FI61491B - Foerfarande foer framstaellning av finkorniga plastdispersioner speciellt laempade foer faestande grundning av maolningsunderlag - Google Patents

Foerfarande foer framstaellning av finkorniga plastdispersioner speciellt laempade foer faestande grundning av maolningsunderlag Download PDF

Info

Publication number
FI61491B
FI61491B FI763556A FI763556A FI61491B FI 61491 B FI61491 B FI 61491B FI 763556 A FI763556 A FI 763556A FI 763556 A FI763556 A FI 763556A FI 61491 B FI61491 B FI 61491B
Authority
FI
Finland
Prior art keywords
weight
parts
dispersions
dispersion
monomers
Prior art date
Application number
FI763556A
Other languages
English (en)
Other versions
FI763556A (fi
FI61491C (fi
Inventor
Josef Mondt
Karl Josef Rauterkus
Helmut Rinno
Original Assignee
Hoechst Ag
Priority date (The priority date is an assumption and is not a legal conclusion. Google has not performed a legal analysis and makes no representation as to the accuracy of the date listed.)
Filing date
Publication date
Application filed by Hoechst Ag filed Critical Hoechst Ag
Publication of FI763556A publication Critical patent/FI763556A/fi
Application granted granted Critical
Publication of FI61491B publication Critical patent/FI61491B/fi
Publication of FI61491C publication Critical patent/FI61491C/fi

Links

Classifications

    • CCHEMISTRY; METALLURGY
    • C08ORGANIC MACROMOLECULAR COMPOUNDS; THEIR PREPARATION OR CHEMICAL WORKING-UP; COMPOSITIONS BASED THEREON
    • C08FMACROMOLECULAR COMPOUNDS OBTAINED BY REACTIONS ONLY INVOLVING CARBON-TO-CARBON UNSATURATED BONDS
    • C08F220/00Copolymers of compounds having one or more unsaturated aliphatic radicals, each having only one carbon-to-carbon double bond, and only one being terminated by only one carboxyl radical or a salt, anhydride ester, amide, imide or nitrile thereof
    • C08F220/02Monocarboxylic acids having less than ten carbon atoms; Derivatives thereof
    • C08F220/10Esters
    • C08F220/12Esters of monohydric alcohols or phenols
    • CCHEMISTRY; METALLURGY
    • C08ORGANIC MACROMOLECULAR COMPOUNDS; THEIR PREPARATION OR CHEMICAL WORKING-UP; COMPOSITIONS BASED THEREON
    • C08FMACROMOLECULAR COMPOUNDS OBTAINED BY REACTIONS ONLY INVOLVING CARBON-TO-CARBON UNSATURATED BONDS
    • C08F212/00Copolymers of compounds having one or more unsaturated aliphatic radicals, each having only one carbon-to-carbon double bond, and at least one being terminated by an aromatic carbocyclic ring
    • C08F212/02Monomers containing only one unsaturated aliphatic radical
    • C08F212/04Monomers containing only one unsaturated aliphatic radical containing one ring
    • C08F212/06Hydrocarbons
    • C08F212/08Styrene

Landscapes

  • Chemical & Material Sciences (AREA)
  • Health & Medical Sciences (AREA)
  • Chemical Kinetics & Catalysis (AREA)
  • Medicinal Chemistry (AREA)
  • Polymers & Plastics (AREA)
  • Organic Chemistry (AREA)
  • Paints Or Removers (AREA)
  • Addition Polymer Or Copolymer, Post-Treatments, Or Chemical Modifications (AREA)
  • Polymerisation Methods In General (AREA)
  • Compositions Of Macromolecular Compounds (AREA)

