohdossa.

Lisäksi sen on oltava tiivis ilman mutkikkaita tiivistyssovitelmiä.

3 63490

Alussa mainitunlainen polttoaineen tilavuusmittari on keksinnön mukaisesti oleellisesti tunnettu siitä, että runkoon on sovitettu neljä mäntää, joita mitattava polttoaine siirtää edestakaisessa liikkeessä kunkin omassa sylinteriporauksessa, jossa ao. männän ja sylinterin kannen välille rajoitetaan sylinterikammio, jolloin männät on pareittain yhdistetty toisiinsa kiinteästi yhteisen litteän män-nänvarren avulla ja molemmat männänvarret päällekkäin menevät keskenään suorakulmaisesti ristikkäin rungon sisäkammiossa ja kummassakin on keskeinen poikittainen pitkä reikä, että venttiililaite on sovitettu peräkkäin yhdistämään ao. kammio polttoaineen tuloaukkoon ja ao. vastakkainen kammio polttoaineen poistoaukkoon sekä että kampimeka-nismin kampivarsi on varustettu kahdella vapaasti pyörivällä, päällekkäin sijoitetulla rullalla, jotka on sijoitettu kumpikin omaan pitkään reikäänsä ja sovitettu ohjaamaan venttiililaitetta sekä muuttamaan molempien männänvarsien edestakainen liike kampimekanismin lähtöpään pyörimisliikkeeksi.

Jotta vältyttäisiin mainitun rungon läpi ulkonevalta akselilta ja siihen liittyviltä akselin tiivistysongelmilta, on keksinnön mukäisesti edelleen edullisesti kampimekanismin kampivarren vastakkainen lähtöpää varustettu magneettikytkimellä, joka on sovitettu magneettisesti siirtämään mainitun pään pyörimisliike leimaus- ja/tai rekisteröintielimen sisääntulon vastaavaan magneettikytkimeen.

Luotettavan ja yksinkertaisen venttiilimekanismin aikaansaamiseksi mittarin runkoon kuuluu edelleen sopivasti tasainen venttiilipiiita, jossa on poistoaukkoon yhdistetty keskireikä,neljä tämän reiän ympärille 90°:n jaolla poistoreiän kanssa samankeskiselle ympyrälle sovitettua toista reikää, joista kukin johtaa omaan kammioonsa, venttii-lipinnan ulkopuolella rungon sisäkammioon tuloaukosta johtava lisä-reikä, pyöreä venttiilikiekko, jossa on alempi, pyöreä keskisyvennys, jonka halkaisija on suurempi kuin poistoreiän ja mainittujen toisien reikien välinen etäisyys ja näiden keskinäinen etäisyys, ja syvennyksen kanssa samankeskinen tiivistyspinta, joka rajoittuu mainittuun venttiilipintaan, jolloin kampimekanismin pyörimiskeskiakseli osuu yhteen poistoreiän keskipisteen kanssa ja tämä kampivarsi on sovitettu siirtämään venttiilikiekkoa mainitun keskipisteen ympäri kiertävässä liikkeessä, niin että poistoreikä ja rungon sisäkammio yhdistetään peräkkäin mainittujen syvennyksien kautta neljään sylinterin kansikammioon johtavaan reikään siten, että yhden mäntäparin molem- 4 63490 mistä vastakkaisista sylinterin kansikammioista toinen liitetään tuloaukkoon ja toinen liitetään samanaikaisesti poistoaukkoon.

Venttiilikiekon tiivistyksen parantamiseksi mainittua venttiilipin-taa vasten painejousi on sopivasti sovitettu kampivarren ja venttiili-kiekon väliin, jolloin kampivarren pää menee tämän jousen läpi ja kytkeytyy kiekon läpimenemättömään keskiporaukseen. Kumpikin mainittu mäntä voi muodostua männänvarren päähän sovitetusta kiristyslaatasta ja tämän sylinterin kansipuolelle sovitetusta kiristyslevystä sekä näiden kummankin väliin kiinnitetystä pyöreästä kumikalvosta, jonka reunat on tiivistävästi kiristetty sylinteriporauksen ympärille rungon ulkoseinän ja pyöreän sylinterin kannen väliin. Kumikalvossa (17) on sopivasti sen kehäreunan sisäpuolella reikiä, joiden avulla ao. sylinteriporauskammio, jota sylinterin kansi ja mäntä rajoittavat, voidaan yhdistää venttiililaitteen yhteen ao. reikään, minkä lisäksi kalvo kiristyslevyn ja sylinteriporauksen seinän välisellä alueella muodostaa poimun, joka on niin syvä, että männän liikkeet ovat mahdollisia.

Keksinnön eräs edullinen suoritusmuoto on edelleen tunnettu siitä, että männänvarsissa on kalibrointitarkoituksia varten mainittujen keskeisten, poikittaisten pitkien reikien lisäksi tämän reiän ja toisen männänvarren pään välissä pitkittäinen pitkä reikä, että säätöjä kalibrointielin on kierretty rungon kanteen sellaiseen asentoon ja sellaisella pituudella, että kyseisen elimen vapaa kartiomainen pääteosa voidaan enemmän tai vähemmän kiertää alas toisen männänvarren pitkittäiseen pitkään reikään mäntien iskun pituuden säätöä varten.

Säätöelimen kartiomainen pääteosa on lisäksi lämpötilan kompensointia varten sopivasti liitetty kanteen kierrettyyn ruuviin kahden kaksime-tallijousen välityksellä, joita mittarirungossa oleva polttoaine ympäröi, niin että kartiomaisen pääteosan tunkeutumista mainittuun pitkittäiseen pitkään reikään voidaan vaihdella polttoaineen lämpötilan funktiona.

