FI61988C - Foerfarande foer fraktionering av spannmaolsmjoel till fraktioner av livsmedelskvalitet - Google Patents

Description

61 988

Menetelmä viljajauhon jakamiseksi elintarvikelaatuisiksi aineosiksi - Förfarande för fraktionering av spannmälsmjöl tili fraktioner av livsmedelskvalitet Tämä keksintö kohdistuu menetelmään, jolla viljajauhon 5 tärkkelyksen pääosan ja mahdollisesti gluteeni-tyyppisen proteiinin erottamisen jälkeen jäljellejäänyt jae, joka viljalajista riippuen sisältää 15—40 paino-% viljajauhon kuiva-aineesta, jaetaan kahdeksi elintarvikelaatuiseksi tuotteeksi, joista toinen sisältää 20—35 paino-% jakeen kuiva-10 aineesta koostuen pääasiassa viljan vesiliukoisista albumii-ni-globuliini-tyyppisistä proteiineista, ja toinen siirappimainen tuote koostuu etupäässä viljan pienijyväisen tärkkelyksen hydrolyysituotteina saaduista sokereista. Menetelmää käyttäen voidaan viljajauho fraktioida kolmeen, gluteeni-15 pitoisilla viljalajeilla neljään teollisesti käyttökelpoiseen tuotteeseen, jotka ovat tavanomainen viljatärkkelys, gluteenipitoisilla viljalajeilla gluteeni, pienijyväisestä tärkkelyksestä saatu siirappi ja liukoiset proteiinit, siten että jätteitä tai jätevesiä ei lainkaan synny. Vilja-20 jauholla tarkoitetaan tässä ravintotarkoituksiin käytettävien viljalajien kuten vehnän, rukiin ja ohran tunnetuilla tavoilla jauhettuja jauhoja, joista kuoret on poistettu, ja tavanmukaisella viljatärkkelyksellä suhteellisen helposti erotettavaa kullekin viljalajille ominaista tärkkelyksen 25 isojyväistä pääjaetta. Ilmoitetuilla prosenttiluvuilla tarkoitetaan seuraavassa painoprosentteja.

Kun viljajauhosta erotetaan tavanmukainen viljatärkkelys ja gluteeni, jää jäljelle jae, joka sisältää viljan pie-nijyväisen tärkkelyksen, jonka jyväkoko on 2—10 ym, viljan 30 vesiliukoiset albumiini-globuliini-tyyppiset proteiinit, pääosan hemiselluloosasta ja pentosaaneista sekä pääosan mine-raaliaineista. Jakeen määrä on viljalajista riippuen 15—40 % jauhon kuiva-aineesta. Viljan pienijyväistä tärkkelystä on tähän asti ollut mahdotonta taloudellisesti mielekkäällä ta-35 valla erottaa käyttökelpoisessa muodossa jakeen muista ai- . < 2 61 988 neosista, koska pienten tärkkelysjyvästen pinta on ohuen proteiiniverkoston peitossa, joka suojaa jyväsiä tehokkaasti esimerkiksi tärkkelystä hydrolysoivien entsyymien vaikutukselta. Tavanmukainen viljatärkkelys, jonka jyväkoko on 5 15—35 ym, sisältää proteiinia tärkkelyksen erotuksen ja pesun jälkeen 0,05 — 0,2 %, kun taas pienijyväiset tärkkelykset sisältävät sitä 1,5—1,7 % jyvästen pinnoille rikastuneena. Myös liukoiset ja liukenemattomat pentosaanit, joista jälkimmäisiä usein nimitetään hemiselluloosaksi, 10 ovat osittain sitoutuneet pienijyväiseen tärkkelykseen, osittain proteiineihin. Pienijyväinen tärkkelys eroaa tavanmukaisesta viljatärkkelyksestä myös siten, että sillä on selvästi korkeampi gelatinoitumis- eli liisteröitymis-lämpötila kuin vastaavalla tavanmukaisella viljatärkkelyk-15 sellä.