Description

5SF·! M (11)KUULUTUSJULKAISU
l j u ; utlAggningsskrift ° H y 1 + ¾¾¾ 0(45) Patentti aySnotly 10 Pe '.7.'0 (51)K..»..W" Ι^ΐί^26’ 212/0S’ SUOM I — Fl N LAN D (21) P»t*nttlhtl«imi« — PatOTtaiwSknini 763556 (22) H»k«mitpiivl — AniAknlnpdk| 10.12.76 (23) Alkupiivi — Glttl|hK*dt| 10.12.76 (41) Tullut julklMktl — Bllvlt offmtllg ]Λ. 06.77 fetUrttl- ja rakistarihallitu· (44) n^vUcI^ „ kuuL|Ulla»un pvm. -
Patent- och registarstyraltan ' Aniölan uttagd och utl.»lcrlft*n public*r»d 30.Cl.82 (32)(33)(31) Pyy*·»/ ttuolkmi —Begird prior*·» 13.12.75
Saksan Liittotasavalta-Förbundsrepubliken Tyskland(DE) P 2556327-3 (71) Hoechst Aktiengesellschaft, 6230 Frankfurt/Main 80, Saksan Liitto-tasavalta-Förbundsrepubliken Tyskland(DE) (72) Josef Mondt, Königstein/Taunus, Karl Josef Rauterkus, Kelkheim/
Taunus, Helmut Rinno, Lorsbach/Taunus, Saksan Liittotasavalta-Förbundsrepubliken Tyskland(DE) (7*0 Oy Kolster Ab (5l) Menetelmä erityisesti maalausalustojen kiinnittävään pohjustukseen soveltuvien hienojakoisten muovidispersioiden valmistamiseksi -Förfarande för framställning av finkomiga plastdlspersioner spe-ciellt lämpade för fästande grundning av malningsunderlag
Keksintö koskee menetelmää hienojakoisten muovidispersioiden valmistamiseksi, jotka erityisesti sopivat maalausalustojen kiinnittävään pohjustukseen.
Maalausalustojen kiinnittävän vaikutuksen aikaansaamiseksi täytyy pöhjustusaineiden pääasiassa täyttää seuraavat vaatimukset:
Sideaineen täytyy tunkeutua syvälle alustaan, kiinnittyä kuivaamisen jälkeen siihen hyvin ja vähentää sen imukykyä. Pohjustuksen täytyy muodostaa hyvä tartuntapohja sivelyille. Sen täytyy olla kestävä vettä, saippuoimista ja ilmastollisia vaikutuksia vastaan. Liuottimia sisältävillä pohjustusaineilla, jotka tähän asti ovat olleet ainoat, jotka ovat tyydyttäneet nämä vaatimukset, on erilaisia haittoja. Liuotinpitoisuus on fysiologisesti ja palovaaran vuoksi arveluttava. Työkalu täytyy puhdistaa liuottimilla. Sideaineiden molekyyli-paino on rajoitettu, koska pohjustusaineen viskositeetti suurella molekyylipainolla tulee liian suureksi tai ei enää salli suuria väkevyyksiä.
2 61491
Vesipitoiset muovidispersiot tarjoavat sensijaan oleellisia etuja. Ne eivät sisällä palavia tai fysiologisesti arveluttavia liuottimia. Työkalu voidaan puhdistaa vedellä. Mutta ennenkaikkea ovat tällaisissa dispersioissa, kun sideaineen molekyylipaino on suuri, suuret kuiva-ainepitoisuudet mahdollisia ilman että täytyy ottaa huomioon haitallisen korkeita viskositeetteja.
Jäännösvesimäärät kuivuvat lisäksi sivelykalvosta helpommin kuin liuotinjäännökset. Lisäksi voidaan muovidispersioita, edellyttäen, että niiden emulgaattori-suojakolloidi-systeemit ovat yhteensopivia, monipuolisemmin sekoittaa kuin liuoksia, niin että ominaisuusyhdistel-miä eri dispersioita sekoittamalla voidaan laajalti vaihdella.
Ilmeisistä eduista huolimatta eivät vesipitoiset järjestelmät tähän asti ole pohjustusaineina päässeet yleiseen käyttöön. Vesiliukoiset sideaineet tunkeutuvat tosin syvälle alustaan, mutta eivät ole riittävän kestäviä vettä ja/tai saippuoimista vastaan. Muovidispersiot antavat tosin oikealla monomeerin ja emulgaattori-suojakolloidijärjestelmän valinnalla vettä ja saippuoimista kestäviä sivelyjä, mutta niiden tunkeutumissyvyys ei kuitenkaan ole riittävä ennenkaikkea alustaan kiinnittymiseen ja sen eristämiseen. Kuten optisesti sävyttäviä monomeerejä mukaanpolymeroimalla on voitu todeta, tunkeutuvat tähän asti käytetyt dispersiot suuren keskimääräisen hiukkasläpimittansa vuoksi tuskin alustan onteloihin ja kapillaareihin ja muodostavat pääasiassa vain kalvon sen pinnalle.
Saksalaisesta patentista DE 1 925 353 tunnetaan tosin kaksivaiheinen menetelmä, jonka mukaisesti saadaan vinyyliesteri-sekapolymeeri-dispersioita, joiden hiukkaskoot ovat pienempiä kuin 0,2 ^um. Siinä kuvatut polymeraatit eivät kuitenkaan ole riittävän kestäviä vettä ja saippuoimista vastaan ja kaksivaiheinen valmistusmenetelmä on monimutkainen.
Esillä oleva keksintö koskee menetelmää hienojakoisten muovi-dispersioiden valmistamiseksi, jotka erityisesti sopivat maalausalustojen kiinnittävään pohjustukseen, jolloin monomeerejä polymeroidaan emulgaattorien läsnäollessa lämpötilassa 10-100°C ja dispersion pH säädetään arvoon 7-10. Menetelmälle on tunnusomaista, että monomeeri-seos, joka sisältää I kovettavana aineosana 20-80 paino-% styreeniä ja/tai metyyli-metakrylaattia, II pehmentävänä aineosana 20-80 paino-% suoraketjuisten tai 3 61491 haarautuneitten 2-8 hiiliatomia sisältävien alkoholien akryylihappo-esteriä ja/tai 4-8 hiiliatomia sisältävien suoraketjuisten tai haarautuneitten alkoholien metakryylihappoesteriä, III 0,1-5 paino-% q( ^-tyydyttämättömän karboksyylihapon amidia, ja IV 0,1-5 paino-% o( , “tyydyttämätöntä monokarboksyylihappoa, lisätään puhtaan monomeeriseoksen tai esi-emulsion muodossa samanaikaisesti initiaattorin kanssa vesihauteeseen, joka sisältää 2-8 paino-% anionista emulgaattoria, laskettuna monomeereistä, ja polymeroidaan, jolloin käytetty monomeerimäärä on sellainen, että valmiin dispersion kiintoainepitoisuus on enintään 45 paino-%, ja keskimääräinen hiuk-kaskoko on 0,01-0,06 ^um.
Keksinnön mukaisella menetelmällä saadaan vettä ja saippuoimista kestävä, syvään tunkeutuvia pohjustuksia.
Monomeerien valinnan on ammattimiehelle tunnettujen sääntöjen mukaisesti osuttava niin, että syntyy pysyviä dispersioita, ja että sekapolymeraattien kalvonmuodostamislämpötilat ovat sivelytekniikkaa varten tunnetuilla edullisilla alueilla, siis tarkoituksenmukaisesti välillä n. -10 - +25°C.
Kovettavana aineosana käytetään erityisen edullisesti yksinomaan styreeniä. Käytettäessä metyylimetakrylaattia sen osuus, laskettuna monomeerien kokonaismäärästä, ei saa ylittää 15 paino-%.
