FI61810B - Uv-bestraolningsapparat - Google Patents

Description

I. Γο1 KUULUTUSJULKAISU

Β 11 UTLÄGG NI N GSSKRI FT 61810 fSjjS c (45) Pit I, t ti ny: tty 11 10 )02

Potent divide la t ' v ^ (51) Kv.ik?/int.ci.^ A 61 H 5/06 £ |J Q jvj |__p| LAN D (21) Patenttihakemus — Patentansöknlng T8271 3 (22) Hikemlspiivi — Ansöknlngsdag 05.09 · 7 8 (civ ' v 7 (23) Alkupilvl —Giltighetsdag 05.09.78 (41) Tullut julkiseksi — Bllvit offentllg Ql+ . 01.80

Patentti- ja rekisterihallitus .... ... . . .. .. .

1 (44) Nihtävikslpanon ja kuul.julkaisun pvm. —

Patent- och registerstyrelsen Ansökan utlagd och utl.skrlften publicerad 30.06.82 (32)(33)(31) Pyydetty etuoikeus—Begärd prlorltet 03.07.78

Saksan Liittotasavalta-Förbundsrepubliken

Tyskland(DE) P 2829117.0 ('Π ) Wolff System Service GmbH, Lindenring 17, b000 Frankfurt 50,

Saksan Liittotasavalta-Förbundsrepubliken lyskland(DE) (72) Friiidrich Wolff, P’rankfurt, Saksan Liittotasavalta-Förbundsrepubliken T.y skland (DE ) (YM Oy Koi ster Ab (',)Π) UI trav.iolet.tisäteilytyslaite - UV-besträlningsapparat

Keksintö koskee lääketieteellisiin tai kosmeettisiin sovellutuksiin tarkoitettua ultraviolettisäteilytyslaitetta, jossa on kotelo, yhdensuuntaiset rinnakkain sovitetut ultraviolettisäteilyä antavat pienpaine-elohopealoisteputket, edullisesti putkien lasi-kuoren muodostama suodin, joka merkittävästi estää UVC-säteilyä ja UVB-säteilyn ainakin lyhytaaltoista osaa, ja kourumaiset heijastimet, jotka kukin ympäröivät loisteputkea.

Tämäntyyppinen säteilylaite tunnetaan tosin jo ennestään. Siinä on 5-20 Hg-pienpaine-loisteputkea, jotka on järjestetty yhdensuuntaisesti rinnakkain ja varustettu sellaisilla kourun muotoisilla heijastimilla, että po. laitteen säteilyaukkoon tai hieman sen ulkopuolelle syntyy suhteellisen tasainen ja UVA-alueella sekä mahdollisesti myös UVB-alueen rajalla korkean säteilytiheyden omaava kenttä. Tällaiset laitteet on tarkoitettu joko suurempien kehon osien tai koko kehon säteilyttämiseen.

2 61810

Usein ultraviolettisäteilyllä joudutaan kuitenkin käsittelemään vain pienempiä kehonosia, esim. kasvoja tai käsivarren osaa, kun on kysymys esimerkiksi kasvojen ruskettamisesta tai jonkin ihotaudin, esim. hilsetystaudin hoitamisesta. Tällaiseen käsittelyyn em. laite on kuitenkin liian kallis, hyödytöntä 1. hukkasäteilyä esiintyy tällöin myös melkoisesti. Ja jos käsiteltävä kehonosa on pyöreä, joudutaan säteilykäsittely suorittamaan moneen kertaan, ts. eri puolilta.

Keksinnöllä pyritäänkin kehittämään edellä selostetun kaltainen säteilylaite, jota voidaan käyttää myös pienempien kehonosien, kuten kasvojen, käsivarsien tai jalkojen hoitamiseen ja joka on sekä rakenteensa, energian tarpeensa ja käsittelyäjän pituuden puolesta taloudellinen.

Tähän päästään keksinnölle tunnusomaisesti siten, että rinnakkain on sovitettu korkeintaan neljä loisteputkea, että molempien ulompien heijastimien ulommilla sivuseinillä on oleellisesti keskenään yhdensuuntaiset pidennykset, joilla on keskinäinen etäisyys, joka on hivenen suurempi kuin ihmisen kasvojen leveys, ja syvyys, joka on vähintään suunnilleen sama kuin heijastinkourun suurin leveys, ja että näiden pidennysten väli on oleellisesti avoin.