Kalibrointielimenä voi vaihtoehtoisesti olla vähintään yksi sylinterin kansiin kiinnitetty säätöruuvi, jonka vapaa pää on sovitettu siten, että se voi törmätä ao. mäntään ja toimia päätevasteena männän iskun pituuden rajoitusta varten.

63490

Kitkahäviöiden pienentämiseksi magneettikytkin on sopivasti magneetti-rengas, joka on kiinnitetty samankeskisesti esim. muoviaineesta valmistettuun pitimeen, joka on kiinnitetty kampimekanismin lähtöpäähän ja jonka vastakkaisen sivun keskiosassa on uloke, joka pienellä kitkalla nojaa rungon ylimmän osan muodostavan tiivistysrenkaan ala-tai yläpintaan, minkä lisäksi leimaus- ja/tai rekisteröintielimen vastaavaan magneettikytkimeen on muodostettu vastaava uloke, joka nojaa tiivistysrenkaan ylä- tai ulkopintaan suoraan ensin mainitun ulokkeen edessä.

Keksintöä selitetään seuraavassa oheisissa piirustuksissa esitettyjen suoritusesimerkkien avulla.

Kuvio 1 esittää mittarin polttoaineläpivirtausosaa ja tarkemmin sanottuna tämän runkoa, joka on esim. kevytmetallia, leikkauksena A-A kuviossa 2, joka vuorostaan esittää kuvion 1 leikkausta B-B. Kuvio 3 esittää mittarirungon liikkeensiirtokomponentteja. Kuviot 4-6 esittävät mäntäkumikalvoa ylhäältä katsottuna ja vastaavasti dia-metraalileikkauksena, jolloin kuvio 5 esittää kalvon reunan yksityiskohtaa suuremmassa mittakaavassa. Kuvio 7 esittää mittarirungon kantta poikkileikkauksena. Kuviot 8 ja 9 esittävät toista yksinkertaistettua mittarirungon kantta alhaalta katsottuna ja vastaavsti diametraalileikkauksena. Kuviot 10 ja 11 esittävät kuvioita 1 ja 2 vastaavia leikkauksia yksinkertaistetusta mittarirungosta. Kuviot 12-14 esittävät männänvartta sivulta katsottuna, ylhäältä katsottuna ja vastaavasti sivuleikkauksena. Kuviot 15 ja 16 esittävät kahta ristikkäistä, yksinkertaistettua männänvartta sivuleikkauksena ja vastaavasti ylhäältä katsottuna. Kuviot 17 ja 18 esittävät pyöreää tasoventtiilikiekkoa diametraalileikkauksena ja vastaavasti ylhäältä katsottuna. Kuvio 19 esittää runkoa ylhäältä katsottuna, jolloin venttiilikiekon tiivistyspintaa on merkitty vinoviivoin. Kuvio 20 esittää venttiilikiekon painejousta ylhäältä katsottuna. Kuvio 21 esittää mittarirunkoa sivusta katsottuna. Kuvio 22 on osakuva mittarirungosta, joka on kytketty ruotsalaisten patenttien 336 920 ja 354 370 mukaiseen kortteja painavaan yksikköön. Kuviot 23-26 esittävät männänvarsia mittarin säädön selitystä varten. Kuviot 27, 29 ja 30 esittävät mittarin eri kytkentätapoja moottorin polttoaineen-syöttöjärjestelmään. Kuvio 28 esittää dieselmoottorin tunnettua polt-toaineensyöttöjärjestelmää. Kuviot 31 ja 32 havainnollistavat mit* tarin automaattista lämpötilan kompensointia. Kuviot 33 ja 34 esittä- 6 63490 vät osoitinyksikköä, joka on tarkoitettu kytkettäväksi mittarin läpivirtausosan runkoon kuvion 22 mukaisen kortteja painavan yksikön korvaamiseksi.

Keksinnön mukaiseen polttoainemittariin kuuluu tilavuusmittariosa, joka muodostuu nelisylinterisestä "tähtimoottorisovitelmasta", jossa on tasoluisti virtauksen ohjausta varten. Tasoluisti on jousi- ja painekuormitteinen, ja mitä enemmän mittaria kuormitetaan mekaanisesti ulostulossa, sitä suuremmaksi muodostuu tulokohdan ja poisto-kohdan välinen paine-ero ja sitä enemmän tasoluisti painuu vastakkaista tiivistyspintaansa vasten.

Polttoainemittarin runkoon 13, joka esitetään kuviossa 1 keskileik-kauksena kuvion 2 viivaa A-A pitkin ja viimeksi mainitussa kuviossa poikkileikkauksena kuvion 1 viivaaB-B pitkin, kuuluu neljä pareittain vastakkaista sylinteriporausta 80 ja 82 ja vastaavasti 82 ja 83. Runko on valuosa, jossa on alempi, ylhäältä kuviossa 2 katsottuna neliömäinen umpipohja 133, jonka yläpinta toimii venttiilipintana 134. Tässä pohjassa on neljä pareittain vastakkaista porausta 70-73 ja keskiporaus 135. Viimeksi mainittu on yhdistetty polttoaineen poistokanavaan 12. Lisäksi vasemmalla vasemman sylinteriporauksen 82 pohjassa on poraus 136, joka on liitetty polttoaineen tulokanavaan 11, joka tällä tavoin tulee liitetyksi rungon 13 sisäosaan. Poraukset 70-73 sijaitsevat 90°:n jaolla ympyrässä, jonka keskipiste sijaitsee keskipoistoporauksen 135 keskustassa. Kukin poraus 70-73 on osan 133 poikkiporauksilla 9, 10 liitetty rengaskanavaan ao. sylinteriporauksen ympärillä kussakin rungon sivuseinässä. Esillä olevassa esimerkissä esitetään kaksi tällaista poikkiporausta 9 ja 10 lähteviksi porauksesta 71, ja muista porauksista 70, 72 ja 73 lähteviä poikkiporauksia on kuviossa 2 merkitty ainoastaan niiden katko-pistekeskiviivoin 137.