Esimerkkejä pehmentävistä komponenteista ovat etyyliakrylaatti, propyyliakrylaatti, isopropyyliakrylaatti sekä butyylialkoholin ja 2-etyyliheksyylialkoholin akryyli- tai metakryylihappoesterit.
Tyydyttämättömien karboksyylihappojen amidit, erityisesti ak-ryyliamidi tai metakryyliamidi, edistävät hienojakoisten dispersioit-ten muodostumista, kun niitä lisätään polymeroinnin aikana yhdessä muiden monomeerien kanssa seokseen. Keksinnön mukaisessa menetelmässä käytetään edullisesti 1,5-3,5 paino-% akryyliamidia tai metakryyliami-dia, laskettuna monomeerien kokonaismäärästä.
Tyydyttämättömien monokarboksyylihappojen sekoittaminen mukaan sekapolymeraattiin lisää dispersion pysyvyyttä valmistuksessa, varastoinnissa ja käytössä. Edullisia happoja ovat akryylihappo ja metak-ryylihappo.
Toisaalta on otettava huomioon, että ryhmän III ja ryhmän IV karboksyylihapot hydrofiileina monomeereinä lisäävät kokonaismolekyy-lin hydrofiilisyyttä. Jotta keksinnön mukaisilla dispersioilla valmis- ·;·>?*}' jf.i; 4 61491 tettujen pohjustusten ja sivelyjen vedenkestävyyttä ei alennettaisi liiallisesti, tulisi näiden monomeerien kokonaispitoisuuden olla 0,2- 8,5 paino-%. Se voi näissä rajoissa olla sitä korkeampi, mitä korkeampi vettä hylkivien monomeerien pitoisuus ryhmissä 1-II on, siis mainitun alueen, 0,2-8,5 paino-% ylärajalla, kun muut monomeerit ovat erityisen vettähylkiviä, kuten esim. styreeni, butyyliakrylaatti, 2-etyyliheksyyliakrylaatti tai 2-etyyliheksyylimetakrylaatti, ja alarajalla, kun muut monomeerit ovat vähemmän vettä hylkiviä, kuten esim. metyylimetakrylaatti ja etyyliakrylaatti.
Ryhmän I kovettavana monomeerinä käytetään edullisesti ainoastaan styreeniä. Metyylimetakrylaattia tulee käyttää korkeintaan 15 paino-%, laskettuna monomeerien kokonaismäärästä.
Esimerkkejä sopivista monomeeriyhdistelmistä ovat (paino-osia): butyyliakrylaatti-styreeni-akryyli- ja/tai metakryylihappo-akryyli- ja/tai metakryyliamidi (40-80/60-15/0, 1-4/0,1-4).
2-etyyliheksyyliakrylaatti-styreeni-akryyli- ja/tai metakryyli-happoakryyli- ja/tai metakryyliamidi (30-80/65-15/0,1-4/0,1-4).
2-etyyliheksyyliakrylaatti-metyylimetakrylaatti-akryyli- ja/tai metakryylihappo-akryyli- ja/tai metakryyliamidi (30-80/65-15/0,1-4/ 0,1-4) .
Butyyliakrylaatti-metyylimetakrylaatti-akryyli- ja/tai met-akryylihappoakryyli ja/tai metakryyliamidi 40-80/55-15/0,1-3/0,1-3).
Polymeroinnin täytyy tapahtua anionisen emulgaattorin läsnäollessa. Anionisina emulgaattoreina voidaan käyttää esimerkiksi al-kyylifenolien tai alkoholien rikkihappopuoliestereiden alkalisuoloja, edelleen oksetyloitujen alkyylifenolien tai alkoholien rikkihappo-puoliestereitä tai myös alkyyli- tai aryylisulfonaattia. Esimerkkejä näistä anionisista emulgaattoreista ovat 4-5 moolin kanssa etyleeni-oksidia reagoineen nonyylifenolin rikkihappopuolisesterin alkalisuolat, natriumlauryylisulfaatti, natriumlauryylietoksylaattisulfaatti, joka sisältää 2-5 moolia etyleenioksidia, natriumdodekyylibentseenisulfo-naatti ja sekundaariset natriumalkaanisulfonaatit, joiden hiiliket-jussa on 8-20 C-atomia.
Anionisten emulgaattoreiden määrä on 2-8 paino-% laskettuna monomeereistä, jolloin anionisen emulgaattorin määrän kasvaessa hiuk-kaskoko yleensä pienenee.
Lisäksi voidaan dispersioiden pysyvyyden lisäämiseksi lisäksi käyttää ei-ionisia emulgaattoreita^ jotka ovat tyypiltään etoksyloi-tuja alkyylifenoleja tai rasva-alkoholeja, esim. nonyylifenoleja '{ν' 5 61 491 4-30 moolin kanssa eteenioksidia, sekoitettuna anionisen emulgaattorin kanssa. Valittaessa emulgaattoreita ja monomeerejä on huolehdittava siitä, että syntyy dispersioita, jotka eivät valmistuksen jälkeen eikä vedellä laimentamisen jälkeen pyri muodostamaan kasaumia. Käytettäessä erittäin hienojakoisia muovidispersioita kyllästystä ja pohjustuksia varten voi suurempien kasaumien muodostuminen alentaa si-sääntunkeutumiskykyä.
Initiaattoreiksi sopivat tavalliset epäorgaaniset per-yhdis-teet, kuten ammoniumpersulfaatti, kaliumpersulfaatti, natriumperfos-faatti ja orgaaniset peroksidit, kuten esim. bentsoyyliperoksidi, orgaaniset peresterit, kuten perisopivalaatti osaksi yhdessä pelkisti-mien, kuten natriumdisulfiitin, hydratsiinin, hydroksyyliamiinin ja katalyyttisten määrien kanssa kiihdyttimiä, kuten rauta-, koboltti-, serium- ja vanadyylisuolojen kanssa, edullisesti alkali- tai ammonium-peroksidisulfaatit.
Polymerointilämpötila on +10 - +110°C, edullisesti +30 - +90°C.
Dispersioiden kuiva-ainepitoisuus valmistuksen jälkeen on 20-45%.
Keksinnön mukaisten, erityisen hienojakoisten dispersioiden valmistamiseksi on edullista, että polymeroidaan pienessä kuiva-aineväke-vyydessä. Kuiva-ainepitoisuuden alentaminen johtaa yleensä hienojakoisiin dispersioihin. Kuten taulukosta 1 käy ilmi, on latekseilla, joiden osaset ovat karkeampia, vähäisempi tunkeutumiskyky ja vähäisempi kiinnittävä vaikutus kuin keksinnön mukaisilla hienojakoisilla dispersioilla. Jos hienojakoiset dispersiot laajasta hiukkaskokojakaumasta johtuen sisältävät osan karkeampia osasia, niin tämä osa ei edistä hyvää slsaäntunkeutumiskykyä eikä myöskään kiinnittävää vaikutusta. Muovidispersiot, joiden hiukkaskokojakauma on kapea, edustavat sentähden keksinnön edullista suoritusmuotoa.
Hienojakoiset muovidispersiot säädetään vielä polymeroinnin päättymisen jälkeen alkalilla, ammoniakilla tai amiineilla pH-arvoon 7-10, edullisesti 7,5-9. Vähän kuiva-ainetta sisältävien dispersioiden kuiva-ainepitoisuus on mahdollista säätää tyhjötislauksella suuremmaksi, ilman että tällöin vaikutetaan haitallisesti dispersioiden hienojakoisuuteen.
