FI61326B - Foerfarande och anordning foer fastsaettning av katodstaven omgivande baeroeglor pao utgaongsplaotar - Google Patents

Description

1 61326

Menetelmä ja laite katoditankoja ympäröivien kanto-silmukoiden kiinnittämiseksi alkulevyihin Jakamalla erotettu hakemuksesta 771338 5 Tämä keksintö koskee menetelmää katoditankoja ym päröivien kantosilmukoiden kiinnittämiseksi alkulevyihin metallien, erityisesti kuparin, elektrolyyttistä puhdistusta varten, jotka levyt on valmistettu elektrolyyttisesti erotetuista, leikatuista ja suoristetuista levyistä, 10 jolloin katoditankoja siirretään siirrettäessä alkulevy-jä eteenpäin määrätyn matkan näiden etureunan edellä ja tällöin ne törmäävät kohtisuoraan siirtosuunnan suhteen sovitettuihin kahdella tuella oleviin liuskoihin ja muodostavat nämä niitä ympäröiviksi kantosilmukoiksi, siten 15 että niiden päät tarttuvat kiinnittämättömästi alkulevy-jen etureunaan.

Metallien, erityisesti kuparin elektrolyyttisessä puhdistuksessa käytetään ns. alkulevyjä, joita nimitetään myös "pohjiksi". Näissä pohjissa on kysymys ns.

20 "emälevyille" elektrolyyttisesti erotetuista kupariker- roksista, jotka levyn muodossa on irroitettu emälevystä ja jotka sitten kantosiImukoilla ja katodisauvoilla varustettuina alkulevyinä, so. katodeina ripustetaan puh-distuselektrolyysikylpyihin.

25 Karkeita alkulevyjä käsitellään koneellisesti edel leen ja ensin ne täytyy leikata ja oikaista, minkä jälkeen tapahtuu tällä tavoin käsiteltyjen levyjen yhdistäminen kantosiImukoihin ja katodisauvoihin.

Katodilevyjen valmistusta on kuvannut esim. Ullman 30 teoksessaan "Ensyclopädie der chemischen Technologie" 3. Auflage, Bd 11 sivu 198 (1960) .

Kaikissa nykyisin tunnetuissa laitteistoissa ja ko-netyypeissä alkulevyjen mekaaniseksi valmistamiseksi on olennaisena epäkohtana rajoitettu kapasiteetti. Nykyisin 35 tekniikan tason mukaan viedään leikatut ja oiotut levyt 2 61326 sysäyksittäin, so. epäjatkuvasta läpi laitteiston ja pääasiallisesti vaakasuorassa tasossa, minkä jälkeen levyt tähän tarkoitukseen sopivalla laitteella käännetään pystyasentoon.

5 Eräs menetelmä ja laitteisto katodilevy-yksiköi- den, so. alkulevyjen elektrolyyttistä kuparinpuhdistusta varten, valmistamiseksi on kuvattu saksalaisessa patenttijulkaisussa 11 88 299. Suoristetut levyt siirretään tämän mukaisesti eteenpäin olennaisesti vaakasuorassa tasossa, 10 jolloin aina yksi katodisauva sijoitetaan levyn liikera- ! dalle ja saatetaan kosketukseen kohtisuoraan liikesuun- i taa vastaan sijoitettujen ripustussilmukoiden (ripustus-i liuskojen) kanssa. Eteenpäin liikkuva katodisauva tart tuu näihin ripustusliuskoihin, jotka taivutetaan katodi-j 15 sauvojen ympäri ja sinänsä tunnettuun tapaan kiinnitetään levyyn, minkä jälkeen katodisauvoihin ripustetut - nyt valmiit - lähtölevyt nostetaan pystyyn ja tässä asennossa kuljetetaan varastoon tai välittömästi kylpysäiliöihin elektrolyyttistä kuparin puhdistusta varten.

