FI62609B - Apparat foer reglering av amplitud av komponenter i televisionssignaler - Google Patents

Description

:-.-:.-:.1 r_, kuulutusjulkaisu 4&£a W (11) UTLÄGGNINGSSKRIPT 6 2 6 0 9 C Patentti myönnetty 10 Cl 1033 •j®S W) patent :..0 -C t ^---^ (51) Kv.ik.Vcu3 H 04 N 9/535 75281*9 SUOM I —FI N LAN D (21) P*t*nttlh*k«nu· —P*«nttn»0knlnj (22) H^Mitapttv·—Amekntm^e ll*.10.75 (23) AlkupUvt—GlkljHvtedaj ll*.10.75 (41) Tullut |ulklMkal — liivit off*ntH| 22. Ok.J 6

Patentti· |t rekisterihallitut (44) NlhtivUulpmon |t kuuL)ulk*l*un pvm. — 30.09.82

Patent· och registerstyrelten ' Amekto utiafd oeh utukrifun pubiicaratf (32)(33)(31) Pyydetty muoMmim —legird prlorhut 21.10.71* USA (US) 5161*91 (71) RCA Corporation, 30 Rockefeller Plaza, New York, N.Y. 10020, USA(US) (72) Joseph Peter Bingham, Princeton Junction, New Jersey, USA(US) (7!+) 0y Kolster Ah (5M Laite televisiosignaalien komponenttien amplitudin säätämiseksi -

Apparat för regiering av amplitud av komponenter i televisionssignaler

Keksintö koskee laitetta videosignaalilähteestä tulevien televisiosignaalien amplitudien säätämiseksi määrätyn taajuuskaistan sisällä patenttivaatimuksen 1 johdannon mukaisesti.

On usein tarpeellista korostaa väritelevisiovastaanottimen valotiheyskanavassa valotiheyssignaalien suhteellisen suurtaajuisten komponenttien amplitudia, jotta parannettaisiin vastaanottimen muutosvastetta samanaikaisesti vaimentaen värikkyys- tai äänisignaaleja tai molempia, joita saattaa olla mukana valotiheyskana-valla ja jotka saattavat muutoin aikaansaada katsojaa häiritsevien kuvioiden muodostumista.

Edelleen on esim, toivottavaa värikkyyskanavalla erottaa värikkyyssignaalit yhdistelmänä olevasta videomerkistä osana värin demodulointia, Saattaa myös olla toivottavaa automaattisesti säätää suhteellisen suurtaajuisten signaalikomponenttien amplitudia säätö-signaalin mukaisesti. Esim. koska suurtaajuiset signaalit saattavat ·'<· 62609 pyrkiä vaimentumaan tällä siirtokanavalla enemmän kuin mitä tekevät matalataajuisemmat signaalit, on toivottavaa automaattisesti säätää suhteellisen suurtaajuisten signaalien amplitudeja näiden signaalien haitallisen vaimennusmäärän kompensoimiseksi. Täten värikkyyskanavat saattavat sisältää automaattisia värikkyydensäätölaitteita (ACC) signaalien amplitudin säätämiseksi värikkyyssignaalien taajuusalueella riippuvaisesti suurtaajuisten koe- tai syöttösignaalien amplitudin vähenemisestä, Väritahdistussignaaleja, joita on mukana yhdistelmänä olevassa videon merkissä ja jotka edustavat värin vertailuvaihetta, käytetään yleisesti koemerkkinä tätä ACC säätöä varten.

Yhdistettyjen parametrien piirejä tunnetaan jo käytössä muotoilemassa amplitudin ja taajuuden välisen siirtofunktion oininaiskäyrää merkinkäsittelysysteemeissä tarkoituksena voimistaa merkkien amplitudia tietyllä määrätyllä taajuusalueella samanaikaisesti vaimentaen merkkejä tämän alueen ulkopuolella. Automaattisia vahvistuksen säätöpiirejä tunnetaan, joita voidaan käyttää näiden yhdistettyjen parametrien piirien ja näihin liittyvien elektronisten vahvistinlait-teiden yhteydessä niin, että aikaansaadaan automaattinen tehostettujen merkkien amplitudin säätö.

Valitettavasti pyrkii tällaisilla yhdistelmillä olevien parametrien piireillä olemaan epälineaarinen vaiheen ja taajuuden välinen siirto-ominaiskäyrä (vaihesärö). Vaihesärö tulee ensisijaisesti esille haitallisten epäsymmetristen esinousuosuuksien, jälki-nousuosuuksien ja kohinasoinnin muodossa käsitellyssä merkissä. Kun käsitellään videomerkkejä televisiovastaanottimissa, joihin sisältyy laitteet suurtaajuusvasteen parantamiseksi, mutta joilla on korjaamattomat epälineaariset vaiheominaisuudet, ne kuvat joita aikaansaadaan käsiteltyjen videomerkkien perusteella saattavat olla katsojaa häiritseviä, Täten ellei yhdistettyjen parametrien piiri aikaansaa lineaarista vaiheen ja taajuuden siirto-ominaiskäyrää, mikä yleisesti ottaen vaatii monimutkaista ja kallista piiristöä, se saattaa olla vähemmän toivottava useimpiin sovellutuksiin,

Tunnetaan jo, että haluttu amplitudin tai vaiheen ominais-riippuvuus (tai molemmat) funktiona taajuudesta on muodostettavissa laitteessa, jossa viivästetyt merkit, jotka saadaan kytkentäpisteistä (joita yleensä nimitetään sivu-ulosotoiksi) tietyllä viive-linjalla tai vastaavassa laitteessa, yhdistetään ennakolta määrätyllä 62609 tavalla niin, että saadaan haluttu ominaisriippuvuus, Tällainen laitteisto on kuvattuna USA-patentissa 2 263 376, keksijänä A.D. Blumlein sekä muut, artikkelissa nimeltään "Poikittaissuotimia", kirjoittanut H.E. Kaliman, julkaistu lehdessä Proceedings of the L.R.E., volyymi 28 numero 7 sivut 302-310, heinäkuu 1940, kirjoituksessa nimeltään "Valinnaisuuden ja muutosvasteen synteesi", kirjoittanut R.W. Sonnenfeldt, julkaistu lehdessä I.R.E. Transactions on Broadcast and Television Receivers, volyymi BTR-1, no 3, sivut 1-8, heinäkuu 1955 sekä artikkelissa nimeltään "Poikittaissuuntainen tasoitin televisiopiirejä varten", kirjoittanut R.V, Sperry ja D. Surenian julkaistu lehdessä Bell System Technical Journal, volyymi 39 numero 2, sivut 405-422, maaliskuu 1960, Tällainen laitteisto, jota joskus kutsutaan poikittaissuuntaiseksi tasoittimeksi tai suotimeksi on yleisesti ottaen käyttökelpoinen joukkoon sovellutuksia merkinkäsittelyalalla. Esim. voidaan sellainen laitteisto havaita käyttökelpoiseksi vaakasuuntaisen ja pystysuuntaisen pistevääristymän korjauksessa, kuten on kuvattuna USA-patentissa 2 759 044 keksijänä B,M. Oliver, sekä USA-patentissa 3 732 360 keksijänä H, Breimer sekä S,L. Tan. Tämän lisäksi kuvaa USA-patentti 2 922 965 keksijänä C.W. Harrison erästä toista laitetta, joka on Oliverin patentissa kuvattua tyyppiä, jossa heijastava pääte on kytketty viivelinjaan, missä on joukko sivu-ulosottoja, mikä pienentää tarvittavien sivu-ulosottojen lukumäärää.

Eräässä toisessa sovellutuksessa viivelinjasta, mikä on kuvattuna USA-patentissa 3 749 824 keksijänä T. Sagashima sekä muut, kytketään heijastava pääte valinnaisesti valotiheyskanavan viive-linjan toiseen päähän värin lähetyksen aikana, jotta vaimennettaisiin värikkyyden merkkejä, Tämän viivelinjan tehtävänä on myös kompensoida aikaviiveet merkeille, joita on käsitelty valotiheyden ja värikkyyden kanavilla.

Eräässä tutkielmassa, joka on jätetty Faculty of teh Graduate School Marylandin yliopistossa, jotta osittain toteutettaisiin ne vaatimukset, joita tarvitaan tohtorin arvon saavuttamiseksi ja minkä tutkielman nimi on "Lineaarinen vääntymä N,T.S,C. väritelevision merkeille" kirjoittanut J.P, Bingham vuonna 1970, kuten myös artikkelissa nimeltään "Automaattinen tasoitus käyttäen poikittaissuuntaisia suotimia" kirjoittanut H, Rudin, Jr. julkaistu lehdessä 62609 IEEE Spectrum, 1 967 , kuvataan poikittaissuuntaisia tasoittamia, joilla automaattisesti korjataan huonontuneet videon merkit säätö-merkin mukaisesti, joka saadaan vertailemalla videomerkkiä vertailu-merkkiin ,

Eräässä samanaikaisesti voimassa olevassa ja samaa asiaa käsittelevässä USA-patenttihakemuksessa sarjanumero 486 241 nimeltään "Televisiomerkin käsittelylaitteita" missä on sama keksijä kuin nyt kyseessä olevassa keksinnössä ja joka on jätetty 5 heinäkuuta 1974, kuvataan laitteistoa, jolla parannetaan television videomerkin käsittelylaitteen muutosvastetta lisäämällä suhteellisesti suhteellisen suurtaajuisten valotiheyssignaalien komponenttien amplitudeja samanaikaisesti vaimentaen värikkyyden tai äänen merkkejä tai molempia näistä, mitkä ilman vaimennustaan muutoin aikaansaisivat haitalliset näkyvät kuviot, Tähän laitteistoon sisältyy viivelinja, joka toimii television videomerkkien perusteella, joita kehitetään joukolla sivu-ulosottoja aikaansaaden joukko viivytettyjä videomerk-kejä, Nämä viivytetyt videon merkit yhdistetään niin että aikaansaadaan valotiheyskanava, millä on haluttu amplitudin ja taajuuden välinen siirtokäyrä, Tässä toisessa patenttihakemuksessa kuvattu laitteisto aikaansaa myös helposti säädettävän esiylityksen ja jälkiylityksen. Edelleen on laitteistossa välineet amplitudin ja taajuuden ominaiskäyrän huipun amplitudin säätämiseksi ulostulon merkissä, mikä ei oleellisesti vaikuta tasavirtakomponenttien amplitudeihin tai niiden taa-juuskomponenttien amplitudeihin, joita on taajuuden f läheisyydessä kuten esim, värin apukantoaallon tai äänen apukantoaallon taajuus. Edelleen laitteisto on järjestetty siten, että osa viivelinjas ta on käytettävissä aikaviiveen erotusten tasoittamiseksi niissä merkeissä, joita käsitellään värikkyys- ja valotiheyskanavilla.