Polymerointi voidaan suorittaa esimerkiksi sillä tavalla, että 30-50 % vedestä sekoitetaan 20-50 %:n kanssa anionisesta emulgaatto-rista ja mahdollisesti 10-50 %:n kanssa ei-ionisesta emulgaattorista ja monomeereista loppuosasta vettä ja jäljellä olevista emulgaattoreista ;V>? « 6 61491 valmistetaan emulsio, joka 1-3 tunnin aikana lisätään 50-90°C:een kuumennettuun hauteeseen.
Tällöin valitaan monomeerien ja veden välinen määräsuhde niin, että syntyvä dispersio sisältää 20-45 % kuiva-ainetta.
Anionisen emulgaattorin määrän tulee kulloinkin valitun kuiva-ainepitoisuuden mukaan olla väliltä 2-8 % laskettuna monomeereistä.
Reaktioseosta sekoitetaan, initiattoria lisätään annoksittain 1-5 %:sessa vesipitoisessa liuoksessa rinnan emulsion annostelun kanssa. Lisäämisen päätyttyä sekoitetaan koko panosta vielä 1-3 tuntia 70-90°C:ssa. Senjälkeen säädetään pH ammoniakilla,alifaattisillä amiineilla tai alkalihydroksideilla arvoon 7,5-9.
Emulsion lisääminen annostellen ei ole välttämätön edellytys hienojakoisten dispersioiden valmistamiseksi, koska myös annostelemalla monomeeriseosta hauteeseen, joka sisältää kaiken veden ja emul-gaattorit, voidaan saada hienojakoisia muovidispersioita. Käytettäessä muovidispersioita pohjustuksiin ja kyllästyksiin on dispersioiden kuiva-ainepitoisuudella käytössä oleellinen vaikutus tunkeutumissyvyyteen, kiinnittävän vaikutuksen voimakkuuteen ja käsiteltyjen pintojen imukyvyn alenemiseen.
Laimennetut didpersiot tunkeutuvat syvemmälle alustan huokosiin kuin väkevät. Käytettäessä väkevöityjä dispersioita tunkeutuu ainoastaan osa lateksihiukkasista huokosten sisään, jolloin loppuosa muodostaa pinnalle kalvon. Tästä on seurauksena, että käyttämällä väkevöityjä dispersioita alustan imukyky käsittelyn vaikutuksesta alenee hyvin voimakkaasti ja käytettäessä ohennettuja dispersioita vain hyvin vähän.
Kiinnittävä vaikutus riippuu paitsi polymeraatin luonteesta myös polymeraatin pitoisuudesta tilavuusyksikköä kohti käsitellyillä pinnoilla. Hyvin voimakkaasti laimennetuilla dispersioilla on tosin suuri tunkeutumissyvyys mutta muovipitoisuus tilavuusyksikköä kohti on suhteellisen vähäinen. Väkevöidyissä dispersioissa ei polymeraatin osa, joka kuivaamisen jälkeen jää pinnalle, edistä syvempien kerrosten tarttuvuutta.
Edellä esitetystä käy ilmi, että hienojakoisten dispersioiden kuiva-ainepitoisuuden valinnalla on mahdollista säätää sisääntunkeu-turaissyvyys, tarttuvuus ja pintaan kiinnittyminen sekä dispersion sopivuus erilaisille käytännössä esiintyville pinnoille. Keksinnön mukaisesti valmistetuilla dispersioilla saadaan hyviä tuloksia kuiva-ainepitoisuuksilla 5-25 paino-%, edullisesti 10-20 paino-%. Dispersi- •a*· ?
Tl»:.* .;· \ 7 61491 sioiden eräänä etuna on, että suhteellisen laajalla väkevyysalueella sekä hyvät sisääntunkeutumissyvyydet että myös hyvä tarttuvuus ovat mahdollisia, johtuen spesifisestä erityisen edullisesti säädetystä muoviosuudesta käsitellyssä pinnassa, kun lateksihiukkasten keskimääräinen hiukkaskoko on 0,01-0,06 ,ωη. (Hiukkaskoko määritetty valonha-jotusmenetelmällä ja elektronimikroskooppisesta). Kuten tavallisesti dispersiosivelyaineiden yhteydessä voidaan lisätä apuaineita. Useista tunnetuista mahdollisuuksista mainitaan tässä esimerkkeinä vain muutamia :
Liuottimet kalvon muodostumisen parantamiseksi ja kalvon muo-dostamislämpötilan alentamiseksi, pehmentimet, vaahdonpoistoaineet, säilöntäaineet, pinta-aktiiviset aineet parempaa kostutusta varten sekä pigmentit ja liukoiset väriaineet värjäystä varten.
Sisääntunkeutumiskyvyn arviointi voi tapahtua eri tavoilla. Niinpä esim. voidaan tutkittavaa ainetta levittää valitulle alustalle esim. sivelemällä, valuttamalla tai tiputtamalla. Kuivaamisen jälkeen todetaan sisääntunkeutunut aine poikkileikkauksesta. Käytettäessä liuotettuja hartseja voidaan käyttää värjäämistä liukoisilla väriaineilla. Tämä menetelmä voi dispersiopohjaisilla aineilla johtaa vääriin tuloksiin, jos vesipitoinen faasi myös värjäytyy. Koska useimmissa dispersioissa vesipitoinen faasi tunkeutuu syvemmälle kuin lateksihiukkaset, ei tässä värjäytynyt vyöhyke ensiaijaisesti kerro mitään lateksiosas-ten tosiasiallisesta sisääntunkeutumisesta.
Parantuneen syvyysvaikutuksen osoittamiseksi keksinnön mukaisilla dispersioilla muodostettiin sekapolymeroimalla vinyylisulfo-nyylipyratsoliinisävytysaineiden kanssa väkevyyksissä 0,01-0,05 % laskettuna monomeereistä optisesti sävytettyjä sekapolymeeridispersi-oita, jotka lateksiosasissa sisälsivät sävytysmolekyylejä tilastollisesti polymeeriketjun osina yli koko makromolekyylin jakautuneina. Optista sävytysainetta ei siis voida poistaa polymeraatista uuttamalla. Siellä, missä optisen sävytysaineen luonteenomainen fluoresenssi näkyy alustassa UV-valossa, on myös polymeraattia.
Optisesti sävytettyjä, hienojakoisia sekapolymeeridispersioita levitettiin joukolle erilaisia alustoja, kuten esim. puulevyille, kalkkihiekkakivelle, kipsilevyille, kalkkirappaukselle, sementtirap-paukselle, täytekitille, lasittamattomille savilevyille, kaasubeto-nille, tiilille jne., kuivattuja näytekappaleita tarkkailtiin UV-valossa ja mitattiin suuri sisääntukeutumissyvyys leikkauspinnoilla. Menetelmän ohella, jossa mukaan polymeroidaan fluoroivia aineita, jotka e 61491 UV-valossa tekevät polymeerin tarkan sisääntunkeutumissyvyyden määrityksen mahdolliseksi, tunnetaan myös muita menetelmiä. Sopiva on esimerkiksi pohjustettujen tai kyllästettyjen alustojen poikkileikkausten käsittely Bunsen-polttimen liekillä, jolloin polymeeri näyttäytyy harmaaksi värjäytyneenä. Happoliukoisilla alustoilla on mahdollista myös sivellä poikkileikkauspinnat väkevällä rikkihapolla sisääntun-keutuneen polymeerin tunnistamiseksi. Näissä tutkimuksissa kävi ilmi, että samoissa kuiva-ainepitoisuuksissa hienojakoisilla, keksinnön mukaisilla muovidispersioilla oli yhtä hyvät sisääntunkeutumissyvyy-det ja kiinnittävä vaikutus kuin tunnetuilla sideaineilla liuotin-pitoisissa syväpohjustuksissa ja että tunkeutumissyvyys hyvän kiinnittävän vaikutuksen ohella oli oleellisesti suurempi kuin polymeerin rakenteeltaan vertailukelpoisilla dispersioilla, joiden keksimääräinen hiukkasläpimitta on > 0,06 /im.