2Q Laitteistoon tämän saksalaisesta patenttijulkai susta 11 88 299 tunnetun menetelmän toteuttamiseksi kuuluu olennaisesti nostettava ja laskettava rullapöytä, joka vastaanottaa levyt ja luovuttaa ne kuljetushihnalait-teelle sekä läpikulkuasema, jossa on tapulointilaite ka-25 todisauvoja varten; edelleen kuuluu laitteistoon kaksi peräkkäin kytkettyä ketjukuljetinlaitetta, läpikulku-asema, jossa on sinänsä tunnetut työkalut, sekä kääntö-pöytä ja tapulointilaite.

Edellä mainitussa laitteessa, joka tekniikan taso-30 na on lähtökohtana esillä olevalle keksinnölle, on seuraa-via epäkohtia.

Levyjen, kantosilmukoiden ja sauvojen sysäyksittäi-nen, so. epäjatkuva syöttö vaatii tarkkaa ohjausta, jotta säilytettäisiin tarpeellinen väli levyn ja sauvan välillä.

35 Samanaikaisesti joutuu hyvin ohut katodilevy suurten kiih- 3 61226 dytys- ja hidastusvoimien vaikutuksen alaiseksi, jotka usein johtavat levyjen välin siirtymisiin ja levyjen deforraoitumiseen kuljetuslaitteen ohjausreunan vaikutuksesta, inistä taasen on seurauksena alkulevyjen tule-5 minen käyttökelvottomiksi ja siten kapasiteetin pienentyminen. Epäjatkuva syöttö ja siten eteenpäin liikkeen pysäytykset aiheutuvat pääasiallisesti tarpeellisista työvaiheista kantosilmukoiden kiinnittämiseksi levyihin, esim. meistämisestä ja niittaamisesta tai muista liittä-10 mistyövaiheista.

Ei-sysäyksellinen, vaan pehmeä hidastus ennen ja vastaava nopeutus jälkeen pysäytyksen yhdistämistapahtumaa, esim. meistämis- ja niittausvaihetta varten, aiheuttaa tosin sen, että esiintyy vähemmän vahinkoja, mutta 15 tällä säilytetään kuitenkin laitoksen alempi kapasiteetti, niin että tämä tulee epätaloudelliseksi. Ei-pehmeällä, so. nopealla hidastuksella ja vastaavalla nopeuttamisella ja liitostoiminnoilla lyhyimmissä mahdollisissa pysäytys-ajoissa voidaan tosin tunnettujen laitteiden kapasiteet-20 ti nostaa optimaaliseen arvoon, mutta kuitenkin esiintyvät edellä mainitut epäkohdat, nimittäin vahingot valmiissa alkulevyissä.

Tämän keksinnön tarkoituksena on luoda alkulevyjen jatkuvaa mekaanista valmistusta varten menetelmä ja lait-25 teisto, joissa ei ole edellä mainittuja epäkohtia, so.

jotka mahdollistavat alkulevyjen valmistuksen ilman vikoja ja siten suurella kapasiteetilla eli nopeasti. Tällöin tulevat kantosilmukan ja levyn välisellä ensimmäisellä liitoksella nämä osat jo pidetyiksi yhdessä ja mahdollisim-30 man vähillä työvaiheilla siirrytään lopulliseen kiinteään laitokseen.

Tehtävä ratkaistaan keksinnön mukaisesti siten, että alkulevyt etureunoihinsa kiinnittämättömästi tarttuvi-ne kantosilmukoineen johdetaan jatkuvasti tangentiaalisesti 35 pyörivien, kehällään pareittain yhteistoimisia työkaluja 4 61326 kannattelevilla ulokkeilla varustettujen telaparien väliin, joiden kehänopeus vastaa alkulevyjen liikenopeut-ta, että alkulevyihin ja niihin tarttuviin kantosilmu-koihin niiden kulkiessa ensimmäisen telaparin läpi meis-5 tetään talttamaisella meistotyökalulla aukko ja tämän aukon reunat taivutetaan kielekkeiksi, ja että kielekkeet niiden kulkiessa muiden telaparien läpi käännetään noin 180° ja sitten yhteenpuristamalla niittaamalla tai hitsaamalla yhdistetään kiinteästi toisiinsa.