Kuviossa 1 esitetään pyöreä tasoventtiililevy tai -kiekko 20, joka liukuu pinnalla 134. Tällä kiekolla sijaitsee venttiilijousi 18, jossa on keskiaukko 44. Venttiilikiekon 20 tehtävää yhteistoiminnassa aukkojen 135 ja 70-73 kanssa selitetään seuraavassa yksityiskohtaisesti kuvioiden 10, 11 ja 19 yhteydessä.

Polttoaineen tulokohdassa 11 ja polttoaineen poistokohdassa 12 on kummassakin oma sisäänkierretty liitosnippansa 14, joista ainoastaan i 63490 7 poistokohdan nippa esitetään kuviossa 2.

Muista kuvioissa 1 ja 2 esitetyistä yksityiskohdista mainittakoon sylinterin kansi 1, jossa on rengasura 2 ja toinen rengasura 90.

Nämä urat on yhdistetty toisiinsa neljällä porauksella tai reiällä 3. Sylinterin kannen 1 ja vastakkaisen rungon seinän väliin on puristettu kumikalvo 17, joka on kiinnitetty osittain esitetyn männänvar-ren 8 päähän ja puristettu männänvarressa olevan kiristyslaatan 15 ja ruuvilla 25 kiinnitetyn kiristyslevyn 16 väliin, jonka kehäreuna 74 ulkonee oikealle kuviossa 2. On selvää, että muilla kolmella sylinteriporauksella ylhäällä, alhaalla ja vasemmalla kuviossa 2 on esittämättä jätetyt, vastaavat männänvarren, männän kannen ja kumi-kalvon käsittävät sovitelmat. Ylhäällä kuviossa 1 esitetään 0-rengas 24, joka tiivistyy myöhemmin selitettävää kantta vasten. Tässä käsitellyt männät ovat kalvomäntiä, joiden tarkoituksena on helposti estää vuoto mäntien ympärillä. On selvää, että tavallista mäntä-tyyppiä, jossa on sopiva 'kumihuulitiiviste, voitaisiin käyttää kalvo-mäntien sijasta.

Kuviosta 2 käy ilmi, miten mainitut kalvomännät toimivat. Sylinterin kansi 1 rajoittuu kalvon reunaan, joka tiivistää sekä sisään- että ulospäin. Kalvon reunassa olevat reiät (vrt. kuvio 4) yhdistävät rungon rengasuran 85 sylinterin kannen uraan ja saavat aikaan yhteyden sylinteriporauksen 80 ja reiän 70 välille. Kalvo 17 muodostaa poimun kiristyslevyn 16 ympärille, ja rungon 13 sisäosan polttoaineen paine pitää sen pullistuneena. Männän liikkuessa edestakaisin kalvo kierii sylinterin kannen sisäsivua ja kiristyslevyn ulkosivua päin. Kitkaa ei siis esiinny, vaan ainoastaan jonkinlaista kalvon kumin "vaivaamista" kiristyslevyn ympärillä.

Kuviossa 3 esitetään keksinnön mukaisen polttoainemittarin liikkeen-siirtomekanismin osia. Alkaen ylhäältäpäin esitetään tiivistysrengas 5, joka on mittarin läpivirtausosan ylin osa. Sen alla esitetään magneettikytkin, jota on yleisesti merkitty viitenumerolla 7 ja johon kuuluu keskeinen magneetinpidin 19, joka on esim. nailonia. Tämä pitää magneettirengasta 28, joka on esim. ferriittiä, ja nojaa ulokkeella 138 renkaan alapintaan, niin että se pyörii tämän suhteen, ja siinä on napa 47, johon on sijoitettu pystykehäseinällä 45 varustetun kiekko-osan 45 holkkiosa 139. Magneettirengas 28 on kiinnitetty seinän 45 yläpään reunalaipan 46 ja kiekko-osan 29 porrastuksen 8 63490 140 väliin. Seinä 45 on sopivasti varustettu esittämättä jätetyillä pystyraoilla magneettirenkaan 28 kiinnityksen helpottamiseksi.

Osan 29 keskeiseen läpimenemättömään nelikulmaporaukseen 30 on sijoitettu viitenumerolla 35 yleisesti merkityn kampiyksikön päässä oleva nelikulmatappi 34. Kampiyksikkö muodostuu kampiakselista 32, tähän kiinteästi yhdistetystä kampipyörästä 31 ja kampipyörän kanssa epäkes-kisestä sekä siihen kiinteästi liitetystä kampivarresta 33, joka päättyy päätetappiin 49. Kantta, joka esitetään lähemmin kuviossa 7, merkitään viitenumerolla 6 ja siinä on napa 48, jossa kampiakseli 32 voi pyöriä ylemmässä hoikissa 21 ja alemmassa hoikissa 22. Irrallinen laatta 141 sijaitsee hoikin 22 ja kampipyörän 31 välissä. Kam-pivarteen 33 on laakeroitu ylempi rulla 36 ja alempi rulla 37.

Nämä rullat on sijoitettu männänvarsissa 8 oleviin reikiin, kuten seuraavassa selitetään. Tavallinen U-muotoinen joustolukko, jota on merkitty viitenumerolla 84, pitää rullia kiinni keunpivarressa 33. Päätetappi 49 voi kiertyä tasoventtiilikiekon 20 navan 50 porauksessa 51, jolloin tasoventtiilikiekossa on pyöreä keskisyvennys 53 ja se nojaa alapinnallaan rungon 13 pohjaosan 133 aiemmin mainittuun tiivistyspintaan 134. Kannen 6 toiseen napaan 60 tai holkkiosaan voidaan kiertää säätökartio, jonka toimintaa selitetään myöhemmin.

