FI62156B - Foerfarande och anordning foer formning av en flerskiktsmaeldstraole - Google Patents

Description

υ· .1 Γ1 KUULUTUSjULKAISU r/ W (11) utlAggningsskrift 62156 (45) Peter til cy:‘nnctty ΪΟ 11 !922 ^ ^ (51) ftMtW’ D 21 H 1/02 // D 21 F 1/02.

1/06 * SUOMI —FINLAND pi) PwmlliikiiMi-Nweniiknhi 791273 (22) HakrnnbpUvi — Ai»eknln«adag 19.0¼. 7 9 ^ ^ (23) AlkupCM —GIMgh«tad·! 19. 0¼.79 (41) Tullut |ηΜΙμΜ — Wlvlt offwttllf 26.10.79 ***** ja rakistarlhallitM ( ). k^itahun pvm.- λ0’Ω7 8o

Patent- och regiftaratyraltan ' AmMcm uttagd och ut(.*krtft*n pubiicartrf -W | ' (32)(33)(31) Py^vtty «tuoikMi — Bogftrd priority ?5 · 0U .78

Ruotsi-Sverige(SE) 780U729-7 (Tl) Aktiebolaget Karl3tads Mekaniska Werkstad, Fack, S-651 01 Karlstad,

Ruotsi-Sverige(SE) (72) Erik Gunnar Stenberg, Karlstad, Ruotsi-Sverige(SE) (7¼) Leitzinger Oy (5¼) Menetelmä ja laite paperimassan monikerrossuihkun muodostamiseksi -Forfarande och anordning for formning av en flerskiktsmaldsträle

Esillä olevan keksinnön kohteena on parannettu menetelmä ja laite paperimassan kerrostetun (monikerrossuihkun) muodostamiseksi. Kuten ennalta on tunnettua, menetelmässä muodostetaan ensimmäinen massa-kerros, sen jälkeen muodostetaan ainakin yksi lisämassakerros ensimmäisen kerroksen päälle, mutta välimatkan päähän siitä, tämän jälkeen syötetään mainitut päällekkäiset kerrokset ainakin yhden leikkausau-kon läpi ja olennaisesti yhteiseen virtaussuuntaan paperikoneen muodostusvyöhykkeeseen olennaisesti yhtä suurilla nopeuksilla.

USA-patentista 3 352 748 tiedetään jo, että kuitumateriaali olevan kaksikerrosrainan valmistuksessa eräänlaisessa svlinterikoneessa voidaan kuumaa paineilmaa tai höyryä syöttää kahden juuri muodostetun märän rainan väliin veden puristamiseksi ulos rainoista kummankin rainan reikäisen tukipinnan läpi.

Esillä olevan keksinnön tarkoitus on täysin erilainen, nimittäin massasuihkujen pitäminen toisistaan erillään syötön jälkeen ainakin jonkin matkaa muodostuspintaa kohti mentäessä, jossa pinnassa valuminen alkaa, jolloin tarkoituksena on kyetä muodostamaan selvästi eri kerroksilla varustettu monikerrosraina, jotka kerrokset ovat * 2 62156 periaatteessa sekoittuneena toisiinsa ainoastaan toisiinsa liittyvien rajakerrosten kohdalta.

Tämän tarkoituksen saavuttamiseksi keksinnön mukaiseen menetelmä-parannukseen kuuluu: Mainittujen päällekkäisten, toisistaan välimatkan päässä olevien kerrosten syöttäminen ainakin yhteen leikkaus-aukkoon; ja näiden kerrosten järjestäminen päällekkäin suoraan kosketukseen toistensa kanssa vasta sen jälkeen, kun mainitut kerrokset on toimitettu mainitusta ainakin yhdestä leikkausaukosta eteenpäin, mutta viimeistään silloin, kun mainitut kerrokset saapuvat muodostus-alueelle .

Keksintö perustuu siihen, että purkautuneitten kuitukerrosten välinen sekoittuminen riippuu siitä ajasta, jonka nämä kerrokset ovat kosketuksessa toisiinsa ennen kuivumisvalumisen alkamista sekä toisensa kohtaavissa kerrospinnoissa esiintyvän turbulenssin voimakkuudesta. Esillä olevan keksinnön avulla kuitukerrokset pidetään erillään yksinkertaisesti fyysisesti siirryttäessä kohti muokkauspintaa, jolloin sekoitusaikaa voidaan säädettävästi lyhentää. Edelleen muodostuu mahdollisuus vaimentaa kerrospinnoissa esiintyvää turbulenssia, jolloin muodostuu mahdollisuus pienentää sekoittumistehoa sekoi ttumisajän aikana.

Kuten yllä mainittiin, esillä olevan keksinnön kohteena on myös laite keksinnön mukaisen menetelmän toteuttamiseksi.

Seuraavassa keksintöä selvitetään yksityiskohtaisemmin eri suoritusmuotoina viittaamalla oheisiin piirustuksiin, joissa:

Kuvio 1 esittää painelaatikkoa sivukuvana ja osittain leikkauksena, ja kyseessä on eräs keksinnön mukainen mahdollinen suoritusmuoto, jossa painelaatikon leikkauskammioon on järjestetty kaksi väliseinäosaa ja jolloin kuvio esittää lisäksi leikkaus-kammion säätö- ja asetuseliraet.

Kuvio 2 on samanlainen leikkaus kuin kuvio 1 esittäen suuremmassa mittakaavassa ainoastaan leikkauskammion virtaussuunnassa taaemman osan sekä kaaviomaisesti keksinnön erään suoritusmuodon .

62156

Kuvio 3 esittää samanlaisena leikkauksena kuin kuvio 2 keksinnön erästä toista suoritusmuotoa.

Kuvio 4 esittää vielä erään lisäsuoritusmuodon samanlaisena leikkauksena kuin kuvio 2.

Kuviot 5a, 5b ja 5c esittävät lisäsuoritusmuotoja vastaavana leikkauksena kuin kuvio 2.

Kuviot 6a ja 6b esittävät osittaisleikkauksena pitkin kuvion 3 linjaa VI-VI kahta suoritusmuotoa väliseinäosan takapäästä.

Kuviot 7a, b, c, d, e, f esittävät vastaavassa leikkauksessa kuin kuvio 2 väliseinäosan takapään eri rakenteita.

Kuvio 8 esittää samanlaisessa leikkauksessa kuin kuvio 1 erästä suoritusmuotoa väliseinäosan etuosan kiinnityksestä sekä erityisesti rakennettua väliseinäosaa.

Kuvio 9 esittää suuremmassa mittakaavassa kuvion 1 aluetta 0 esittäen väliseinäosan etupään kiinnityksen erään lisäsuoritusmuodon sekä myös tietyllä toisella tavalla rakennetun väliseinäosan.

