FI62239C - Anordning foer laeges instaellning av en svetsmaskin till roerav olika laengd - Google Patents

Description

I55FH [ft] (,1) KU ULUTUSJULKAISU ,λλ,, ffiSA l J 1 ' UTLÄQGNINOSSKRIFT 0<Ζθ? c (45jpatc-ntti myönnetty 10 IS 19S2

Patent meddelat ^ ^ ^ (51) ic».ik?/int.ci.3 B 23 K 3^/06 SUOMI—FINLAND (ai) hMMimiitfMm·—mmmmMmirs t6°571 (22) Hak*mHpUvt — An*6knlnf»d»f 05.03*76 (23) AlkupUvi—QM|K«Mdt| 05.03*76 (41) Tullut lulktMlul — RIWK <*μκ«| 06.09*76

Fatantti· ]« rakitterihallitlM (44) Nlhtlvikslpvton j4 kuuL|ulkaiaun pvm. — 31.08.82

Patent· och ragictarst/raban ' ' AmMcm uctagd och iKi.skrtfun put>Uc«nd (32)(33)(31) Pyydetty etuoikwt—8«gard prtortm 05.03.75

Saksan Liittotasavalta-Förbundsrepubliken

Tyskland(DE) P 2509^60.k-2h (71) Messer Griesheim GmbH, Hanauer Landstrasse 330, Frankfurt/Main,

Saksan Liittotasavalta-Förbunds republiken Tyskland(DE) (72) Helmut Bauer, Karben, Saksan Liittotasavalta-Förbundsrepubliken Tyskland(DE) (7^) Oy Kolster Ab (5*0 Laite hitsauskoneen asennon sovittamiseksi eripituisiin putkiin -Anordning för lages· inställning av en svetsmaskin tili rör av olika längd

Keksintö kohdistuu laitteeseen hitsauskoneen asennon sovittamiseksi eri pituisiin putkiin, jolloin laitteeseen sovitettu hitsaus-kone muodostuu koneenalustalle sovitetusta, asemaltaan kiinteästä koneenosasta ja koneen alustalla pituussuunnassa siirtyvästä koneenosasta laitteen sovittamiseksi eri pituisiin putkiin.

Tällainen hitsauskone on jo tunnettu saksalaisesta hakemus-julkaisusta 2321848. Siirtämällä jotain koneen osaa toisen, kiinteän koneenosan suhteen voidaan hitsata eri pituisia putkia.

Esillä olevan keksinnön tehtävänä on luoda laite, joka on rakenteellisesti niin muodostettu, että hitsattaessa eri pituisia putkia hitsauskone aina itsestään asettuu kulloistenkin putkipituuk-sien mukaan.

Mainitun tehtävän ratkaisemiseksi tehdään keksinnön mukaan niin, että laitteen liikkuvalle koneenosalle on sovitettu pituuden runtolaite.

2 62239

Suoran kosketuksen saamiseksi pituuden-tunto-laitteen ja mitattavan putken välille ehdotetaan keksinnön mukaan edelleen, että pituuden-tunto-laite on sovitettu poikkikannattimelle, joka kohoaa putkia varten olevan tuloradan yläpuolelle.

Edelleen on edullista, jos pituudenmittauslaitteeseen on sovitettu mittatuntolaite, joka on korkeudeltaan säädettävissä nosto-sylinterillä.

Keksinnön mukaan ehdotetaan lisäksi, että mittatuntolaitteen vapaaseen päähän on sovitettu käännettävästä tai siirrettävästi juoksupyörä ja että toinen, nivelletty mittatuntolaitteen pää on toimintayhteydessä päätekytkimen kanssa. Sovittamalla juoksupyörä taataan, että putken päällä oleva mittatuntolaite ei liikkuessaan pituussuunnassa putkea pitkin vahingoita tätä, vaan koko putkella oleva pituudenmittauslaite vierii pois sen havaittavaan päähän saakka.

Päätekytkimeen vaikuttamiseksi ehdotetaan keksinnön mukaan edelleen, että nivelletty mittatuntolaitteen pää on muodostettu epäkeskoksi. Tietysti on myöskin mahdollista ja sisältyy keksinnön puitteisiin varustaa mittatuntolaitteen pää nokilla, syvennyksillä tai niitä vastaavilla.