Kuvioiden 1 ja 2 yhteydessä mainittu kumikalvo 17 esitetään yksityiskohtaisesti kuvioissa 4-6. Kalvossa on keskireikä 54, jonka läpi kuvion 2 ruuvi 25 menee, pohja 55, kalteva kalvoseinä 56 ja kehä-reuna 57. Tässä reunassa on reunalaippa 59 ja useita reikiä 58.

Jo mainittu kansi 6 esitetään poikkileikkauksena kuviossa 7. Siinä on reiät 67 sen kiinnittämiseksi runkoon 13 ja reiät 68 keksinnön mukaisen mittarin myöhemmin selitettävän rekisteröivän, osoittavan ja/tai leimaavan osan kiinnitystä varten. Kannen syvennyksessä 142 on kalteva seinä 63, pohja 62, jossa on kaksi läpimenevää porausta 61 (joista vain toinen esitetään) sekä aiemmin mainitut navat 48 ja 60, joissa on poraukset 65 ja vastaavasti 66. 0-rengas 23, joka tiivistyy tiivistysrengasta 5 vasten (kuvio 3), sijaitsee ulokkeella 64 syvennyksen 142 kehän ympärillä.

Kuvioissa 12-14 esitetään toinen molemmista keskenään samanlaisista männänvarsista 8 keksinnön mukaisen mittarin polttoaineenläpivirtaus-osassa. Kiristyslaatta 15 on kiinnitetty männänvarren kumpaankin päähän esim. pistehitsaamalla se ylöstaivutettuun osaan 143 varren 9 63490 kummassakin päässä. Osassa 143 on syvennys 145 ja varren päässä on syvennys 144. Laatta 15 on varustettu keskiruuvireiällä 69. Männänvarressa on lisäksi pitkittäinen pitkä reikä 26 ja keskeinen pitkä poikkireikä 27 myöhemmin selitettäviä tarkoituksia varten.

Kuvioissa 17 ja 18 esitetty tasoluistikiekko tai venttiilikiekko 20 on pyöreä levy, joka on nailonia tai muuta sopivaa ainetta ja jossa on kehäreunalaippa 52 ja, kuten edellä jo mainittiin, läpimenemätön keskiporaus 51, napa 50 ja kehätiivistyspinta 146. Se esitetään ylhäältäpäin kuviossa 18.

Venttiilijousi 18 esitetään ylhäältäpäin kuviossa 20, jolloin siihen kuuluu kolme jalkaa 75-77, jotka on taivutettu alaspäin taivutusvii-voja 79 pitkin ja varustettu keskireiällä 44. Jalkojen päät 147 on tarkoitettu nojaamaan venttiilikiekon 20 laipan 52 sisäseinään (kuvio 17), jotta ne painavat tämän tiivistyskosketukseen tiivistys-pintaa 134 vasten (kuvio 1). Jousi on sopivasti jousiainetta.

Kuvio 21 on sivukuva rungon tulopäästä. Seinässä on ruuvireikä 88 sylinterin kannen 1 kiinnitystä varten. Lisäksi esitetään tuloaukko 11 ja poraukset 9 ja 10, jotka on jo edellä mainittu. Viitenumerolla 87 merkitään rungon pohjan 133 sivuseinää. Sylinteriporausta kiertää pyöreä olake 86 ja tämän sisäpuolella pyöreä ura 85 sekä tämän sisäpuolella rajoitusreuna 89.

Kuvio 22 on osakuva esim. ruotsalaisten patenttien 338 920 ja 354 370 mukaisesta kottinpainolaitteesta, joka on asennettu keksinnön mukaisen polttoaineen tilavuusmittarin läpivirtausosaan. Leimauslaitetta on merkitty viitenumerolla 39 ja sen kierrettävää kantta viitenumerolla 120. Leimauslaite on pylvään avulla sen päähän kierretyllä mutterilla 127 kiinnitetty kanteen. Runko esitetään osaksi siihen kiinnitettyine sylinterin kansineen 1 ja tiivistysrenkaineen 5 sekä magneettikytkimineen 7.

Leimauslaitteen pohjan keskelle on sovitettu sen tuloakseli, jossa ori päätenelikulmatappi 126 ja kiinteä kaulus 125. Laakerilevy 122 on kiinnitetty mainittuun pohjaan. Akselille on sovitettu irrallinen laatta 123, jota pitää kiinni U-joustolukko 124. Pitimen 19 kaltainen magneetinpidin 38 on kiinnitetty akselin päähän 126, joka on sijoitettu osan 38 nelikulmareikään, jolloin osa 38 nojaa 63490 10 ulokkeella 128 tiivistysrenkaaseen 5. Käy ilmi/ että jotta läpivir-tausosan pyörivän lähtöakselin tiivistykseltä vältyttäisiin, tämän kiertoliike siirretään magneettisesti, ts. yksikön 7 liike siirretään magneettisesti tiivistysrenkaan 5 kautta (joka tietysti on ei-ferromagneettista ainetta) mekanismin 39 tuloakselin magneettirenkaa-seen 149.

Kuvioissa 33 ja 34 esitetään muunnelmaa, jossa on osoittava tilavuus-mittari, joka on tarkoitettu liitettäväksi keksinnön mukaisen mittarin läpivirtausosaan.

