FI63071B - Anordning foer vaermehaerdning av fibermattor - Google Patents

Description

-- PATENTTIJULKAISU , χ n „ .

tV* PATE NTS K Rl FT θόϋ/1 3¾¾¾ (51) Kv.lk3lnt.CI.3 D 04 H 1/58, D 06 C 7/02 (21) Patenttihakemus — Patentansöknlng 781824 ^ ^ (22) Hakemis pilvi — Ansökningsdag 07.06.78 (23) Alkupiivi — Giltighettdtg 07.06.78 SUOMI —FINLAND (41) Tullut lulklseksi — Blivit offentlig 10.12.78 /pi\ (44) NShtSviksipanon |a kuul.|ulkaisun pvm.— \* */ Ansökan utlagd och utl^kriften publiccrad 31.12.82 (45) Patentti myönnetty — Patent meddelat 08.08.84

Patentti- ja rekisterihallitus

Patent- och registerstyrelsen (32)(33)(31) Pyydetty etuoikeus —Begird priorttet 09.06.77

Ranska-Frankrike(FR) 7717642 (73) Saint-Gobain Industries, 62, Bd Victor-Hugo, F-92209 Neuilly sur Seine, Ranska-Frankrike(FR) (72) Jean A. Battigelli, Rantigny, Francois Bouquet, Rantigny,

Ranska-Frankrike(FR) (74) Berggren Oy Ab (54) Kuitumattojen lämpökovetuslaite - Anordning för värmehärdning av f i bermattor

Kuituisten eristysmattojen, varsinkin lasi- tms. mineraalikuiduista muodostettujen mattojen valmistuksessa on tavanomaista aluksi muodostaa matto kerrostamalla kuidut rei'itetylle, kulkevalle kul-jettimelle, tavallisesti imulaatikoiden avulla, jotka on sovitettu sen kuljettimen alle, jolle kuidut kerrostetaan. Tavanomaista on myös kerrostaa kuiduille kuitujen sideainetta joko ennen kuin matto on rakentunut kuljettimella tai sen jälkeen, jolla sideaineella on liimausominaisuudet, ja joka tavallisesti koostuu lämmössä kovettuvasta aineesta kutai jostakin lämmössä kovettuvasta hartsista, esimerkiksi fenoliformaldehydihartsista, joka suihkutetaan kuiduille liuoksena tai suspensiona jossakin haihtuvassa nesteessä kuten vedessä.

Kerrostuskuljettimella oleva, verraten irtonaisista kuiduista koostuva kerros eli peite toimitetaan sitten tavallisesti laitteeseen, jota yleisesti nimitetään maton kovetusuuniksi, jonka läpi matto syötetään toisella revitetyllä kuljetuslaitteella, joka tavallisesti käsittää kaksi päätöntä kuljetinta, joiden vierekkäiset juoksut on sijoitettu toisiinsa päin ja joiden tehtävänä on määrätä muodostettavan maton paksuus. Tällainen matto voi olla enemmän tai vähemmän 63071 tiheä, riippuen sen kokoonpuristuksen asteesta jonka tämä kuljetin-pari kohdistaa mattoon kovetusuunissa.

Sideaineen kovettamisen aikaansaamiseen on käytetty monenlaisia menetelmiä, mutta varsin tavallisesti menetelmää, johon kuuluu kuuman ilman johtaminen maton läpi, mitä tarkoitusta varten sille kulkutielle, jota matto noudattaa kulkiessaan kovetusuunin läpi on molemmin puolin mattoa sovitettu kierrätys- eli jakelulaatikoita pareittain, ja tällaisiin uuneihin kuuluu varsin tavallisesti useita tällaisia kierrätyslaatikkopareja, jotka on varustettu mahdollisuudella järjestää eri korkeat lämpötilat perättään laatikkoparisarjaa pitkin, maton eri vyöhykkeisiin siihen sen kulkutiellä kovetusuunin läpi kohdistuvan kovetuslämpötilan säätämiseksi.

Esillä olevan keksinnön eräänä päätarkoituksena on ei ainoastaan saada aikaan kuumennus sideaineen kovettamiseksi primääri-lämmitysjärjestelmällä siihen yleiseen tapaan, joka on ennestään tunnettu, vaan lisäksi keksinnön tarkoituksena on käyttää toista, riippumatonta lämmitysjärjestelmää, joka käsittää ainakin yhden parin verraten pienikokoisia jakajia/kokoojia, jotka toimivat verraten pienillä paikallisilla alueilla maton kulkutien molemmin puolin, jonka jakaja/-kokoojaparin tehtävänä on johtaa maton läpi kuumaa kaasua, jonka paine ja lämpötila on riittävän korkea maton sydänosan lämpötilan korottamiseksi korkeampaan arvoon kuin se, joka sydänosassa on saavutettu mainittuja paikallisia alueita ympäröivillä alueilla. Lisäksi sideaineen "sekundääri"-kovetusjärjestelmän kuuma kaasu johdetaan mieluimmin maton läpi paikallisella alueella, joka sijaitsee syöttc-kulkutien keski- tai alavirtaosassa, jossa maton pintakerrokset jo ovat kovettuneet ja stabiloituneet primääri-kuumennusjärjestelmän ansiosta. Tämän maton pintakerrosten alkustabilointi tekee mahdolliseksi käyttää sekundääri-lämmitysjärjestelmässä verraten korkeata painetta repimättä maton kuituja irti toisistaan.