Nyt kyseessä oleva keksintö on käyttökelpoinen laitteistossa, jolla automaattisesti säädetään merkkien amplitudeja tietyllä taajuuskaistalla ohjaussignaalin mukaisesti. Tämän keksinnön havainnollistavat suoritusmuodot sisältävät automaattisen värin säädön laitteiston sekä automaattisen valotiheyskanavan korostuksensäätölaitteen.

Nyt kyseessä olevan keksinnön mukainen laite on tunnettu videosignaalilähteeseen kytketystä viivelaitteesta; useista viive-laitteeseen liitetyistä kytkinlaitteista useiden viivästettyjen 5 62609 videosignaalien johtamiseksi; ensimmäisestä yhdistämislaitteesta ensimmäisen yhdistetyn signaalin muodostamiseksi yhdistettäessä vähintään ensimmäinen ja toinen viivytetyistä signaaleista, jotka ovat ajallisesti erillään toisistaan oleellisesti jakson NT/2 verran, jolloin T on videosignaalilähteen ennalta valitun signaalikomponetitin jakso ja N on kokonaisluku, joka on suurempi kuin 1; laitteesta kaistanleveyden määräävän signaalin johtamiseksi vähintään kolmannesta viivästetystä videosignaalista, joka sijaitsee ajallisesti ensimmäisen ja toisen viivästetyn videosignaalin välissä; toisesta yhdistämislaitteesta toisen yhdistetyn signaalin muodostamiseksi yhdistettäessä kaistanleveyden määräävä signaali ensimmäiseen yhdistettyyn signaaliin; amplitudinvertailijasta ohjaussignaalin johtamiseksi, ennalta valitusta videosignaalin osasta; laitteesta toisen yhdistetyn signaalin ohjaamiseksi ohjaussignaalia vastaavasti resultoivan signaalin muodostamiseksi, joka on johdettu ulostulopiiriin vähintään resultoivan signaalin sisältävän ulostulosignaalin valmistamiseksi.

Tämä ja muut tämän keksinnön piirteet on ymmärrettävissä helpommin seuraavassa olevasta yksityiskohtaisesta selityksestä, joka suoritetaan oheisiin piirustuksiin viitaten, joissa:

Kuvio 1 esittää osittain lohkokaavion muodossa ja osittain kaaviokuvan muodossa yleistä järjestelyä väritelevision vastaanottimesta, joka käyttää nyt kyseessä olevan keksinnön erästä suoritusmuotoa valotiheyssignaalien käsittelemiseksi.

Kuvio 2 on graafinen esitys erilaisista amplitudin ja taajuuden siirtokäyrän ominaisuuksista niiden liittyessä kuviossa 1 esi Lätyssä suoritusmuodossa aikaansaatuun merkkiin.

Kuvio 3 esittää kaaviokuvaa eräästä toisesta suoritusmuodosta nyt kyseessä olevalle keksinnölle, mikä on käyttökelpoinen siinä väritelevision vastaanottimen yleisessä järjestelyssä, joka on esitettynä kuviossa 1 ja jolla käsitellään valotiheyssignaaleja.

Kuvio 4 esittää graafista esitystä erilaisesta amplitudin ja taajuuden siirtofunktioista jotka liittyvät kuviossa 3 esitetyn suoritusmuodon tuottamiin signaaleihin,

Kuvio 5 esittää osittain lohkokaavion muodossa ja osittain kaaviokuvana yleistä järjestelyä väritelevision vastaanottimesta, jossa käytetään vielä erästä suoritusmuotoa nyt kyseessä olevasta keksinnöstä värikkyyssignaalien käsitte.1 emiseks i .

6 62609

Kuvio 6 esittää erästä toista suoritusmuotoa nyt kyseessä olevasta keksinnöstä, mikä on käyttökelpoinen kuviossa 5 esitetyn väritelevisiovastaanottimen yleisessä järjestelyssä värikkyyss.ignaa-lien käsittelemiseksi,

Viitaten nyt kuvioon 1, esittää tämä kuvio merkinkäsittely-yksikön 112, joka toimii radiotaajuisten CRF) televisiomerkkien perusteella, jotka vastaanotetaan antenniin ja se kehittää sopivien väli-taajuuspiirien (joita ei ole esitetty) sekä ilmaisinpiirien (joita ei ole esitetty) avulla yhdistetyn videosignaalin, johon sisältyy värikkyyden, valotiheyden äänen ja väritahdistuksen signaalikoinpo-nentit. USA:ssa käytettyjen standardien mukaisesti on valotiheys-signaaleilla suhteellisen laaja kaistanleveys (esim, likimain 4 MHz), jossa on alempi taajuuskaista, joka ulottuu aina tasavirtaan saakka (nollataajuuteen) sekä ylempi taajuuskaista. Tämä ylempi taajuuskaista (esim, likimain 2-5 MHz) sisältää myös värikkyyden ja äänen merkit, Näillä värikkyyssignaaleilla on moduloidun värin apukantoaallon signaalin muoto ja ne on järjestetty taajuudeltaan värin apukantoaaltosignaalin taajuuden (esim, 3,58 MHz) yhteyteen. Äänisignaaleilla on moduloidun äänen välikantoaaltosignaalin muoto ja ne on järjestetty taajuudeltaan äänen apukantoaaltosignaalin merkin taajuuden (esim. 4,5 MHz) yhteyteen. Kuvan äkillisten siirtymien ja pienten yksityiskohtien tieto sisältyy suhteellisen suurtaajuisiin valotiheyssignaalin komponentteihin.

Ulostulo merkinkäsittely-yksiköstä 112 on kytketty värikkyys-kanavaan 114 sekä valotiheyskanavaan 116, Värikkyyden kanavaan 114 sisältyy kaistan päästösuodin 118, jonka tehtävänä on erotella värik-kyyskanavan taajuuskaistalla (noin 2,1-4,2 MHz) olevat signaalit yhdistelmänä olevasta videomerkistä, Ulostulon merkki alipäästö-suotimesta 118 vahvistetaan vahvistimella 120 ja kytketään sitten synkroniseen ilmaisimeen 122, Ulostulomerkki vahvistimesta 120 kytketään myös purskeilmaisimeen 124 yhdessä purskeveräjäsignaalin kanssa, joka kehitetään poikkeutuspiireissä 142. Tämä purskeveräjäsignaali sisältää pulsseja, jotka on synkronoitu synkronointipulsseihin nähden, joita aikaansaa tahtisignaalin erotin 140 ja se edustaa väritahdis-tussignaalien ajallista sijaintia näiden sisältyessä yhdistelmänä oleviin videomerkkeihin. Purskeilmaisimen 124 tehtävänä on erotella väritahdistussignaalit vahvistimen 120 ulostulomerkistä. Väritahdistus- 6260 9 signaalit edustavat värin vaiheen vertailutietoa, mikä on tarpeen värikkyyssignaalien demoduloimiseksi. Nämä väritahdistusmerkit kytketään lukittuun oskillaattoriin 126, jonka tehtävänä on kehittää merkki, jolla on sama taajuus (esim, 3,58 MHz) kuin mitä on värin apukantoaallolla ja tämä on vaihelukittu purskesignaalien vaiheeseen. Erilaisia tunnettuja ratkaisuja lukintaoskillaattoria 126 varten voidaan käyttää. Ulostulon merkki lukitusta oskillaattorista 126 on kytketty synkroniseen ilmaisimeen 122, missä sitä käytetään aikaansaamaan värin vaiheen vertailumerkit, esim,.I (samavaiheinen) ja Q (kvadratuurimuunnos) vertailumerkit. Synkronisen ilmaisimen 12? tehtävänä on demoduloida värikkyyden merkit ja lopuksi aikaansaada värierosignaalit, jotka edustavat esim, R-Y, B-Y ja G-Y tietoa.