Jotta taattaisiin päätekytkimen tarkka ohjaus mittatuntolait-teella, on edelleen edullista, että mittatuntolaitteeseen tarttuu jousi toisesta päästään, jonka toinen pää on ripustettu nostosylin-terin männän tankoon sovitettuun levyyn. Tämän ansiosta mittatuntolaite on tietyn esijännityksen alaisena, joka täytyy voittaa tämän töytäisyllä putken päätä vasten ja silloin vasta kääntyvän mittatuntolaitteen vaikutuksesta voi seurata päätekytkimen toimiminen. Koneen liikkeen aiheuttama mittatuntolaitteen heiluminen, kun tähän ei ole sovitettu jousta, ja siihen liittyvä tarkoitukseton päätekytkimen toimiminen ei täten ole mahdollista.

Rakenteen yksinkertaistamiseksi ehdotetaan keksinnön mukaan edelleen, että levy on yhdistetty mittatuntolaitteen pystyohjaimeen ja että tähän levyyn on sovitettu päätekytkin samoin kuin mittatuntolaitteen laakerointi.

Keksinnön mukaan ehdotetaan edelleen, että pystyohjaimeen on sovitettu rajakytkimet, Toisen rajakytkimen vaikutuksesta, joka määrää männäntangon ylemmän pääteasennon, annetaan signaali "putken tulo", kun taas toinen rajakytkin (mäntä perillä olevassa asennossa) 3 62239 on sovitettu liikkuvaa koneenosaa varten olevan käyttömoottorin ohjaamiseksi, johon koneen osaan on sovitettu pituuden-tunto-laite.

Kuten jo mainittiin, mittatuntolaitteen laakerointi samoin kuin päätekytkin on sovitettu levyyn. Levyn ja laakeroinnin välinen yhteys ei kuitenkaan ole kiinteä, vaan viimeksi mainittu on levyn päällä. Jotta estettäisiin, että käytön aikana mittatuntolaite ja sen laakerointi putoaisi levyltä, keksinnön mukaan ehdotetaan, että mittatuntolaitetta ohjataan levyllä tapilla ja painetaan tätä vastaan jousen avulla.

Tässä yhteydessä on edelleen edullista, että jousi on toisesta päästä kiinni mittatuntolaitteen laakeroinnissa ja jousen toinen pää tarttuu pystyohjaukseen sovitettuun vastalaakeriin.

Liikkuvaa koneenosaa varten oleva käytön ohjaus saadaan, kuten jo mainittiin, mm. toisen rajakytkimen avulla. Tämän kytkimen avulla kytketään kuitenkin käyttö vain koneenosan toisen liikesuunnan mukaan. Mutta jotta myös toisen liikesuunnan käyttö voitaisiin kytkeä, ehdotetaan keksinnön mukaan, että vastalaakeriin on sijoitettu kytkin-osa, johon on sovitettu pystysuorasti jousen vaikutusta vastaan säädettävään mittatuntolaitteen laakerointiin muodostettu ohjauspinta.

Mittatuntolaitteeseen aiheutettu pituussuuntainen liike, esim. kun tämä on putken päällä aiheuttaa mittatuntolaitteen laakeroinnin liikkumisen tapin pituussuunnassa ja jousen vaikutusta vastaan, jolloin ohjauspinnan vaikutuksesta kytkinosa saa kosketuksen ja täten kytkee käytön haluttuun liikesuuntaan.

Seuraavassa selostetun keksinnön erään edullisen sovellutus-muodon tarkoituksena on oheisten piirustusten yhteydessä toimia lisäselvityksenä.

Piirustuksissa esittää:

Kuvio 1 kaavamaisesti keksinnön mukaista hitsauslaitetta, kuvio 2 keksinnön mukaisen pituudenmittauslaitteen sivukuvaa, kuvio 3 kuvasta 2 vasemmalta katsottua pituudenmittauslaitteen kuvaa, kuvio 4 samaa kuin kuva 3 päältä katsottuna ja kuviot 5-8 pituudenmittaustapahtuman kaavamaisia esityksiä. Kuvio 1 esittää yksinkertaistettua hitsauskoneen 10 (laitteen) rakennetta, joka koostuu .koneen alustasta 12 ja kahdesta sen päälle sovitetusta koneenosasta, nimittäin kiinteästä osasta 14 ja liikkuvasta koneenosasta 16. Kummassakin koneenosassa 14, 16 on kiristys- 4 62239 laitteet, poltinagregaatit, polttimen säätölaitteet jne., jotka ovat sinänsä tunnettuja rakenteeltaan ja joita ei. ole kuvattu yksityiskohdissa, koska ne eivät kuulu keksinnön kohteeseen.