Sellaisten dispersioiden paremmuus, joiden hiukkaskokoalue oli < 0,06 yum, kävi ilmi erityisesti siinä, että myös suhteellisen korkeissa kuiva-ainepitoisuuksissa, joissa yhdessä työvaiheessa jo suuri muovimäärä voidaan levittää pintayksikköä kohti - esim. 15-20 paino-%:n kuiva-ainepitoisuus - hienojakoisimmat dispersiot vielä tunkeutuvat miltei täydellisesti alustaan ja edistävät siellä seuraavien sivelyjen tarttuvuutta ja parempaa kiinnittymistä, kun taas karkeajakoiset dispersiot suurimmaksi osaksi eivät tunkeudu alustaan ja muodostavat ainoastaan pinnalle kalvon.
Eräällä toisella menetelmällä, jossa annetaan keksinnön mukaisten hienojakoistei dispersioiden vaikuttaa hienorakeiseen, irtonaiseen aineeseen, voidaan tutkia ei ainoastaan sisääntunkeutumissyvyyttä, vaan myös tietyllä sideainemäärällä saavutettavaa kiinnittävää vaikutusta. Tällöin on eduksi, että aine tunkeutumisalueellaan kuivaamisen jälkeen johtaa rakeisen aineen yhteenkasautumiseen. Yhteentarttuneet rakeet voidaan helposti poistaa ja punnita. Paino on mitta sisään-tunkeutumiskyvylle ja kiinnittävälle vaikutukselle. Tämän testin avulla jäljitellään esim. vanhojen, rapeutuneiden rakenneosien pintojen kiinnittymistä.
Kokeen suorittamiseen käytettiin Quarzwerke GmbH:n, 5 Köln-Marienburg, toimittamaa kvatsijauhoa W6 (läpimitta-analyysi: 50 % < 40 /im) , jota kasattiin laakeisiin astioihin. Koestettavan aineen lisäämispaikkaan tehtiin puolipallonmuotoinen läpimitaltaan 2,5 cm:n syvennys painamalla vastaavanmuotoisella meistillä. Tähän syvennyk- 9 61491 seen tiputettiin 2 ml tutkittavaa dispersiota. 4 tunnin kuivumisajän kuluttua huoneen lämpötilassa annettiin kuvatun kasan olla vielä 15 tuntia 50°C:ssa kuivauskaapissa.
Tulokset näistä kokeista on koottu taulukkoon 1. Tutkittiin keksinnön mukaisesti valmistettuja sopivia rauovidispersioita, joiden hiukkaskoko oli väliltä 0,01-0,06 /am ja jotka oli valmistettu esimerkkien 1-6 mukaisesti.
Vertailuaineina toimivat dispersiot, joiden hiukkaskoko D oli suurempi kuin 0,08 /am ja jotka pohjautuivat erilaisiin monomeerisys-teemeihin sekä kaupallisesti saataviin polymeraatteihin orgaanisissa liuottimissa, joita suositellaan syväpohjustuksia varten.
Tuloksista seuraa, että suurin yhteen tarttuneiden rakeiden paino ja siten paras sisääntunkeutumiskyky yhdessä hyvän kiinnittävän vaikutuksen kanssa saavutetaan keksinnön mukaisilla dispersioilla ja polymeraattiliuoksilla orgaanisissa liuottimissa. (taulukko 1).
Vesipitoisilla tekoaine-dispersioilla, joilla on suuremmat keskimääräiset hiukkasläpimitat (D > 0,1 /um), saadut tulokset ovat kaikissa tapauksissa selvästi huonompia kuin keksinnön mukaisilla hienompi jakoisilla dispersioilla saadut.
Eräs lisävaatimus, joka pohjustuksille, joilla on syvyysvaikutus, asetetaan, on se, että pohjustetulle alustalle levitetyllä jatko-sivelyllä on hyvä tarttuvuus ja että se on hyvin kiinnittynyt pohjustuksen kautta alustaan. Tämän vaatimuksen täytyy olla täytetty silloinkin, kun seurauksena alustan erilaisesta imukyvystä pohjustuksen useampikertaisen levittämisen jälkeen jatkosivelyt levitetään pohjus-tusaineen eripaksuisille kerroille. Tämän seikan tutkimiseksi siveltiin n. 12-%:siä hienojakoisia, keksinnön mukaisia dispersioita kolmasti, välillä kuivaten, alustana oleville asbestisementtilevyille. Kolminkertaisen ilmakuivauksen jälkeen tapahtui tälle pöhjustuskerrok-selle sively dispersiovärillä, joka sideaineena sisälsi styreeni/ butyyliakrylaatti-dispersiota ja joka oli pigmentoitu suhteessa 1:1,6 (dispersio/pigmenttitäyteaineseos). Vielä tuoreeseen väriaineeseen upotettiin polyeteenitereftalaatista valmistettu lujitekudossuikale ja ensimmäisen sivelyn kuivattua siveltiin vielä kerran samalla väriaineella.
Kun kudossuikale yritettiin vetää irti havaittiin kuivassa tilassa ja myös vedellä kostuttamisen tai uudelleen kuivaamisen jälkeen hyvä pohjustuksen tarttuvuus alustaan ja hyvä tarttuvuus pohjustuksen $*c«f > f; ίο 614 91 ja dispersiovärikerroksen välillä. Tämä pääte sekä monomeerisuhteella säädettäviin pehmeisiin että koviin sideainekalvoihin, jotka on valmistettu esimerkkien 1-6 mukaisista polymeraateista. Kaikissa tapauksissa irtautui kudossuikale jättäen kudontaristikkokuvion dispersiovärikerroksen nostamatta väriä alustasta tai pohjustuksesta.
Samat tulokset saatiin ristikkoleikkauksessa kuivatulla dis-persiovärisivelyllä kokeessa, jossa dispersiovärikalvo yritettiin repiä irti ristikkoleikkausneliöille liimatun liimanauhan avulla. Myöskään tässä ei tapahtunut sivelykerroksen irtirepeytymistä. Keksintöä kuvataan seuraavilla esimerkeillä.
Esimerkki 1
Valmistetaan pysyvä monomeeriemulsio seuraavista aineosista: styreeniä 134 paino-osaa butyyliakrylaattia 200 paino-osaa akryyliamidia 4,5 paino-osaa metakryylihappoa 12,0 paino-osaa sek.alkaanisulfonaatin <C-2 —c16^ natriumsuolaa 10 paino-osaa nonyylifenolin reaktiotuotetta 10-12 moolin kanssa etyleenioksidia 5,0 paino-osaa vettä 400 paino-osaa
Emulsio lisätään haudeliuokseen, jossa on 230 paino-osaa vettä, 2 paino-osaa ei-ionista emulgaattoria ja 8 paino-osaa ionista emul-gaattoria. Rinnakkain emulsioannostelun kanssa lisätään annoksittain liuos, jossa on 2 paino-osaa ammoniumpersulfaattia 40 paino-osassa vettä.
pH-arvoon 8-9 säädetyn dispersion keskimääräinen hiukkasläpi-mitta on 0,036 ^un.
Esimerkki 2
Optisesti sävytettyjä, hienojakoisia sekapolymeeridispersioita saadaan, kun esimerkin 1 mukaiseen monomeeriseokseen lisäksi liuotetaan 0,1 paino-osaa vinyylisulfonyylipyratsoliini-sävytysainetta (ks. saksalainen hakemusjulkaisu DE 2 011 552) ja sitten valmistetaan muovidispersio.