Merkinkäsittely-yksikkö 136 sisältyy valotiheyskanavaan 11G ja sen tehtävänä on vaimentaa haitallisia merkkejä, joita on läsnä valotiheyskanavassa 116, kuten esim. värikkyyden ja äänen merkkejä tai molempia näistä samanaikaisesti tehostaen tai korostaen valo-tiheyssignaalien suurtaajuisten komponenttien amplitudeja niin, että parannetaan muutosvastetta ja pienten yksityiskohtien erotettavuutta televisiovastaanottimessa, Väritahdistussignaalit, jotka erotellaan purskeilmaisimella 124 kytketään myös amplitudin vertailx-jaan 122 merkinkäsittely-yksikössä 136, Valotiheyskanavan 116 merkkien amplitudit amplitudin ja taajuuden välisen ominaiskäyrän amplitudi-korostetussa osassa ovat säädettävissä purskesignaalien perusteella ja ne ovat edullisimmin säädettävissä kääntäen verrannollisina väritahdistussignaalien amplitudiin. Tällä tavoin korjataan suur-taajuusvaste valotiheyskanavalla 116 automaattisesti, koska väritahdistussignaalien (suhteellisen suurtaajuinen komponentti.) amplitudi on osoituksena suhteellisen suurtaajuisten merkkien vaimentumisesta yhdistelmänä olevassa videomerkissä, mikä aiheutuu lähetys-häviöistä ja vastaavista.

Nyt tulisi todeta, että merkit jotka johdetaan muista yhdistelmänä olevan televisiosignaalin osista, kuten esim. signaaleja, jotka edustavat suhteellisen suurtaajuisten yhdistelmänä olevan videosignaalin kaistan signaalien huippuilmaistuja amplitudeja, saatetaan käyttää säätämään valotiheyskanavan 116 amplitudin ja taajuuden välisen ominaiskäyrän amplitudikorostetun osan signaalien amplitudeja. Sellaisia merkkejä, kuten pystysuuntaisen aikavälin koemerkit (VITS) 8 62609 joita nykyisin on ehdotettu kalibroimaan-television merkin käsittely-systeemiä voidaan myös käyttää tätä tarkoitusta varten. Pystysuuntaisen aikavälin koemerkkejä tai vastaavia kuvataan kirjoitelmassa nimeltään "Raportti pystysuuntaisen aikavälin television koemerkeis-tä" kirjoittaneet R.M. Morris sekä J. Serafin, julkaistu lehdessä IEEE Transactions on Broadcast and Television Receivers, volyymi PG BTS-9, sivut 65-69, joulukuu 1957. Saattaa myös olla toivottavaa säätää valotiheyskanavan 116 merkkien amplitudeja. amplitudikoroste-tulla osuudella amplitudin ja taajuuden välisessä siirtofunktiossa suoraan verrannollisena väri-informaation määrään yhdistelmänä olevissa televisiomerkeissä. Tämä saattaa olla toivottavaa mikäli valotiheyskanavan kaistanleveys ylettyy värikkyys- tai äänisignaalien taajuusalueelle, niin että vältetään haitallisten kuvioiden muodostuminen, mikä on seurauksena valotiheyssignaalien ja värikkyys-tai äänisignaalien (tai molempien) keskinäisestä vuorovaikutuksesta.

Merkinkäsittely-yksikkö 136 saattaa myös toimia tasoittaen aikaviiveitä merkeissä, joita on käsitelty värikkyyskanavalla 114 ja valotiheyskanavalla 116.

Ulostulomerkit merkinkäsittely-yksiköstä 136 kytketään valo-tiheyden käsittely-yksikköön 138, minkä tehtävänä on vahvistaa ja muutoin käsitellä valotiheyden merkkiä niin että aikaansaadaan ulos-tulomerkki (Y) valotiheyskanavalta 116.

Tämä ulostulomerkki Y valotiheyskanavalta 116 sekä R-Y, B-Y ja G-Y värierosignaaliulostulot värikkyyskanavalta 114 kytketään kuvaputken käyttölaitteeseen 128, jossa ne matriisikäsitellään muodostamaan R, B ja G värimerkit. Nämä R, B ja G värimerkit käyttävät kuvaputkea 130.

Kontrastin säätöyksikkö 132 on kytketty valotiheyden käsittely-yksikköön 138 ja se säätää valotiheyssignaalien amplitudia ja täten kuvaputkelle 130 aikaansaatujen kuvien kontrastia, Kirkkauden säätö-yksikkö 134 on myös kytketty valotiheyden käsittely-yksikköön 138, Soveliaita kontrastin ja kirkkauden säätöjärjestelyjä on kuvattuna USA-patentissa n:o 3 804 981, keksijänä Jack Avins.

Eräs toinen videokäsittely-yksikön 112 ulostulosignaalin osuus kytketään tahtierottimeen 140, joka erottaa vaakasuuntaiset ja pystysuuntaiset tahtipulssit tästä videomerkistä, Tahtipulssit kytketään tahtierottimesta 140 poikkeutuspiireille 142. Poikkeutuspiirit 142 62609 on kytketty kuvaputkelle 130 sekä suurjänniteyks ik koon 144 säätämään elektronisäteen pyyhkaisyä kuvaputkella 130 tavanomaiseen tapaan. Poikkeutuspiirit 142 kehittävät myös sammutussignaalit, jotka kytketään valotiheyden käsittely-yksikköön 138 estämään valotihcyden käsittely-yksikön 138 ulostulo vaakasuuntaisten ja pystysuuntaisten paluujaksojen aikana, jotta taattaisiin kuvaputken 130 sammuttaminen näiden vastaavien jaksojen aikana, Vaakapoikkeutuspiiri 14? kehittää myös purskeverä jäsignaalin , joka on kytketty purskeilma.i s i.mel I e 1?4.

Laitteessa on myös kanava (mitä ei ole esitetty) ään i. merkki en käsittelyä varten.

Kuviossa 1 esitetty yleinen piirijärjestely soveltuu käyttöön väritelevisiovastaanottimessa, joka on esim, sitä tyyppiä, joka on esitetty RCA väritelevision huoltotiedotteessa 1970 numero ΊΊ 9 (koskee CTC-49 tyyppistä vastaanotinta) minkä on julkaissut RCA Corporation, Indianapolis, Indiana, USA,

Merkinkäsittely-yksikköön 136 sisältyy signaalien vii.volait-teet 150, jotka on esitetty viivelinjana sekä joukko merkinkytkentä-osia tai sivu-ulosottoja 152a, 152b, 152c kytkettynä laitteeseen 150 peräkkäisissä pisteissä, Merkkiä viivyttävän laitteiston 150 sekä sivu-ulosottojen 152a, 152b ja 152c yhdistelmä on joskus nimeltään sivu-ulosotoilla varustettu viivelinja. Vaikkakin viivelaite 150 on esitetty viivelinjana se saattaa olla mikä tahansa muu sovelias laite videomerkkien viivyttämiseksi, kuten esim. sarja varaus-kytkettyjä laitteita (CCD-osia) tai varauksensiirtolaittcita. Vaikkakin sivu-ulostulot 152a, 152b ja 152c on esitetty kytkettynä suoraan viivelinjaan 150 ne saattavat olla kytkettynä viivelinjaan millä tahansa muulla soveliaalla tavalla, mikä aikaansaa merkkien kytkennän, kuten esim. kapasitiivisella kytkennällä tai vastaavasti..

Sivu-ulosotot 152a, 152b ja 152c on kytketty viivelinjaan 150 määrätyin välein niin, että kehitetään vastaavat viivytetyt video-merkit a^, b^ ja c^ ajallisesti viivästettyinä sisääntulon video-merkkiin v^ nähden vastaavien aikavälien Τρι» + Tn seka

Tpi + Tn + T21 verran. Viivelinja 150 sisältää osuuden 156 jonka aikaviiveen osuus ennen sivu-ulosottoa 152a on valittu viive- linjan 150 muihin osuuksiin verrattuna siten, että tasoitetaan aikaviiveet merkeissä, joita käsitellään valotiheyskanavalla 116 ja värikkyyskanavalla 114, Tätä tarkoitusta varten on toivottavaa, että 1 o 6 2 6 O 9 aikojen ja T-^ summa on suuruudeltaan yhtä suuri kuin erotus niiden merkkien aikaviiveissä, joita on käsitelty värikkyyskanava1 la 114 ja valotiheyskanavalla 116. Tämän lisäksi tulisi todeta, että merkin, joka on seurauksena niiden merkkien yhdistämisestä, joita kehitetään sivu-ulosotoista symmetrisesti sijoitettuna tietyn viive-linjan pisteen suhteen voidaan ajatella olevan varustettu aikaviiveellä, joka on yhtä suuri kuin näiden yhdistettävien merkkien aikaviiveiden keskiarvo, Tämän johdosta mikäli sivu-ulosotot 15?a ja 152c on sijoitettu symmetrisesti sivu-olosottoon 15?b verrattuna, on ulostulomerkki saatuna yhdistetyistä merkeistä, jotka kehitetään sivu-ulosotoista 152a, 152b ja 152c, varustettu aikaviiveellä, joka on yhtä suuri kuin se aikaviive, joka tarvitaan tasoittamaan aikaviiveet merkeissä, joita on käsitelty värikkyys- ja valotiheys-kanavilla.

Sivu-ulosotot 152a, 152b ja vastaavasti 152c on kytketty amplitudia säätäviin tai merkkiä painottaviin laitteisiin 154a, 154b ja 154c. Amplitudia säätävien osien 154a, 154b ja 154c tehtävänä on muuntaa viivytettyjen videomerkkien a^ , b^ ja c^ amplitudia vastaavilla ennakolta määrätyillä vahvistus- tai painotusarvoilla, jotta aikaansaataisiin joukko vastaavia amplitudiltaan säädettyjä eli painotettuja merkkejä, Nämä laitteet 154a, 154b ja 154c voidaan muodostaa millä tahansa soveliaalla vahvistuksen säätöpiirillä, joihin sisältyy esim, vahvistin tai vaimennin, missä vahvistuskerroin voidaan sovittaa ennakolta määrättyyn arvoon suuremmaksi tai pienemmäksi kuin yksi.