Ylhäältäpäin katsottuna kuviossa 33 esitetään, että tässä laskimessa eli osoitinyksikössä 40 on asteikko 43, jossa on osoitin 42 sekä laskulaite 41. Kuvion 34 sivukuvassa esitetään, että kyseisessä yksikössä on kiinnityspylväs 91 kuviossa 22 esitetyn yksikön 39 kaltaista kiinnitystä varten sekä kierteitetty pää 103. Tuloakse-lissa 95 on magneettilevy 94, joka toimii yhdessä magneettikytkimen 7 kanssa. Akseli 95 on laakeroitu laskulaitekuoren 102 laakeriin 99 ja varustettu hammaspyörällä 98, joka hammastuu osoittimen akselilla 100 olevaan hammaspyörään 101. Viitenumerolla 92 merkitään laskulait-teen käyttöhanmaspyörää, joka hammastuu ensimmäisen laskulaitepyörän 106 hammaskehään 105. Laskulaitepyörät 106 on sovitettu akselille 96. Akselille 97 on sovitettu kymmenen siirtopyörää 93, jotka toimivat yhdessä hammaskehien kanssa, jotka sijaitsevat ao. laskulaite-pyörillä 106 lukuunottamatta kauimpana oikealla olevaa pyörää, joka on hammastunut käyttöpyörään 92, joka on kiinnitetty omalle akselilleen 104. Tämän akselin vastakkaisessa päässä on vastaava hammaspyörä 151, joka on hammastunut akselin 95 päässä olevaan kieruk-karuuviin 150, jolloin tuloakselin 95 liike siirretään laskulaittee-seen 41.

Kuvioissa 8 ja 9 esitetään kannen 6 yksinkertaistettu suoritusmuoto, joka on kiinnitetty tiivistävästä mittarin rungon 13 päälle. Lähtö-akseli (kampiakseli 32) on laakeroitu tähän kanteen, ja siinä on kuten ennenkin kaksi helposti liikkuvaa rullaa 36, 37. Kuvioissa 10 ja 11 esitetään runko 13 leikkauksena C-C ja vastaavasti D-D kuvioiden 8 ja 9 mukaisen kannen 6 mukaan sovitettuna yksinkertaistettuna suoritusmuotona. Kuvioissa 15 ja 16 esitetään kaksi männänvartta 8 tätä suoritusmuotoa varten, ja kuvioissa 17 ja 18 esitetään vastaava taso-venttiilikiekko 20. Kuvio 19 esittää ylhäältä katsottuna runkoa 13, 63490 11 jolloin kiekon 20 ja venttiilipinnan 134 välistä kosketuspintaa 146 on merkitty vinoviivoin, jolloin molemmat pinnat ovat tarkasti tasaiset ja sileät. Kuvion 19 levyllä tai luistikiekolla 20 on kuvioiden 1-2 suoritusmuodon mukaan sovitettu rakenne.

Levyn tai kiekon 20 toimintatapa yhdessä venttiilipinnan 134 porauksien tai reikien kanssa on seuraava: tappi 49 (kuvio 3) on sijoi tettu venttiilikiekon 20 reikään 51 (kuvio 17) ja venttiilijousen 18 reikään 44 (kuvio 1). Tämä jousi painaa tällöin kiekon 20 vent-tiilipintaa 134 vasten. Kun venttiilikiekko 20 kosketuspintoineen 146 peittää kuvioiden 10 ja 11 reiät 71 ja 72, kiekossa 20 olevan syvennyksen 53 yläpuolella oleva reikä 72 on yhdistetty poistorei-kään 135. Tuloreikä 136 on yhdistetty reikään 70 rungon 13 sisä-kammion välityksellä. Jos kampipyörää 31 kierretään 1/4 kierrosta vastapäivään (kuvion 19 asentoon), reiät 70 ja 72 suljetaan ja poisto-reikä 135 yhdistetään reikään 73, minkä lisäksi reikä 71 liitetään polttoaineen tuloaukkoon.

Jatkuva kiertäminen johtaa siihen,että kiekon 20 pyörittyä yhden kierroksen tuloreikä 136 tulee vuoron perään yhdistetyksi reikiin, jotka johtavat sylinteriporauksiin 80, 81, 82 ja 83, kun taas poistoreikä samalla liitetään sylinteriporauksiin eli sylinterikam-mioihin 82, 83, 80 ja vastaavasti 81. Kiekon ääriasentojen vasemmalla, oikealla, alhaalla ja ylhäällä väliset väliasennot avaavat asteittain yhteyden siihen sylinterikammioon, joka on seuraavana vuorossa avautumaan täysin, ja sama pätee poistopuolen suhteen. Sylin-teriporauksien männät liukuvat tällöin pareittain, koska nämä männät on yhdistetty pareittain vastakkain molempien ristikkäisten männän-varsien 8 avulla, joiden keskellä on poikkiura 27, jotka urat menevät ristikkäin (kuvio 16), niin että ne muodostavat aukon rullia 36, 37 varten (kuvio 3), jotka pyörivät vapaasti kampivarrella 33 ja joita vastaava männänvarsi niin ollen käyttää vapaasti.

Tuloaukosta 136 kammioon 80 tuleva paine painaa mäntäparin kammioissa 80 ja 82 vasemmalle kuvioissa 10-11. Tällöin kammio 82 tyhjenee aukkoon 135. Samanaikaisesti vasemmalle suunnattu voima vaikuttaa kampivarren 33 ylempään rullaan 36. Kampipyörä 31 sekä kampivarsi 33 ja molemmat rullat 36, 37 alkavat pyöriä vastapäivään. Venttiili-kiekko 20 osallistuu kampivarren 33 liikkeeseen ja avaa asteittain tuloaukon kammioon 81 ja kammion 83 poistoaukkoon. Mäntäpari 81, 83 6 3 4 90 12 liikkuu tällöin alaspäin ja painaa männänvarrellaan 8 alempaa rullaa 37, niin että pyöriminen vastapäivään tällä tavoin jatkuu.