Ennestään tunnetaan viljasta saatavien proteiinipitois-ten tärkkelysten, jotka on saatettu märkäjauhama11a sopivaan raekokoon, entsymaattinen tai happohydrolyysi. Niinpä brittiläisen patentin GB 1 495 220 mukaan kuitu ja liuke-20 nematon proteiini poistetaan seulomalla tai linkoamalla, jonka jälkeen liukoinen proteiini erotetaan ultrasuodatuk-sella, ja tärkkelystä hydrolysoimalla saatu glukoosi puhdistetaan ja kuivataan. Vaihtoehtoisesti voidaan glukoosi osittain isomeroida fruktoosiksi. Entsymaattinen hydrolyy-25 si tapahtuu alfa-amylaasilla 70—80°C:ssa, pH 7,0, 1—2 tunnin aikana, ja saatu nestesokeri muutetaan glukoosiksi amyloglukosidaasilla tavanmukaiseen tapaan 50—60°C:ssa, pH 3,5—4,0, 10—72 tunnin aikana.

US-patentin 4 154 623 mukaan on tunnettua viljan märkä-30 jauhatus ja tärkkelyksen entsymaattista hydrolyysiä hait- taavan pentosaanimateriaalin poistaminen systeemistä yhdessä viljankuorien kanssa niihin kiinnittyneenä. Menetelmässä kuumennetaan tärkkelysliete, joka saadaan poistamalla kuitu ja kuoret, liukenemattomat pentosaanit, alkiot ja 35 gluteeni, 80—120°C:ssa ja tärkkelys nesteytetään sitten τ 3 61 988 alfa-amylaasilla 85°C:ssa. Saatu nestesokeri sokeroidaan entsymaattisesti 60°C:ssa, pH 4,8/ noin 72 tunnin aikana. Liukenematon gluteeni poistetaan sitten linkoamalla ja liukeneva proteiini ultrasuodatuksella.

5 Saksalaisesta patenttijulkaisusta DE-OS 27 48 750 on tunnettua vehnäjauhon liettäminen veteen, tavanmukaisen vehnätärkkelyksen erottaminen lingoten ja vehnägluteenin erottaminen proteiinijakeen tärkkelyksestä siten, että ennen gluteenin erottamista jae käsitellään bakteeri-alfa- o 10 amylaasilla 45—60 C:ssa, pH 5—7, korkeintaan 6 tunnin ajan. Jatkojulkaisussa DE-OS 28 16 326 käsitellään mainittua jaetta 60—80°C:ssa alle 30 minuuttia, jolloin vähintään 50 % jakeen tärkkelyksestä liukenee gelatinoitumatta ja vehnän gluteeni erotetaan denaturoitumattomana ('vitaa-15 Iina'). Menetelmässä erotetaan vain gluteeni tavanmukaisen tärkkelyksen lisäksi vehnäjauhoista ja tämäkin melko epäpuhtaana (66 % proteiinia); sen sijaan vehnän albumiini-glo-buliini-tyyppiset liukoiset proteiinit jäävät liuokseen.

Samalla todetaan, että korkeammat lämpötilat ja pitempi 20 käsittelyaika johtavat gluteenin denaturoitumiseen ja huomattavaan liukenevuuteen, jolloin sokeroitu tärkkelyshydro-lysaatti tulisi sisältämään huomattavan määrän liuennutta gluteenia.

Japanilaisesta patenttijulkaisusta JP 52 033353 on 25 tunnettua tärkkelystä sisältävien jätevesien käsittely ψ/' kantajaan kiinnitetyllä ‘glukoamylaasientsyymillä ennen jäteveden käsittelyä tavalliseen tapaan aktiivilietteellä jäteveden käsittelylaitoksessa.

Brittiläisestä patenttijulkaisusta GB 1 244 288 on 30 tunnettua valmistaa ravintoaineeksi sopiva proteiinikompo-sitio tärkkelystä sisältävästä raakagluteenista, joka on saatu märkäjauhamalla maissia tai sorghum-jyviä. Menetelmässä tärkkelystä sisältävä raakagluteeni käsitellään vesilietteessä alfa-amylaasilla tärkkelyksen hydrolysoimi-35 seksi ja liete kuumennetaan sitten entsyymin tuhoamiseksi rk ,S * * * f. · 4 61 988 vähintään 95°C:ssa vähintään 15 minuuttia, tai 100—150°C: ssa noin yhden tunnin ajan. Menetelmän tarkoituksena on puhdistaa tunnetulla märkäjauhatusmenetelmällä erotettuja gluteenipreparaatteja niiden proteiinipitoisuuden lisäämi-5 seksi ja epämieluisten maku- ja hajuaineiden poistamiseksi.