Näiden kahden koneenosan 14·, 16 väliin on lujasti kiristetty työkappale (putki 18). Kulloisenkin putken pituuden mukaan on tällöin tarpeellista siirtää siirtyvää koneenosaa 16 asemaltaan kiinteän koneenosan 14 suhteen, kuten on havainnollistettu kaksoisnuolel-la "P".

Sivulle ja yhdensuuntaisesti koneenalustan 12 suhteen on sovitettu syöttörata 20, joka muodostuu yksittäisistä, välimatkoin toisistaan sovitetuista diabolorullista 22, joiden päällä kuljetetaan hitsauskoneeseen 10 tuotavaa putkea 18.

Etumaisessa, kuviossa 1 vasemmanpuoleisessa syöttöradan 20 päässä on vaste 24, johon saakka putkea voidaan kuljettaa. Vaste 24 on asemaltaan kiinteän koneenosan 14 suhteen.sillä tavoin suunnattu, että syöttöradalta hitsauskoneeseen 10 tuotu putki on siten, että sen etupää (vasen pää) on aina poltinagregaatin välittömässä läheisyydessä ja siten putki ilman vielä kerran tapahtuvaa oikaisemmista varten voidaan kiristää kiinni ja työstää (mikä tässä tarkoittaa laippojen hitsaamista).

Tällainen hitsauskone soveltuu eri pituisten putkien hitsaa-miseen. Kuten esim. kuvasta 1 voidaan nähdä, on tarpeen hitsauskonees-sa 10 jo olevan putken 18 työstämistä varten lyhyemmän putken 19 perusteella, joka on syöttöradalla 20, siirtää koneen osa 16 vasemmalle .

Putken 18 (19) oikeanpuoleisen) pään paikalleen saamista varten on siirrettävään koneenosaan 16 sovitettu pituudentuntolaite 26, joka on sovitettu koneenosaan 16 kiinnitettyyn poikkikannattimeen 28.

Keksinnön mukainen pituudenmittauslaite 26 on yksityiskohdissaan kuvattu kuvioissa 2-4.

Kuten kuviossa 3 on esitetty, pituudenmittauslaitteessa 26 on pidin 30, jonka ylemmällä alueella on lovi 32 poikkikannatti-men 28 vastaanottamiseksi. Pituudenmittauslaitteen 26 kiinnittämiseksi poikkikannattimeen 28 on kiristyslevy 34, joka on ruuviliitosten 36 välityksellä yhdistetty pitimeen 30. Ruuveja kiristämällä kiristys-levy 34 ja pidin 30 tulevat puristetuiksi poikkikannatinta 28 vasten, 62239 niin että tällä tavoin pituudenmittauslaite kiristetään kiinni poik-kikannattimeen.

Pitimen 30 yläpäähän ja alapäähän on kiinnitetty poikkikan-nattimesta 28 poispäin olevalle puolelle parittain sovitettuja ohjaus" rullia 38 kiertyvästi, ts. siis neljä rullaa. Näiden ohjausrullien väliin on sovitettu pystyohjain 40, jonka alapäähän on hitsattu levy 42. Pystyohjaimen 40 poikkileikkausmuoto on neliömäinen, jolloin sen ohjaus saadaan rullilla 38 kahden vastakkaisen, pyöristetyn nurkan välityksellä, jotka on sijoitettu vastaavasti V-muotoisiksi muodostettuihin ohjausrulliin muodon avulla lukittuina (vertaa kuvio 4).

Kuten kuviosta 3 edelleen on nähtävissä, on pitimeen 30 kiinnitetty poikkilevy 44. Poikkilevyssä 44 on aukko 46, jonka läpi ulottuu pystyohjaus 40 vapaasti liikkuvasti. Poikkilevyn 44 vapaa, ulos tuleva pää on nostosylinterin 48 kiinnittämistä varten, jonka männäntanko 50 menee poikkilevyn läpi. Männäntanko on alapäästään yhdistetty levyyn 42. Nostosylinterin 48 molemmin puolin on sovitettu poikkilevylle 44 rajakytkin, 52 ja vastaavasti 54, joista ainoastaan ylempi (52) on kuvattu (kuvio 4). Rajakytkin .52 (54) on yhteydessä nokan 56 (58) kanssa, joka on kiinnitetty pystyohjaukseen 40. Kumpaankin kahdesta rajakytkimestä on sovitettu erillinen nokka, ja näiden keskinäinen etäisyys ja sovitus pystyohjaukseen 40 on merkitty katkoviivoin.