Kuvio 10 esittää lopuksi kaaviomaisesti keksinnön erästä suoritusmuotoa, jonka käyttö eroaa kuviossa 1 esitetyn suoritusmuodon käytöstä.

Kuviossa 1 esitettyyn painelaatikkoon kuuluu yleisesti ottaen viitenumerolla 1 merkitty pohjaosa ja yleisesti ottaen viitenumerolla 2 merkitty yläosa. Painelaatikko voidaan luonnollisesti kääntää johonkin toiseen asentoon, esimerkiksi siten, että pohjaosa 1 sijaitsee yläosan 2 yläpuolella. Ylä- ja pohjaosat on kiinnitetty yhteen tiiviisti kohdan 3 esittämällä tavalla ja muodostavat väliinsä leikkaus-kammion, jossa on yläterä 5 ja pohjaterä 6. Painelaatikko on rakennettu muodostamaan kolmikerroksisen massasuihkun purkamalla leikkauskammios-taan 4 kolme erillistä massaa, jotka virtaavat erillään painelaatikon läpi. Kukin massa saapuu sekoituskammioon M putken P läpi. Kuten katkoviivalla 7 on vaihtoehtoisesti esitetty (esitetty ainoastaan keskikammiota), massat pääsevät työntymään sekoituskammioihin sivu-putken läpi. Sekoituskammiot M on erotettu väliseinillä 8 ia ne 4 62156 ulottuvat koneen suunnan poikki koneen toiselta puolelta toiselle jakaen massan tasaisesti konesuuntaan nähden poikittain. Lisäksi sekoituskammioiden M, joissa sivu sisäänsyöttö tapahtuu, poikkileik-kausala pienenee jatkuvasti koneen toisella sivulla olevasta tulo-päästä koneen toisella sivulla olevaan poistopäähän mentäessä, ja osa massavirrasta voidaan kierrättää uudelleen poistopään läpi.

Sekoituskammioista M massat virtaavat massavirtauksen suuntauslaitteen 9 läpi putkissa (ei esitetty), joiden etupäät on yhdistetty yläputki-levyssä 11 oleviin reikiin 10 ja alapäät alaputkilevyssä 13 oleviin reikiin 12. Kuten kuviosta 1 ilmenee, reiät 12 voivat olla suurempia kuin reiät 10. Putket on muodostettu siten, että poikkivirtauspyrki-mykset massoissa saadaan eliminoiduksi ainakin olennaisesti.

Massavirtauksen suuntauslaitteen 9 jälkeen massat virtaavat leikkaus-kammion 4 läpi yläterän 5 ja alaterän 6 välistä siten, että väliseinä-osat 14 jakavat ne kolmeen virtaan, jotka purkautuvat leikkauskammiosta ainakin lähes samalla purkausnopeudella. Kuvion 1 mukaisesti väliseinä-osien 14 etupää 15 on saranoitu uraan 16, jonka muodostavat takaputki-levyyn 13 kiinnitetyt säädettävästi muotoillut listat 17.

Kuvio 1 esittää myös yleisesti ottaen viitenumerolla 18 esitetyn voimakäyttöisen niveljärjestelmän leikkausaukon säätämiseksi. Nivel-järjestelmä on kiinnitetty viitenumeron 19 esittämässä kohdassa ala-painelaatikko-osaan 1 ja viitenumeron 20 esittämässä kohdassa ylä-painelaatikko-osaan 2. Leikkausaukon profiilin hienosäädön suorittamiseksi koneen poikittaissuuntaan on yläterä 5 kiinnitetty voimakäyt-töiseen niveljärjestelmään, jota yleisesti ottaen on esitetty viitenumerolla 21 ja joka on kiinnitetty yläpainlaatikko-osaan 2 kohdassa 22. Nämä säätöjärjestelmät eivät kuulu osana keksintöön, josta syystä niitä ei selvitetä yksityiskohtaisesti.

Lopuksi kuviossa 1 esitetty painelaatikko on varustettu viistolla etuseinällä 22, joka on järjestetty painelaatikkorakenteen lujittamiseksi, ja lisäksi kuviossa 1 on esitetty rintatela 23 ja kuvio-valssi 24 samoinkuin sisäviira ja ulkoviira sekä muodostus- tai kuviointipinta F.

Tässä yhteydessä on havaittava, että kuviossa 1 esitetty painelaatikko (in ainoastaan esimerkki monista rakenteeltaan erilaisista paine- 5 62156 laatikoista, joita keksinnön mukaisten modifikaatioiden jälkeen voidaan käyttää keksinnön ominaisuuksien saavuttamiseksi. Tästä syystä seuraavissa kuvioissa on esitetty ainoastaan keksinnön valaisemisen kannalta tarpeelliset osat, ja nämä osat on esitettv suurennetussa mittakaavassa selvyyden vuoksi.

Kuvio 2 esittää samanlaisessa leikkauksessa kuin kuvio 1 painelaati-kon ulostuloaukon osaa, jolloin mukana ovat yläterä 5 ja alaterä 6.

Kolme massaa virtaa (nuolet A, B, C) toisistaan erillään leikkaus-aukon läpi terien välistä väliseinäosien 14 järjestelyn avulla.

Sen jälkeen, kun ne ovat jättäneet väliseinäosat 14 taakseen, purkautuneet massakerrokset 25, 26, 27 pidetään toisistaan erillään kiilojen 28 avulla mentäessä kohti muotopintaa (ei esitetty) ja joissain tapauksissa aina yhteen muotopintaan saakka, jossa kuivaus-valuminen alkaa. Kiilojen läsnäolo mahdollistaa sen, että monikerroksinen kuituraina voidaan muodostaa erillisinä kerroksina.

Kiilan muodostaa edullisesti kaasu, erityisesti ilma. Tämä mahdollistaa yksinkertaisella tavalla massasuihkujen automaattisen säädön kutakin käyttötilannetta varten, eli kullekin suihkun nopeudella ja paksuudelle sopivaksi. Menetelmää voidaan lisäksi yksinkertaistaa käyttämällä kaasuna ympäriltä tulevaa ilmaa, joka pääsee sisään massasuihkuihin nähden sivulta käsin.

Käyttämällä kaasua purkautuneiden massasuihkuj’en erottamiseksi saadaan myös aikaan mahdollisuus säädellä yksinkertaisesti se sopiva välimatka, jonka päässä suihkut purkausaukosta lähdettyään kohtaavat, jolloin säätö suoritetaan säätämällä kaasun alipainetta.