Eurooppalainen patentti EP 0 001 470 kuvaa menetelmää vehnätärkkelystehtaan jätevesien käsittelemiseksi ja sen tarkoituksena on helpottaa jäteveden konsentroimista, koska ilman käsittelyä liete haihdutettaessa helposti kuohuu, 10 sen viskositeetti nousee voimakkaasti ja haihduttimeen syntyy proteiini- ja tärkkelyskasautumia. Jätevesi käsitellään mielivaltaisessa järjestyksessä ainakin kuumennuskäsittelyl-lä 60—110°C:ssa, jonka jälkeen kiintoaine erotetaan pois, ja entsymaattisella käsittelyllä, jossa käytetyt entsyymit 15 ovat alfa-amylaasi ja/tai sellulaasi ja/tai hemisellulaasi ja valinnaisesti glukoamylaasi ja/tai beta-glukanaasi. Käsiteltävä jätevesi sisältää 1,5—4 % kuiva-ainetta ja se voidaan konsentroida 8—10 % kuiva-ainetta sisältäväksi. Käsittely alfa-amylaasilla ja sellulaasilla tai hemisellu-20 laasilla voidaan tehdä samanaikaisesti 60—80°C:ssa pH:n ollessa 5—6. Niissä tapauksissa, joissa proteiinipitoinen kiintoaine erotetaan pois, saadaan liuokset, jotka sokerei-den lisäksi sisältävät proteiinia huomattavan määrän (noin 19 % kuiva-aineesta). Tämä on luonnollista, koska menetel-25 mässä ei kiinnitetä huomiota vehnän liukoisten proteiinien mahdollisimman täydelliseen erottamiseen tärkkelyshydroly-saateista.

Tunnetut menetelmät kohdistuvat siten yleensä määrättyyn viljalajiin tai samankaltaisten ryhmään. Menetelmissä 30 keskitytään yleensä yhden ainejakeen mahdollisimman pitkälle menevään puhdistukseen, joten valmistetaan joko mahdollisimman puhdas gluteeni tai mahdollisimman puhdas tärkkelys tai sen hydrolysaatti. Tehokkaimmissa menetelmissä saadaan talteen kolme jaetta, tärkkelys, gluteeni ja tärkkelys-35 hydrolysaatti, joista ensinmainitut saadaan suhteellisen 5 61 988 puhtaina, mutta tärkkelyshydrolysaatti sisältää aina lukuisia epäpuhtauksia. Mikäli viljan liukoiset proteiinit pyritään erottamaan omana jakeena, tapahtuu se ultrasuoda-tuksella tai vastaavalla kalliilla ja monimutkaisella mene-5 telmällä.

Nyt on havaittu, että on voitu kehittää menetelmä, jolla saavutetaan samanaikaisesti seuraavat edut: - sitä voidaan soveltaa kaikkiin ravintotarkoituksiin käytettyihin viljalajeihin, 10 - sillä saadaan myös viljan liukoiset proteiinit erote tuksi omana jakeenaan helpolla ja taloudellisesti edullisella tavalla, - saatu pienijyväisen tärkkelyksen hydrolysaatti sisältää vain vähän proteiinia epäpuhtautena, 15 - gluteenia muodostavilla viljalajeilla saadaan kaksi proteiinifraktiota, liukenematon gluteeni denaturoitumatto-mana hyvin puhtaana, vehnällä vähintään 80 % proteiinia kuiva-aineesta sisältävänä, ja liukoiset albumiini-globu-liini-tyyppiset proteiinit omana jakeenaan, ja 20 - menetelmässä ei synny jätevesiä.