Sekä vesipitoinen muovidispersio että myös kuiva polymeraatti-kalvo antavat UV-säteilytyksen alaisina tyypillisen sinisen fluoresenssin, mikä tekee myös erittäin pienten polymeraattimäärien osoittamisen mahdolliseksi eri substraateissa. Geeliläpäisykromatograafi-silla fraktioinneilla voitiin osoittaa, että optinen sävytysaine oli f.
-Π 61491 tasaisesti rakentunut polymeraattiin, ts. millään määrätyillä mole-kyylipainoalueilla ei esiinny rikastumia. Optisesti sävytetyn seka-polymeeridispersion keskimääräinen hiukkasläpimitta on 0,038 jum.
Esimerkki 3
Hauteeseen, jossa on 680 paino-osaa vettä, 25 paino-osaa sekundaarista natrium-alkaanisulfonaattia (C12—C16^ 10 paino-osaa no- nyylifenolin ja 8-12 moolin etyleenioksidia reaktiotuotetta, lisätään monomeeriseos, jossa on: styreeniä 170 paino-osaa butyyliakrylaattia 170 paino-osaa akryyliamidia 4 paino-osaa metakryylihappoa 10 paino-osaa
Initiaattorina käytetään liuosta, jossa on 2 paino-osaa ararao- niumpersulfaattia 40 paino-osassa vettä.
Keskimääräinen hiukkasläpimitta on 0,038 /am.
Esimerkki 4
Valmistetaan pysyvä monomeeriemulsio seuraavista aineista: styreeniä 3600 paino-osaa butyyliakrylaattia 3600 paino-osaa akryyliamidia 100 paino-osaa metakryylihappoa 250 paino-osaa natriumlauryylisulfaattia 340 paino-osaa nonyylifenolin + 8-12 moolin etyleenioksidia reaktiotuotetta 180 paino-osaa vettä 1000 paino-osaa
Emulsio lisätään haudeliuokseen, jossa on 5000 paino-osaa vettä, 80 paino-osaa ei-ionista emulgaattoria ja 280 paino-osaa ani-onista emulgaattoria. Samanaikaisesti lisätään rinnakkain monomeeri-emulsion kanssa vielä liuos, jossa on 40 paino-osaa ammoniumpersul-faattia 900 paino-osaa vettä. pH-arvoon 8-9 säädetyn dispersion keskimääräinen hiukkasläpimitta on 0,042 /am.
Selmassa reaktioastiässä voidaan dispersio väkevöidä n. 45 %:n kuiva-ainepitoisuuteen vesisuihkutyhjössä. Keskimääräinen hiukkasläpimitta pysyy muuttumattomana 0,042 /im.
Esimerkki 5
Hauteeseen, jossa on 660 paino-osaa vettä, 20 paino-osaa vettä, 20 paino-osaa natriumlauryylietoksylaattisulfaattia (2-5 moolin kanssa etyleenioksidia) ja 8 paino-osaa nonyylifenolin + 6-10 moolin etyleeni- 12 61 4 91 oksidia reaktiotuotetta, lisätään monomeeriseos, jossa on: metyylimetakrylaattia 130 paino-osaa butyyliakrylaattia 200 paino-osaa akryylihappoa 12 paino-osaa akryyliamidia 4 paino-osaa
Initiattorina käytetään liuosta, jossa on 3 paino-osaa kalium- persulfaattia 30 paino-osassa vettä.
Keskimääräinen hiukkasläpimitta on 0,041 ^am.
Esimerkki 6
Hauteen aineosat esimerkin 5 mukaiset.
Monomeeriseos sisältää:
Metyylimetakrylaattia 100 paino-osaa butyyliakrylaattia 230 paino-osaa akryylihappoa 13 paino-osaa akryyliamidia 5 paino-osaa
Initiaattorina käytetään 2 paino-osaa kaliumpersulfaattia 20 paino-osassa vettä. Keskimääräinen hiukkasläpimitta on 0,045 jim. Esimerkki 7
Valmistetaan pysyvä monomeeriemulsio seuraavista aineista: styreeniä 170 paino-osaa butyyliakrylaattia 170 paino-osaa lauryylisulfaatti-Na 15 paino-osaa nonyylifenolin reaktiotuotetta 8-12 moolin kanssa etyleenioksidia 5 paino-osaa vettä 450 paino-osaa
Emulsio lisätään haudeliuokseen, jossa on 200 paino-osaa vettä, 3 paino-osaa ei-ionista emulgaattoria ja 8 paino-osaa ionista emul-gaattoria. Rinnakkain emulsioannostelun kanssa lisätään liuos, jossa on 3 paino-osaa ammoniumpersulfaattia 30 paino-osassa vettä. pH-arvoon 8-9 säädetyn dispersion keskimääräinen hiukkasläpimitta on 0,060 Jim.
Vertailuesimerkki A
Valmistetaan sekapolymeeridisperio, jossa on vinyyliasetaattia 70 paino-osaa £
Versatic -10-happo-vinyyliesteriä 25 paino-osaa krotonihappoa 5 paino-osaa, anionisen emulgaattorin ja epäorgaanisen per-yhdisteen kanssa dispersion kuiva-ainepitoisuuden ollessa 40-50 %. Keskimääräinen hiukkasläpimitta on 0,620 jim.
61491 13
Vertailuesimerkki B
Valmistetaan sekapolymeeridispersio, jossa on vinyyliasetaattia 70 paino-osaa butyyliakrylaattia 30 paino-osaa esimerkin A ohjeiden mukaisesti.
Keskimääräinen hiukkasläpimitta on 0,270 Jim.
Vertailuesimerkki C
Valmistetaan sekapolymeeridispersio, jossa on styreeniä 50 paino-osaa butyyliakrylaattia 50 paino-osaa akryylihappoa 2 paino-osaa metakryylihappoa 5 paino-osaa akryyliamidia 3 paino-osaa seoksen kanssa, jossa on anionisia ja ei-ionisia emulgaattoreita sekä epäorgaaninen per-yhdiste. Keskimääräinen hiukkasläpimitta on 0,150 ^um. Vertailuesimerkki D Sekapolymeraatti, jossa on vinyyliasetaattia 70 paino-osaa maleiinihappodibutyyliesteriä 30 paino-osaa liuotetaan 60-%:sesti etyyliasetaattiin. Viskositeetti 20°C:ssa on HiSppler'in (DIN 53015) mukaan 80 p.
Tästä liuoksesta valmistetaan seuraavalla tavalla pohjutusaine, jossa on syvyysvaikutus: 60-%:sta sekapolymeraattiliuosta etyyliasetaatissa 28 paino-osaa p
Shellsol A 1 62 paino-osaa etyyliglykoliasetaattia 10 paino-osaa
Vertailuesimerkki E Sekapolymeraatista, jossa on vinyylitolueenia 85 paino-osaa akryylihappo-2-etyyliheksyyli- esteriä 15 paino-osaa ja jonka viskositeetti 30-%:sessa liuoksessa ksyleenissä on 60 cP 20°C:ssa Höppler‘in mukaan, valmistetaan pohjustusliuos seuraavalla tavalla: sekapolymeraattia 170 paino-osaa testibensiiniä v 545 paino-osaa p
Shellsol A 285 paino-osaa.
„ 61491 1 4
Taulukko 1;
Tunkeutumaskokeitä kvartsihiekkakasoihin
Esiraerk- Keskimääräinen hiukkas- Yhteen tarttuneiden rakei- ki läpimitta Qum) valonha- den paino (g) sen jälkeen jotusmenetelmän mukaisesti kun on lisätty 2 ml 17-%sta ja 11-%:sta dispersiota 1 0,036 12,3 13,6 2 0,038 11,8 12,5 3 0,038 12,1 12,8 4 0,042 10,5 11,9 5 0,041 11,3 11,9 6 0,045 11,1 11,5 7 0,060 10,5 11,0
Vertailuesimerkkejä A 0,620 0,6 1,1 B 0,270 3,4 3,8 C 0,150 6,0 6,4 D --- 10,8 11,0 E --- 10,4 11,2 fH';