Kaasu siirtyy pois kiilan kärjestä ja asettuu pieniksi kupliksi kahden massasuihkun välisessä rajakerroksessa. Kaasun syöttö kiilan muodostamiseksi ja ylläpitämiseksi voi tapahtua useillakin tavoilla. Ilmaa tai jotakin muuta kaasua voidaan syöttää väliseinäosan takapäähän. Tässä tapauksessa voidaan vetää esimerkiksi ympäröivää ilmaa sisään sivuilta johtuen kiilassa vallitsevasta vähäisestä tyhjöstä.

Ilmaa tai jotakin muuta kaasua voidaan myös syöttää väliseinäosan etupään alapintaan tai jonkin verran sitä ennen, jolloin kaasu virtaa kuplina massan mukana väliseinäosaa pitkin sen takapäähän. Ohjattu syöttö kiilan pituuden säätämiseksi voidaan järjestää virtaussuunnas- 4 6 62156 sa edempänä tai taaempana tapahtuvalla syötöllä. Eri tyyppisiä kaasu-syöttöjä kuvataan seuraavassa.

Kuten kuviossa 2 on esitetty, väliseinäosien 14 välillä on suppenemis-kulma 2 ia samanlainen suppenemiskulma on väliseinäosan 14 ja siihen rajoittuvan leikkausterän 5 ja 6 välillä vastaavasti. Tämän suppenemiskulman pitäisi olla mahdollisimman pieni, sopivasti noin 3 - 6°.

Kiilan pituus voidaan laskea. Kun esimerkiksi massasuihkun nopeus on 700 m/min., väliseinän paksuus 10 mm, massasuihkun naksuus 5 mm ja ilma pääsee vapaasti molemmilta puolin, ilmakiilan arvioitu pituus on noin 200 mm ja kiilassa oleva ilmanpaine noin 170 Pa alhaisempi kuin ympäröivän ilman paine. Nämä arvot ovat samanlaiset kuin käytännössä suoritetuissa mittauksissa on saatu. Kiilan rajapinnoilla on parabolinen muoto, joka voidaan määrittää laskemalla, ja tämä parabolinen muoto on esitetty suuresti liioiteltuna kuviossa 2.

Edelleen vastakerrokseen liittyvä kiila voidaan muodostaa siten, että massa on vaahtomaisessa tilassa, ja se päästetään virtaamaan painelaatikkoon kahden väliseinän välistä, jotka väliseinät erottavat tämän vaahtomaisen massavirran seinien ulkopuolella virtaavasta massasta, eli painelaatikko on rakennettu kolmikerroksiseksi paine-laatikoksi, kuten esimerkiksi kuviossa 1 esitetty painelaatikko.

Tässä tapauksessa leikkauskammion väliseinäosat ovat ainakin leikkaus-ulostulossa edullisesti suipennetut paineen palauttamiseksi ja vaahdon hidastamiseksi. Poistuttuaan leikkausaukosta ja kaasukiilojen suoritettua alkuperäisen erotuksen kolmeen kerrokseen vaahtomaisessa muodossa oleva massa estää purkautuneiden ei-vaahtomaisen massan kerrokset sekoittumasta. Seuraavassa selvityksessä edellytetään, että on muodostettu kaasukiila, edullisesti ilmakiila.

Kuviossa 3 esitetyssä suoritusmuodossa kaksi massaa virtaa painelaa-tikon leikkurin läpi ja ne erottaa toisistaan yksi väliseinäosa 14. Purkautuneet massakerrokset 29 ja 30 pysyvät erillään kiilan 31 avulla. Kuvion 3 mukaisesti väliseinäosa 14 päättyy edullisesti leikkausterien 5 ja 6 päätypinnan taakse suihkujen 29 ja 30 hallitsemiseksi. Leikkaussivut (ei esitetty) päättyvät edullisesti leikkaus-lerien päätypintojen ja väliseinäosan päätypinnan väliseen alueeseen.

7 62156

Kuvio 4 esittää erästä lisäsuoritusmuotoa massan kerrosten, esimerkiksi kuvion 3 mukaisten massakerrosten 29 ja 30 pitämiseksi erillään. Ohut levy 32, esimerkiksi 1 mm paksuinen polykarbonaattilevy, on kiinnitetty väliseinäosan 14 takareunaan 33 ja ulottuu keskeisesti kiilaan 31. Ilma muodostaa pienien kuplien muodossa olevan rajakerroksen 34 levyn kummallekin puolen. Levy vaimentaa turbulenssia ja on itsesäätävästi taipuisa koko pituudeltaan, jolloin se erottaa varmasti kerrokset, ja ilmakiila ja ilmatäytteiset rajakerrokset minimoivat kitkan.

Edellä olevassa selityksessä ja piirustuksissa esitetyissä suoritusmuodoissa väliseinäosat ovat suoria. Väliseinäosa voidaan kuitenkin muodostaa takapäästään kaarevaksi. Kuvioissa 1-4 esitettyjen paksuudeltaan yhtenäisten suorien väliseinäosien lisäksi väliseinä-osa voi muodostua kuvion 5a mukaisesti kapeammasta väliseinästä 35, jonka takareunaan on kiinnitetty reunaosa 36 esimerkiksi ruuveilla 37 paksumman ja tästä syystä pidemmän ilmakiilan 38 muodostamiseksi reunapalan takapuolelle. Kuviossa 5a väliseinäosan paksuutta esittää viitemerkintä1t, ja reunapalan vastaavaa mittaa tai etäisyyttä esittää viitemerkintä b. Kuvion 5a mukaisesti b on suurempi kuin t.

Tällä suoritusmuodolla saadaan se etu, että väliseinäosan ei tarvitse olla täsmälleen suora, koska vastavirtojen nopeus leikkurissa on alhaisempi. Edelleen on helpompi valmistaa suora reunapala kuin paksuudeltaan yhtenäinen suora väliseinäosa. Lisäksi saadaan se etu, että kaasukiila on paksumpi ja siis pidempi johtuen reunapalan aiheuttamasta kunkin suihkun supistumisesta. Kuvio 5a esittää myös esimerkin siitä, miten leikkausterät 5 ja 6 voivat ulottua väliseinäosan 35, 36 takapään ohi leikkausaukon läpi purkautuvien massasuihkujen suunnan ohjaamiseksi, samoin on esitetty se, että pistekatkoviivan 39 esittämät leikkaussivujen päät päättyvät vasta sitten, kun suihkut ovat saavuttaneet täyden supistumisensa. Pistekatkoviiva 40 esittää aikaisimman mahdollisen leikkaussivun päättymisen, joka päättymipiste asettuu olennaisesti yhteen reunapalan 36 sisäpinnan kanssa. Leikkaus-terien 5 ja 6 välistä etäisyyttä esittää L, ja reunapalan 36 ylä-tai alapinnan ja ylä- tai alaterän 5 tai 6 sisäpinnan välistä etäisyyttä esittää W. Suihkujen hyvän ohjauksen aikaansaamiseksi — pitäisi olla suurempi tai yhtä suuri kuin 1.