Kehitettyä menetelmää kuvataan seuraavassa käyttäen apuna liitteenä olevaa kaaviota. Tavanmukainen viljatärkke-lys ja erikoisesti vehnällä mutta myös rukiilla taikinamai-sina kasautumina erottuva gluteeni erotetaan mielivaltai-25 sella tavalla jauhetun viljan vesilietteestä 1 siten, että jauholiete fraktioidaan 2 esimerkiksi linkoamalla raskaammaksi tärkkelysjakeeksi ja kevyemmäksi proteiinit sekä muut viljan aineosat sisältäväksi jakeeksi, ja raskaan jakeen sisältämä tavanmukainen viljatärkkelys, jonka jyvä-30 koko viljalajista riippuen on 15-35 ym,pestään 3 ja kuivataan. Kevyestä jakeesta erotetaan eräillä viljalajeilla kuten vehnällä ja rukiilla prosessin aikana muodostuvat taikinamaiset gluteenikasautumat vettä lisäten, sekoittaen ja lingoten 4. Muut viljalajit eivät yleensä muodosta sen-35 kaltaisia gluteenikasautumia. Jäljelle jäänyt tasa-aineinen .C ' ·· 6 61 988 liete, joka viljalajista riippuen sisältää 15-140 % jauhon kuiva-aineesta, sisältää viljan pienijyväisen tärkkelyksen, jonka jyväkoko on 2—10 ym, ja jonka jyvät ovat ohuen pro-teiiniverkon peitossa, jonka määrä on 1,5—1,7 % tärkkelys-5 jyvän kuiva-aineesta. Lisäksi liete sisältää viljan vesiliukoiset tai helposti veteen dispergoituvat proteiinit, osittain tärkkelysjyviin, osittain liukoiseen tai dispergoitu-neeseen proteiiniainekseen sitoutuneet liukoiset ja liukenemattomat pentosaanit, ja pääosan viljan mineraaliaineista.

10 Nyt on havaittu, että mainittu tasa-aineinen liete voidaan keksinnön mukaan fraktioida yksinkertaisella ja taloudellisesti mielekkäällä tavalla kahdeksi elintarvike-laatuiseksi tuotteeksi siten, että koko jae käytetään hyödyksi eikä jätevesiä tai muita jätteitä synny. Toinen saa-15 duista tuotteista, johon sisältyy 20—35 % käsiteltävän jakeen kuiva-aineesta, sisältää jakeen proteiinin, jota se sisältää vähintään 40 % tuotteen kuiva-aineesta. Mainitulle proteiinituotteelle on ominaista, että sen vedensitomis-kyky on 300-450 %, toisin sanoen yksi paino-osa kuivaa 20 tuotetta pystyy sitomaan vähintään kolme paino-osaa vettä. Toinen saaduista tuotteista sisältää pääosan viljan pieni-jyväisestä tärkkelyksestä ja pentosaaneista liuenneena siirappimaisena nestesokerina, joka sisältää korkeintaan 4 % proteiinia siirapin kuiva-aineesta laskettuna.

25 Keksinnön mukaan kuumennetaan tasa-aineinen liete, joka on saatu viljajauhon vesilietteestä 1 erottamalla siitä tavanmukainen vilja-tärkkelys ja tarvittaessa gluteeni, esim. höyrykeittimessä, suoralla höyryllä 5 120-160°C:ssa 1—10 sekunnin ajan, jolloin pienijyväisten tärkkelyksen jyvien pinnalla oleva proteiiniverkosto pilkkoutuu 30 ja tärkkelys gelatinoituu. Samalla lietteen sisältämä liukoinen tai hienojakoisesti dispergoitunut proteiini denaturoituu ja alkaa muodostaa helposti erottuvaa saostumaa. Liete jäähdytetään nyt 70— 90°C:een ja siihen lisätään 0,1—0,5 % alfa-amylaasia ja 0,1 —1,0 % beta-glukanaasia lietteen kuiva-aineesta las-35 kettuna. Entsyymien annetaan vaikuttaa samanaikaisesti 61 988 7 0,5—2 tuntia, jona aikana tärkkelys ja pentosaanit hydrolysoituvat muodostaen helppoliukoisia oligosakkarideja 6.

Samalla noin 20—35 % lietteen kuiva-aineesta saostuu pro-teiinisaostumana, joka sisältää 40—60 % saostuman kuiva-5 aineesta proteiinia.