Claims (1)

15 61 491 Patenttivaatimus Menetelmä hienojakoisten muovidispersioiden valmistamiseksi, jotka erityisesti sopivat maalausalustojen kiinnittävään pohjustukseen, jossa menetelmässä polymeroidaan monomeereja emulgaattorien läsnäollessa lämpötilassa 10-100°C ja säädetään dispersion pH arvoon 7-10, tunnettu siitä, että monomeeriseos, joka sisältää I kovettavana aineosana 20-80 paino-% styreeniä ja/tai me-tyylimetakrylaattia, II pehmentävänä aineosana 20-80 paino-% suoraketjuisten tai haarautuneitten 2-8 hiiliatomia sisältävien alkoholien akryylihappo-esteriä ja/tai 4-8 hiiliatomia sisältävien suoraketjuisten tai haarautuneitten alkoholien metakryylihappoesteriä, III 0,1-5 paino-% /3-tyydyttämättömän karboksyylihapon amidia, ja IV 0,1-5 paino-% <=( , β-tyydyttämätöntä monokarboksyylihappoa, lisätään puhtaan monomeeriseoksen tai esi-emulsion muodossa samanaikaisesti initiaattorin kanssa vesihauteeseen, joka sisältää 2-8 paino-% anionista emulgaattoria, laskettuna monomeereistä, ja polymeroidaan, jolloin käytetty monomeerimäärä on sellainen, että valmiin dispersion kiintoainepitoisuus on enintään 45 paino-%, ja keskimääräinen hiukkaskoko on 0,01-0,06 pm. HPi .f. ../.
FI763556A 1975-12-13 1976-12-10 Foerfarande foer framstaellning av finkorniga plastdispersioner speciellt laempade foer faestande grundning av maolningsunderlag FI61491C (fi)