Amplitudeiltaan säädetyt merkit, jotka kehitetään laitteilla 154a, 154b ja 154c kytketään yhteenlaskupiiriin 158, jossa amplitudia säätävillä laitteilla 154a ja 154c tuotetut amplitudiltaan säädetyt merkit vähennetään algebrallisesti siitä amplitudiltaan säädetystä merkistä, jonka amplitudin säätölaitteet 154b kehittävät niin, että aikaansaadaan yhdistetty merkki v Yhteenlaskeva piiri 158 saatetaan muodostaa millä tahansa soveliaalla piirillä, jolla algebrallisesti lasketaan yhteen merkkejä, ja jollaisia ovat operaatiovahvistin, vastusmatriisi tai vastaava,

Vaikkakin amplitudia säätävät laitteet 154a, 154b ja 154c on esitetty kytkettynä kuhunkin sivu-ulosottoon 152a, 152b ja 152c, jotta esitettäisiin yleinen toiminnallinen järjestely merkinkäsittely- 62609 yksikölle 136, ei tällaisia ehkä erityisesti ole kaikissa tapauksissa asennettu. Täten esim. mikäli ennakolta määrätty vahvistus-kerroin on suuruudeltaan yksikön suuruinen saattaa kyseinen erityinen amplitudia säätävä laitteisto olla ainoastaan suora yhteys vastaavan sivu-ulosoton ja yhteenlaskupiirin 158 välillä, käelleen saatetaan laitteet 154a, 154b ja 154c sisällyttää jo yhteen-laskevaan piiriin 158.

Yhdistetty merkki, joka aikaansaadaan yhteenlaskupiirillä 158 on nimeltään v ^ jolloin alaviite "p" tarkoittaa korostusta (peaking) koska kuten voidaan nähdä v η määrittelee korostusominaisuudet P1 merkinkäsittely-yksikölle 136, Amplitudiltaan säädetty merkki, ]oka aikaansaadaan laitteen 154 avulla on nimeltään v^^, jolloin alaviite "bw" merkitsee kaistanleveyttä (bandwidth) koska kuten voidaan nähdä ν^Μ^ yhdistettynä suureeseen v ^ määrittelee merkinkäs! ttoly-yksikön 136 kaistanleveysominaisuudet,

Merkki v ^ kytketään korostuksensäätöpiiriin 160, minkä tehtävänä on muuntaa merkin v ^ amplitudia, niin että aikaansaadaan merkki Pv^, missä P on korostuksensäätöpiirin 160 vahvistuskerroin. Korostuksensäätöpiiri 160 voidaan muodostaa millä tahansa soveliaalla vahvistuskertoimeltaan säädettävällä laitteella, joka toimii ohjausmerkin mukaisesti, ja jollainen on automaattinen vahvistuskerto imen säätövahvistin (AGO ja se on voitu järjestää aikaansaamaan vahvis-tusalue, joka alkaa yksikköä pienemmistä arvoista päättyen yksikköä suurempiin arvoihin, Tämä korostuksensäätöpiirin 160 vahvistuskerroin P on säädettävissä seurauksena ohjausmerkistä, joka kehitetään amplitudin vertailijassa 162,

Amplitudin vertailija 162 toimii esim, värintahdistussignaa-lien, jotka saadaan purskeilmaisimesta 124 sekä tasajännitteisen vertailu jännitteen perusteella, ja sen tarkoituksena on kehittää tasa-jännitteinen ohjausmerkki, joka edustaa erotusta purskes.ignaalien amplitudin ja vertailujännitteen välillä. Amplitudin vertaili]aan 162 saattaa sisältyä esim, huipunilmaisin, jolla ilmaistaan purske-merkkien amplitudi ja differentiaalivahvistinjärjestely, jonka sisääntulot on vastaavasti kytketty vertailujännitteeseen ja huippuilmai-simen ulostulomerkkiin, Täten on merkin Pv ^ amplitudi säädettävissä purskemerkkien amplitudihuippujen poikkeamien tietyn vertailu-jännitteen mukaisesti. Koska purskemerkkien amplitudi on osoituksena 62609 videosignaalien suurtaajuisten komponenttien vaimennuksesta, on toivottavaa järjestää korostuksensäätöpiiri 160 siten, että sen vahvistusta säädetään kääntäen verrannollisena niiden säätömerkkien amplitudiin, joita aikaansaadaan amplitudin vertailijalla 162.

Merkit Pv ^ sekä v^w^ kytketään yhteenlaskevaan piiriin 164, jossa niitä voidaan algebrallisesti laskea yhteen merkinkäsittely-yksikön 136 ulostulomerkin v ^ kehittämiseksi.

Merkinkäsittely-yksikön 136 toiminta tullaan selittämään esimerkkitapauksen avulla, jossa sivu-ulosottojen 152a ja 152c pari on järjestetty symmetrisesti sijaitsemaan sivu-ulosoton 15?b ympärille ja aikavälit ja ovat suuruudeltaan 1/f, jossa f on yhdis telmänä olevan videomerkin merkkikomponentin taajuus videomerkille Vpp mikä saattaa haitallisesti olla läsnä valotiheyskanavalla 116, Esim, saattaa f olla merkintääjuus niiden taajuuksien alueella, joita on värikkyyden tai äänen apukantoaallolla ta.i molemmilla näistä. Erityisesti saattaa f olla värin apukantoaallon taajuus (3,58 MHz) tai äänen apukantoaallon taajuus (k,5 MHz), Edelleen on esimerkkitapauksessa ennakolta määritellyt vahvistuksen arvot- amplitudiltaan säädetyille merkeille 154a, 154b ja 154c edullisimmin arvoiltaan 1/2, 1 ja 1/2.

Merkinkäsittely-yksikön 136 kuvio 1 toiminta voidaan ymmärtää parhaiten viitaten kuvioon 2, mikä esittää graafisesti amplitudin ja taajuuden välistä ominaiskäyrää kun ne liittyvät niihin merkkeihin, joita tuotetaan merkinkäsittely-yksiköllä 136 kuviossa 1.

Ennen kuin nyt kuvataan kuviota 2 tullaan lyhyesti selostamaan amplitudin ja taajuuden välisiä siirto-ominaisuuksia sivu-ulostulolla varustetusta viivelinjasta tai vastaavasta laitteesta. Amplitudin ja taajuuden välisen siirtofunktion muoto osasta viivelinjaa, joka aikaansaa aikaviiveen T sinne syötetyille merkeille on ilmaistavissa kertoimena, joka vaihtelee ekspotentiaalisesti taajuuden funktiona, toisin sanoen on e”^^ jolloin e on luonnollisen logaritmin kanta-luku, Tulisi todeta, että amplitudin ja taajuuden välinen siirto-funktio, mikä liittyy merkkeihin joita kehitetään sivu-ulosotossa, joka sijaitsee sellaisessa viitepisteessä, jossa T = 0, on määritelmän mukaisesti tasainen koska e -1, Tulisi edelleen todeta, että amplitudin ja taajuuden välinen siirtofunktio liittyneenä merkkiin, joka tuotetaan lisäämällä algebrallisesti yhteen kaksi merkkiä, jotka on „ .· r, \ yr · 13 62609 aikaansaatu vastaavissa sivu-ulosotoissa, jotka sijaitsevat symmetrisesti vertailupisteeseen nähden vaihtelee kosinifunktion mukaisesti.

Viitaten nyt kuvioon 2 on siinä esitetty graafinen esitys amplitudin ja taajuuden välisestä siirtofunktiosta, mikä liittyy merkkeihin v, ,, v ,, Pv , sekä v , mitkä on kehitetty merkin-bwl ’ pl’ pl oi käsittely-yksikössä 136 kuviossa 1. Nämä amplitudin ja taajuuden välisen siirtofunktion arvot on nimetty v^wp, v p, Pv^p l1'1 v0j* Kuviossa 2 on myös graafinen esitys amplitudin ja taajuuden välisestä ominaiskäyrästä, joka on merkitty 1/2 (a^ + Cp) ja joka liittyy siihen merkkiin, joka on seurauksena kun algebrallisesti lasketaan yhteen ne amplitudiltaan säädetyt merkit, jotka aikaansaadaan amplitudin säätölaitteilla 154a ja 154c kuviossa 1. Esimerkissä yllä annetuilla arvoilla saadaan merkit v, , , v . , Pv , ia v , viivytetyn

bwl’ pl ’ pl - oi J

videon merkeistä , bp ja Cp merkinkäsittely-yksikössä 136 seuran-vien lausekkeiden mukaisesti; vbwl = bl (1) vpl = vb»l'1/2(al + =15 <2) %1 = PZ_vbwl(3) v , = Pv , + v, , (4) oi pl bwl

Amplitudin ja taajuuden välinen siirtofunktio kuviossa 2 on ymmärrettävissä tarkastelemalla sivu-ulosoton 15?b sijaintia vertailupisteenä, Pitäen tämä mielessä voidaan nähdä, että amplitudin ja taajuuden väliset siirto-ominaisuudet lausekkeelle v^ ovat määritelmän perusteella tasaiset, Koska amplitudin ja taajuuden välinen ominaiskäyrä merkille, joka saadaan kun algebrallises!. i lisätään yhteen ne merkit, jotka on kehitetty symmetrisesti sijoitettujen sivu-ulosottojen parissa, on kosinifunktio , on amplitudin ja taajuuden välinen siirtofunktio, mikä liittyy lausekkeeseen 1/2(ap + Cp) myös kosinifunktio, jonka uudistumisen taajuus on f, missä minimiamplitudin piste on kohdassa f/2 ja suurimman amplitudini piste kohdassa f. Koska merkki v^p aikaansaadaan vähentämällä algebrallisesti 1/2 (ap + Cp) merkistä v^wp ovat amplitudin ja taajuuden väliset siirtofunktiot liittyneenä merkkeihin v^p sekä Pv^p kosini-funktioita, joiden toistumistaajuudet ovat f, suurimman amplitudin piste kohdassa f/2 ja pienimmän amplitudin piste kohdassa f.