Joskin keksinnön mukaista järjestelmää voidaan soveltaa laajalti vaihtelevien mattojen ja kuitukerrosten kovettamiseen, niin vasta mainituista syistä keksintö on erityisen edullinen sideaineen kovet-tamisessa verraten tiheissä matoissa, koska esillä olevan keksinnön mukaisessa sekundääri-lämmitysjärjestelmässä käytetyt paine- ja lämpötilaolosuhteet saavat aikaan lämmön nopean tunkeutumisen varsin tiheän ja paksunkin kuitutuotteen sisustaan ja koska tämä sekundääri 3 63071 suurpaineilma kohdistetaan mattoon sen jälkeen kun sen pintakerrokset jo ovat stabiloituneet, mikä nopea tunkeutuminen saadaan aikaan kuitujen repeytymättä irti toisistaan.

Tyypillisessä laitoksessa, jossa primääri-lämpökovetusjärjestelmässä käytetään kuuman ilman kierrätysjakolaatikkopareja sovitettuina perättään pitkin uunin läpi kulkevaa syöttökulkutietä, keksinnön mukaan sekundäärinä lämpökovetusjärjestelmänä käytetään ainakin yhtä lisäparia kuuman ilman kierrätysjakajia/kokoojia, joilla on verraten pienet paikalliset alueet, jotka sijaitsevat primäärijärjestelmän yhden tai useamman laatikkoparin vyöhykkeen eli alueen sisässä. Tässä laitoksessa tarkoituksena on, että paikallisella alueella toimivan sekundäärijärjestelmän kuuman ilman paine on suurempi kuin primäärijärjestelmässä käytetyn ilman paine. Tässä muodossa käytettynä primääri-ilmankierrätysjärjestelmän tehtävänä on paitsi toimittaa sideaineen kovettamiseen tarpeellinen lämpö, vaan sen tehtävänä on myös toimia laitteena, joka estää suuremmassa paineessa toimivasta sekundäärijärjestelmästä ilmakehään vuotavasta ilmasta aiheutuvan häviön.

Kun käytetään sekä primääri- että sekundääri järjestelmää,’ ja kur. sekundääri järjestelmässä käytetään suurempaa painetta, läirmön nopea tunkeutuminen kovetettavana olevan maton sisustaan mainituilla sekundäärijakaja/kokoojien paikallisella alueella on erinomaisen tehokas jouduttamaan sideaineen kovettumislämpötilan saavuttamista maton sisä- eli sydänosassa, ja niinpä keksinnön tarkoituksena onkin saada aikaan se, että nopeasti saavutetaan sideaineen kovettumislämpötila, joka on riittävän korkea panemaan alkuun sideainehartsin eksotermisen reaktion. Tämän eksotermisen lämpötilan saavuttamisesta on tuloksena sideaineen kovettumisen jatkuminen siinäkin tapauksessa, että kovetusuunin myöhempiä vaiheita ei pysytetä samassa korkeassa lämpötilassa. Tämän johdosta sekundäärin suurpainejärjestelmän käyttö paikallisilla, ala-virran puolisilla kovetuselueilla saa aikaan koko kovetusvaiheessa kovetuksen aikaansaamiseen kuluvan polttoaineen yleistä säästöä.

Keksinnön toisena tarkoituksena on saada aikaan uudenlaisia rakenteellisia sovituksia sekundäärijärjestelmän suurpaine jakaja/kokoo-jien sovittamisessa primäärijärjestelmän kierrätyslaatikoiden paikallisille alueille, jotka rakenteelliset sovitukset saavat aikaan oikovirtojen ja vuotojen vähenemistä ja lisäksi automaattisesti ai- 4 63071 heuttava eräiden suojuselinten perään antamisen ilman että ne murtuvat, siinä tapauksessa että hartsia tai muita kerrostumia kertyy niille kuljettimille, joiden tehtävänä on kuljettaa matto kovetus-uunin läpi.

Tämä keksintö koskee näin ollen laitetta lämmössä kovettuvaa kuidun sideainetta sisältävän kuitumaton käsittelemiseksi lämmöllä, joka käsittää kuljetinmekanismin kuitumaton kuljettamiseksi käsit-telykulkutietä myöten, kaasun kierrätyslaatikoita, jotka on sovitettu maton vastakkaisille sivuille mainitulla kulkutiellä ja muodostavat käsittelyvyöhykkeitä, kaasun syöttö- ja poistojohdot, jotka on yhdistetty mainittuihin kierrätyslaatikkoihin ja saavat aikaan lämmitetyn kaasun kulkemisen kuitumaton läpi mainituissa käsittelyvyöhykkeissä. Keksinnön tarkoitukset saavutetaan tällaisella laitteella, jolle on tunnusomaista se, että käsittely-kulkutien alavirtaosassa on kierrätyslaatikoiden sisällä sijaitsevat, syöttökaasun ja poistokaasun kierrätysjakoputkistot, jotka muodostavat paikallisen sekundäärisen käsittelyvyöhykkeen, joka on pienempi kuin vastaavan kierrätyslaatikkoparin muodostama primäärinen käsittelyvyöhyke ja sijaitsee tämän sisällä, ja lämmitetyn kaasun kierrätyslaite, joka on yhdistetty sekundäärisen käsittelyvyöhykkeen jakoputkistoihin ja kierrättää lämmitettyä kaasua kuitumaton läpi paineessa, joka on suurempi kuin sen kaasun paine, joka johdetaan kuitumaton läpi vastaavan kierrätyslaatikkoparin välillä.