Rajakytkin 52 toimii nokan 56 kanssa yhteistoiminnassa ja kytkee toiminnallaan siirrettävää koneenosaa varten olevan käyttö-moottorin käyntiin, niin että tämä yhdessä siihen sovitetun pituuden-tuntolaitteen 26 kanssa siirtyy putken päähän päin olevaan suuntaan. Nokka 58 panee rajakytkimen 54 toimimaan (männäntangon ylemmässä) ja antaa signaalin "putken tulo", ts. nyt voidaan aloittaa uuden putken 18 (14) syöttäminen syöttöradalle 20.

Levylle 42 on lisäksi sovitettu pystysuorasti ylöspäin kohoava tappi 60. Tämä tappi toimii mittatuntolaitteen laakeroinnin 62 ohjauksena, jossa on tapin vastaanottava läpi menevä poraus 64. Mittatuntolaitteen laakerointi on ainoastaan levyn 42 päällä, sitä ei siis ole kiinnitetty tähän.

Mittatuntolaitteen laakeroinnin umpireiässä 66 on jousi 68, jonka ylöspäin ja ulos kohoava pää on pystyohjaukseen 40 kiinnitetyn vastalaakerin 70 alapuolta vasten. Vastalaakeri 70 kannattaa kytkin- 6 62239 osa 72, joka vielä kuvattavalla tavalla pääsee mittatuntolaitteen laakeroinnin 62 ohjauspinnan 74 kanssa vaikutusyhteyteen.

Mittatuntolaitteen laakeroinnin 62 ulkonevaan olakkeeseen 76 on muodostettu poraus 78, joka toimii kiertopultin 80 ohjaimen vastaanottamiseksi. Tähän kiertopulttiin on kiinnitetty mittatuntolai-te 82, jonka alempaan vapaaseen päähän on kiertyvästi laakeroitu juoksupyörä 84. Mittatuntolaite 28, joka on keskustastaan edullisesti taitettu äkkimutkalle, on vetojousen 86 välityksellä yhdistetty levyyn 42 ja se on normaaliasennossaan sillä tavoin kuin on kuvattu kuviossa 3.

Mittatuntolaitteen laakerointia 68 päin oleva mittatuntolaitteen pää on muodostettu epäkeskoksi 88, joka pääsee päätekytkimen 90 kanssa vaikutusyhteyteen. Tämä päätekytkin on kiinnitetty olakkeen 76 yläpuolelle mittatuntolaitteen laakerointiin 62.

Mittatuntolaitteen 82 kääntyvän laakeroinnin sijasta on myöskin edullisella tavalla mahdollista muodostaa tämä (82) vaakasuoraan siirrettäväksi levyyn 42 suhteen (vertaa kuvion 6 pituuden lisätunto-laitteen 26a kaavamaista sovitusta). Tätä tarkoitusta varten on levyyn 42 sovitettu vaakasuora ohjaustanko 100 pitimien 102 välityksellä. Tälle ohjaustangolle on laakeroitu kuulaohjaus 104 liukuvasti siirtyvästä, jolle on kiinnitetty mittatuntolaite 82. Mittatunto-laitteeseen 82 on samoin sovitettu jousi 86, joka tarttuu levyyn 42 kiinnitettyyn kauluselementtiin 106. Jousen 86 välityksellä pidetään kuulaohjausta 104 ja siten mittatuntolaitetta 86 vasemmanpuoleisessa pääteasennossa.

Seuraavassa kuvataan kuvien 5-8 avulla keksinnön mukaisen pituudenmittauslaitteen toimintatapaa, jonka avulla liikkuva hitsaus-koneen 10 koneen osa 16 sovitetaan "muuttuvan" putken pään suhteen.

Putkea 19 (18) työnnetään syöttöradalla 22 vasteeseen 24 saakka. Nostosylinterin 48 toimintaan kytkeytymisen vaikutuksesta sen männäntanko 50 kulkee alaspäin. Koska männäntanko on yhdistetty levyyn 42, tällöin siirtyy mittatuntolaitteen laakerointiin 62 sovitettu mittatuntolaite 82 samoin alaspäin (nuoli "F" kuviossa 5).