Mieluimmin käytetään kuitenkin vain kahta loisteputkea.

Koska loisteputkia on keksinnön mukaisessa laitteessa vähän, sen rakennuskustannukset jäävät alhaisiksi. Käsiteltävä kehonosa voidaan tällöin sijoittaa - ainakin osittain - heijastimen sivuseinämien jatkeiden väliseen vapaaseen tilaan, niin että huk-kasäteily ja sen aiheuttamat käyttökustannukset jäävät vähäisiksi. Koska heijastimissa on jatkeet säteily suuntautuu käsiteltävään kehonosaan sekä edestä että sivultapäin. Säteily kohtaa tällöin verrattain suuren pinnan (yksi säteilykerta). Lisäksi laitteella pystytään käsittelemään myös voimakkaasti pyöristyviä kehonosia, käsiteltävän pinnan muodostuessa tällöin verrattain suureksi. Säteilykäsittelykertoja tarvitaan tällöin luonnollisesti vastaavasti vähemmän. Heijastimien sivuseinämien jatkeiden avulla säteily saadaan pysymään koossa, niin että laitteella pystytään käsittelemään myös suurempia kehonosia, jotka sijoitetaan lähelle säteilyaukkoa.

3

61 81 O

Eräässä suositettavassa rakennemuodossa muut heijastimien sivuseinämät on heijastimen uran leveyteen ja jatko-osien syvyyteen nähden mitoitettu niin lyhyiksi, että jatko-osiin, ts. huomattavalle osalle niiden syvyyttä, kohdistuu suora säteily, joka lähtee jostain kulloinkin suuremmalle etäisyydelle järjestetystä loisteputkesta. Näin em. vapaaseen tilaan saadaan suhteellisen suuri alue, johon molempien tai kaikkien loisteputkien säteily kohdistuu, niin että säteilytiheys on erittäin korkea. Tämä puolestaan edistää tuntuvasti nopeaa ruskettumista ja tehokasta hil-seilytaudin hoitokäsittelyä.

Keksinnössä suositellaan heijastinpintaa, jossa on poikki-leikkaussuunnassa kaksi sisäkaarta, jotka rajoittuvat toisiinsa kotelon keskitasossa teräväkulmaisina, sekä kaksi ulkokaarta, jotka rajoittuvat putkien keskitasossa tylppäkulmaisina kumpikin ao. sisäkaareen ja muodostavat ulkopuolella (kumpikin) tangenttiaali-sen jatko-osan. Tällainen heijastin pystyy muuttamaan käytännöllisesti katsoen koko loisteputkien säteilyn - myös takaosan säteilyn - hyötysäteilyksi.

Keksinnön erään toisen rakenteen mukaan kotelo on muodoltaan lähinnä suuntaissärmiö, jonka etusivussa on säteilyaukko ja jonka putken päitä lähellä oleva pohjapinta sekä takapinta ja/tai yksi sivupinta on muodostettu pystypintana. Laitetta voidaan tällöin käyttää esim. kasvojen käsittelyyn (pystyasennossa) tai käsivarsien ja jalkojen käsittelyyn (taka- tai sivupinnan päällä makaavana) , niin että jokaisessa käsittelyssä ao. kehonosa saadaan parhaaseen mahdolliseen asentoon.

Tässä yhteydessä säteilyaukkoon on edullista järjestää tukikaaria, niin että ao. kehonosat saadaan edullisimpaan käsitte-lyasentoon. Näiden kaarien avulla saadaan suurin mahdollinen säteilytiheys suuntautumaan tällöin jatkuvasti esim. ihosairauden vuoksi käsiteltävään kehonosaan.

Erään hyvin yksinkertaisen rakenteen mukaan heijastin muodostuu kotelon sisäseinämistä. Tällainen kotelo voidaan valmistaa esim. suulakepuristusmenetelmällä. Jos kotelo on metallia ja johtaa siis lämpöä, heijastimien mahdollisesti vangitsema säteilyläm-pö johdetaan suoraan kotelon ulkosivun kautta ympäröivään ilmaan.

4

6181 O

Keksintöön kuuluu vielä eräs rakennemuunnelma jossa heijastimen ja kotelon väliin on järjestetty tuuletusraolla varustettu ilmastointitila. Koska po. loisteputket synnyttävät hyvin vähän lämpöä - tästä johtuen kulloinkin käsiteltävä kehonosa voidaan sijoittaa siis hyvin lähelle putkia - ei lämmön poisjohtaminen edellytä tällöin kovin monimutkaisia rakenteita.