1Q Keksinnön mukaiselle laitteelle on tunnusomaista, että pyörivät, työkaluja kannattelevat telaparit käsittävät ainakin yhden yhteistoimisen telaparin, jossa on talttamainen meistotyökalu kielekkeiden samanaikaiseksi irtimeistämiseksi sekä kantosilmukoista että levyistä, 15 vähintään yhden yhteistoimisten telojen parin irtimeis-tettyjen kielekkeiden taivuttamiseksi ja vähintään yhden yhteistoimisen telaparin kiinteän ja jäykän liitoksen valmistamiseksi yhteenpuristamalla, niittaamalla tai hitsaamalla kielekkeet.

20 Edullisesti on ainakin yhteen valssiin kielien meistämistä varten olevassa valssiparissa siten laakeroitu säteettäisessä suunnassa siirrettävä meisti- tai leikkaustyökalu, että se on yli valssin kehän siirrettävissä levyn liikeradalle, jolloin tämä meisti- tai leik-25 kaustyökalu, että se on yli valssin kehän siirrettävissä levyn liikeradalle, jolloin tämä meisti- tai leikkaustyökalu on muodostettu meistiksi, joka on etupuolisella leik-kaimella ja taivutustyökaluna toimivilla vinoilla pinnoilla varustettu meisti, joka yhden tai useamman äkkiä vapau-30 tettavan jousen jännitysvoimalla on iskettävissä läpi kantosi lmukoiden ja levyn.

Tällöin on liikesuunnassa pitkin levyn liikerataa peräkkäin sijoitettu useita valsseja tai teloja kasvavin kiilakulmin peräkkäin taivuttamaan kieliä, jolloin meistillä 35 on suorakulmainen, edullisesti neliömäinen poikkileikkaus ja 5 61 326 se on varustettu vinoilla pinnoilla/ jotka edullisesti likimain yhdensuuntaisesti levyn yläpinnan kanssa suun-natusta etupuolisesta leikkaimesta ulottuvat kärkimäises-ti taaksepäin ja meistin sivupintojen kanssa muodostavat 5 sivuleikkaussyrjät.

Meisti on edullisesti tuettu sankaosalla, joka on säteettäisesti siirrettävästi laakeroitu yhteen pyörään kielten valmistusta varten olevassa pyöräparissa ja jousella esijännitettävissä, joka jokaisella tämän pyörän 10 pyörähdyksellä automaattisesti on jännitettävissä työasennosta lepoasentoon käännettävällä jännityssangalla ja meistin ollessa samalla viivalla pyöräparin toisen pyörän vasteena toimivan ulkoneman kanssa se on äkillisesti vapautettavissa.

15 Keksinnön mukaisen laitteen muita tunnusmerkkejä ovat, että jännitysvipu automaattisesti levyn, katodisau-van ja/tai kantosiImukan läsnäolosta riippuen on käännettävissä työasennosta lepoasentoon ja että ainakin ensimmäisen liitoksen muodostamista varten olevan pyöräparin 20 pyörä on joustavasti laakeroitu.

Seuraavassa selitetään keksintöä lähemmin sen oheisissa piirustuksissa kaaviollisesti kuvattuun suoritus-esimerkkiin liittyen.

Kuvio 1 esittää valmista alkulevyä metallien, eri-25 tyisesti kuparin elektrolyyttistä puhdistusta varten.

Kuvio 2 esittää suurennetussa mittakaavassa leikkausta pitkin viivaa a-a läpi kuvion 1 mukaisen alkulevyn, jolloin liitos kantosilmukan ja levyn välillä on kuvattu välitilassa.

30 Kuvio 3 esittää suurennetussa mittakaavassa leik kausta pitkin viivaa a-a kuvion 1 mukaisessa alkulevys-sä, jolloin liitos kantosilmukan ja levyn välillä on kuvattu lopullisessa muodossaan.

Kuvio 4 esittää sivukuvana yhtä suoritusmuotoa kek-35 sinnön mukaisesta laitteesta alkulevyjen mekaaniseksi valmistamiseksi.