4 8 62156

Kuviossa 5b on esitetty vaihtoehtoinen suoritusmuoto, jossa tässä viitenumerolla 36' merkitty reunapala suurenee jatkuvasti mentäessä takapäähän, eli kuten on esitetty kiilamaisella suurennoksella. Edelleen lisäsuoritusmuoto on esitetty kuviossa 5c, joka on esitetty esimerkkinä kolmen suihkun leikkauskammiosta. Pohjaterän 6 samoinkuin väliseinäosien 41 päät on varustettu nokalla 36", joka suippenee ylöspäin reunaan 36"'.

Kuvioissa 1 - 3 ja 5 esitetyssä suoritusmuodossa väliseinän ja reuna-palan takareunan pitäisi olla verraten paksu pitkän kaasumaisen kiilan aikaansaamiseksi, jonka paksuuden pitäisi olla ainakin noin 6-8 mm. Kuvion 1 mukaisessa suoritusmuodossa paksuudeltaan yhtenäiset 12 mm ruostumattomat teräslevyt ovat antaneet erinomaisia tuloksia, mutta on myös mahdollista käyttää ruostumattoman teräksen tilalta muovia tai lasia edellyttäen, että tällaiset väliseinät valmistetaan siten, että niiden paksuus on takareunassa ehdottoman tasainen eikä niissä ole hyväksyttävälle rainanmuodostukselle haitallisia pintaepätasaisuuksia eikä kieroutumia tai vastaavia vääntymiä, jotka ovat haitallisia yhtenäiselle rainaprofiilille koneen poikittaissuunnassa.

Optimiolosuhteiden aikaansaamiseksi monikerroksisen kuiturainan muodostamiseksi toisistaan erillisten massojen purkautumisnoneuksien pitäisi olla ainakin olennaisesti yhtä suuret. Lisäksi siinä, mihin leikkausterät päättyvät ja missä leikkausaukko sijaitsee, massan paine on yhtä suuri kuin ilmakehän paine. Edelleen käyttämällä kuvioissa 5a, 5b tai 5c esitettyjen päätykappaleiden tapaisia paloja, on mahdollista saada aikaan niin paksut ja stabiilit ilmakiilat, että kiilassa oleva paine muodostuu hyvin lähelle ilmakehän painetta, mikä se on avoin ilmakehään painelaatikon toiselta tai molemmilta sivuilta. Tässä äärimmäisessä, mutta varsin käytännöllisessä tapauksessa painelaatikosta työntyvät 2, 3 tai jopa useammat massasuihkut eivät itse asiassa riipu toisistaan suihkujen välisissä suljetuissa ilmakiiloissa olevan paineen vaikutuksesta, vaan ne voidaan muodostaa riippumattomiksi mas-sasuihkuiksi, jotka purkautuvat samasta painelaatikosta olennaisesti samalla nopeudella. Kuten kuvioista 2, 3, 5a, Sb on esitetty, terät 5, 6 ulottuvat yhtä suuren välimatkan, mutta massan virtaussuunnan ohjaamiseksi leikkurin yläterä 5 voi olla pidempi kuin sen alaterä 6, kuten kuviossa 5c on esitetty, tai päinvastoin. Kuvion 2 mukaisessa suoritusmuodossa, jossa on kolme erillistä massavirtaa, väliseinäosat 14 on esitetty päättyviksi leikkausaukkoon. Väliseinäosa voidaan kui- 9 62156 tenkin sovittaa eri käyttöolosuhteisiin ja järjestää päättymään poisto-aukon taka- tai etupuolelle. Esimerkiksi kuvion 3 mukaisessa leikkurissa, jossa on ainoastaan yksi väliseinäosa 14, tämän voidaan tietyissä käyttöolosuhteissa sallia työntyvän ulos leikkauksesta tietyn matkan kohti muotopintaa kyseisen yhteisen massasuihkun suunnan ohjaamiseksi ja myös kiilan saattamiseksi lähemmäksi muotoilupintaa. Esimerkki leikkausaukon etupuolelle päättyvästä väliseinäosasta on esitetty jäljempänä viittaamalla kuvioon 9.

Kuvio 6a esittää osittaisleikkauksena pitkin kuvion 3 linjaa VI-VI erään suoritusmuodon väliseinäosan 14 ja siihen rajoittuvan leikkaus-sivuseinän 39 takakulmaosasta. Esitetyllä tavalla väliseinäosassa 14 on sivuttain ulkoneva olake 45, joka on järjestetty siten, että väliseinäosan sivulle, eli väliseinäosan ja leikkausseinän 39 välisessä välyksessä virtaava massa läiskähtää sivuttain, kuten nuoli D osoittaa, eikä tällöin häiritse ilmaimua (nuoli E), joka muodostaa kiilan väliseinäosan jälkeen. Vastakkaisella ulkokulmaosalla voi olla sama muoto. Tämän ja jopa esitettyä olaketta tai jotakin muuta uloketta vailla olevan väliseinäosan vaihtoehtona seinää 39 vastapäätä sijaitseva leikkauspäätyseinä voi ulottua väliseinäosan 14 ohi ja muodostaa suljetun pään, jolloin kiilaan tuleva ilma pääsee sisään ainoastaan toiselta sivulta käsin, kuten nuolella D on esitetty. Kuviossa 5 esitetyssä suoritusmuodossa uloke voi olla osa sivusuuntaan työntyvää reunapalaa 36, 36'.