Keksintöä selostetaan suositettavien rakenne-esimerkkien avulla lähemmin seuraavassa viittaamalla tällöin piirustukseen, jossa kuvio 1 on perspektiivikuva eräästä keksinnön mukaisesta rakenteesta, ja kuvio 2 on vaakaleikkaus eräästä muusta rakennevaihtoehdosta .

Kuvion 1 esittämässä säteilylaitteessa on kotelo 1, johon on järjestetty yhdensuuntaisesti rinnakkain kaksi loisteputkea 2 ja 3, joissa on Hg-pienpainetäyte. Se herättää yhden valoaineker-roksen 4 (kuvio 2) siten, että syntyy UV-säteily, jonka maksimi on UVA-alueella. Putkien lasikupu 5 on tehty suodattimeksi, joka estää häiritsevää UVB- ja UVC-säteilyä hyvin tehokkaasti. Kummassakin putkessa 2, 3 on kourun muotoinen heijastin 6, 7, jota selostetaan myöhemmin yksityiskohtaisesti. Kotelon alaosaan järjestetyssä laatikossa 8 on esikytkentälaite, ajastinkytkinkello 9 tai hälyttävä ajastin, jossa on myös käsikytkin. Putket on kiinnitetty istukoihin 10 sekä ylä- että alapäästään. Heijastimien 6 ja 7 sekä kotelon 1 välissä on ilmastointitila, joka on ilmarakojen 28 kautta yhteydessä laitteen ulkopuolelle. Kotelossa 1 on kaksi pystypintaa, ts. putkien päiden lähellä oleva pohjapinta 11 sekä sivupinta 12 ja takapinta 13. Pystypintoihin voidaan kiinnittää jalat 14, niin että lisäilmaraot 28 jäävät vapaiksi.

Kuvion 2 mukainen rakenne eroaa kuvan 1 rakenteesta siten, että siinä on kotelo 15, jonka sisäsivu muodostaa suoraan molemmista heijastimen kouruista 6 ja 7 syntyvän heijastimen. Tästä johtuen kuvion 1 mukaisen laitteen toimintatapaa voidaan selostaa kuvion 2 avulla. Heijastinkouruissa 6 ja 7 on kaksi sisäseinämää 16 ja 17 sekä samoin kaksi ulompaa sivuseinämää 18 ja 19. Viimeksi mainitut jatkuvat tangenttiaalisina suoraviivaisina pidennyksinä 20 ja 21, jotka ovat keskenään yhdensuuntaisia. Kumpikin sivusei- 5 61 8'1' f) nämä on osa kaarta. Molemmat sisäkaaret 22 ja 23 yhtyvät kotelon keskitasossa teräväksi kulmaksi, ja molemmat ulkokaaret 24 ja 25 yhtyvät taas putkien 2 ja 3 keskitasossa tylpäksi kulmaksi sisä-kaarien 22 ja 23 kanssa sekä muodostavat jatko-osat 20 ja 21. Pidennyksien 1. jatko-osien 20 ja 21 syvyys t on hieman suurempi kuin heijastinkourun 6, 7 leveys w. Osien 20 ja 21 keskinäinen etäisyys a on hieman suurempi kuin ihmisen kasvojen leveys. Muut heijastimen sivuseinämät 16, 17 on mitoitettu niin lyhyiksi, että suora säteily pääsee kohdistumaan ao. vastakkaisesta putkesta 2 tai 3 pidennysten 20 ja 21 suurimmalle osalle, kuten säteillä S1 ja S2 on osoitettu. Jatko-osien 20 ja 21 välissä on tällöin vapaa tila 26, jossa on suoraa säteilyä molemmista putkista.

Kun nyt jokin kehonosa, esim. kasvot 27 (katkoviivat) tulee joko kokonaan tai osittain vapaaseen tilaan 26, niin molempien putkien 2, 3 suora säteily kohdistuu juuri tähän osaan. Säteet, joita ei käytetä, heijastuvat jatko-osaan, kuten kohdassa S3 esitetään, ja kohdistuvat jostain muusta kulmasta ao. kehonosaan 27. Muut suorat säteet, esim. säde S4, heijastuvat vastaavasti ja kohdistuvat kehoon 27 suhteellisen etäällä takaosassa, niin että kehon koko kaarevaan osaan kohdistuu verrattain voimakas säteily. Putkien 2 ja 3 takasivulta lähtevät säteet, jotka heijastuvat lähinnä kaariin 22-25, kohdistuvat tällöin suoraan tai jatko-osasta 20, 21 tulevan uuden heijastumisen kautta ao. kehonosaan .