6 61326

Kuvio 5 esittää kuvion 4 esittämää laitteistoa päältä katsottuna.

Kuvio 6 esittää suurennetussa mittakaavassa osittain leikattua sivukuvaa laitteistosta ensimmäisen lii-5 toksen muodostamiseksi kantosilmukan ja levyn välille, jolloin meisti, jolla valmistetaan kielet kantosilmuk-kaan ja levyyn, on kuvattu sisääntyönnetyssä etummaisessa asennossaan.

Kuvio 7 esittää osakuvaa kuviosta 6, jolloin kiel-10 ten valmistusmeisti on kuvattu taaksevedetyssä, jousiesi-kuormitteisessa asennossaan.

Kuvio 8 esittää osaleikkausta pitkin viivaa 8-8 kuviossa 6 laitteesta, jolla valmistetaan ensimmäinen liitos kantosilmukan ja levyn välille.

15 Kuvio 9 esittää suurennettuna sivukuvana pyöräpa- ria, jolla edelleen taivutetaan kantosilmukan ja levyn kielet.

Kuvio 10 esittää kuvion 9 mukaista pyöräparia edestä katsottuna, 20 Kuvio 11 esittää suurennettuna sivukuvana niittaus- aseman muodostavaa pyöräparia.

Kuvio 12 esittää kuvion 11 mukaista pyöräparia edestä katsottuna.

Kuviossa 1 kuvattu valmis alkulevy on kahdella kan-25 tosilmukalla 2 liitetty katodisauvaan 3. Kuvioissa 4 ja 5 kuvatulla laitteistolla alkulevyjen mekaaniseksi valmistamiseksi siirretään levyä 1, katodisauvoja 3 ja levykais-taleista 2' muodostettuja kantosilmukoita 2 pitkin edullisesti vaakasuoraa rataa läpi työkalujen. Levyjen reuna-30 leikkaus ja oikaisu tapahtuu ennen levyjen luovutusta kuvioiden 4 ja 5 mukaiseen laitteistoon, luovutus tapahtuu laitteiston oikealta puolelta. Kuvioiden 4 ja 5 mukainen laitteisto käsittää pääkuljetusketjut 5, 6 sekä 8, 9, joiden tehtävänä on siirtää alkulevyjen osia eteenpäin nii-35 den tulokohdasta sekä siirtää eteenpäin valmiiksikoottua 7 61326 alkulevyä. Näitä kuljetusketjuja kuten myös muita koko laitteiston liikkuvia osia käytetään tässä esittämättä jätetyllä yhteiskäyttölaitteella jatkuvasti pääakselin 19 kautta. Tämän akselin 19 käyttö voi tapahtua hydrau-5 lisillä moottoreilla, tasavirtamoottoreilla, vaihtovirta-moottoreilla taikka jollakin muulla valitulla tavalla. Seuraavassa kuvattujen liikkuvien laitteiden 13, 14, 15, 16, 17 ja 18, joilla liitetään kantosiImukoiden 2 päät levyyn 1 synkronointi voi tapahtua apukäyttölaitteiden 20 10 avulla, joilla on hammaspyörien, hammashihnojen tai senkaltaisten muoto.

Kuvioissa 4 ja 5 ei ole esitetty laitteita levyn 1 sisääntuomiseksi, katodisauvojen 3 sijoittamiseksi mukaan-ottajiin 4 ja niiden levykaistaleiden 2' sisääntyöntämi-15 seksi, jotka myöhemmin muodostavat kantosilmukat 2, ylhäältä käsin laitteiden 22 ja 23 eteen, koska tämä voi tapahtua sekä käsin että myös automaattisilla, mekaanisilla laitteilla, jotka ovat tunnettua rakennetta. Esityksen selventämiseksi on paikallaan pysyvä laite 22, 23 kuvat-20 tu vain kuviossa 4.