Tämän takaisinpäin tapahtuvan liikkeen kuluessa juoksupyörä 84 tulee putken päälle. Lisäksi sylinterissä vaikuttavan mäntävoiman johdosta puristetaan levyä 42 tietyn määrän edelleen alaspäin. Mutta 7 62239 koska toisaalta putken päällä oleva mittatuntolaite on putken johdosta estettynä suorittamaan tätä liikettä, työnnetään levyllä 42 oleva mittatuntolaitteen laakerointi mittatuntolaitteen vaikutuksesta pois levyltä ja tämä tapahtuu jousen 68 vaikutusta vastaan. Mittatuntolaitteen laakeroinnin kiertyminen pois oikeasta asennosta ei ole mahdollista ohjaustapin ansiosta.

Mittatuntolaitteen laakeroinnin levyltä 42 pois kohoamisen johdosta sen ohjauspinta 70 saattaa kosketukseen kytkinosaa 72. Tämän kytkennän välityksellä kytketään nyt toimintaan koneenosan 16 ajo-käyttölaite, niin että tätä siirretään ja siten pituudenmittauslai-tetta 28 siirretään nuolen "V" suunnassa oikealle kuviossa 5.

Mittatuntolaitteen laakeroinnin ollessa poikittaissuunnassa siirrettävä (kuviossa 6 esitetty sovellutusmuoto 26a) on tätä tarkoitusta varten mittatuntolaite 82 tietyn määrän pystysuunnassa vapaasti siirtyvä, niin että tämän ansiosta samoin kytketään kytken-täyhteys koneenosan 16 ajomoottoria varten.

Jos nyt tämän ajoliikkeen kuluessa putken päällä kulkeva rulla 84 pääsee putken päähän (kuvio 6), tämä vierii putken etureunaa pitkin alaspäin, tällöin jousen 68 tukemana ja myös omapainon vaikutuksesta palaa mittatuntolaitteen laakerointi nostetusta asennostaan normaaliasentoonsa levyn päälle. Täten pääsee myös ohjauspinta 74 vaikutusyhteyden ulkopuolelle kytkimen 72 kanssa, niin että tämän johdosta koneenosan 16 ajokäyttölaite heti pysähtyy ja sen liike estyy. Siirtyvä koneenosa 16 on nyt oikeassa pääteasennossa työstettävän putken suhteen.

Samanaikaisesti ajokäyttölaitteen poiskytkemisen kanssa ohjataan myös nostosylinterin (esittämättä jätettyä) venttiiliä. Vaihtoehtoisesti voi tietysti myös nostoliike olla käännetty, niin että männäntangon 50 vaikutuksesta mittatuntolaite palaa takaisin ylempään pääteasentoonsa. Edellä on kuvattu hitsauskoneen asennon säätäminen siinä tapauksessa, että putki 18 on pitempi kuin jo koneessa käsitelty putki (19).

Kuvioissa 7 ja 8 on esitetty käänteinen tapaus, jossa pitkän putken 18 jälkeen hitsauskone säädetään lyhyen putken 19 mukaisesti.

Tässä pituussuorittamisessa laskeutuu mittatuntolaite samoin, kuten edellä on kuvattu, alaspäin putken päälle, mutta ei tule kosketuksiin tämän päälle (kuvio 7). Männäntanko ja siten mittatuntolaite 8 62239 kulkee alempaan pääteasentoonsa saakka (rajakytkin 52 - nokka 56). Kytkimen 52 toiminnan johdosta kytketään toimintaan koneenosan 16 ajokäyttölaite, jolloin tässä tapauksessa liikutetaan koneenosaa kulkusuunnassa vasemmalle (nuoli "V" kuviossa 7).

Tämän liikkeen kuluessa mittatuntolaite 82 iskee putken 19 etupuolelle (kuvio 8). Koska ajokäyttölaitetta tällä hetkellä ei vielä ole saatettu pois toiminnasta, käännetään riippuen laitteen 26 jatkoliikkeestä nuolen suunnassa mittatuntolaitetta 82 vastapäivään ja jousen 86 vaikutusta vastaan (nuolen suunta "M"). Tämän kääntö-liikkeen vaikutuksesta pannaan toimimaan epäkeskon 88 välityksellä päätekytkin 90, jonka vaikutuksesta kytketään heti pois ajokäyttölaite toiminnasta ja samoin lukitaan tämä. Päätekytkimen 90 antaman lisäohjausimpulssin vaikutuksesta - mahdollisesti ajan suhteen hidastettuna - vedetään männäntanko takaisin lähtöasentoonsa sylinterissä, niin että sen johdosta myös mittatuntolaite jälleen palaa takaisin lepoasentoonsa.