Se, miten edellä mainitut ynnä muut tarkoitukset ja edut saavutetaan, selviää tarkemmin seuraavasta selityksestä ja oheisesta piirustuksesta, jossa: kuviot la ja 1b, yhdessä otettuina, muodostavat pituussuuntaisen leikkauskuvannon keksinnön mukaisesta maton kovetusuunista, johon kuuluu kuuden parin sarja kuuman ilman kierrätyslaatikoita, jotka muodostavat primäärijärjestelmän lämpökäsittelyä eli kovetusta varten, ja lisäksi sekundäärijärjestelmän, johon kuuluu kaksi paria paikallisia suurpaine-jakaja/kokoojia, yksi pari sijoitettuna kumpaankin kahteen viimeiseen primääri- eli pienpainekierrätyslaatikkoon; kuvio 1c on suurempimittakaavainen leikkaus-kuvanto osasta kuviota 1b, ja esittää erästä vaihtoehtoista sovellutusmuotoa, jossa kaksi paria suurpaine- eli sekundäärikierrätyslaatikoita on suljettuna yhden pienpainekierrätyslaatikkoparin sisään, 5 63071 kuvio 2 on suurempimittakaavainen poikkileikkauskuvanto otettuna yhdestä primääri-kuumanilmankierrätyslaatikkoparista kuvion la leikkausviivaa 2-2 myöten, kuvio 3 on pituussuuntainen leikkausosakuvanto kuvion 2 mittakaavassa ja esittää yhtä primääri- eli pienpainekierrätyslaatik-koparia, jonka sisässä on yksi sekundääri- eli suurpainejakaja/ kokoojapari, kuvio 4 on samassa mittakaavassa kuin kuviot 2 ja 3, ja esittää poikkileikkausta sekundääri- eli suurpainekierrätyslaatikko-parista, otettuna kuvion Ib leikkausviivaa 4-4 myöten, ja kuvio 5 on osakuvanto pienemmässä mittakaavassa kuin kuvio 4, ja esittää erästä suurpaine-ilmankierrätysjärjestelmän modifikaatiota .

Piirustuksessa viitenumero 6 tarkoittaa maton kovetusuunin ko-telorakennetta kokonaisuudessaan, johon rakenteeseen kuljetin-kalusto ja kuuman ilman kierrätysjärjestelmät on sovitettu.

Niin kuin kuvioista la ja Ib näkyy, uunin alaosassa on pyörivät kannatuselimet eli telat 7-7 kannattamassa alista päätöntä kulje-tinta, jonka ylinen ja alinen juoksu on kuviossa la ja Ib esitetty 63071 6 viiva-piste-viivoilla, ja jotka kuljetinjuoksut esiintyvät yksityiskohta isemmin kuvioiden 2, 3 ja 4 kohdissa 8a ja 8b. Kuvioissa la ja Ib näkyy myös pyörivät telat eli kannattimet 9-9 ylistä kuljetinta varten, joka on kuvioissa la ja Ib esitetty vain viiva-pisteviivoilla, mutta jonka ylinen ja alinen juoksu näkyvät yksityiskohtaisemmin kuvioiden 2, 3 ja 4 kohdissa 10a ja 10b. Kumpikin kuljetin koostuu joukosta lenkkejä, jotka on niveltyvästä kiinnitetty toisiinsa ja jotka kannattavat rullia, jotka on sovitettu ratsastamaan kiskoilla, joita on merkitty numerolla 13. Lenkeissä on poikittaiset rivat 1. Tämäntyyppisiä kuljettamia ajetaan niiden kannatus-telojen välityksellä.

Ylisen kuljettimen telat 9 ja myös kiskot 13 on kiinnitetty kehys-rakenteeseen 14, joka koostuu pituusuuntaisista ja poikittaisista elimistä, jotka on yhdistetty toisiinsa niin, että ne mahdollistavat ylisen kuljettimen sijoittamisen aseteltavasti aliseen kuljettimeen nähden. Tämä asettelu voidaan suorittaa väkiruuvien avulla, joita on merkitty numerolla 15, tavalla, joka on tällä alalla vanhastaan tunnettua, eikä kuulu tämän keksinnön puitteisiin.

Ylisen kuljettimen aseteltavuuden ansiosta kuljetinjuoksujen 8a ja 10a, jotka ovat ne kuljetinjuoksut, jotka ovat kuitumattoa vasten, välimatkaa voidaan vaihdella halutun tiheyden tai paksuuden antamiseksi valmistettavalle tuotteelle.

Uunin ylävirranpuolisessa eli syöttöpäässä on kohdassa 16 kaaviolli-sesti esitetty kuljetin. Tässä esitetty kuljetin edustaa sellaista rei'itettyä kuljetinta, jollaista yleisesti käytetään kuitujen keräämiseen maton eli peitteen muodostamiseksi. Imulaatikoita., jotka on esitetty kohdassa 16, voidaan käyttää kuitujen keräämisen edistämiseen ja niiden pysyttämiseen paikallaan kuljettimella. Imutuulet-timet 17a on yhdistetty imulaatikoihin. Tämä kuljetin 16 toimittaa kuljettamansa kuitumaton liimausteloille Rl, R2, jotka mieluimmin ovat aseteltavissa uuniin johdettavan maton paksuuden säätämiseksi, ja sen jälkeen kun telat Rl ja R2 ovat luovuttaneet osaksi liimatun maton, matto menee kovetusuunin kuljetinjuoksujen väliin.

Uunin sisäpuolelle on parittain sovitettu primääri- eli pienpaine-ilmankierrätyslaatikot. Kuvioissa la ja Ib esitetyssä sovellutusmuo-dossa on kuusi tällaista pienpainelaatikkoparia, joiden parien vyö- 7 63071 hykkeitä eli alueita on yleisesti merkitty kirjaimilla A, B, C, D, E ja F. Jokaiseen tällaiseen laatikkopariin kuuluu kaksi yleisesti suorakulmaista laatikkomaista rakennetta 18 ja 19, jotka on suljettu kaikilta puolilta paitsi siltä puolelta, joka on kuljetinjuoksuja 8a tai 10a vasten. Jokainen laatikko 18 on kiinnitetty liikkumattomaan rakenteeseen, joka on alisen kuljettimen ylisen juoksun 8a alapuolella, ja jokainen laatikko 19 on kiinnitetty ylisen kuljettimen pystysuunnassa aseteltavaan kehykseen 14, niin että yliset laatikot liikkuvat ylisen kuljettimen mukana kun sen asemaa asetellaan.