62 6 0 9

Koska aikaansaadaan laskemalla algebrallisesti yhteen Pv ^ 3a

Vbwl °n ja taajuuden välinen siirtofunktio liittyneenä termiin kosinifunktio, jonka toistumistaajuus on f, suurimman amplitudin piste kohdassa f/2 ja pienimmän amplitudin kohta pisteessä f ja tämä on sijoitettu tietylle tasolle, mikä määräytyy amplitudia säätävän laitteen 15äb ennakolta määrätystä vahvistus-arvosta .

Korostusominaisuudet merkinkäsittely-yksiköllä 136 kuviossa 1 määräytyvät merkistä, joka saadaan kun lisätään algebrallisesti yhteen viivytetyt videon merkit a^ ja , kun taas kaistanleveyden ominaisuudet merkinkäsittely-yksikössä 136 määräytyvät siitä merkistä, joka saadaan viivytetystä videon merkistä bn yhdistettynä

-L

merkin v , kanssa, pl

On toivottavaa sijoittaa viivytetyt videon merkit a^ ja c, eroon toisistaan aikavälin NT/2 verran, missä N on kokonaisluku ja T on taajuuden f käänteisluku, Vaikkakin edullisena pidetty luvun K alue sisältää kokonaislukujen 2 ja 5 välillä olevat luvut, saattavat muutkin N luvun arvot olla käyttökelpoisia tietyissä sovellutuksissa.

Amplitudihuippu amplitudin ja taajuuden välisessä siirtofunktiossa merkinkäsittely-yksikössä 136 on automaattisesti säädettävissä säätämällä merkin v ^ amplitudia sellaisen säätömerkin perusteella, joka saadaan ennakolta valitusta osuudesta videon merkkiä, kuten esim. jo aikaisemmin on kuvattu viitaten kuvioon 1. Voidaan todeta, että vaikkakin amplitudin ja taajuuden välisen siirtofunktion huippu-amplitudi liittyen vo^ on säädettävissä tämän säätömerkin perusteella ei tasavirtakomponentin (toisin sanoen nollataajuuden) amplitudi ole. Näin on asianlaita, koska amplitudin osuus amplitudin ja taajuuden välisessä siirtofunktiossa liittyneenä merkkiin Pv ^ 3a amplitudin ja taajuuden välisessä siirtofunktiossa liittyneenä merkkiin vq^ on aina nollan suuruinen tasavirralla. Tämä on toivottavaa, koska kuvan kirkkaus, joka määräytyy tasavirtakomponentista valotiheys-merkissä ei ole säätömerkin vaikutuksen alainen.

Amplitudin siirtymät ulostulomerkissä v^^ merkinkäsittely-yksiköstä 136 kuviossa 1 sisältävät ennakkonousun juuri ennen siirty-mäkohtaa ja jälkisiirtymän juuri siirtymäkohdan jälkeen. Näiden ennakkosiirtymien ja jälkisiirtymien tehtävänä on tehostaa amplitudin vaihdoksia merkissä vq^ niin että esimerkkitapauksessa kuvan siirty- "f 62609 minen valkeasta mustaan tehostuu, koska kuva juuri ennen siirtyrnä-kohtaa on valkeampi kuin mitä se on alkuperäisessä kuvassa ja juuri siirtymäkohdan jälkeen kuva on mustempi kuin mitä se on alkuperäisessä kuvassa.

Edelleen vaiheen ja taajuuden välinen siirtofunktio perustuu ennakkonousuihin ja jälkinousuihin. Esim. lineaarinen vaiheen ja taajuuden välinen siirtofunktio vastaa yhtä suurien ennakkosiirty-mien ja jälkisiirtymien muodostumista. Näitä ennakkosiirtyiniä ja jälkisiirtymiä säädetään merkillä, joka muodostetaan yhteenlaske-malla ne amplitudiltaan säädetyt merkit, jotka liittyvät sivu-ulosottoihin 152a ja 152c, Tämän johdosta vaikkakin ennakolta määrätyt amplitudia säätävien laitteiden 154a ja 154c vahvistusarvot valitaan yhtä suuriksi ja aikavälit ja valitaan keskenään yhtä suuriksi, mikä johtaa lineaariseen vaiheen ja taajuuden väliseen siirtofunktioon mistä on ilmaisuna yhtä suuret ennakkosiirtymät ja jälkisiirtymät, ovat ne amplitudiltaan säädetyt merkit, jotka liittyvät sivu-ulosottoihin 154a ja 154c vaihdeltavissa niin, että aikaansaadaan erisuuruiset ennakkosiirtymä ja jälkisiirtymä, jotta kompensoitaisiin vaiheen ja taajuuden välisiä epälineaarisuuksia muissa videomerkin käsittelysysteemin osissa.

Viitaten nyt kuvioon 2 niin mikäli halutaan, että saadaan minimiamplitudi värin apukantoaallon taajuudella esim. 3,58 MHz kohdalla, jotta suhteellisesti vaimennettaisiin värikkyysmerkin osuuksia voitaisiin 1 ja T21 valita suuruudeltaan likimain 280 nanosekunnin suuruisiksi, toisin sanoen värin apukantoaallon taajuuden käänteisarvoksi, Kun valitaan ja likimäärin 280 nano- sekuntia pitkiksi huipun amplitudin kohta amplitudin ja taajuuden välisissä ominaisuuksissa valotiheysmerkissä esiintyy likimain 1,78 MHz kohdalla. Mikäli halutaan amplitudin ja taajuuden välisten ominaisuuksien huipun esiintyvän suhteellisen suurtaajuisilla valo-tiheyssignaalikomponenteilla, toisin sanoen taajuuskomponenteilla lähempänä värin apukantoaallon taajuutta (3,58 MHz) niin, että pyritään maksimoimaan valotiheyskanavan suurtaajuusvastetta, voidaan kuvion 3 mukaista merkinkäsittely-yksikköä pitää edullisempana kuvion 1 mukaiseen merkinkäsittely-yksikköön 136 nähden.

Viitaten nyt kuvioon 3 voidaan kuvion 3 merkinkäsittely-yksikköä 336 käyttää kuvion 1 merkinkäsittely-yksikön 136 sijaan >i 15 62609 milloin halutaan aikaansaada suhteellisen suurtaajuinen korostus, mikä soveltuu tehokkaaseen loukunmuodostukseen. Vastaavia ominaisuuksia kuvioiden 1 ja kuvion 3 merkinkäsittely-yksikeiden välillä voidaan helposti nähdä vertaamalla kuvioita 1 ja 3. Koska on tällaisia samanlaisia piirteitä kuvion 3 merkinkäsittely-yksikössä 336 ja kuvion 1 merkinkäsittely-yksikössä 136 ei kuvion 3 merkinkäsitte-ly-yksikköä 336 tulla kuvaamaan yksityiskohtaisesti.

Neljä sivu-ulosottoa 352a, 352b ja 352c ja 352d on kytketty viivelinjaan 350 määrätyin välimatkoin, jotta kehitettäisiin viivytetyt videon merkit a3 , b3, c3 ja d3 jotka on viivytetty ajallisesti sisääntulon videomerkkiin v-3 verrattuna vastaavien aikavälien TD3’ TD3 + T13’ TD3 + T13 + T23 Seka TD3 + T13 + T23+ T33 verran* Viivelinjaan 350 sisältyy osuus 356, jonka aikaviiveen pituus TD3 ennen sivu-ulosottoa 352a on valittu mitä tulee muihin viivelinjan 350 osuuksiin siten, että tasoitetaan aikaviiveet merkeissä, joita on käsitelty valotiheyskanavalla 116 ja värikkyyskanavalla 114 kuviossa 1. Tällaisten aikaviiveiden tasoittamista varten on toivottavaa, että T^3, T13 ja Ί^^/2 summa on yhtä suuri kuin mitä on erotus niiden merkkien aikaviiveissä, joita on käsitelty värikkyyskanavalla ja valotiheyskanavalla. Tämän lisäksi kuten yllä on kuvattu on merkki, joka on seurauksena sellaisten merkkien yhdistämisestä, joita kehitetään sivu-ulosotoissa, jotka on sijoitettu symmetrisesti tietyn määrätyn pisteen suhteen viivelinjassa, tehollisella aikaviiveeltään yhtä suuri kuin mitä on keskiarvo aikaviiveistä yhdistetyissä merkeissä, ja kun sivu-ulosotot 352a, 352b, 352o ja 352d on sijoitettu symmetrisesti viivelinjan 350 puolivälin ympärille (toisin sanoen sivu-ulosottojen 352a ja 352d väliin) omaa ulostulon merkki, joka saadaan yhdistämällä ne merkit, jotka on kehitetty sivu-ulosotoista 352a, 352b, 352c ja 352d halutun tehollisen aikaviiveen, joka on yhtä suuri kuin se aikaviive, mikä tarvitaan tasoittamaan aikaviive niissä merkeissä, joita on käsitelty värikkyys- ja valotiheyskanavilla.