Kuvioissa 2-5 esitetyissä väliseinäosissa 14 on suorat päätypinnat. Kuvio 7a esittää vaihtoehtoisen väliseinän päädyn, jossa on suora ura 48. Samanlainen ura kuin 48 voidaan muodostaa myös kiinnittämällä kaksi kapeata kaistalemaista levyä väliseinäosan takapäähän. Esittämättä jätettynä vaihtoehtona voidaan kaksi listaa kiinnittää uran 48 vapaisiin reunaosiin, jotka listat ulottuvat toisiaan kohti jättäen väliinsä vapaan raon, tai mainittu vapaa reunaosa voidaan varustaa tällaisilla listoilla. Ilmaa tai jotakin muuta kaasua voidaan syöttää sivusuuntaisesti uraan sen sivulta käsin. On myös mahdollista järjestää uraan putki ilman tai muun kaasun syöttämiseksi, joka putki voidaan varustaa koko pituudeltaan tai vain keskiosaltaan rei'illä. Kuvio 7b esittää erästä toista suoritusmuotoa, jossa on pyöristetty ura 49, ja kuvio 7c esittää erästä lisäsuoritusmuotoa, jossa kahteen riviin järjestetyt reiät 50 alkavat kanavasta 51 esitetyllä tavalla, tai vaihtoehtoisesti reikiä vain yksi rivi. Kuvion 7c mukainen väliseinä- ίο 6 215 6 osa voidaan esitetyllä tavalla muodostaa kahdesta yhteenliitetystä levystä 52 ja 53. Kiilan muodostamiseksi tarvittavaa ilmaa voidaan vetää sisään sivuilta itseimulla molemmilta sivuilta tai vain toiselta sivulta. Ilmaa tai jotakin muuta kaasua voidaan jopa syöttää ohjatusti (pakotettu syöttö) kiilassa olevan tyhjön pienentämiseksi ja kiilan pituuden suurentamiseksi muotoilupintaa kohti mentäessä. Kuviossa 7c esitetyssä suoritusmuodossa on olennaista se, että kaasun paine on lähes yhtä suuri koko kanavan 51 pituudelta ja että kaasu purkautuu rei'istä 50 tasaisesti. Kuvion 7a mukaisessa suoritusmuodossa itseimulla syötetty ilma ei ehkä riitä saamaan aikaan kiilan haluttua pituutta, ja pakotettu syöttö saattaa olla välttämätön, jolloin puolestaan tarvitaan erityistä ilmasyöttölaitetta. Uralla tai kanavalla varustetut suoritusmuodot mahdollistavat sen, että suurehkoja määriä ilmaa saadaan vedetyksi sisään itseimulla, koska kiilan poikkileikkausala suurenee uran koon verran, jolloin enemmän ilmaa saadaan vedetyksi sisään ja olennaisesti pidempi kiila muodostetuksi verrattuna kuvioiden 2—5 mukaisiin suoritusmuotoihin tarvitsematta käyttää pakotettua tai ahdettua syöttöä.

Kuvio 7d esittää väliseinäosan erään lisäsuoritusmuodon. Tässä suoritusmuodossa on putki 54 kaasun syöttämiseksi järjestetty syvennykseen 55, joka putki on jotakin sopivaa huokoista materiaalia, jonka läpi halutun pituisen kiilan muodostamiseksi tarvittavat kaasukuplat pääsevät sopivasti ohjatusti lähtemään huokoisessa materiaalissa olevien pienien reikien läpi. Kuvio 7e esittää vaihtoehdon kuvion 7d mukaiseen suoritusmuotoon, jossa vaihtoehdossa huokoista materiaalia oleva kaista 56 peittää väliseinäosan reunassa olevan syvennyksen ja muodostaa syvennyksen kanssa kanavan 57. Kuvioissa 7d ja 7e esitetyissä suoritusmuodoissa samoinkuin kuvion 7c mukaisessa suoritusmuodossa on olennaista se, että lähes sama sisäinen paine säilyy putken 54 tai kanavan 57 koko pituudelta. Vaikka tätä ei oleesitetty, voidaan kuvioiden 7a ja 7e mukaiset kaasunpurkauslaitteet järjestää myös väliseinäosan takareunan etupuolelle, eli väliseinäosan etupäähän ja edullisesti väliseinäosan kiinnitvselimiin, jotta saadaan puretuksi kupla-verho väliseinäosan alasivulle, jotka kaasukuplat virtaa vat massan mukana väliseinäosaa pitkin sen takapäähän kaasukiilan muodostamiseksi. Kuviossa 7f on esitetty vielä eräs lisäsuoritusmuoto kaasukiilaa varten tarvittavien kaasukuplien muodostamiseksi. Väliseinäosan 14 takapään muodostaa elektrodi 58, johon syötetään virtaa kaapelista 59 ja joka, mikäli väliseinäosa on sähköisesti johtava, on sähköisesti eristetty 62156 väliseinäosasta eristyskerroksella 60. Koska massat sisältävät usein liuosjäänteitä ja lisättyä alunaa jne., ne muodostavat elektrolyyttejä ja kaasukuplat 61 voidaan muodostaa elektrolyysillä. Samanlainen elektrodi voidaan myös sijoittaa väliseinäosan 14 etupäähän, jolloin se näin sijoitettuna muodostaa edullisesti kaasukuplia, jotka virtaavat väliseinäosan alasivua pitkin sen takapäähän.

Väliseinäosa 14 voidaan valmistaa materiaalista, joka muodostaa jäykän tai jonkin verran taipuisan seinän. Kääntyvästi kiinnitetyn jäykän väliseinäosan kyseessä ollen voi olla sopivaa kiinnittää tämä leikkaus-aukkoon pienellä välyksellä 46 (kuvio 6), joka välys jää väliseinäosan ja painelaatikon kummankin kahden vierekkäisen sivuseinän 39 (yksi on esitetty kuviossa 6) väliin siten, että seinä ei vaurioidu väliseinäosan kääntyessä keskinapansa ympäri, jotta saadaan aikaan säätö saman purkausnopeuden aikaansaamiseksi massavirroille. Valmistettaessa joustavampia väliseinäosia esimerkiksi muovista, lujitekumista jne. nivelkiinnitystä ei tarvita.

Väliseinäosa tai osat voidaan myös jäykästi kiinnittää painelaatikkoon. Väliseinäosien ollessa jäykkiä ja mahdollisesti säädettävästi asennettuja voidaan erillisen massavirran kutakin leikkausaukkoa periaatteessa säätää erikseen ohjaamalla ylä- ja/tai alaterää ja/tai väliseinäosien asentoja tunnetuilla yksinkertaisilla, käsikäyttöisillä ohjaimilla, jotka sijaitsevat painelaatikon ulkopuolella, mikä mahdollistaa toiminnan eri kerroksissa hieman erilaisilla nopeuksilla siten, että levyn ominaisuudet voidaan säätää eri kerroksissa. Periaatteessa kunkin kerroksen voidaan tällöin käsittää olevan omassa painelaatikos-saan. On kuitenkin selvää, että kaikissa järjestelyissä voidaan eri virtausmääriä käyttää eri kerroksissa säätämällä kunkin kerroksen virtaus venttiileillä, pumpun nopeudella jne.

Kuviossa 1 on esitetty eräs suoritusmuoto siitä, miten väliseinäosien 14 etupää 15 kiinnitetään. Kuvio 8 esittää erään toisen väliseinäosan etupään kiinnityksen sekä erityisrakenteisen väliseinäosan. Tämän väliseinäosan etupää on kiinnitetty samaa tai jotakin muuta materiaalia olevaan tankoon 62, joka pääsee kääntyvästi liikkumaan esimerkiksi elementissä 64 olevassa urassa 63, joka elementti on kiinnitetty kuvion 1 mukaiseen tasaputkilevyyn 13 uran suipetessa väliseinäosaa kohti mentäessä ja muuttuessa suoraksi uraksi 65, jossa väliseinäosan pää pääsee hieman liikkumaan. Esitetty väliseinäosa on joustavaa 12 621 56 materiaalia, esimerkiksi kumia, jonka sisään on järjestetty sivuttain yhdensuuntaisesti kaapelit 66. Tällä tavoin väliseinäosa on saatu joustavaksi leikkausaukossa poikittaisesti pituussuuntaansa nähden, eli koneen poikittaissuuntaan nähden, mutta se on tietynasteisesti jäykkä koneen suuntaan väliseinäosan lepattamisen estämiseksi. Kaapelien tai lankojen vaihtoehtona voidaan kumiin järjestää jotakin muuta materiaalia, esimerkiksi ohut metallilevy.