Jokainen laatikko on myös varustettu aukolla, joka on yhteydessä käsittelykaasujen joko syöttö- tai poistojohtoon, ja näitä aukkoja on merkitty numerolla 20. Syöttö- eli sisäänmenoaukkoja ja poisto-eli ulostuloaukkoja on vastaavasti merkitty plus- ja miinus-symboleilla "+" tai Huomattakoon, että ensimmäisessä laatikkoparissa syöttöaukko 20 on sovitettu aliseen laatikkoon 18 lähelle tämän laatikon ylävirran puolista päätä tuotteen syöttösuuntaan nähden uunin läpi, ja poistoaukko on sovitettu tämän parin yliseen laatikkoon, lähelle sen alavirran puolista päätä.

Sama yleinen kuvio toistuu toisen parin B laatikoissa. Kolmannessa laatikkoparissa C syöttöaukko on ylälaatikossa 19, ylävirtapäässä, ja poistoaukko on tämän parin alalaatikossa, sen alavirtapäässä.

Neljännen laatikkoparin vyöhykkeessä D syöttö- ja poistoaukkojen kuvio on sama kuin pareissa A ja B. Laatikkoparissa E syöttö- ja poistoaukkojen sovitus on sen mukainen kuin edellä on mainittu vyöhykkeen C osalta, ja parissa F sovitus on samanlainen kuin laatikoissa D. Huomattakoon, että näitä keskinäisiä suhteita voidaan muuttaa sen tavan vaihtelemiseksi, millä kovetus tapahtuu, ja erilaisia virtausolosuhteita voidaan käyttää erityyppisten, paksuisten ja tiheiden tuotteiden yhteydessä, niinkuin alalla tunnettua on. Lisäksi voidaan käyttää pienempää tai suurempaa määrää kierrätyslaa-tikoita ja käsittelyvyöhykkeitä riippuen valmistettavan tuotteen luonteesta. Vdelä lisäksi virtaus tiettyjen laatikoiden kautta voidaan haluttaessa sulkea.

Ennenkuin tarkastellaan esillä olevan keksinnön mukaisen suurpaine-ilmankierrätysjärjestelmän rakennetta ja toimintaa, kiinnitettäköön huomio siihen, että uunin yleiskotelo 6 on varustettu kaasun poistojärjestelmällä, johon kuuluvat johdot 21 ja pois- 63071 8 totuuletin 22, joka viimeksimainittu toimittaa uunin sisustasta poistetut kaasut asianmukaiseen puhdistimeen 23 ja tämän läpi kaasuun suspendoituneina olevien kiintohiukkasten erottamiseksi. Uunin seinät 6 muodostavat itse asiassa kuvun, joka ympäröi uunin sisäkomponent-teja, mukaanluettuna kuuman kaasun kierrätys- ja jakolaatikot, ja tapahtunut vuoto poistetaan uunin kotelosta vastaselitetyllä poisto-järjestelmällä.

Kuvio 2 esittää suuremmassa mittakaavassa poikkileikkausta vyöhykkeen C pienpainelaatikoista. Tästä näkyy, että kaasun syöttöjohto 24 on yhdistetty yliseen eli syöttölaatikkoon 19 ja että poistojohto 25 on yhdistetty aliseen eli poistokierrätyslaatikkoon 18 .Siivekkeiden 19a tehtävänä on jakaa sisääntuleva kaasu kuljettimen koko leveydelle ja siten käsiteltävänä olevan maton koko leveydelle. Johtoa 25 myöten poistuvat kaasut toimitetaan lämmittimeen 26, johon liittyy poltin 27, ja nämä kaasut imetään lämmittimen läpi tuuletti-mella 28, joka toimittaa ne syöttöjohtoon 24. Tätä kaasun lämmitys-ja kierrätysjärjestelmää voidaan käyttää useampiakin kuin yhtä pien-painelaatikkoparia varten, tai haluttaessa voidaan käyttää erillisiä kierrätysjärjestelmiä.

Ylisen kuljettimen ja siihen kiinnitettyjen osien pystysuoraan liikkeeseen mukauttamista varten syöttöjohto 29 pistää uunin seinässä olevan ylisuuren aukon 29 läpi, ja joustavaa sulkupaljetta 30 voidaan käyttää syöttöjohdon ja uunin seinän välisen liitoksen olennaisesti tiivistämiseksi. Lisäksi johto 24 on varustettu liukuiii-toksella 24a pystysuoran asettelun mahdollistamiseksi.

Suurpaine-kaasunkierrätysjärjestelmää tarkasteltaessa kiinnitettäköön huomio ensiksi kuljetinten tiettyihin rakenteellisiin ominaisuuksiin. Niin kuin edellä on mainittu, nämä kuljettimet koostuvat lenkeistä 11, jotka on niveltyvästi kiinnitetty toisiinsa päättömäksi silmukaksi, niin että yksi tällainen silmukka muodostaa kunkin kuljettimen. Yksityiset lenkit (katso esimerkiksi kuvioita 2 ja 3) ulottuvat kuljettimen koko leveydelle ja niihin liittyy rullat 12, kuten edellä on mainittu, ja jokaisessa lenkissä on peruslaatta 31, jossa on reikiä kuljettimen leveyden suuntaisten matkojen päässä toisitaan (niin kuin selvästi näkyy kuviosta 2), ja ulkonevat rivat eli laipat 32, jotka muodostavat poikittaiset kanavat, jotka ulottuvat lenkkien läpi, kaasujen virtausta varten pienpaine-syöttölaa- 9 63071 tikoista tai suurpaine-syöttöjakajista, kuljetinten kuljettaman maton läpi ja sitten toisen kuljettimen lenkeissä olevien reikien ja'kanavien läpi poistolaatikoihin tai -kokoojiin.