Männänvarsista 8 otettava kuormitus on vain niin suuri, että se voittaa kiekon 20 kitkan venttiilipintaa 134 vastaan sekä sen kuormituksen, joka tarvitaan esim. laskulaitteen magneettiseen käyttöön lähtöakselin avulla. Mäntien kitkavoimia ja eri kanavien virtausvastuksia tasapainottavat täysin männänvarsissa esiintyvät voimat sekä tulopaineen ja poistopaineen välinen ero kampipyörää 31 ja tämän laakerointeja kuormittamatta.

Kuviossa 19 merkitsee viitenumero 129 kiekon 20 ulkokehän paikkaa, viitenumero 130 sen sisäkehän paikkaa ja viitenumero 131 kiekon keskipisteen paikkaa.

Mittarin säätöä tai kalibrointia selitetään kuvioiden 23-26 yhteydessä, jolloin kuvio 26 esittää leikkauksena männänvartta 8, jossa on päätekiristyslevy 15 kumikalvoa varten, poikittainen pitkä reikä 27 ja pitkittäinen pitkä reikä 26, kampiakselin 32 kampimekanismin päätä, kampipyörää 31, kampivartta 33 ja rullia 36, 37 sekä säätö-kartiota 4, jolloin säätöruuvi 148 on sijoitettu pitkittäisreikään 26. Kuvioissa 23-25 männän varsi 8 esitetään ylhäältä katsottuna.

Jos rullat 36, 37 sopivat hyvin männänvarsien poikkireikiin, läpi virtaava nestemäärä V akselin kierrosta kohti on: 2 V = 4x2xrx -~- 4 jossa numero 4 tarkoittaa neljää mäntää, 2r merkitsee iskun pituutta, joka on yhtä suuri kuin kaksinkertainen kämmen säde r, ja viimeinen termi on männän pinta-ala (D = männän halkaisija). Saadaan siis V = 2π r D2

Logaritmointi antaa

In V = In 2π + In r + 2x In D

Derivointi antaa dV _ . jdr ^ 2dD v" " 0 + — + — 13 63490

On ilmeistä, että 1 %:n toleranssi kämmen säteessä (esim. r = 4; dr = 0,04; dr/r = 1/100 = 1 %) antaa dV/V = 1 % ja niin ollen mitatulle tilavuudelle toleranssin = 1 %. 1 %:n toleranssi männän hal kaisijassa (esim. D = 38; dD = 0,38; dD/D = 1/100 = 1 %) antaa dV/V = 2 % ja niin ollen mitatulle tilavuudelle = 2 %. Jos sekä r:ssä että D:ssä on 1 %:n toleranssivirhe, voidaan saada 3 %:n vir-heosoittama. Tilavuus kierrosta kohti säädetään mieluummin asetus-arvoonsa Vg kuin kiristetään toleranssivaatimuksia. Mittarissa on sen tähden oltava kalibrointimahdollisuus.

Kalibrointi tapahtuu seuraavasti:

Toisen mäntäparin iskun pituus säädetään, niin että se poikkeaa arvosta 2r (katso kuviot 23-24).

Kuviossa 23 rullan halkaisija ja poikkireiän leveys ovat molemmat yhtä kuin d. Iskun pituudeksi tulee 2r.

Kuviossa 24 rullan halkaisija on pienennetty arvoon d^. Männänvarsi voi tällöin lisätä iskun pituuttaan aikaisemman arvon 2r yli. Lisäyksestä tulee yhtä suuri kuin reiän ja pienen rullan välinen välys. Suurimmaksi iskun pituudeksi tulee siis = 2r + (d - dx) Männänvarsi kulkee myös tämän matkan tuloaukosta mäntään kohdistuvan paineen kuljettamana. Vastaavan pääteasennon jälkeen ristikkäinen männänvarsi kuljettaa kampipyörää ja tämän "normaalikokoista" rullaa vastapäivään. Kun kuvion ehjin viivoin merkitty kulma-asento on ohitettu, venttiilikiekko 20 ohjaa tulopaineen sylinteriin 82 ja männänvarsi siirtyy oikealle ja vaikuttaa pieneen rullaan vasta, kun välys d-d^ on käytetty. Diametraalinen pääteasento on esitetty katkoviivoin kuviossa 24.

Kuviossa 25 on iskun pituutta ja välystä sen sijaan pienennetty, jolloin saadaan iskun vähimmäispituus = 2r - (d - d1) .

63490 14

Tasoventtiilikiekko 20 ja ristikkäinen männänvarsi huolehtivat tässä kuten edellisessäkin tapauksessa siirtymisestä kuviossa ehjin viivoin merkityn pääteasennon yli.

Ylös ja alas kierrettävä säätökartio 4 kulkee pitkittäisraossa 26 toisessa ristikkäisessä männänvarressa ja säätää iskun pituutta. Kartion ollessa ylös kierrettynä (kuvio 24) raon pää osuu kartion kapeaan päähän 0^. Suurimmaksi iskun pituudeksi tulee S = a + 0 — 0.

max ^

Kartion 4 ollessa alas kierrettynä (kuviot 25-26) pitkittäisraon pää osuu kartion leveään päähän 0. Pienimmäksi iskun pituudeksi tulee S = a.

min

On siis pidettävä huolta, että

Smax " a + 18 - *1 = 21 + <d * dl> ja

Smin = a = 2r - (d - d,)

Jos kartion korkeus (kartiokulma) sen jälkeen sovitetaan kierteen nousun mukaan ja otetaan huomioon iskun pituudet ja halkaisijat, voidaan esim. päästä siihen, että kartion kierto yhden kierroksen verran vastaa 1 %:n tilavuuden muutosta kierrosta kohti.