Proteiinisaostuma erotetaan liuenneista aineista esimerkiksi linkoamalla 7, pestään lyhyesti mikäli tarpeen ja kuivataan. Jäljelle jäänyt kirkas siirappimainen neste sokeroidaan 8 50—55°C:ssa 20—40 tunnin aikana käyttäen 0,1 — 10 0,5 % nesteen kuiva-aineesta amyloglukosidaasia tai fungal- amylaasia, kunnes sokeripitoisuutta kuvaava dekstroosiekvi-valentti (DE) on 20—80. Tarvittaessa voidaan saatu sokeri-liemi haihduttaa 9 siirapiksi, jonka kuiva-aine on 55—75 %. Siirappi sisältää glukoosia, maltoosia, pentooseja ja alem-15 pia oligosakkarideja, ja lisäksi se sisältää proteiiniai-neita korkeintaan 4 % siirapin kuiva-aineesta.

Siirappia voidaan samoinkuin saatua proteiinituotettakin käyttää elintarvikkeiden valmistuksessa ravinnollisina ja/tai funktionaalisena lisänä.

20 Keksintöä kuvataan vielä seuraavin esimerkein, jotka esittävät keksinnön erilaisia sovellutusmuotoja:

Esimerkki 1:

Kuivana tavanmukaiseen tapaan jauhettu vehnäjauho se-25 koitettiin 1,5-kertaiseen vesimäärään tasa-aineiseksi lietteeksi, joka fraktioitiin sentrifugoimalla raskaampaan ja kevyempään jakeeseen. Raskaampi jae, joka sisälsi tavanmukaisen vehnätärkkelyksen keskimääräiseltä jyväkooltaan 25— 35 ym, pestiin lyhyesti ja kuivattiin tavalliseen tapaan.

30 Kevyempää jaetta sekoitettiin hitaasti 45°C:ssa kunnes näkyviä gluteenirihmastoja alkoi muodostua (noin 0,5 h), jonka jälkeen lisättiin vettä ja sekoitettiin voimakkaasti. Erottuneet gluteenikasautumat pestiin lyhyesti ja kuivattiin tavalliseen tapaan. Gluteeni sisälsi 80,5 % proteiinia kuiva-35 aineesta.

.'V. ' ' 8 61 988

Gluteenin erottamisen jälkeen jäljelle jäänyt jae sisälsi kuiva-ainetta 15 %. Se kuumennettiin höyrykeittimellä suoralla höyryllä 160°C:ssa 2 sekunnin ajan ja jäähdytettiin sitten 85°C:een. Lietteeseen lisättiin 0,2 % lietteen kuiva-5 aineesta Thermamyl 60 L -amylaasia (Novo, 60 KNU/g) ja 0,1% beta-glukanaasia (ΆΒΜ, 750 D/g). Entsyymien annettiin vaikuttaa yhden tunnin ajan, jona aikana syntyi selvä proteiini-saostuma. Se poistettiin jatkuvatoimisella sentrifuugilla ja kuivattiin. Sakkaan sisältyi 24 % jakeen kuiva-aineesta 10 ja se sisälsi 58 % proteiinia kuiva-aineesta laskien.

Jäljelle jäänyt kirkas tärkkelyshydrolysaatti käsiteltiin 36 tunnin ajan 50°C:ssa 0,2 %:lla amyloglukosidaasia (Novo, 150 AGU/ml), jolloin saadun siirapin dekstroosiekviva-lentti (DE) oli 75. Siirappi haihdutettiin 75 % kuiva-ainet-15 ta sisältäväksi.

Esimerkki 2;

Esimerkin 1 mukaisesti gluteenin poistamisen jälkeen saatua jaetta kuumennettiin höyrykeittimessä eri lämpötiloissa 4 sekunnin ajan ja käsiteltiin sitten alfa-amylaasilla 20 ja beta-glukanaasilla esimerkin 1 mukaisesti. Saadut proteii-nisaostumat erotettiin sentrifuugilla ja kuivattiin, jolloin saatiin seuraavat saannot ja proteiinipitoisuudet: kuumennuslämpötila proteiinituote °C saanto proteiinipitoisuus 25 % % jakeen kui- tuotteen kuivava-aineesta aineesta 100 48 23 115 44 25 30 135 31 45 140 24 50 170 18 60

Esimerkki 3:

Esimerkin 1 mukaisesti valmistettu kevyt jae sisälsi gluteenikasautumien erottamisen jälkeen kuiva-ainetta 15,7 % i * i .