Applications Claiming Priority (2)

Application Number Priority Date Filing Date Title
DE19752556327 DE2556327A1 (de) 1975-12-13 1975-12-13 Feinteilige copolymer-dispersionen und verfahren zu ihrer herstellung
DE2556327 1975-12-13

Publications (3)

Publication Number Publication Date
FI763556A FI763556A (fi) 1977-06-14
FI61491B true FI61491B (fi) 1982-04-30
FI61491C FI61491C (fi) 1982-08-10

Family

ID=5964380

Family Applications (1)

Application Number Title Priority Date Filing Date
FI763556A FI61491C (fi) 1975-12-13 1976-12-10 Foerfarande foer framstaellning av finkorniga plastdispersioner speciellt laempade foer faestande grundning av maolningsunderlag

Country Status (23)

Country Link
JP (1) JPS5272795A (fi)
AR (1) AR216754A1 (fi)
AT (1) AT353480B (fi)
AU (1) AU504898B2 (fi)
BE (1) BE849342A (fi)
BR (1) BR7608151A (fi)
CA (1) CA1068031A (fi)
CH (1) CH627765A5 (fi)
DE (1) DE2556327A1 (fi)
DK (1) DK554976A (fi)
ES (1) ES454031A1 (fi)
FI (1) FI61491C (fi)
FR (1) FR2334729A1 (fi)
GB (1) GB1565529A (fi)
IE (1) IE43999B1 (fi)
IT (1) IT1070438B (fi)
LU (1) LU76368A1 (fi)
MX (1) MX143459A (fi)
NL (1) NL7613642A (fi)
NO (1) NO764203L (fi)
PT (1) PT65953B (fi)
SE (1) SE422803B (fi)
ZA (1) ZA767362B (fi)

Families Citing this family (7)

* Cited by examiner, † Cited by third party
Publication number Priority date Publication date Assignee Title
DE3128025A1 (de) * 1981-07-16 1983-02-03 Hoechst Ag, 6000 Frankfurt Verfahren zur herstellung von waessrigen copolymerisat-dispersionen und verwendung der dispersionen
US4423199A (en) * 1982-09-30 1983-12-27 Rohm And Haas Company Acrylamide containing emulsion copolymers for thickening purposes
DE3344354A1 (de) 1983-12-08 1985-06-13 Basf Ag, 6700 Ludwigshafen Verfahren zur herstellung von waessrigen polyacrylat-copolymer-dispersionen und ihre verwendung bei der zurichtung von leder
DE3724858A1 (de) * 1987-07-28 1989-02-09 Texaco Ag Waessrige kunststoffdispersion
US5202375A (en) * 1989-07-28 1993-04-13 Rohm And Haas Company Water-resistant polymeric emulsions
WO1991002007A1 (en) * 1989-07-28 1991-02-21 Union Oil Company Of California Water-resistant polymeric emulsions
FR2691969B1 (fr) 1992-06-04 1994-09-23 Prolabo Sa Nanoparticules de polymères fonctionnalisées, leur procédé de préparation et leur utilisation.

Family Cites Families (1)

* Cited by examiner, † Cited by third party
Publication number Priority date Publication date Assignee Title
US3242121A (en) * 1961-05-17 1966-03-22 Union Carbide Corp Method of preparing latex binder of styrene, an alkyl acrylate, and an ethylenically unsaturated carboxylic acid

Also Published As

Publication number Publication date
JPS6159322B2 (fi) 1986-12-16
MX143459A (es) 1981-05-13
IT1070438B (it) 1985-03-29
DK554976A (da) 1977-06-14
FI763556A (fi) 1977-06-14
SE7613949L (sv) 1977-06-14
FR2334729B1 (fi) 1982-08-13
AU504898B2 (en) 1979-11-01
BE849342A (fr) 1977-06-13
NL7613642A (nl) 1977-06-15
ZA767362B (en) 1977-11-30
PT65953A (en) 1977-01-01
JPS5272795A (en) 1977-06-17
LU76368A1 (fi) 1977-06-28
ES454031A1 (es) 1978-03-01
FR2334729A1 (fr) 1977-07-08
PT65953B (en) 1978-07-05
IE43999L (en) 1977-06-13
FI61491C (fi) 1982-08-10
GB1565529A (en) 1980-04-23
CA1068031A (en) 1979-12-11
IE43999B1 (en) 1981-07-15
DE2556327A1 (de) 1977-06-23
NO764203L (fi) 1977-06-14
CH627765A5 (en) 1982-01-29
AT353480B (de) 1979-11-12
AR216754A1 (es) 1980-01-31
AU2047476A (en) 1978-06-15
BR7608151A (pt) 1977-11-22
SE422803B (sv) 1982-03-29
ATA912776A (de) 1979-04-15

Similar Documents

Publication Publication Date Title
FI64623C (fi) Anvaendning av vattenhaltiga plastdispersioner foer impregnering och grundning av absorberande substrat
FI74981C (fi) Belaeggningskompositioner.
TWI412568B (zh) 改良水性塗料組合物之玷污性質之方法
JPH10508627A (ja) 水性ポリマー分散液
CS232727B2 (en) Method of making aqueous dispersion of film-forming polymere
CN101098902A (zh) 含有纳米粒子的有机共聚物
JPH11503710A (ja) 鉱物質成形体を保護する方法
FI61491B (fi) Foerfarande foer framstaellning av finkorniga plastdispersioner speciellt laempade foer faestande grundning av maolningsunderlag
CN105658689A (zh) 含氟聚合物和处理剂
EP2419482A2 (en) Temporary coatings
US20040024135A1 (en) Use of a polymer based on imidized maleic anhydride in surface treatment or coating compositions and in inks and varnishes
US4193902A (en) Finely particulate plastics dispersions prepared by metering a mixture containing four monomers into an aqueous liquor containing an anionic emulsifier
US20210292457A1 (en) Aqueous polymer dispersion
CN102115512A (zh) 水性乳液和水性涂料
PT1325088E (pt) Dispersão aquosa de partículas de um polímero de adição.
JP2003166175A (ja) 繊維加工用架橋型樹脂水性組成物
JP3300424B2 (ja) 新規共重合体および防汚加工剤
ES2870454T3 (es) Composiciones poliméricas polimodales para aplicaciones de revestimiento
JPH0674369B2 (ja) ビニル共重合体樹脂水分散液の製法
JP3602180B2 (ja) 窯業セメント系外装材仕上げ塗料用エマルジョン
Mestach Reactive surfactants for commercial polymer dispersions
JPH07310041A (ja) 顔料分散ペースト及びそれを含む水性塗料組成物
JP2871248B2 (ja) アミノ樹脂水性分散体およびそれを用いた硬化性水性塗料
JPS6153388B2 (fi)
RU2260602C1 (ru) Способ получения водных дисперсий стиролакриловых сополимеров

Legal Events

Date Code Title Description
MM Patent lapsed

Owner name: HOECHST AKTIENGESELLSCHAFT