Mittatuntolaitteen laakeroinnin ollessa poikittaissuunnassa siirrettävä siirtyy tämän iskeytyessään putken päähän vähäinen määrä vaakasuunnassa (ohjainta 100, 104 pitkin) ja tällöin pannaan pääte-kytkin toimimaan, minkä johdosta syntyy edellä kuvattu toiminnan kulku samoin.

Keksinnön mukaisella pituudenmittauslaitteen sovittamisella ja muodostumisella taataan, että liikkuva hitsauskoneen koneenosa 16 itsetoimisesti "etsii" putken pään, jolloin kulloisenkin putken pituuden mukaan koneenosa 16 kulkee oikealle (kuvio 5) tai vasemmalle (kuvio 7), jolloin tämän koneen "ratkaisu" riippuu siitä, mikä on mittatuntolaitteen asema putken päällä tai miten tuntolaite kulkee ohi putkella sen alempaan pääteasentoon saakka.

Koneen saattaminen asennoltaan sopivaksi eripituisiin putkiin saadaan siten riippumatta käyttäjävoimasta ja tällöin varmistetaan, että liikkuva koneenosa ottaa aina oikean, putken edellyttämä etäisyyden kiinteästä koneenosasta.

Claims (11)

1. Laite hitsauskoneen säätämiseksi asennoltaan eripituisiin putkiin sopivaksi, jolloin laitteeseen kuuluva hitsauskone muodostuu koneen alustalle sovitetusta, asemaltaan kiinteästä koneenosasta ja koneen alustalla pituussuunnassa liikkuvasta koneenosasta laitteen sovittamiseksi eripituisiin putkiin, tunnettu siitä, että liikkuvalle koneenosalle (16) on sovitettu pituudentuntolaite (26).

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että pituudentuntolaite (26) on sovitettu putkia (18, 19) varten olevan syöttöradan (20) yläpuolella olevaan poikkikannatta- j aan (28).

3. Patenttivaatimuksen 1 ja/tai 2 mukainen laite, tunnet-t u siitä, että pituudentuntolaitteeseen 26 on sovitettu mittatun-tolaite (82), joka on säädettävissä korkeudeltaan nostosylinterin (48) välityksellä.

4. Jonkin patenttivaatimuksista 1, 2 ja/tai 3 mukainen laite, tunnettu siitä, että mittatuntolaite (82) on sovitettu kääntyvästi ja siirrettävästi ja sen vapaaseen päähän on sovitettu juoksupyörä (84) ja että toinen nivelletty mittatuntolaitteen pää on vaikutusyhteydessä päätekatkaisimen (90) kanssa.

5. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen laite, tunnettu siitä, että nivelletty mittatuntolaitteen pää on muodostettu epäkeskoksi (88).

6. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen laite, tunnettu siitä, että jousi (86) tarttuu toisella päällään mittatuntolaitteeseen (82), jonka toinen pää on ripustettu nostosylin-terin (48) männäntangolle (50) sovitettuun levyyn (42).

7. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen laite, tunnettu siitä, että levy (42) on yhdistetty mittatuntolai-tetta (82) varten olevaan pystyohjaukseen (40), ja että tähän levyyn (42) on sovitettu päätekytkin (90) samoin kuin mittatuntolaitteen laakerointi (62).

8. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen laite, tunnettu siitä, että pystyohjaukseen (40) on sovitettu raja-kytkimet (52 , 54 ) .

9. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen laite, 10 622Z9 tunnettu siitä, että mittatuntolaitteen laakerointia (6?) ohjaa levyllä 42 tappi (60) ja sitä painaa tätä vasten jousi (68).

9 62239 Patenttivaatimukset.

10. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen laite, tunnettu siitä, että jousen (68) toisen pään vastaanottaa mittatuntolaitteen laakerointi (62) ja jousen toinen pää tarttuu pystyohjaukseen (40) sovitettuun vastalaakeriin (70).

11. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen laite, ‘Tunnettu siitä, että vastalaakerissa (70) on kytkinosa (72), johon on sovitettu pystysuorasti jousen (68) vaikutusta vastaan säädettävään mittatuntolaitteen laakerointiin (62) muodostettu ohjaus-ointa (74). 11 62239