9 61 988 ja sen sisältämän tärkkelyksen jyväkoko oli 2—10 pm. Jae kuumennettiin höyrykeittimellä esimerkin 1 mukaisesti 160°C: een ja jäähdytettiin sitten 90°C:een, jossa lämpötilassa lietettä käsiteltiin 0,4 %:lla Thermamyl-entsyymiä 1 h ajan.

5 Saostunut proteiinituote sisälsi 45 % jakeen kuiva-aineesta ja sen proteiinipitoisuus oli 25 % tuotteen kuiva-aineesta. Kun saatua lietettä käsiteltiin alfa-amylaasi-käsitte-lyn jälkeen 70°C:ssa 0,7 %:lla beta-glukanaasia, saatiin 1 tunnin käsittelyn jälkeen 30 % jakeen kuiva-aineesta prc-10 teiinituotteena, jonka proteiinipitoisuus oli 52 %.

Proteiinituotteen erottamisen jälkeen saatu siirappi sokeroitiin käyttäen 0,5 % amyloglukosidaasia siirapin kuiva-aineesta 50°C:ssa eri ajat, jolloin saatiin seuraavat dekstroosiekvivalentit: 15 t (h) 0 8 12 30 40 DE 18 60 66 71 75

Esimerkki 4;

Fraktioitaessa ruisjauhoa esimerkin 1 mukaisella tavalla saatiin aluksi erotetuksi tavanmukainen ruistärkke-20 lys, jonka jyväkoko oli 25—30 pm. Kun prosessin aikana syntynyt proteiinisaostuma oli poistettu, sisälsi jäljelle jäänyt tasa-aineinen liete pienijyväisen tärkkelyksen, jyväkoko 3—10 pm, lisäksi liukoisen ja dispergoituneen proteiinin sekä hemiselluloosan. Jakeen kuiva-aine oli 21 %.

25 Jae kuumennettiin höyrykeittimellä 5 sekunnin ajan eri lämpötiloissa ja kuumennuksen jälkeen liete jäähdytettiin 80°C:een ja käsiteltiin 2 h ajan 0,3 %slla kuiva-aineesta Thermamyl-amylaasia ja 0,5 %:lla beta-glukanaasia. Proteii-nisaostumat poistettiin sentrifugoimalla, jolloin saatiin 30 eri kuumennuslämpötiloissa seuraavat proteiinituotteiden proteiinipitoisuudet: % ·» 10 61 988 kuumennuslämpötila proteiinituotteen proteiinipitoisuus °C % tuotteen kuiva-aineesta 5 100 21 120 40 140 45 160 56

Proteiinituotteen erottamisen jälkeen saatu siirappi soke-10 roitiin 0,22 %:lla amyloglukosidaasia 50°C:ssa eri ajat, jolloin saatiin seuraavat sokeroitumisasteet: t (h) 0 8 12 30 40 DE 19 40 65 70 75

Esimerkki 5; 15 Ohra fraktioitiin siten, että se märkäjauhettiin taval liseen tapaan, kuoriosat poistettiin seulomalla ja tärkkelys, jonka jyväkoko oli 15—30 ym, erotettiin sentrifugoi-malla. Jäljelle jäänyt jae sisälsi pienijyväisen tärkkelyksen jyväkooltaan keskimäärin alle 2 ym, liuenneen ja disper-20 goituneen proteiinin, hemiselluloosan ja mineraaliaineet.