Niin kuin kuvioiden la ja Ib mukaisesta sovellutusmuodosta näkyy, suurpaine-jakaja/kokoojajärjestelmä HP1 liittyy pienpainelaatikko-pariin E, joka suurpainejärjestelmä ja pienpainelaatikkopari E on esitetty suurennettuna pituussuuntaisena leikkauksena kuviossa 3 ja suurennettuna poikkileikkauksena kuviossa 4. Kuvioista Ib ja 3 näkyy, että suurpaine-jakaja/kokoojajärjestelmä on olennaisesti pienempi kuin pienpainelaatikot, ja lisäksi, että suurpaine-jakaja/kokoo-jajärjestelmä sijaitsee pienpainelaatikoiden sisässä. Suurpaine-syöttöjakajaa on merkitty numerolla 33, ja vertaamalla kuvioita 3 ja 4 havaitain, että tämä jakaja ulottuu kuljettimen koko leveydelle juoksun 10a yläpuolella ja käsiteltävän maton yläpuolella, mutta on pituudeltaan verraten lyhyt maton kulkutien suunnassa. Syöttöjohto 34 on yhdistetty suurpainesyöttöjakajaan ja tämä johto pistää uunin seinässä olevan ylisuuren aukon 35 läpi, ja tämä aukko on suljettu joustavalla paljesulkimella 36. Johdossa 34 on liukuliitos 34a pystysuoraa liikettä varten. Suurpaine-syöttöjakajan sisässä on siivekkeet 37 suurpainekaasujen jakautumisen kuljettimen koko leveydelle varmistamiseksi. Alisen kuljettimen juoksun 8a alapuolella on suurpaine-poistokokooja 38, ja tämä poistokokooja on yhdistetty johtoon 39 suurpainekaasujen poistamista varten sen jälkeen kun ne ovat kulkeneet käsiteltävänä olevan maton läpi. Johto 39 johtaa poistetut kaasut lämmittimeen 40, jossa on poltin 41, josta kaasut imee pois tuuletin 42, joka kierrättää kaasut takaisin syöttöjoh-toon 34.

Samoin kuin pienpainejärjestelmässä, suur painejohtoa ja kierrätysjärjestelmää, mukaanluettuna lämmitin 40 ja tuuletin 42, voidaan käyttää useampaa kuin yhtä suurpainejärjestelmää varten, tai haluttaessa voidaan käyttää erillisiä lämmittimiä ja tuulettimia eri suurpaine-järjestelmiä varten.

Joskin syöttöjakajassa 33 on jakosiivekkeet 37, niitä ei tarvita poistokokoojassa 38 ja mieluummin ne jätetäänkin siitä pois.

Kuvio 5 esittää kaaviollisesti vaihtohetoista lämmittimen sovellu-tusmuotoa, jota voidaan käyttää kierrätysjärjestelmän suurpainekaa- 63071 10 sujen lämmittämiseen. Tässä on kohdassa 43 kaaviollisesti esitetty lämmönsiirtolaite, joka on sijoitettu poistokokoojaan 39 ennen kaasujen kulkua tuulettimen eli puhaltimen 42 läpi. Kuvio 5 esittää myös suurpainesyöttöjakajien 33 ja -poistokokoojien 38 vaihtoehtoista sovitusta, ja tässä esityksessä syöttöjakaja 33 sijaitsee käsiteltävänä olevan maton alapuolella ja poistokokooja 38 sijaitsee maton yläpuolella.

Koska suurpainejärjestelmässä käytetään verraten suurpaineisia kaasuja, on tärkeätä minimoida kaasun vuoto, ja tämä vaatii erityisten tiivistyslaitteiden käyttöä, joista eräs esimerkki on erityisesti esitetty kuviossa 3. Tästä näkyy, että molemmin puolin ylistä eli syöttöjakajaa 33 on kannatusrakenne 44, jonka rakenteen tehtävänä on kannattaa seinäelimiä 45, joista yksi on jakajan 33 kummallakin puolella. Molemmat nämä seinäelimet on kiinnitetty niveltyvästi niin kuin kohdassa 46 on osoitettu, niin että seinäelimet voivat kääntyä eli siirtyä ylöspäin kuljettimen juoksun 10a yläpinnasta. Niveltä 46 vastapäätä olevassa kohdassa seinäelin 45 on varustettu laipalla, joka toimii yhdessä pysäyttimen eli vasteen 47 kanssa, jonka tehtävänä on rajoittaa seinäelimen liike alaspäin ja siten estää seinäelintä koskettamasta kuljettimen juoksun 10a yläpintaan. Molemmat nämä seinäelimet 45 ovat muodoltaan kourumaiset, ja ulottuvat kuljettimen koko leveydelle, ja keksinnön mukaan näissä seinä-elimissä on tasomainen alapinta ja ne on kiinnitetty aivan lähelle kuljettimen juoksun 10a yläpintaa, niin että ne saavat aikaan yhteisvaikutuksen estäen suurpaine-jakajajärjestelmässä käytetyn suur-painekaasun olennaisen virtauksen poikittain eli vuotamisen. Tyypillisessä laitoksessa kunkin seinäelimen 45 normaalissa toiminta-asennossa elin on juoksun 10a yläpinnasta muutaman millimetrin, esimerkiksi noin 3-5 millimetrin päässä.