Kuvio 9 esittää erään toisen suoritusmuodon väliseinäosan etupäästä sekä erityisrakenteisen väliseinäosan. Väliseinäosaa on tässä esitetty viitenumerolla 67 ia sen etupää on kiinnitetty esimerkiksi ruuveilla tankoon 68, joka pääsee kääntyvästi liikkumaan alaputkilevyyn 13 muodostetussa urassa, esimerkiksi putkilevyyn kiinnitetyssä profiili-listassa 70 olevassa urassa 69. Joukko olennaisesti yhdensuuntaisia kanavia ulottuu koneen suunnassa väliseinäosassa 67 sen etupäästä takapäähän. Nämä kanavat ovat yhteydessä ainakin yhteen kanavaan 71, joka on muodostettu tankoon 68, ja tämä kanava vuorostaan on yhteydessä kanavaan 72, joka ulottuu alaputkilevyn 13 läpi massavirran suuntauslaitteessa 9 olevien putkien väliseen tilaan. Väliseinäosassa 67 on edullisesti kutakin kanavaa varten yksi kanava 71 ja yksi kanava 72. Tämä tila voi sopivan venttiilin avulla olla yhteydessä ilman (tai jonkun muun kaasun) lähteeseen, joka sijaitsee painelaatikon ulkopuolella, ja venttiili voidaan sopivasti järjestää tässä tilassa olevan ilmanpaineen ohjaamiseksi ja siis ilmakiilassa olevan paineen ohjaamiseksi. Yllä kuvatun järjestelyn avulla voidaan saada aikaan yhtenäinen ilman jakautuma poikki koneen suunnan, ja lisäksi saadaan varmaasti riittävä ilmamäärä halutun mittaisen ilmakiilan aikaansaamiseksi myös erittäin leveissä koneissa. Erityisesti tällaisissa koneissa voi olla sopivaa järjestää leikkaussivuseinät ulottumaan väliseinäosan takapään etupuolelle suojaksi ympäröivää ilmaa vastaan siten, että ei lainkaan tai hyvin vähän ilmaa tulee ilmakiilaan sivuilta, jolloin saadaan varmasti aikaan pituudeltaan yhtenäinen ilma-kiila koko koneen leveydeltä. Lisäksi väliseinäosassa voi kanavien välillä seinissä olla sivuttaisreikiä paineen tasaamiseksi kanavissa. Tiiviste, esimerkiksi muovivuoraus tai eristys 73, voidaan järjestää kanavan 72 takapään ja kanavan 71 etupään väliin.

Koneen suuntaan ulottuvilla kanavilla varustettu väliseinäosa voidaan yllä kuvatulla tavalla valmistaa esimerkiksi liittämällä yhteen kaksi ohutta levyä, jotka ovat esimerkiksi lasikuituluiitettua muovia pääl- 13 621 56 lystettyinä ohuella ruostumattomalla teräslevyllä (ei esitetty), jotka vastakkaispuoliset toisiaan kohti olevat levyt on varustettu yhdensuuntaisilla listoilla, jotka ulottuvat etupäästä takapäähän. Liitettyinä yhteen esimerkiksi liimaamalla listat muodostavat väliinsä kanavat.

Syötettäessä aktiivisesti ilmaa väliseinäosan läpi kuviossa 9 esitetyllä tavalla sen takapäähän ilmakiilan muodostamiseksi ja ylläpitämiseksi on myös mahdollista käyttää ilmaa rainassa olmien sumutettujen kiinteiden tai nestemäisten hiukkasten kantoaineena. Hiukkaset voivat olla kemiallisesti toimimattomia lisäaineita, esimerkiksi savea, talkkia, Ti02 ja vastaavia täyteaineita tai kemiallisesti aktiivisia lisäaineita, esimerkiksi märkiä lujiteaineita.

Lopuksi kuvio 10 esittää keksintöä kaaviomaisesti nk. rintatelamuo-toilijaan sovitettuna suoritusmuotona. Samoinkuin esimerkiksi kuviossa 3 esitetyssä suoritusmuodossa kaksi massaa virtaa painelaa-tikon aukon läpi väliseinäosan 14 avulla, ja purkautuneet massa-kerrokset 29 ja 30 pidetään väliseinäosan jätettyään erillään kiilan 31 avulla mentäessä muotoilupinnan suuntaan, joka tässä on rinta-telan 75 yli kulkeva viira 74, joka tela voidaan esimerkiksi varustaa tunnetulla tavalla ainakin yhdellä imuvyöhykkeellä 76. Rinta-telamuovaimessa leikkausaukko päättyy periaatteessa samaan kohtaan, johon ala-(taka) leikkausterä 6 päättyy, kun taas ylä- (etu) terän 5 takaosa on muodostettu muodostamaan massalle pinnan. Tässä tapauksessa on yksi kiinteä ohjauspinta, eli yläterä 5, ja yksi liikkuva, viiran 74 muodostama muotoilupinta. On sopivaa, että yläterä 5 on kääntyvästä kiinnitetty sen säätämiseksi haluttuun asentoon siten, että massa tulee sopivasti pakotetuksi viiraa vasten. Kuivausvalu-minen tapahtuu viiran läpi ja rintatelaan, ja esimerkiksi viitenumerolla 76 esitetty rintatelassa oleva imulaite voi avustaa tätä toimintaa. Esitetyllä tavalla leikkuuaukon sisällä väliseinäosa voi päättyä johonkin sopivaan asentoon muotoilupinnalla, ja ilmaa tai jotain muuta kaasua voidaan sopivasti syöttää väliseinäosan takapäähän tai lähelle väliseinäosan etupäätä esimerkiksi yllä kuvatulla tavalla, ja jälkimmäisessä tapauksessa kaasu virtaa ainakin väliseinäosan 14 yhtä sivua pitkin, sopivasti esitetyllä tavalla alasivua pitkin pienten kuplien 77 muodossa aina väliseinäosan takapäähän saakka muodostaen kiilan 31. Tällä tavoin voidaan olosuhteita ohjata sopi- 14 62156 vasti halutun kiilan aikaansaamiseksi.