Amplitudiltaan säädetyt merkit, jotka kehitetään amplitudin säätölaitteissa 354b ja 354c kytketään yhteenlaskevaan piiriin 366, jossa ne lasketaan algebrallisesti yhteen niin, että aLkaansaadaan merkki v^g, jota käytetään kaistanleveyden ominaisuuksien määrittelemiseksi merkinkäsittely-yksikössä 336. Amplitudiltaan sääde tyt 17 62609 merkit, joita kehitetään amplitudin säätävissä osissa 3 54a ja 3 54d on kytketty yhteenlaskevaan piiriin 3 58 yhdessä merkin v^w3 kanssa. Yhteenlaskevan piirin 358 tehtävänä on vähentää algebrallisesti amplitudiltaan säädetty merkki, joka kehitetään amplitudin säätävissä laitteissa 354a ja 354d merkistä v^^, jotta aikaansaataisiin merkki v 3, mikä määrittelee merkinkäsittely-yksikön 336 korostusorni naii suudet.

Merkin v 0 amplitudi muunnetaan korostuksensäätöyksiköllä P3 360 perustuen ohjausmerkkiin, joka aikaansaadaan amplitudin vertai Läjässä 362 muodostaen merkin Pv^g> jossa P on korostuksensäätöyksikön 360 säädetty vahvistus. Merkit Pv^g 3a vt,w3 lasketaan algebrallisesti yhteen niin, että muodostuu ulostulomerkki v _ merkinkäsitte]v-yksiköstä 336,

Kuvion 3 merkinkäsittely-yksikön 336 toiminta tullaan kuvaamaan esimerkkitapauksen avulla, jossa sivu-ulosotot 352a, 352b, 352c ja 352d sijaitsevat symmetrisesti viivelinjan 350 keskipisteen ympärillä ja aikavälit g> T^g ^33 ovat kaikki suuruudeltaan f/2, missä f on yhdistetyn videomerkin v^g signaalikomponentin taajuus, jollainen saattaa haitallisesti olla läsnä. Esim. saattaa f olla signaalitaajuus värikkyyden apukantoaallon tai äänen apukantoaallon tai molempien taajuuksien alueella. Erityisesti saattaa f olla värin apukantoaallon taajuus (ts, 3,58 MHz) tai äänen apukantoaallon taajuus (esim. 4,5 MHz). Edelleen ovat esimerkkitapauksessa ennakolta määritellyt vahvistuksen arvot amplitudia säätävissä laitteissa 354a, 354b, 354c ja 354d vastaavasti arvoiltaan 1/2, 1/2, 1/2 ja 1/2.

Kuviossa 4 on esitetty graafiset esitykset amplitudin ja taajuuden välisestä siirtofunktiosta sen liittyessä merkkeihin v^w3, Vp3, Pvp3 ia v03 kehitettynä merkinkäsittely-yksiköllä 336 kuviossa 3. Nämä amplitudin ja taajuuden väliset siirto-ominaisuudet on merkitty Vbw3 ’ Vp35 ^Vp3 Vo3' kuviossa ^ on myös esitetty graafinen esitys amplitudin ja taajuuden välisestä siirto-ominaisuudesta mitä on merkitty 1/2(a3 + dg) mikä liittyy merkkiin, mikä on seurauksena kun algebrallisesti lasketaan yhteen amplitudiltaan säädetyt merkit, jotka aikaansaadaan kuvion 3 amplitudia säätävillä laitteilla 354a ja 354d. Yllä esitetyssä esimerkissä annetuilla arvoilla merkit vL „, Vp3, Ργρ3 3a v03 saadaan viivytetyistä videon merkeistä a3, b3, c3 ja d3 merkinkäsittely-yksikössä 336 seuraavassa esitettyjen lausekkeiden mukaisesti: * <· " 18 6 2 6 O 9 v, , = 1/20), + C-) (¾) bw3 3 3 v - = V, -1/2(a„ + d„ ) (6) p3 bw3 3 3

Pv ~ = P£v, ~-1/2(a- + d-).7 (7) p3 bw3 3 3 v 0 = v, +P/v, „-1/2(aq + d-)7 (8) o3 bw3 bw3 3 3

Amplitudin ja taajuuden väliset siirto-ominaisuudet kuviossa 4 ovat ymmärrettävissä tarkastelemalla viivelinjan 350 puolivälin sijaintia sivu-ulosottojen 352a ja 352d puolivälissä vertailup.is-teenä. Amplitudin ja taajuuden väliset siirto-ominaisuudet liittyen merkkiin v^^ ovat kosinifunktio, jonka toistumisen taajuus on 4f. Amplitudin ja taajuuden väliset siirto-ominaisuudet, jotka liittyvät lausekkeeseen 1/2(a^ + d^) ovat kosinifunktio, jonka toistamisen taajuus on 4f/3 ja pienimmän amplitudin piste kohdassa 2f/2. Koska merkki v^3 kehitetään algebrallisesti vähentämällä 1/2(a3 + d^) merkistä v^ 3 omaavat amplitudin ja taajuuden väliset siirto-ominaisuudet liittyen merkkeihin v^3 sekä Pv^3 amplitudin maksimipisteet likimain kohdassa 2f/3. Koska merkki v - kehitetään laskemalla o 3 algebrallisesti yhteen Pv^3 3a vbw3 omaa amplitudin ja taajuuden väliset siirto-ominaisuudet liittyen merkkiin v - maksimiamplitudin pisteen likimain kohdassa 2f/3.

Kuviossa 4 amplitudin ja taajuuden väliset siirto-ominaisuudet liittyen merkkiin vq3 omaa maksimiamplitudipisteen suhteellisen suurella taajuudella 2f/3 verrattuna taajuuteen f nolla-amplitudin pisteessä. Täten merkinkäsittely-yksikkö 336 aikaansaa suhteellisen korkean taajuuden korostuksen.

Kuvion 3 merkinkäsittely-yksikön 336 korostusominaisuudet määräytyvät siitä merkistä, joka saadaan lisäämällä algebrallisesti viivytetyt videon merkit a^ ja d3 yhteen kun taas kaistanleveyden ominaisuudet merkinkäsittely-yksikössä 336 määräytyvät pääasiallisesti siitä merkistä, joka saadaan lisäämällä algebrallisesti yhteen viivytetyt videon merkit b- ja c- yhdistelmänä merkin Pv kanssa.

ά ύ .. . . p3 '

Tulisi todeta, että on edullista sijoittaa viivytetyt videon merkit a3 ja d3 eroon toinen toisistaan ajallisesti aikavälin verran, joka on suuruudeltaan NT/2, missä N on kokonaisluku ja T on taajuuden f käänteisluku. Vaikkakin edullisena pidetty lukujen N alue sisältääkin kokonaisluvut 2 ja 5 välillä saattavat muutkin luvun N arvot olla käyttökelpoisia määrätyissä sovellutuksissa.

' c. ?Λ' v*,3f 19 62609

Huippuamplitudi amplitudin ja taajuuden välisissä siirto-ominaisuuksissa merkinkäsittely-yksiköstä 336 on säädettävissä automaattisesti kun säädetään merkin v „ amplitudia seurauksena säätö- p3 merkistä, joka saadaan ennakolta valitusta osuudesta videon merkkiä, kuten esim. purskemerkeistä tai vastaavista, kuten jo edellä on kuvattu kuvioon 2 viitaten. Tulee todeta, että vaikkakin siirto-ominaisuuksien huipun amplitudi kun ne liittyvät merkkiin v 3 muuttuvat termin P mukana ei tasajännitteen amplitudi näin tee. Näin on asianlaita, koska amplitudin ja taajuuden välisten siirto-ominaisuuksien amplitudi liittyneenä merkkiin Pv 3 ja amplitudin ja taajuuden välisten siirto-ominaisuudet liittyneenä merkkiin v 3 ovat aina nollan suuruisia tasajännitteellä (toisin sanoen nollataajuudella). Tämä on toivottavaa, koska kuvan kirkkaus, joka määräytyy valotiheys-merkkien tasavirtakomponentista ei ole tällöin säätömerkin vaihtelujen alainen.

Amplitudin siirtymät ulostulomerkissä v^^ merkinkäsittely-yksiköstä 336 kuviossa 3 sisältävät sekä ennakkonousun että jälki-nousun, joiden muodostumista säädetään merkillä, joka on seurausta kun lasketaan algebrallisesti yhteen amplitudiltaan säädetyt merkit, jotka liittyvät sivu-ulosottoihin 352a ja 352d. Näiden ennakkosiir-tymien ja jälkisiirtymien tehtävänä on tehostaa amplitudin siirtymiä merkeissä v Edelleen riiuouvat vaiheen ja taajuuden väliset siirto-ominaisuudet merkin amplitudin siirtymien ennakkonousu i s t:u ja jälkinousuista. Tämän johdosta vaikkakin amplitudiltaan säädetyt merkit, jotka aikaansaadaan amplitudia säätävillä laitteilla 354a ja 354d valitaankin aikaansaamaan keskenään yhtä suuret ennakkonousu ja jälkinousu, jotta aikaansaataisiin lineaariset vaiheen ja taajuuden väliset siirto-ominaisuudet, voidaan ne amplitudiltaan säädetyt merkit, joita aikaansaadaan amplitudia säätävillä laitteilla 354a ja 354d valita aikaansaamaan keskenään erisuuruiset ennakkonousu ja jälkinousu, jotta aikaansaataisiin kompensointi epälineaariselle vaiheen ja taajuuden välisille siirto-ominaisuuksille television merkin käsittelysysteemin muissa osuuksissa.