Nämä siirrettävissä olevat tiivistävät seinäelimet on sovitettu niin, että tiivistyselimet voidaan sijoittaa normaalisti paljon lähemmäksi kuljetinta kuin olisi mahdollista jos ne olisi kiinnitetty liikkumattomiksi. Siirtyminen poispäin kuljettimesta tapahtuu helposti siinä tapauksessa, että kuljettimelle on kertynyt epäsäännöllisiä hartsi- tai kuitukerrostumia, niin kuin pyrkii tapahtumaan silloin tällöin tällaisen kaluston käytön aikana. Koska elimet 45 siirtyvät automaattisesti, jos jokin kokkare tai kerrostuma tulee eteen, mitään vahinkoa kalustolle ei tapahdu siinäkään tapauksessa, 11 63071 että seinäelimet on asennettu normaalia toimintaa varten hyvin lähelle kuljettimen pintaa.

Kuljettimen yläpuolelle sijoitetut elimet 45 toimivat automaattisesti painovoiman vaikutuksesta, palaten asentoonsa hyvin lähelle kuljetinta, sen jälkeen kun jokin hartsi- tai kuituainekerrostuma on niitä siirtänyt. Kummankin kaukalonmuotoisen elimen 45 tasomaisen pohjapinnan leveys on mieluimmin vähintään yhtä suuri kuin kuljettimen minkä tahansa kahden vierekkäisen rivan välinen kanava, niin että haluttu tiivistysvaikutus saavutetaan riippumatta kuljettimen asennosta seinäelimeen nähden kuljettimen kulkutiellä.

Samankaltaiset siirtyvät seinäelimet 48 liittyvät myös aliseen kuljettimen juoksuun 8a, ja nämä seinäelimet on sovitettu siirtymään alaspäin, poispäin kuljettimen juoksun 8a alapinnasta ja niitä pakottavat ylöspäin jouset 49. Näitä alisia elimiä 48 varten on samanlaiset nivelet ja rajoitusvasteet, mutta koska aliset elimet on tarkoitettu siirtymään alaspäin niiden kohdatessa esteitä kuljettimen juoksun kulkiessa suurpainejärjestelmän ohi, seinäelimen 48 palauttamiseen niiden normaaliin toiminta-asentoon käytetään jousia painovoiman sijasta.

Jokaisessa seinäelimessä 45, 45 ja 48, 48 on vino pinta 50 elimen ylävirran puolisella puolella, siirtymäliikkeen helpottamiseksi kuljettimen kuljettamien vieraiden kappaleiden vaikutuksesta.

Kuvioista Ib, 3 ja 4 havaitaan, että suurpaine-jakaja/kokoojajär-jestelmässä HP1 syöttöjakaja 33 sijaitsee kuljettimen yläpuolella siinä pienpainekierrätyslaatikossa, jonka kanssa pienpaine-kaasun-syöttöjohto on yhteydessä, jolloin tämän suurpainejärjestelmän pois-tokokooja sijaitsee tämän pienpainejärjestelmän poistolaatikossa.

Kuviosta Ib näkyy myös se, että pienpainevyöhykkeessä F suurpaine-järjestelmä HP2 on käänteinen verrattuna vyöhykkeessä E esitettyyn sovitukseen. Niinpä kuviossa Ib suurpaine-syöttöjakaja 33 sijaitsee maton alapuolella pienpainesyöttölaatikossa ja suurpaine-poistokokoo-ja 38 sijaitsee maton yläpuolella pienpainepoistolaatikossa.

Kuvion le vaihtoehtoisessa sovituksessa näkyy kaksi suurpainekier-rätysjärjestelmää asennettuina yhden ainoan pienpainelaatikkoparin 12 63071 sisään. Tässä tapauksessa suurpaine-syöttöjakajat 33a ja 33b sijaitsevat rinnakkain, niin, että niiden välissä on siirrettävä tiivistys-seinäelin, joka on samanlainen kuin kuvion 3 yhteydessä selitetyt tiivistyselimet, ja yhteistoiminnassa olevat suurpaine-poistokokoo-jat 38a ja 38b on kiinnitetty pienpaine-poistolaatikon sisään maton alapuolelle, siten että näiden kahden suurpaine-poistokokoojän välillä on siirtyvä seinäelin sitä tyyppiä, joka edellä on esitetty kuvion 3 yhteydessä. Ulkopuoliset, siirtyvät seinäelimet liittyvät myös kuvion le mukaiseen jakaja-kokooja-järjestelmään tavalla, joka nyt on ymmärrettävissä.

Joskin esillä olevan keksinnön mukaisia suurpaine-ilmankierrätys-järjestelmiä voidaan käyttää minkä tahansa käsittelyvyöhykkeen A-F yhteydessä, erityisen edullista on käyttää näitä suurpaine-kierrätysjärjestelmiä niiden pienpaine-kierrätyslaatikoiden yhteydessä, jotka ovat alavirtaan päin syöttö-kulkutien keskikohdalta ja mieluimmin kahden kolmanneksen syöttö-kulkutien pituudesta päässä uunin sisääntulopäästä laskien. Niinpä erään ensisijaisen sovellutusmuo-don mukaan, joka esiintyy kuvioissa la ja Ib, kaksi suurpaine-kierrätysjärjestelmää on merkitty yleisesti kohtiin HP1 ja HP2, jotka sijaitsevat pienpainevyöhykkeessä E ja vastaavasti F, jotka ovat viimeiset kaksi vyöhykettä kuvioiden la ja Ib mukaisessa sovellu-tusmuodossa.

Silloin kun kaksi suurpainejärjestelmää sisällytetään yhteen ainoaan pienpainelaatikkopariin, molemmat suurpaine-syöttöjakajat sijoitetaan mieluimmin samalle puolelle mattoa ja mieluimmin pienpaine-syöttölaatikon sisään, koska tämä minimoi vuotoprobleemat, jotka aiheuttavat lämpöhäviöitä.