Mittarin kalibrointi on tällöin äärimmäisen yksinkertainen. Aloitetaan siten, että kartio sijaitsee keskiasennossa, ja ajetaan mittari läpi tarkoin mitatulla tilavuudella. Jos mukaan kytketty koje osoittaa enemmän kuin mitattua tilavuutta, esim. 1,5 % liian paljon, säätökartiota on kierrettävä ylös puolitoista kierrosta. Tilavuuden täytyy nimittäin kasvaa 1,5 %, jotta osoitettu tilavuus ja todellinen tilavuus ovat yhtäpitävät. Kierroksen ympäri on tosin olemassa epälineaarisuutta, mutta kukin täysi kierros vastaa kuitenkin määrättyä tilavuutta.

Säätökartion 4 vaihtoehtona voitaisiin käyttää sylinterin kannessa 1 säätöruuvia 78, joka vaikuttaa männän kiristyslevyä 16 vastaan iskun pituuden rajoittamiseksi (kuvio 11).

63490 15

Kuvioissa 31 ja 32 esitetään sivusta ja vastaavasti ylhäältä katsottuna laitetta automaattista lämpötilan kompensointia varten keksinnön mukaisessa mittarissa.

Kuvion 3 säätökartion 4 tyyppisessä säätökartiossa 110, joka on sovitettu kytkeytymään esim. männänvarren 8 pitkittäisreikään 26, on pää 112 ja se on yläpäästään kiinnitetty kaksimetallijouseen 108, joka kuuluu kahteen sellaiseen jouseen, joita lukkojouset 109 pitävät koossa päistä. Ylempää kaksimetallijousta ja niin ollen kartiota 110 voidaan säätää säätöruuvilla 107. Kaksimetallijouset 108 on upotettu mittarin polttoaineeseen. Nuoli 111 osoittaa kartion liikettä lämpötilan noustessa.

Polttoaine laajenee lämpimässä n. 1,1 %/10°C. Jos polttoainesäiliö täytetään polttoaineella, jonka lämpötila on +10°, maasäiliöstä ja polttoaine kulutetaan +30°C:ssa, polttoainemittari osoittaa, että kulutettu tilavuus on (30-10) x 1,1 = 2,2 % suurempi kuin tankattu tilavuus. Esim. kuvioiden 31-32 mukainen lämpötilankompensaattori sovitetaan sen tähden sopivasti siten, että yhdessä lämpötilassa tankatun tilavuuden ja toisessa lämpötilassa kulutetun tilavuuden välille saadaan täysi yhtäpitävyys. Polttoaineen paino tankattaessa ja kulutettaessa on sama kummassakin tapauksessa, joten polttoaine-mittarin voidaan sanoa tulevan "painosäädetyksi".

Kuvioiden 27-30 yhteydessä käsitellään erilaisia tapoja, joilla polttoainemittari kytketään polttoaineensyöttöjärjestelmiin.

Kuvio 27 esittää polttoainemittaria 113, joka on kytketty bensiini-automoottorin polttoaineensyöttöjärjestelmään. Mittari on kytketty polttoainejohtoon bensiinipumpun 115 ja kaasuttimen (nuoli 118) välille, vaihtoehtoisesti ennen pumppua 115 ( jota on esitetty katkoviivoin) . Bensiinisäiliötä merkitään viitenumerolla 114.

Kuviossa 28 esitetään dieselmoottorin normaalisti kytkettyä polttoaineensyöttöjär jestelmää ilman keksinnön mukaista polttoainemittaria. Polttoaineen virtausta esitetään nuolilla johdoissa. Nuoli 119 osoittaa syöttösuuntaa moottoriin, ja viitenumero 116 merkitsee ruiskutuspumppua.

63490 16

Autojen dieselmoottoreissa polttoainemittarin kytkentä ei ole yhtä yksinkertainen kuin kuvion 27 mukaisessa bensiinimoottorissa. Dieselmoottorissa on nimittäin kaksi pumppua, ts. syöttöpumppu 115 ja ruiskutuspumppu 116. Ruiskutuspumppua säätävät moottorin kuormitus ja kierrosluku. Polttoaine, jota ei käytetä ruiskutukseen, palaa yleensä polttoainesäiliöön. Syöttöpumpulla on ylikapasiteettia ja polttoaine, jota ruiskutuspumppu ei ota, palaa myös säiliöön. Polttoaine, joka on ollut paineistettuna pumpuissa, lämpiää. Tämä polttoaine jäähdytetään sopivasti johtamalla se takaisin ajotuulen puhaltamaan säiliöön.

Kuvio 29 esittää keksinnön mukaisen polttoainemittarin yksinkertaisinta kytkentää dieselmoottoriin. Tässä tapauksessa paluupoltto-aineesta ei kuitenkaan saada jäähdytystä, mikä lienee toivottavaa, koska dieselmoottori näyttää menettävän tehoaan, jos sitä ajetaan lämmitetyllä polttoaineella.

Kuviossa 30 esitetään toinen kytkentätapa, jossa jäähdytyspoltto-aine kulkee säiliössä 114 olevan jäähdytyskierukan 117 läpi ja saapuu kylmänä T-putkeen polttoainemittarin jälkeen. Mittaria 113 kuormitetaan tällaisessa tapauksessa lämpimämmällä lämpöaineella, mikä lienee edullista, koska kylmässä dieselpolttoaineessa lienee olemassa painavampien öljyjakeiden saostumisvaara, mikä voi pysäyttää polttoainevirran. Jäähdytyskierukka 117 voidaan korvata erillisellä jäähdytyssäiliöllä, jossa paluupolttoaineen ilmakuplat voidaan erottaa.