Viitaten nyt kuvioihin 3 ja 4 tulisi todeta, että aikavälien Tjg, Τ^2 ja T33 valinta suuruudeltaan 140 nanosekuntia pitkiksi (se on puolet värin apukantoaallon taajuuden 3,58 MHz käänteis-luvusta) saattaa olla edullista, koska amplitudin ja taajuuden väliset ..... f *' 20 6260 9 siirto-ominaisuudet liittyen merkkiin vQg omaavat huippuamplitudin suhteellisen suurella taajuudella lähellä 3,58 MHz kohtaa, liki-määrin kohdassa 2/3 x 3,58 MHz (se on 2,4 MHz) silti aikaansaaden tehokkaan 3,58 MHz loukun, Tulisi edelleen todeta, että vaikkakin aikavälit ^ja kaikki valitaankin yhtä suuriksi kuin aikaväli, joka vastaa tietyn taajuuden f käänteislukua merkille, mikä on haitallisesti läsnä valotiheyskanavalla, saattaa esimerkkitapauksessa olla toivottavaa valita toisin nämä aikavälit. Esim. saattaa olla edullista ja toivottavaa valita aika suuruudeltaan 110 nanosekuntia pitkäksi ja valita ajat ^ ia T^ pituudeltaan 140 nanosekuntia suuriksi. Tässä tapauksessa amplitudien ja taajuuden väliset siirto-ominaisuudet liittyen merkkiin v „ omaavat arvon, joka on oleellisesti yhtä suuri kuin nolla likimain 4,1 Hz kohdalla kun taas niiden huippuamplitudi on likimain 2/3 x 3,58 MHz (se on 2,4 MHz) kohdalla. Täten voidaan kuvion 1 mukaista merkinkäsittely-laitetta muuntaa siten, että taajuuden komponentit värikkyyden ja äänen merkkien alueella videomerkissä suhteellisesti vaimenevat, kun taas valotiheysmerkin suhteellisen suurtaajuista komponenttia voidaan suhteessa lisätä amplitudiltaan.

Koska värikkyysmerkit pyrkivät vaimenemaan eri lailla kuin alemman taajuuden merkit lähetyksen aikana saattaa olla toivottavaa automaattisesti säätää värikkyysmerkkien amplitudia tietyn säätö-merkin perusteella, joka edustaa vaimennuksen määrää. Tämä menettely tunnetaan yleisesti automaattisena värin tai värikkyyden säätönä (ACC). Tavanomaisessa väritelevisiossa vastaanottimissa voidaan ACC toteuttaa vertailemalla purskeamplitudia tiettyyn vertailujännitteeseen (amplitudin vertailijassa, jollainen on amplitudivertailija 162 kuviossa 1) ja kytkemällä ulostulomerkki vertailijasta automaattiseen vahvistuksen säätöön (AGO vahvistimessa, joka on järjestetty vahvistamaan värikkyyssignaalin kaistanpäästövahvistimen (jollainen on vahvistin 120 kuviossa 1) ulostulosignaalia.

Tulisi todeta, että mikäli suljetun silmukan ACC järjestely on aikaansaatu väritelevision vastaanottimessa kuvion 1 mukaan on toivottavaa, että säätömerkki korostuksensäätöyksikköä 160 varten aikaansaadaan laitteella, joka on erillinen värikkyyskanavan 114 säädetystä osuudesta, koska merkit, jotka edustavat suurtaajuisten komponenttien vaimentumaa videomerkissä (esim. purskesignaaiit) on 21 62609 jo muunnettu, jotta toteutettaisiin ACC toiminta. Täten esim. milloin suljetun silmukan ACC järjestely on toteutettuna, saattaa olla toivottavaa aikaansaada erillinen purskeilmaisin valotiheys-kanavalle 116 merkinkäsittely-yksikön 112 ja amplitudin vertaili jän 162 väliin.

Viitaten nyt kuvioon 5 on siinä esitetty väritelevisiovastaan-ottimen yleinen järjestely sen ollessa samantapainen kuin kuvion 1 järjestely ja sisältäessä merkinkäsittely-yksikön 570, jolla suhteellisesti tehostetaan merkkejä värikkyyssignaalien taajuusalueella ja säädetään automaattisesti näiden merkkien amplitudia, jotta aikaansaataisiin ACC toiminta. Vastaavia piirteitä kuvion 1 ja 5 laitteistoissa tullaan havaitsemaan vertailemalla kuvioita 1 ja 5. Koska on olemassa tällaisia samanlaisia piirteitä kuvioiden 1 ja 5 laitteistoissa ei kuvion 5 laitteistoa tulla kuvaamaan yksityiskohtaisesti.

Kuvion 5 merkinkäsittely-yksikössä 570 kytketään yhdistetty videon merkki v^5 viivelinjaan 550. Sivu-ulosotot 552a, 552b ja 552c on kytketty viivelinjaan 550 määrätyin välimatkoin, jotta kehitettäisiin viivytetyt videon merkit a^, b5 ja c^ joita on suhteessa viivytetty merkkiin v^ nähden aikavälien 0 (koska a^ on identtinen merkin v^5 kanssa), 5 ja T25 verran. Merkkien a,., bg ja c<- amplitudit ovat vastaavasti muunnettavissa amplitudia säätävillä laitteilla 554a, 554b ja 554c ja on kytketty yhteenlaskevaan piiriin 558, jossa amplitudiltaan säädetyt merkit, jotka kehitetään amplitudia säätävillä laitteilla 554a ja 554c vähennetään algebrallisesti siitä amplitudiltaan säädetystä merkistä, joka kehitetään amplitudia säätävillä laitteilla 554b niin, että muodostuu merkki v c.

P5

Merkkiin v^g liittyvät amplitudin ja taajuuden väliset siirto-ominaisuudet ovat samanlaisia kuin mitä liittyy merkkiin v ^ kuviossa 2, Amplitudin huippupisteen sijainti tässä amplitudin ja taajuuden välisessä siirtofunktiossa määräytyy amplitudiltaan säädettyjen amplitudia säätäviin laitteisiin 554a ja 554d liittyvien merkkien yhteenlaskulla. Jotta suhteessa tehostettaisiin merkkejä värikkyys-signaalien taajuudella, on toivottavaa valita aikaväli g + l’2g suuruudeltaan likimäärin yhtä suureksi kuin mitä on värin apukanto-aallon taajuuden käänteisluvun monikerta, mikä taajuus on 3,58 MHz niin että amplitudin huippupiste esiintyy likimain värin apukanto-aallon taajuudella. Täten esim. mikäli haluttaisiin vaimentaa äänen 22 62609 merkkiä, jota haitallisesti on läsnä värikkyyskanavalla samalla tehostaen värikkyyssignaaleja, tulisi g + valita olemaan likimäärin yhtä suuri kuin kaksi kertaa värin apukantoaallon 3,58 MHz käänteisluku. Tämä valinta aikaansaa amplitudin ja taajuuden välisen siirtofunktion amplitudihuipun olevan kohdassa 3,58 MHz ja minimi- amplitudin kohdassa 4,5 MHz eli äänen apukantoaallon kohdalla.

Merkin v^5 amplitudia muunnetaan korostuksensäätöyksikön 560 vahvistuskertoimella niin että aikaansaadaan ulostulon merkki v ,

o D

joka on samantapainen kuin Pv ^ kuviosta 2. Ulostulon merkki vQg on kytketty purskeilmaisimeen 524, minkä tehtävänä on poistaa purske- merkit merkistä v c, Purskemerkit kytketään amulitudin vertailijaan o 5 j 562, jossa purskemerkkien amplitudia verrataan vertailujännitteeseen. Amplitudin vertailijan 562 ulostulon merkki, mikä edustaa amplitudin huonontumista merkeille värikkyyssignaalien taajuusalueella kytketään korostuksensäätöyksikköön 560, Korostuksensäätöyksikön 560 vahvistus on säädettävissä kääntäen verrannollisena purskemerkkien vaimentumaan.

Täten toimii merkinkäsittely-yksikkö 570 suhteessa tehostaen merkkejä värikkyyssignaalien taajuusalueella ja säätäen automaattisesti niiden amplitudia seurauksena säätömerkistä, joka edustaa värikkyyssignaalin vaimentumista niin, että aikaansaadaan automaattinen värin säätö.

Kuviossa 6 on esitetty eräs toinen merkinkäsittely-yksikkö 670, jolla suhteessa tehostetaan värikkyyssignaaleja ja automaattisesti säädetään niiden amplitudia seurauksena säätömerkistä, mikä edustaa niiden vaimentumista. Merkinkäsittely-yksikkö 670 saattaa olla edullisempi merkinkäsittely-yksikköön 570 kuviosta 5 verrattuna siinä, että sillä aikaansaadaan suhteellisen korkeiden taajuuksien korostus, mikä sopii suhteellisen pieneen kaistanleveyteen niin että esim. värikkyyssignaaleja voidaan helpommin erotella valotiheyden ja äänen merkeistä.