Esillä oleva keksintö ei luonnollisestikaan rajoitu yllä kuvattuihin suoritusmuotoihin, vaan se voi eri tavoin vaihdella seuraavien patenttivaatimuksien rajoissa. Yhteenvetona keksintö kattaa seuraa-vat perussuoritusmuodot:

Ainakin yksi jäykkä tai joustava väliseinäosa on sovitettu monikerroksisen painelaatikon leikkauskammioon. Väliseinäosan takapää on siioitettu olennaisesti leikkauskammion leikkausaukkoon. Ainakin väliseinän takapää on suhteellisen paksu. Aloitettaessa ilmakiila muodostuu aluksi väliseinän takapäähän, mutta suihkujen ottaessa ilmaa kiilasta pitää kiilaan syöttää kaasumaista väliainetta, esimerkiksi ilmaa sen sortumisen estämiseksi. Tällöin suihkut pysyvät toisistaan erillään kaasumaisen kiilan avulla, ja kiilassa olevan alipaineen johdosta suihkut saatetaan yhteen siten ohjatusti (sama alipaine vaikuttaa molempiin suihkuihin saman ajan), että muodostuu puhdas monikerrossuihku, jossa kerrokset eivät sekoitu toisiinsa hyväksymättömässä määrin.

Erityisesti silloin, kun massa virtaa pitkin verraten pitkää väli-seinäosaa, esimerkiksi silloin, kun väliseinäosa ulottuu ulos leik-kausaukosta olennaisen osan muotoilupintaan olevaa matkaa, väliseinä-osa aiheuttaa epäedullisen kitkan massaan. Kitkan pienentämiseksi hyväksyttäviin arvoihin syötetään kaasua (ilmaa) rajakerrokseen.

Tätä suoritusmuotoa voidaan erityisesti soveltaa ohuella väliseinä-osalla varustettuun sovellutukseen. Ilmaa tai jotakin muuta kaasua voidaan syöttää väliseinäosan etupäähän esimerkiksi pienen huokoisen putken kautta, joka ulottuu koneen poikittaissuuntaan.

Kiinteää materiaalia oleva ja kaasumaisen kiilan muotoinen kiila järjestetään kaasumaisen kiilan tilalle. Se voidaan kiinnittää tai se on edullisesti inteqraalinen väliseinäosan takapään kanssa. Suihkuissa olevien pyörteiden koon tarkka säätö on tärkeätä tai muuten suihkujen paksuus vaihtelee paikallisesti, ja suihkut tunkeutuvat toisiinsa ja aiheuttavat raitojen tai juovien muodostumista rainaan. (Juovat ovat pitkittäisiä osia, jotka ulottuvat rainan koneen suuntaan ja joiden ominaisuudet poikkeavat rainan muiden osien ominaisuuksista, esimerkiksi niiden koostumus on huonompi, ne sisältävät eri määrän kuivia kiinteitä aineita tai niiden ominaispaino on erilainen) .

15 621 56 Käytetään ainakin kahta tavanomaista painelaatikkoa (mahdollisesti yhdistettynä superpainelaatikon muodostamiseksi), joista kumpikin syöttää suihkun paperikoneen yhteiseen muotoilupintaan. Suihkut ovat olennaisesti yhdensuuntaisia keskenään tai lähenevät hieman toisiaan kohti (riippuen suihkujen välisestä etäisyydestä oäine-laatikosta purkauduttaessa). Liikkuessaan olennaisen osan matkasta yhteiseen muotoilupintaan suihkut pysyvät erillään toisistaan ympäröivän ilman avulla ja ovat riippumattomia toisistaan.

Muotoilupintojen muotoa on kuvailtu ja esitetty piirustuksessa ainoastaan kuvioissa 1 ja 9. Keksinnön mukaista menetelmää ja laitetta voidaan luonnollisesti myös soveltaa muunkin tyyppisiin muo-toilupintoihin ja levyn tai arkin muodostuskoneisiin, esimerkiksi koneisiin, joissa on Fourdrinier-viiraosa.

Claims (20)

1. Menetelmä paperimassan monikerrossuihkun muodostamiseksi suihkuttamalla vähintään kaksi massakerrosta oainelaatikon suut-timesta paperikoneen tai vastaavan muodostumisvyöhvkettä vastaan, jolloin massat saatetaan virtaamaan painelaatikossa erillisinä toisistaan ainakin pienen matkaa virtaussuunnassa suuttimen purkausaukon ohi ja suihkutetaan keskenään oleellisesti samanlaisilla suihkutusnopeuksilla, tunnettu siitä, että massakerrokset (25-27, 29, 30, 42,43) myöskin sinä hetkenä, jolloin ne purkautuvat suuttimesta (5, 6) pidetään erillään toisistaan, ja että ne kerrostavat toisensa suorassa kosketuksessa toistensa kanssa vasta jätettyään suuttimen, kuitenkin viimeistään massakerroksen tullessa muodostusvyöhykkeeseen (F), että mainitun massan monikerrossuihkun ulompi massakerros saatetaan asteettain kaartumaan sisäänpäin suihkun kuviteltua keskitasoa kohti siirtyessään muodostusvyöhykettä kohti, ja että suutinaukossa muodostetaan kaasukiila (28, 31, 38), joka ulottuu suutinaukosta ja ainakin suutinaukon ja muodostusvyöhykkeen välisen matkan osalle ja pitää kaksi vierekkäistä massakerrosta erillään toisistaan niiden siirtyessä mainitulla matkan osalla, jolloin nämä kaksi massakerrosta kuljettavat kaasua kiilasta rajakerroksessa, joka muodostuu kaasukiilasta myötävirtaan olevien massakerrosten väliin siten, että kaasukiilaan muodostuu alipaine, ja että alipainetta kohotetaan atmosfääripaineeseen lisäämällä kaasumaista väliainetta kiilaan.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kaasukiilan (28, 31, 38) ainakin toisen sivupäädyn ja ympäröivän ilmakehän välillä ylläpidetään virtausyhteys niin, että näin mahdollistetaan ympäröivän ilmakehän imeytyminen alipaineella kiilaan mainitusta sivupäädystä.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnet-t u siitä, että ainakin osa kaasumaisesta väliaineesta syötetään järjestämällä ainakin yhden massakerroksen viereen kanava (48, 49, 51, 54, 57), joka ulottuu poikittain koneen pituussuunnassa, ja että ylläpidetään tehostettua kaasumaisen väliaineen syöttöä kanavan läpi. . 17 f 21 5 6

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ainakin osa kaasumaisesta väliaineesta syötetään ylläpitämällä kaasumaisen väliaineen tehostettua syöttöä kohdissa, jotka ovat ainakin yhden koneen pituussuuntaan nähden poikittain ulottuvan suihkun läheisyydessä.

5. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että painelaatikon levyinen kalvo (16) tai vastaava järjestetään ulottumaan kaasukiilan (11) läpi sen kannasta ja kärjen läpi edelleen matkan muodostusvyöhykettä kohti suihkussa olevan kahden vierekkäisen massakerroksen (9, 10) pitämiseksi erillään niiden siirtyessä mainitun osan matkasta.

6. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että painelaatikon (1) kautta virtaavat massat suihkutetaan painelaatikosta keskenään jonkin verran eroavilla nopeuksilla.

7. Laite monikerrosmassasuihkun muodostamiseksi jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukaisella menetelmällä ja monikerrosmassasuihkun syöttämiseksi paperikoneen tai vastaavan muodostus-pinnalle, johon laitteeseen kuuluu monikerrospainelaatikko, johon kuuluu suutin (5, 6) vähintään kahden massakerroksen (25-27, 29, 30, 42, 45) suihkuttamiseksi muodostuspinnalle,jolloin suuttimien (5, 6) sisään on järjestetty vähintään painelaatikon levyinen erotusseinämä (14, 35) suuttimen läpi virtaavien massakerrosten pitämiseksi erillään pääasiassa suuttimen suutinaukkoon saakka, joka erotusseinämä (14, 35) ulottuu ainakin suutinaukkoon ja välineet on järjestetty pitämään massakerrokset myöskin massa-kerrosten (25-27, 29, 30, 42, 43) suihkuttamisen jälkeen suuttimista erillään toisistaan ainakin osalla niiden siirtymismatkaa suutinaukosta muodostuspinnalle, jolloin erotusseinämän (14, 35) pääty myötävirtaan voi sisältyä mainittuihin elimiin, tunnettu siitä, että elimet suihkutettujen massakerrosten (25-27, 29, 30, 42, 43} pitämiseksi erillään käsittävät elimet erotusseinämän (14, 35) päädyssä myötävirtaan kaasukiilan (28, 31, 38) muodostamiseksi, joka ulottuu erotusseinämän myötävirta!- 18 621 5 6 sesta päädystä ainakin osalle mainitun myötävirtaisen päädyn ja muodostuspinnan välisestä matkasta ja pitää massakerrokset erillään toisistaan niiden siirtyessä mainitun osamatkan, jolloin massakerrokset (25-27, 29,30, M2, 43) kuljettavat kaasua kiilasta (28, 31, 38) massakerrosten väliin kaasukiilasta myötävirtaan muodostuneessa rajakerroksessa ja näin aikaansaa alipaineen kaasukiilassa ja että on järjestetty elimet kaasumaisen väliaineen syöttämiseksi kiilaan (28, 31, 38) alipaineen kohottamiseksi korkeintaan ilmakehän paineeseen.

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen laite, tunnettu siitä, että syöttövälineet sisältävät välineet (45) virtaus-yhteyden ylläpitämiseksi kaasukiilan (28, 31, 38) ainakin toisen sivupäädyn ja ympäröivän ilman välillä mahdollistaakseen ympäröivän ilman imeytymisen alipaineella kaasukiilaan sen mainitusta sivupäädystä.

9. Patenttivaatimuksen 7 tai 8 mukainen laite, tunnettu siitä, että kaasukiilan muodostavat elimet sisältävät erotus-seinämän (14, 35) tylpästi katkaistun myötävirtaisen päädyn.

10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen laite, tunnettu siitä, että tylpästi katkaistuun reunansivuun on järjestetty pitkittäiset kanavat (48, 49, 51, 55, 57).

11. Patenttivaatimuksen 7 mukainen laite, tunnettu siitä, että syöttövälineet sisältävät johdon (54) erotusseinämässä (14, 35), jossa johdossa on kaasua läpäisevä seinä, joka ulottuu poikittain virtaussuunassa.

12. Patenttivaatimuksen 11 mukainen laite, tunnettu siitä, että syöttöelimet sisältävät ainakin yhden erotusseinämään (14, 35) muodostetun kanavan, joka ulottuu koneen pituussuunnassa erotusseinämästä vastavirtaan sen myötävirtaiseen päätyyn saakka, jolloin kanavan ylempi pääty on yhteydessä kaasumaisen väliaineen lähteeseen. 19 621 56

13. Patenttivaatimuksen 12 mukainen laite, tunnettu siitä, että erotusseinämä (14, 35) muodostuu ylemmästä ja alemmasta seinäosasta, jotka on kiinnitetty joukkoon kapeita levyjä, jotka on erilleen järjestetty poikittain koneen pituussuuntaan nähden ja muodostavat mainitun kanavan koneen pituussuunnassa.

14. Jonkin patenttivaatimuksen 7-13 mukainen laite, tunnet-t u siitä, että erotusseinämän (35) paksuutta (b) sen mvötä-virtaisessa päädyssä (36, 36') on lisätty leveämmän ja näin ollen pidemmän kaasukiilan (38) muodostamiseksi.

15. Jonkin patenttivaatimuksen 7-14 mukainen laite, tunnet-t u siitä, että välineet suihkutettujen massakerrosten (25-27, 29, 30, 42, 43) pitämiseksi erillään sisältävät painelaatikon levyisen kalvon (32), jonka vastavirtäinen pääty (33) on kiinnitetty erotusseinämän (14, 35) myötävirtaiseen päätyyn ja on järjestetty ulottumaan ainakin suutinaukosta oleelliseen osaan suutinaukon ja muodostuspinnan välisestä matkasta.

16. Jonkin patenttivaatimuksen 7-15 mukainen laite, tunnet-t u siitä, että erotusseinämä (14, 35) on kiinnitetty ainoastaan sen vastavirtaisessa päädyssä.

16 621 56

17. Patenttivaatimuksen 16 mukainen laite, tunnettu siitä, että erotusseinämä (14, 35) on niveltyvästä kiinnitetty siten, että se on itsesäätyvä riippuvaisena sen molemmilla puolilla suuttimen (5, 6) kautta virtaavissa massakerroksissa (25-27, 29, 30, 42, 43) vallitsevasta aineesta.

18. Jonkin patenttivaatimuksen 7-17 mukainen laite, tunnettu siitä, että erotusseinämä (14, 35) on suhteellisen jäykkä, ainakin suuttimen (5, 6) virtaussuunnassa.

19. Jonkin patenttivaatimuksen 7-17 mukainen laite, tunnettu siitä, että erotusseinämä (14, 35) on suhteellisen joustava, ainakin suuttimen (5,6) virtaussuunnassa poikittaisessa suunnassa. 20 6 21 5 6

20. Jonkin patenttivaatimuksen 7-17 mukainen laite tunnet-t u siitä, että erotusseinämä on jäykkä ja säädettävästi kiinnitetty siten, että erotusseinämän kummallakin puolella virtaavat massakerrokset voidaan suihkuttaa keskenään erilaisilla nopeuksilla. i 62156 ! 21