Keksinnön mukaisen polttoainetilavuusmittarin etuja ovat sen rakenteellinen yksinkertaisuus, sen ruuvitaltan avulla tapahtuva helppo säätö, sen pyörivä lähtöliike, joka voidaan kytkeä magneettisesti leimaavan tai osoittavan yksikön laskulaitteeseen, hyvin pienien polttoaine-virtojen mittausmahdollisuus, se ettei mekaaninen ulostulo mene rungon läpi, niin ettei pyöriviä osia tarvitse tiivistää, rungon luotettava tiivistys polttoaineen vuotoa vastaan, suuret mahdolliset toleranssit mittarin rakenneosien valmistuksessa, sen lämpötilan kompensointi, sen käyttökelpisuus erilaisia polttoaineita varten, mittarin yhdistel-mämahdollisuus ajomatkan pituutta osoittaviin ja rekisteröiviin, varsinaisen ajoneuvon käyttämiin elimiin ym.

»

Claims (4)

17 6 3 4 9 0

1. Polttoaineen tilavuusmittari, johon kuuluu runko (13), jonka läpi mitattava polttoaine virtaa ja joka muodostaa sisäkammion, jossa on polttoaineen tuloaukko ja polttoaineen poistoaukko, sekä käyttölaite, joka käyttää leimaus- ja/tai rekisteröintielimen sisääntuloa mittarirungon läpi virtaavasta polttoaineen määrästä riippuen, jolloin runkoon (13) on sovitettu neljä mäntää, joita mitattava polttoaine kuljettaa edestakaisessa liikkeessä kunkin omassa sylinteri-porauksessa, jossa ao. männän ja sylinterin kannen (1) välille rajoitetaan sylinterikammio (80-83), jolloin männät on pareittain yhdistetty toisiinsa kiinteästi yhteisen litteän männänvarren (8) avulla ja molemmat männänvarret päällekkäin menevät keskenään suorakulmai-sesti ristikkäin rungon sisäkammiossa ja kummassakin on kesikinen poikittainen pitkä reikä (27), venttiililaite on sovitettu peräkkäin yhdistämään ao. kammio (80-83) polttoaineen tuloaukkoon (11) ja ao. vastakkainen kammio polttoaineen poistoaukkoon (12) ja jolloin kampi-mekanismin kampivarsi (33) on varustettu kahdella vapaasti pyörivällä, päällekkäin sijoitetulla rullalla (36, 37), jotka on sijoitettu kumpikin omaan pitkään reikäänsä (27) ja sovitettu ohjaamaan venttii-lilaitetta sekä muuttamaan molempien männänvarsien (8) edestakainen liike kampimekanismin lähtöpään pyörimisliikkeeksi, tunnettu siitä,että runkoon (13) kuuluu tasainen venttiilipinta (134), jossa on poistoaukkoon (12) yhdistetty keskireikä (135), neljä tämän reiän ympärille 90°:n jaolla poistoreiän (135) kanssa samankeskiselle ympyrälle sovitettua toista reikää (70-73), joista kukin johtaa omaan kammioonsa (80, 83), venttiilipinnan (134) ulkopuolella rungon sisäkammioon tuloaukosta (11) johtava lisäreikä (136), pyöreä venttii-likiekko (20), jossa on alempi, pyöreä keskisyvennys (53), jonka halkaisija on suurempi kuin poistoreiän (135) ja mainittujen toisien reikien (70-73) välinen etäisyys ja niiden keskinäinen etäisyys, ja syvennyksen (5) kanssa samankeskinen tiivistyspinta (146), joka rajoittuu mainittuun venttiilipintaan (134), jolloin kampimekanismin pyörimiskeskiakseli osuu yhteen poistoreiän (135) keskipisteen kanssa ja tämän kampivarsi (33) on sovitettu siirtämään venttiili-kiekkoa (20) mainitun keskipisteen ympäri kiertävässä liikkeessä, niin että poistoreikä ja rungon sisäkammio yhdistetään peräkkäin mainittujen syvennyksien (53) kautta neljään sylinterin kansikammioon (80-83) johtavaan reikään (70-73) siten, että yhden mäntäparin molemmista vastakkaisista sylinterin kansikammioista toinen (esim. 80) liitetään tuloaukkoon (11) ja toinen (esim. 82) liitetään poisto-aukkoon (12). 63490 18

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen mittari, tunnettu siitä, että painejousi (18) on sovitettu kampivarren (33) ja venttiili-kiekon (20) väliin, jolloin kampivarren pää (49) menee tämän jousen läpi ja kytkeytyy kiekon (20) läpimenemättömään keskiporaukseen (51).

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen mittari, tunnettu siitä, että männänvarsissa (8) on mainittujen keskeisten, poikittaisten pitkien reikien (27) lisäksi tämän reiän ja toisen männänvarren pään välissä pitkittäinen pitkä reikä (26) , että säätö- ja kalibroin-tielin (4) on kierretty rungon kanteen (6) sellaiseen asentoon sekä sellaisella pituudella, että kyseisen elimen vapaa kartiomainen pääte-osa voidaan enemmän tai vähemmän kiertää alas toisen männänvarren (8) pitkittäiseen pitkään reikään (26) mäntien iskun pituuden säätöä varten.

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen mittari, tunnettu siitä, että säätöelimen (4) kartiomainen pääteosa (110) on liitetty kanteen (6) kierrettyyn ruuviin (107) kahden kaksimetallijousen (10$ välityksellä, jotka on upotettu mittarirungossa (13) olevaan polttoaineeseen, niin että kartiomaisen pääteosan tunkeutumista mainittuun pitkittäiseen pitkään reikään (26) voidaan vaihdella polttoaineen lämpötilan funktiona.