Niin kuin ymmärrettäneen, toimintaolosuhteet vaihtelevat monista tekijöistä riippuen, joihin kuuluvat muodostettavana olevan maton paksuus, käytetyn sideaineen koostumus ja ominaisuudet, ja myös käytetty sideaineen määrä. Eräitä yleisiä ohjenuoria toimintaolosuhteisiin nähden esitetään kuitenkin seuraavassa.

Ensinnäkin keksinnön mukaan edellytetään, että kierrätyslaatikoi-den 18 ja 19 muodostamaan pienpainekiertoon vyöhykkeissä A:sta F:ään kuuluu joitakin vyöhykkeitä, joissa kaasut kulkevat ylöspäin maton läpi, ja joitakin vyöhykkeitä joissa kaasut kulkevat alaspäin 13 63071 maton läpi. Myös edellytetään, että laatikoiden 18 ja 19 kautta eri vyöhykkeissä kierrätetyt kaasut voivat olla eri lämpötiloissa, riippuen käytetyn sideaineen ominaisuuksista, niin kuin jo on tunnettua maton kovetusuuneissa, joissa on useita käsittelyvyöhykkeitä. Asianmukainen lämpötilan vaihtelualue kierrätyslaatikoihin 18 ja 19 syötetylle kaasulle on noin 150°C:sta noin 300°C:en silloin kun käytetään tavallisen tyyppisiä kuidutusaineita kuten fenoliformaldehydi-sideaineita.

Vallitsevat paineolosuhteet voivat myös vaihdella ja paineolosuhteet voidaan mitata eri tavoin. Paine syöttölaatikossa ja paine poisto-laatikossa ovat tietenkin eri suuret sen painehäviön johdosta, joka johtuu kaasun kulkemisesta maton läpi. Tyypillisissä toimintaolosuhteissa paine pienpainejärjestelmien syöttölaatikoissa voi olla suuruusluokkaa noin 5-30 mm I^O.

Mitä tulee suurpaine-kierrätysjärjestelmiin, edellytetään että silloin kun useampia kuin yhtä tällaista järjestelmää käytetään, esimerkiksi kuvion Ib esittämässä sovellutusmuodossa, jossa yksi suur-paine järjestelmä HP1 sijaitsee pienpainevyöhykkeessä E ja toinen suurpainejärjestelmä HP2 sijaitsee pienpainevyöhykkeessä F, edellytetään, että toinen näistä suurpainejärjestelmistä on sovitettu johtamaan käsittelykaasu maton läpi yhteen suuntaan, ja toinen näistä suurpainejärjestelmistä on sovitettu johtamaan kaasu maton läpi vastakkaiseen suuntaan. Täten, niin kuin nuoli kuviossa Ib osoittaa, suurpainejärjestelmä HP1 on esitetty niin, että se toimittaa kaasun alaspäin ja suurpainejärjestelmä HP2 on nuolella esitetty toimittamassa kaasua ylöspäin. Tämän tehtävänä on ylläpitää olennaisen yhdenmukaisena käsittely kautta maton koko paksuuden.

Mitä suurpainejärjestelmässä käytettäviin paineeseen ja lämpötilaan tulee, huomattakoon lisäksi, että jonkin verran etua voidaan saavuttaa käyttämällä sekä pienpaine- että suurpainejärjestelmää yhdistettyinä samassa kovetusuunissa, siinäkin tapauksessa että suurpainejär jestelmän lämpötila ei ole korkeampi kuin, tai jopa on alhaisempi kuin lämpötila pienpainejärjestelmässä. Syynä tähän on se, että suuri paine aiheuttaa nopeampaa ja tehokkaampaa lämmön tunkeutumista maton sisustaan kuin pienpainejärjestelmä.

14 63071

Suurpainejärjestelmää voidaan ajaa varsin laajalti vaihtelevilla paineilla, mutta yleensä paineen pitäisi olla ainakin useita kertoja, mieluimmin vähintään kymmenen - kaksikymmentä kertaa niin suuri kuin paine pienpainejärjestelmässä, Suurpainehärjestelmien syöttöja-kajien paine voi esimerkiksi olla jopa noin 300-600 mm

Tyypillisessä tapauksessa, jossa ilman lämpötila pienpainejärjestelmissä on noin 150°C - noin 300°C, lämpötila suurpainejärjestelmissä voi sopivasti olla noin 200°C - noin 350°C.

Tyypillisessä laitoksessa pienpaine-kierrätysjärjestelmissä kierrä-tettyjen kaasujen kokonaisvirtaus voi olla noin 30 000 Nm /h. Tällaisessa tyypillisessä tapauksessa suurpainejärjestelmät voivat käyttää kuumaa kaasua noin 5000 Nm^/h.

Suurpainekaasut keskittyvät paikallisille, verraten pienille alueille verrattuna pienpainekaasuihin, ja nämä paikalliset alueet tyypillisissä tapauksissa voivat käsittää noin 10 % pienpainelaatikoiden muodostamien käsittelyvyöhykkeiden alueesta.

Lämpötilat ja paineet vaihtelevat myös riippuen muodostettavana olevan maton etenemisnopeudesta ja maton kovetusuunin käsittämien käsittelyvyöhykkeiden lukumäärästä. Keksinnön mukainen tapa käyttää sekä suurpaine- että pienpaine-ilmankierrätysjärjestelmiä on erityisen tehokas monilta näkökannoilta, mukaanluettuna se, että tietty kovetusvaikutus voidaan saavuttaa vähemmillä käsittelyvyöhykkeillä ja olennaisesti lyhyemmällä kovetusuunin kokonaispituudella. Tämä johtuu siitä, että suurpainejärjestelmät ovat erityisen tehokkaita saattamaan maton sisäosat kovetuslämpötilaan lyhyessä ajassa. Edullista on myös se, että suurpainejärjestelmät nostavat sideaineen lämpötilan nopeasti sille tasolle, jolla tapahtuu eksoterminen reaktio jopa maton sydänosassa, ja tämä lämpötila säilyy sitten helpommin, vieläpä suurpainejakajien paikallisten alueiden jälkipuolellakin .