Yhdistetyt videon merkit v^g kytketään viivelinjaan 650. Sivu-ulosotot 652a, 652b, 652c ja 652d on kytketty viivelinjaan 650 määrätyin välimatkoin niin että kehitetään viivytetyt videon merkit a6 ’ b6 ’ c6 d6 3°ita on vastaavasti viivytetty merkkiin v^g verrattuna aikavälien 0 (koska ag on identtinen merkin v^g kanssa), T^ , S1 ’ T16 + T26 ja T16 + T26 + T36 verran * Erkkien ag , bg , Cg ja dg amplitudit muunnetaan vastaavasti amplitudeja säätävillä laitteilla 62609 654a, 654b, 654c ja 654d. Amplitudiltaan säädetyt merkit, jotka kehitetään amplitudia säätävissä laitteissa 654b ja 654c kytketään yhteenlaskupiiriin 666, jossa ne lasketaan yhteen niin, että aikaansaadaan merkki v, _ mikä on samankaltainen kuin v, ~ joka oli bw6 bw3 kuviossa 4. Amplitudiltaan säädetyt merkit, joita aikaansaadaan amplitudia säätävillä laitteilla 654a ja 654d sekä merkki v^wg kytketään yhteenlaskevaan piiriin 658, jossa amplitudiltaan säädetyt merkit, joita kehitetään amplitudia säätävissä laitteissa 654a ja 654d vähennetään algebrallisesti merkistä v^wg, jotta aikaansaataisiin merkki v ,,, joka on samankaltainen kuin v ~ kuviossa 4. p6 ’ J p3

Amplitudihuipun sijainti merkkiin v^g liittyvässä amplitudin ja taajuuden välisessä siirtofunktiossa määräytyy merkistä, joka aikaansaadaan kun algebrallisesti lasketaan yhteen amplitudiHaun säädetyt merkit, jotka on aikaansaatu amplitudia säätävissä laitteissa 654a ja 654d ja millä amplitudin ja taajuuden välinen siirto-ominaisuus on samankaltainen kuin kuvion 4 merkillä 1/2(a^ + d^). Jotta voitaisiin erotella värikkyyssignaalit yhdistelmänä olevista videomerkeistä on toivottavaa, että aikaväli g + T^g + T^g on suuruudeltaan likimain yhtä suuri kuin värin apukantoaallon taajuuden 3,58 MHz käänteisluku, niin että amplitudin huippupiste esiintyy likimain värin apukantoaallon taajuudella.

Merkki v, c, kun se yhdistetään amplitudiltaan säädettyihin DWu merkkeihin, jotka on aikaansaatu amplitudin säätölaitteilla 654a ja 654d, määrää merkkiin v^g liittyvän amplitudin ja taajuuden välisen siirtofunktion kaistanleveyden, Koska v^wg muodostuu, kun algebrallisesti lasketaan yhteen amplitudiltaan säädetyt merkit, jotka on aikaansaatu amplitudin säätävillä laitteilla 654b ja 654c, on toivottavaa valita aikaväli T2g likimäärin yhtä suureksi kuin 130 riano-sekuntia siten, että amplitudin ja taajuuden välinen siirtofunktio, mikä liittyy merkkiin v^g on amplitudiltaan likimain nollan suuruinen 4,5 MHz kohdalla, toisin sanoen äänen apukantoaallon kohdalla.

Tulee todeta, että merkkiin V^g liittyvä amplitudin ja. taajuuden välinen siirtofunktio (joka on samankaltainen kuin amplitudin ja taajuuden välinen siirtofunktio kuvion 4 merkille v „) on epäsymmetrinen amplitudin huippupisteen sijainnin suhteen, mikä on 2f/3. Se tahtoo sanoa, että amplitudin huippupiste on suhteellisen lähellä nolla-amplitudin pistettä f. Tästä seurauksena suhteellisen 6 2 60 9 24 suurtaajuiset värikkyyssignaalikomponentit tehostuvat verrattuna alemman taajuisiin komponentteihin värikkyyss ignaal.i ssa. Tämä saattaa olla toivottavaa, koska värikkyyssignaali pyrkii vaimenemaan voimakkaammin taajuuden kasvaessa.

Tämän lisäksi merkkiin v _ liittyvän amplitudin ja taajuuden

Pb välisen siirtofunktion kaistanleveys on kapeampi ja sillä ori suurcmpj suurten taajuuksien vaimentuma (pienenevä amplitudi taajuuden kasvaessa) kuin mitä on merkkiin v r liittyvällä amplitudin ja taajuuden välisellä siirtofunktiolla. Tästä seurauksena värikkyys signaaJit voidaan helpommin erotella valotiheyden ja äänen merkeistä merkin-käsittely-yksikössä 6 70 kuin mitä tapahtui kuvion 5 merki nkäs i 11 ely-yksikössä 570.

Edelleen koska sivukaistat, toisin sanoen I ja Q sivukaistat, jotka liittyvät värikkyyssignaaliin ovat epätasapainotettuja, tämän amplitudin ja taajuuden välisen siirtofunktion epäsymmetrinen munin, kun se liittyy merkinkäsittely-yksikköön 670 saattaa erityisen hyvin soveltua värikkyyssignaalien käsittelyyn.

Merkin v^g amplitudi muunnetaan korostuksensäätöyksikön 660 vahvistuskertoimella säätömerkin mukaisesti, joka aikaansaadaan amplitudin vertailijassa 662 samaan tapaan kuin mitä on kuvattu kuvion 5 merkinkäsittely-yksikön 570 yhteydessä, jolloin aikaansaatiin ulostulomerkki v r.

06

Claims (11)

25 6 2 6 0 9

1. Laite videosignaalilähteestä tulevien televisiosignaalien amplitudin säätämiseksi määrätyn taajuuskaistan sisällä, joiden signaalien komponentteina ovat valotiheyssignaalit, vä-rikkyyssignaalit ja väritahdistussignaalit, tunnettu videosignaalilähteeseen kytketystä viivelaitteesta (esim. 150 tai 350); useista viivelaitteeseen liitetyistä kytkinlaitteista (152a...152c; 352a...352d) useiden viivästettyjen videosignaalien johtamiseksi; ensimmäisestä yhdistämislaitteesta (158:n sisällä, 358:n sisällä) ensimmäisen yhdistetyn signaalin (i(a^+c^); Ha^+d^) ) muodostamiseksi yhdistettäessä vähintään ensimmäinen ja toinen viivytetyistä signaaleista, jotka ovat ajallisesti erillään toisistaan oleellisesti jakson NT/2 verran, jolloin T on videosignaaliläh teen ennalta valitun signaalikomponentin jakso ja N on kokonaisluku, joka on suurempi kuin 1; laitteesta (154b; 366) kaistanleveyden määräävän signaalin (V^) johtamiseksi vähintään kolmannesta viivästetystä videosignaalista, joka sijaitsee ajallisesti ensimmäisen ja toisen viivästetyn videosignaalin välissä; toisesta yhdistämislaitteesta (158:n sisällä; 358:n sisällä) toisen yhdistetyn signaalin (V .. , V .J muodostamiseksi yhdistettäes- p I P-3 sä kaistanleveyden määräävä signaali ensimmäiseen yhdistettyyn signaaliin; amplitudinvertailijasta (162; 362) ohjaussignaalin johtamiseksi ennalta valitusta videosignaalin osasta; laitteesta (160; 360) toisen yhdistetyn signaalin ohjaamiseksi ohjaussignaalia vastaavasti resultoivan signaalin (Pv Pv .,) muodostamisek- P1 P3 si, joka on johdettu ulostulopiiriin (164; 364) vähintään resultoivan signaalin sisältävän ulostulosignaalin valmistamiseksi.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että toinen yhdistämislaite (158;n sisällä) muodostaa kaistanleveyden määräävän signaalin ja ensimmäisen yhdistetyn signaalin (iia^+c^) ) välisen erotuksen.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen laite, tunnet-t u siitä, että ulostulopiiri (164) muodostaa resultoivan signaalin ja kaistanleveyden määräävän signaalin summan.

4. Jonkin edeltävän patenttivaatimuksen mukainen laite, tunnettu sellaisesta T:n valinnasta, että valotiheysinfor- 26 62609 maation suhteellisen korkeataajuisten komponenttien amplitudia suhteellisesti korostetaan.

5. Jonkin edeltävän patenttivaatimuksen mukainen laite, tunnettu siitä, että kolmannen viivästetyn videosignaalin ja neljännen viivästetyn videosignaalin summaamiseksi on varattu yhdistämislaite (366) kaistanleveyden määräävän signaalin muodostamiseksi ja että kolmas ja neljäs viivästetty videosignaali ovat ajallisesti erillään toisistaan siten valitun ajanjakson, että signaalikomponentteja valotiheysinformaation korostettujen komponenttien taajuusalueen yläpuolisella taajuusalueella suhteellisesti vaimennetaan.

6. Patenttivaatimuksen 2 mukainen laite, tunnett u siitä, että amplitudinvertailija (622) ohjaussignaalin johtamiseksi on kytketty ulostulosignaaliin.

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen laite, tunnettu sellaisesta T:n valinnasta, että värikkyyssignaalien amplitudia suhteellisesti korostetaan.

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen laite, tunnettu siitä, että kaistanleveyden määräävä signaali johdetaan summaa-malla kolmas ja neljäs viivästetty videosignaali ja että kolmas ja neljäs viivästetty videosignaali ovat ajallisesti toisistaan erillään siten valitun ajanjakson, että signaalikomponentteja korostettujen värikkyyssignaalien taajuusalueen yläpuolisella taajuusalueella suhteellisesti vaimennetaan.

9. Jonkin edeltävän patenttivaatimuksen mukainen laite, tunnettu siitä, että toisen yhdistetyn signaalin amplitudia ohjataan värikkyyssignaalien amplitudin mukaisesti.

10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen laite, tunnettu siitä, että toista yhdistettyä signaalia ohjataan suorassa suhteessa värikkyyssignaalien amplitudiin.

11. Patenttivaatimuksen 9 mukainen laite, tunnettu siitä, että amplitudinvertailija muodostaa ohjaussignaalin, joka on tunnusomainen väritahdistussignaalien amplitudille. V 62609