Kuviossa 1 esitetään katkoviivoilla kaari 29. Se voi olla joko yksinkertainen tai useista osista koostuva, ja sen avulla esim. käsivarsi saadaan tarkoin määrättyyn asentoon säteilylait-teeseen nähden. Tämä on edullista nimenomaan hilsetystaudin hoitamisen kannalta, koska hoidettavat kehonosat on helppo suunnata voimakkaimpaan säteilytiheyteen, ts. suunnilleen kotelon keskitasoon, määrätylle etäisyydelle putkista.

Claims (8)

1. Ultraviolettisäteilytyslaite lääketieteellisiin tai kosmeettisiin tarkoituksiin, jossa laitteessa on kotelo (1), yhdensuuntaiset rinnakkain sovitetut ultraviolettisäteilyä antavat pienpaine-elohopealoisteputket (2, 3), edullisesti putkien lasi-kuoren (5) muodostama suodin, joka merkittävästi estää UVC-sätei-lyä ja UVB-säteilyn ainakin lyhytaaltoista osaa, ja kourumaiset heijastimet (6, 7), jotka kukin ympäröivät loisteputkea, tunnettu siitä, että rinnakkain on sovitettu korkeintaan neljä loisteputkea (2, 3), että molempien ulompien heijastimien (6, 7) ulommilla sivuseinillä (18, 19) on oleellisesti keskenään yhdensuuntaiset pidennykset (20, 21), joilla on keskinäinen etäisyys (a), joka on hivenen suurempi kuin ihmisen kasvojen leveys, ja syvyys (t), joka on vähintään suunnilleen sama kuin heijastin-kourun suurin leveys (w), ja että näiden pidennysten väli on oleellisesti avoin.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen ultraviolettisäteilytyslaite, tunnettu siitä, että siinä on vain kaksi loisteputkea ( 2 , 3) .

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen ultraviolettisäteilytyslaite, tunnettu siitä, että muut heijastimen si-vuseinämät (16, 17) on mitoitettu heijastinkourun (6, 7) leveyteen ja pidennysten (20, 21) syvyyteen nähden niin lyhyiksi, että pidennyksiin pääsee huomattavalla osalla niiden syvyyttä kohdistumaan tietylle etäisyydelle toisistaan järjestetyistä loisteputkista (2, 3) lähtevä suora säteily.

4. Jonkin patenttivaatimuksen 2...3 mukainen ultraviolettisäteilytyslaite, tunnettu siitä, että heijastinpinnan poikkileikkauksessa on kaksi sisempää kaarta (22, 23), jotka rajoittuvat kotelon keskitasossa terävässä kulmassa toisiinsa ja kaksi ulompaa kaarta (24, 25), jotka rajoittuvat putken keskitasossa tylpässä kulmassa vastaavaan sisempään kaareen ja muuttuvat ulkopuolella tangentiaalisesti vastaavaksi suoraksi pidennykseksi (20, 21).

5. Jonkin patenttivaatimuksen 1...4 mukainen ultraviolettisäteilytyslaite, tunnettu siitä, että kotelo (1, 15) on muodoltaan likipitäen suuntaissärmiö, jonka etusivulla on sätei- 6181 ) 7 lyaukko ja jonka putken päitä lähellä oleva pohjapinta (11) sekä takapinta (13) ja/tai yksi sivupinta 12 on muodostettu tukipi innoiksi.

6. Jonkin patenttivaatimuksen 1...5 mukainen ultraviolet-tisäteilytyslaite, tunnettu siitä, että säteilyaukkoon on järjestetty kaariosat säteilytettävien kehonosien oikeaa sijoittamista varten.

6 61810

7. Jonkin patenttivaatimuksen 1...6 mukainen ultraviolettisäteily tyslaite, tunnettu siitä, että heijastin (6, 7) on muodostettu suoraan kotelon 15 sisäseinämistä.

8. Jonkin patenttivaatimuksen 1...7 mukainen ultraviolet-tisäteilytyslaite, tunnettu siitä, että heijastimen (6, 7. ja kotelon (1) väliin on järjestetty tuuletusraoilla (28) varustettu ilmastointitila.