Claims (9)

15 63071

1. Laite lämmössä kovettuvaa kuidun sideainetta sisältävän kuitumaton käsittelemiseksi lämmöllä, joka käsittää kuljetin-mekanismin kuitumaton kuljettamiseksi käsittelykulkutietä myöten, kaasun kierrätyslaatikoita, jotka on sovitettu maton vastakkaisille sivuille mainitulla kulkutiellä ja muodostavat käsittelyvyöhykkeitä, kaasun syöttö- ja poistojohdot, jotka on yhdistetty mainittuihin kierrätyslaatikkoihin ja saavat aikaan lämmitetyn kaasun kulkemisen kuitumaton läpi mainituissa käsit-telyvyöhykkeissä, tunnettu siitä, että käsittelykulku-tien alavirtaosassa on kierrätyslaatikoiden (18, 19) sisällä sijaitsevat, syöttökaasun (33) ja poistokaasun (38) kierrätys-jakoputkistot, jotka muodostavat paikallisen sekundäärisen käsittelyvyöhykkeen, joka on pienempi kuin vastaavan kierrä-tyslaatikkoparin muodostama primäärinen käsittelyvyöhyke ja sijaitsee tämän sisällä, ja lämmitetyn kaasun kierrätyslaite, joka on yhdistetty sekundäärisen käsittelyvyöhykkeen jako-putkistoihin (33, 38) ja kierrättää lämmitettyä kaasua kuitu-maton läpi paineessa, joka on suurempi kuin sen kaasun paine, joka johdetaan kuitumaton läpi vastaavan kierrätyslaatikko-parin välillä.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, jossa kuljetinmeka-nismi käsittää kaksi reiällistä, päätöntä kuljetinta, joiden kuljetinjuoksut ovat matkan päässä toisistaan ja kuitumattoa vasten käännettyinä, kosketuksessa maton kanssa ja kuljettaen sitä käsittelykulkutietä myöten, kaasun kierrätyslaatikoiden sijaitessa mainittujen kuljetinjuoksujen (8a, 10a) ulkosivuilla ja ollessa varustettu kuljetinjuoksuihin päin avautuvilla aukoilla lämmitetyn kaasun kierrättämiseksi reiällisten kul-jetinten ja mainittujen juoksujen välissä olevan kuitumaton läpi, tunnettu siitä, että kierrätysjakoputkistot (33, 38) muodostuvat osaksi seinäelimestä (45, 48), joka on hyvin lähellä reiällisen kuljettimen juoksua (10a, 8a), ja että niiden kiinnitysrakenne (44) mahdollistaa seinäelimen (45, 48) vapaan siirtymisen poispäin kuljetinjuoksusta. 16 63071

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen laite, tunnettu siitä, että kuljetinjuoksun (10a) yläpuolella sijaitseva seinäelin (45) voi siirtyä ylöspäin, poispäin kuljetinjuok-susta, ja alaspäin kuljetinjuoksua kohti painovoiman vaikutuksesta ja että vaste (47) on sovitettu rajoittamaan seinä-elimen alaspäisen liikkeen kuljetinjuoksua kohti.

4. Patenttivaatimuksen 2 mukainen laite, tunnettu siitä, että kuljetinjuoksun (8a) alapuolella sijaitseva seinäelin (48) voi siirtyä alaspäin, poispäin tästä kuljetin-juoksusta (8a), ja että on sovitettu laitteita pakottamaan seinäelintä ylöspäin kuljetinjuoksua (8a) kohti ja vasteita (49) sovitettu rajoittamaan seinäelimen ylöspäisen liikkeen kuljetusjuoksua kohti.

5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että siihen kuuluu vähintään kaksi paria kaasunkierrä-tysjakoputkistoja (33, 38), jotka muodostavat vähintään kaksi paikallista sekundääristä käsittelyvyöhykettä, jotka molemmat ovat vastaavien primääristen käsittelyvyöhykkeiden sisässä ja pienemmät kuin se, ja että nämä jakoputkistot ovat matkan päässä toisistaan kuitumaton käsittelykulkutien suunnassa.

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen laite, tunnettu siitä, että kaasunkierrätysjakoputkistoparien syöttöjakajät (33) sijaitsevat kierrätyslaatikoissa (19) käsittelykulkutien toisella puolella ja että poistokokoojat sijaitsevat kierrätyslaatikoissa (18) käsittelykulkutien toisella puolella.

7. Patenttivaatimuksen 5 mukainen laite, tunnettu siitä, että kaasunkierrätysputkistoparien syöttöjakajät (33) sijaitsevat syöttökierrätyslaatikoissa (19) käsittelykulku-tien toisella puolella ja poistokokoojat poistokierrätyslaa-tikoissa (18) käsittelykulkutien toisella puolella.

8. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että useita kierrätyslaatikkopareja (18, 19) on sovi- 17 63071 tettu käsittelykulkutien vastakkaisille puolille ja että laitteessa on useita kierrätysjakoputkistopareja (33, 38), joista ainakin yksi on sijoitettu yhteen kierrätyslaatikko-pariin (18, 19) ja ainakin yksi on sijoitettu toiseen kierrä-tyslaatikkopariin (18, 19).

9. Patenttivaatimuksen 2 mukainen laite, tunnettu siitä, että siirtyvän seinäelimen (45, 48) käsittelykulkutien suuntainen ulottuvuus on ainakin kaksi kertaa niin suuri kuin kahden vierekkäisen, kuljetinnivelen rivan (11) välinen etäisyys.