Jakeeseen lisättiin 0,5 % Thermamyl-entsyymiä ja jae, jonka kuiva-aine oli 10 %, kuumennettiin höyrykeittimessä 8 sekunnin ajan 120°C:ssa, jäähdytettiin 80°C:een ja siihen lisättiin vielä 1,0 % beta-glukanaasia. Entsyymien annettiin 25 vaikuttaa 2 h. Liete jäähdytettiin nyt 50°C:een ja siihen lisättiin 0,5 % Fungamyl 800 L-nimistä fungal-amylaasia (Novo, 800 FAU/g). Sokerointiaika oli 36 h, jonka jälkeen keitossa saostunut ja liukenematon proteiini erotettiin sentrifugoimalla 42 % proteiinia tuotteen kuiva-aineesta 30 sisältävänä proteiinituotteena. Jäljelle jäänyt tärkkelys- siirappi sisälsi suurimmaksi osaksi maltoosia ja sen dekstroo-siekvivalentti oli 40.

Esimerkki 6:

Ohrajauho fraktioitiin esimerkin 1 mukaisella tavalla 35 ja pienijyväistä tärkkelystä sisältävä jae, jonka kuiva-ai- .. o. --Vi 1‘ 61 ^88 11 ne oli 25 % ja joka sisälsi proteiinia 19 % kuiva-aineesta, kuumennettiin höyrykeittimessä 160°C:ssa 10 sekunnin ajan ja jäähdytettiin 80°C:een. Jakeeseen lisättiin 0,4 % Thermamyl-amylaasia ja 0,8 % beta-glukanaasia, joiden an-5 nettiin vaikuttaa 1 h ajan. Saostunut ja liukenematon proteiini erotettiin sentrifugoiden; saanto oli 32 % jakeen kuiva-aineesta ja saostuma sisälsi 60 % proteiinia sakan kuiva-aineesta. Jäljelle jäänyt siirappi sokeroitiin 0,2 %:lla amyloglukosidaasia 40 g ajan 50°C:ssa ja liuos haih-10 dutettiin 60 % kuiva-ainetta sisältäväksi. Siirapin lopullinen DE oli 77.

/

Claims (6)

1. 61 988 12 Patenttivaatimukset;
2. 1. Menetelmä viljajauhon jakamiseksi elintarvikelaa-tuisiksi tärkkelys-, proteiini- ja sokerijakeiksi sekä gluteenipitoista viljaa käsiteltäessä lisäksi gluteenijakeek- 5 si, jossa menetelmässä viljajauho lietetään veteen, jauhon vesilietteestä erotetaan linkoamalla (2) raskas tärkkelys-jae, joka pestään ja kuivataan (3) tavanmukaiseksi vilja-tärkkelykseksi, jäljelle jääneestä kevytjakeesta poistetaan tarvittaessa gluteenikasautumat vettä lisäten, sekoittaen 10 ja suodattaen tai lingoten (4), tunnettu siitä, että näin saatu kevytjae kuumennetaan (5) vähintään 120°C; ssa 1 — 10 sekunnin ajan, jae jäähdytetään ja käsitellään 70 — 90°C:ssa 0,5 — 2 tunnin ajan samanaikaisesti alfa-amylaasilla ja beta-glukanaasilla (6) käyttäen 0,1 — 0,5 15 paino-% jakeen kuiva-aineesta alfa-amylaasia ja 0,1 — 1,0 paino-% beta-glukanaasia , syntynyt proteiinisaostuma erotetaan lietteestä, pestään ja kuivataan (7) proteiinija-keeksi, jäljelle jäänyt kirkas liete sokeroidaan (8) korkeintaan 55°C:ssa käyttäen 0,1 — 0,5 paino-% lietteen kui-20 va-aineesta amyloglukosidaasia tai homeamylaasia kunnes lietteen dekstroosiekvivalentti (DE) on vähintään 20, ja saatu siirappimainen sokerijae konsentroidaan tarvittaessa vettä haihduttaen.
3. 2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, t u n-25 n e t t u siitä, että prosessissa käytetään täydellisesti suljettua prosessivesikiertoa.
4. 3. Patenttivaatimusten 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kevytjae kuumennetaan (5) 120 — 160°C;ssa.
5. 30 Patentkrav;
6. 1. Förfarande för fraktionering av spannmälsmjöl i stärkelse-, protein- och sockerfraktioner, samt vid be-handling av glutenhaltig spannmäl ytterligare en gluten-fraktion, av livsmedelskvalitet, enligt vilket förfarande 35 spannmälsmjölet uppslammas i vatten, ur mjöl-vattenuppslam- ... i