Kuljetuslaitteelle 10, 11, 12 kuvioiden 4 ja 5 mukaisen laitteiston oikeanpuoleisessa osassa sijoitettu levy 1 siirretään tällä kuljetuslaitteella 10, 11, 12 kuljetusketjujen 8 ja 9 vasteita 7 vasten. Levy 1 lepää kul-25 jetuslaitteilla 10, 11, 12, esimerkiksi hihnoilla, kuminauhoilla tai senkaltaisilla, joilla on suurempi kulkunopeus kuin ketjuilla 8 ja 9, niin että levy, joka voi liukua näillä nauhoilla tai hihnoilla 10, 11, 12, aina tulee painetuksi vasteita 7 vastaan. Mukaanottajat 4 katodisau-30 voja 3 varten sijaitsevat kuljetusketjuilla 5 ja 6 ja koska kuljetusketjut 5 ja 6 toiselta puolen ja 8 ja 9 toiselta puolen kulkevat samalla nopeudella, pysyy katodisauvan 3 ja levyn 1 etureunan välillä, joka on kosketuksessa vas-teihin 7, vakinainen etäisyys.

35 Eteenpäin-liikkeen jatkuessa nuolen suuntaan kuvios sa 4 törmää katodisauva 3 pystysuoraan sijaitsevia levy- 8 61326 kaistaleita 2' vastaan, jolloin nämä levykaistaleet 2' vasemmalle eteenpäin liikkuvalla katodisauvalla 3 tulevat taivutetuiksi kantosilmukoiden 2 lopulliseen muotoon, koska ne tulevat nojaamaan paikallaan pysyviin pitolait-5 teisiin 22, 23, esim. pyöreisiin, taipumattomiin tankoihin tai valsseihin ja siten tulee taivutetuksi jokaisen levykaistaleen 2' ylempi ja alempi pää. Itsestään selvää on, että levykaistaleilla 2' on vastaava pituus, niin että niiden päät tulevat nojaamaan levyyn 1 ylhäältä ja 10 alhaalta. Edelleen on väli paikallaan pysyvien laitteiden 22 ja 23 välillä vähintään niin suuri, että katodisauvo-jen ja niiden päälle taivutettujan kantosilmukoiden 2 läpikulku on mahdollinen. Levykaistaleilla 2' on edullisesti sama ainepaksuus kuin levyllä 1 ja ne voidaan sen vuok-15 si leikata samasta levystä.

Levykaistaleiden 2' taivuttaminen katodisauvojen 3 ympäri kantosilmukoiden 2 muodostuksessa tapahtuu sen vuoksi jatkuvasti ilman kuljetuslaitteiston seisahtumista .

20 Liikkeen jatkuessa saapuu laitelma, johon kuulu vat katodisauva 3, tämän ympäri taivutetut kantosilmukat 2 ja levy 1, niin sanottuun meistiasemaan, jota kuvioissa 4 ja 5 edustaa meistipyöräpari 13 ja 14. Näillä meis-tipyörillä suoritetaan meistäminen sillä alueella, jolla 25 kantosilmukat 2 nojaavat levyyn 1, jonka meistitoiminnan lopputilaa on kuvattu kuviossa 2. Tässä kuviossa on kuvattu kolme levykerrosta, jolloin keskimmäinen kerros kuvaa levyä 1 ja molemmat ulommat kerrokset kuvaavat kantosilmukoiden 2 päitä. Meistämistoiminnalla meistetään 30 levykielet 21. Meistämistoiminta suoritetaan meistipyö- rien 13 ja 14 välissä, joilla on keskeinen laakerointi ja tangentiaalinen kosketus levyyn ja liike on synkroninen kuljetuslaitteen kanssa, jolloin toisessa pyörässä on sopiva meistilaite joka leikkaa ja taivuttaa kielet kanto-35 silmukoista 2 ja levystä 1 kuviossa 2 kuvatulla tavalla. Toinen pyörä toimii vasteena.

9 61326

Meistin 36 ja tämän konstruktiivisen muodostuksen (vrt. kuviot 6-8) sekä kuvioissa 9-12 esitetyn taivutus- ja niittausaseman avulla saavutettua kiinteätä liitosta 21' levyn 1 ja kantosilmukan 2 välillä on kaa-5 viollisesti kuvattu kuviossa 3.

Kuten parhaiten.käy ilmi kuvioista 6, 7 ja 8, on pyöräparissa 13, 14 ensimmäisen liitoksen muodostamiseksi kantosilmukan 2 ja levyn 1 välille ja kielien 21 tai 21' muodostamiseksi kantosilmukoihin ja levyyn meisti 36, 1Q joka on kiinnitetty sankaosaan 39. Kuviossa 6 esitetyssä meistin 36 etummaisessa eli ylimmässä asennossa työntyy meisti syvennykseen 37, joka on muodostettu vasta-pyörän 13 ulkonemaan 51. Levyn 1 liikeradan molemmille puolille sijoitetut ja syvennyksillä 34 ja 35 katodisau-15 vojen 3 läpipääsyä varten varustetut pyörät 13 ja 14 pyörivät samalla kehänopeudella. Välys meistin 36 ja syvennyksen 37 välillä on sovitettu levyn ja kantosilmukoiden kokonaispaksuuteen. Mekanismi meistin 36 iskemiseksi muodostuu joustavasta sangasta 39, joka siirtää jousien 40 2Q jousivoiman meistiin 36. Sankaan 39 on lujasti kiinnitetty jousipultit 52 ja 54, jotka ovat ohjatut meistipyörään 14 kiinnitetyissä ohjaushylsyissä 56 ja 58. Meistin 36 oikea pituus on aseteltavissa meistin 36 ruuvikiinnityk-sellä sangan 39 ylempään jatkeeseen 60. Jatke 60 on oh-25 jattu meistipyörään 14 kiinnitetyssä ohjaushylsyssä 61.

Jousien 40 kokoonpuristaminen välttämättömän iskuvoiman saamiseksi saavutetaan peräkkäisellä kokoonpuris-tamisella pyörän 14 pyörinnän aikana, jolloin sankaan 39 kiinnitetty nokkatela 42 ei liiku kehällä 38 vaan pitkin 30 rataa 38' jännityssangan 43 sisäpuolella. Nokkatelaa 42 pitää tällöin sen yläkeskiasennon edessä jännityssangan 43 haanmuotoinen pääteosa 44 ja tämä vetää jännityssangan 43 ja nokkatelan 42 mukanaan lähes keskiviivalle, jolloin jouset 40 tulevat jännitetyiksi.

ι° 613 2 6

Vaste 45 pysäyttää jännityssangan 43, jolloin nokkatela 42 vierii pois haanmuotoiselta pääteosalta 44.

Tämä vapauttaa nokkatelan 42 ja siten myös sangan 39, joka jousivoiman avulla nopeasti liikkuu ylöspäin ja pu-5 ristaa meistin 36 läpi levyn 1 ja kannatussilmukan 2, jolloin syvennyksellä 37 varustettu pyörän 13 ulkonema 51 toimii vasteena.

Kumivaimentimet 46 vastaanottavat sangan 39 tämän ylimmässä asennossa, jolloin kumivaimentimien 46 aiheut-^ tama takaisku vetää sankaa 39 meisteineen 36 taaksepäin, niin että viimeksimainittu tulee nopeasti vedetyksi ulos levystä 1 ja kannatussilmukasta 2. Jousi 47, joka kuvion 6 mukaan yläpäässään on tarttuneena ohjaushylsyyn 61 ja alapäästään sangan 39 päähän, varmistaa sen, että taakse-^ päin joustanut meisti 36 pyörän 14 edelleen pyöriessä tulee pidetyksi sisemmässä asennossaan, jossa meisti 36 ei ulkone ohi sen ohjausosan 41.

Kuvio 7 esittää täydennyksenä kuviolle 6 jännityssangan 43 asennossa, jossa se nojaa konerunkoon kiinni-* tettyyn vasteeseen 45 ja vapautetaan nokkatelasta 42. Jännityssanka 43 on kohdassa 49 kääntyvästi laakeroitu konerunkoon, niin että se voi kääntyä työasennostaan lepoasentoon, kun joustavasti muodostettu vaste 48 tulee käännetyksi sivuun. Voi olla edullista kääntää jännitys-2 s sanka 43 automaattisesti lepo- tai työasentoon riippuen levyn, katodisauvan ja/tai kantosilmukan läsnäolosta, siten että sanka 39 tulee jännitetyksi vain silloin, kun levy 1 on läsnä ja ensimmäinen liitos on muodostettava ja siten tulee varmistetuksi se, että meisti 36 ei suorita ^ mitään tyhjäiskuja. Laitteena levyn, katodisauvan ja/tai kantosilmukan läsnäolon toteamiseksi voi olla mikrokytkin, valokenno tai jokin muu sellainen tunto- ja ohjauselin. Meistin 36 etupuolinen leikkain 62 ja vinot pinnat 63, 63' nähdään kuviossa 8.

Vinot pinnat 63, 63' rajoittavat väliinsä edulli- 11 61326 sesti kulman noin 50-70° ja erityisesti noin 60°.

Kuten kuviot 4, 9 ja 10 esittävät, on pyörä-parin 13, 14 perään kytketty pyöräpari 15, 16, joka toimii taivutusasemana, jolloin pyörässä 15 on ulkonema 5 65, joka on varustettu koverilla taivutuspinnoilla, jot ka aiheuttavat kielien 21 edelleen taivutuksen. Pyörän 16 ulkonema 66 toimii tällöin vasteena. Koverien taivutus-pintojen sijasta voidaan käyttää myös kuperia taivutus-pintoja.

1Q Taivutusaseman perään on kytketty niittausasema, jonka muodostaa pyöräpari 17, 18. Pyörät 17, 18 on varustettu ulkonemilla 67, 68 (vrt. kuviot 11 ja 12) ja ne on joustavasti painettu kohti toisiaan sillä tavoin, että kielet 21 vast. 21' tulevat lujasti puristetuiksi levylle 15 1 ja tämän kanssa kokoonpuristetuiksi.

Kuvioiden 4 ja 5 mukainen laitteiston takapään alueelle on sijoitettu ohjauslevyt 26, joita pitkin levy 1 Ohjautuu, kun se ei enää ole tuettu nauhoilla tai hihnoilla 10, 11 ja 12. Kuviossa 5 on kuvattu vain molemmat kes-20 kimmäiset neljästä ohjauslevystä 26. Samanakselisesti pyöräparien 13, 14 ja 15, 16 sekä 17, 18 kanssa on sijoitettu hammaspyöräparit 13', 14' ja 15', 16' sekä 17’, 18', joista kuviossa 5 hammaspyörät 16' ja 18' ovat peitetyt. Nämä hammaspyörät varmistavat sen, että mainittujen pyörä-25 parien kaikki pyörät 13-18 pyörivät samalla kehänopeudella. Koska mainittuja hammaspyöriä käytetään käyttöakselista 19 ketjukäytöllä 25, on myös varmistettu se, että pyörien ke-hänopeus on olennaisesti yhtäpitävä ketjukuljettimien 5, 6 ratanopeuden kanssa. Edullisesti on ylemmät pyörät 13, 15, 30 17 yhdessä niiden hammaspyörien 13', 15', 17' ja väliham- maspyörien 20 kanssa laakeroitu yhteiselle kehykselle, joka kokonaisuudessaan on joustavasti järjestetty konerunkoon ja tähän kiinteästi laakeroituihin alempiin pyöriin 14, 16, 18 nähden.

Claims (8)

12 61326

1. Menetelmä katoditankoja ympäröivien kantosi 1-mukoiden kiinnittämiseksi alkulevyihin metallien, eri- 5 tyisesti kuparin, elektrolyyttistä puhdistusta varten, jotka levyt on valmistettu elektrolyyttisesti erotetuista, leikatuista ja suoristetuista levyistä, jolloin katoditankoja siirretään siirrettäessä alkulevyjä eteenpäin määrätyn matkan näiden etureunan edellä ja tällöin 10 ne törmäävät kohtisuoraan siirtosuunnan suhteen sovitettuihin kahdella tuella oleviin liuskoihin ja muodostavat nämä niitä ympäröiviksi kantosiImukoiksi, siten että niiden päät tarttuvat kiinnittämättömästi alkulevyjen etu-reunaan, tunnettu siitä, että alkulevyt etureunoi-15 hinsa kiinnittämättömästi tarttuvine kantosilmukoineen johdetaan jatkuvasti tangentiaalisesti pyörivien, kehällään pareittain yhteistoimisia työkaluja kannattelevien, ulokkeilla varustettujen telaparien väliin, joiden kehä-nopeus vastaa alkulevyjen liikenopeutta, että alkulevyi-20 hin ja niihin tarttuviin kantosiImukoihin niiden kulkiessa ensimmäisen telaparin läpi meistetään talttamai-sella meistotyökalulla aukko ja tämän aukon reunat taivutetaan kielekkeiksi, ja että kielekkeet niiden kulkiessa muiden telaparien läpi käännetään noin 180° ja sitten 25 yhteenpuristamalla niittaamalla tai hitsaamalla yhdistetään kiinteästi toisiinsa.

2. Laite patenttivaatimuksen 1 mukaisen menetelmän toteuttamiseksi, tunnettu siitä, että pyörivät, työkaluja kannattelevat telaparit käsittävät ainakin yh- 30 den yhteistoimisen telaparin (13, 14), jossa on taltta-mainen meistotyökalu kielekkeiden (21) samanaikaiseksi irtimeistämiseksi sekä kantosiImukoista (2) että levyistä (1), vähintään yhden yhteistoimisten telojen (15, 16) parin irtimeistettyjen kielekkeiden (21) taivuttamiseksi 13 61 32 6 ja vähintään yhden yhteistoimisen telaparin (17, 18) kiinteän ja jäykän liitoksen valmistamiseksi yhteen-puristamalla, niittaamalla tai hitsaamalla kielekkeet (21) .

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen laite, tun nettu siitä, että ensimmäisen telaparin (13, 14) talttaraainen meistotyökalu on muodostettu meistiksi (36), joka on varustettu etupuolisella terällä (62) ja meistettyjen aukkojen reunat kielekkeiksi taivuttavilla viiste-10 pinnoilla (63, 63') ja joka yhden tai useamman äkkiä vapautettavan jousen (40) jännitysvoimalla on iskumaisesti lyötävissä kantosilmukoiden (2) ja alkulevyn (1) läpi.

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen laite, tunnettu siitä, että meistillä (36) on suorakulmainen, 15 edullisesti neliömäinen poikkileikkaus ja sen viistepin-nat (63, 63') ulottuvat edullisesti likimain alkulevyn (1) yläpinnan kanssa yhdensuuntaisesta etupuolisesta terästä (62) päädynmuotoisesti taaksepäin ja muodostavat meistin (36) sivupintojen kanssa sivuilla olevat leikkaus-20 reunat (64).

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen laite, tunnettu siitä, että meistin (36) viistepinnat (63, 63') sulkevat sisäänsä kulman suuruudeltaan noin 50-70°, edullisesti 60°.

6. Jonkin patenttivaatimuksen 3-5 mukainen laite, tunnettu siitä, että meistiä (36) kannattaa san-kaosa (39), joka on laakeroitu kielekkeiden (21) valmistukseen tarkoitetun telaparin (13, 14) telaan (14) ja esijännitetty jousien (40) avulla, jotka kullakin tämän 30 telan (14) kierroksella ovat automaattisesti jännitettävissä työasennostaan lepoasentoonsa kääntyvän jännitys-sangan (43) avulla ja yhtäkkiä vapautettavissa meistin (36) iskiessä telaparin (13, 14) toisen telan (13) vasta-laakerina toimivassa ulokkeessa (51) olevaan uraan (37).

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen laite, t u n - 61326 14 n e t t u siitä, että jännityssanka (43) on automaattisesti käännettävissä riippuvaisesti alkulevyn (1), kato-disauvan (3) ja/tai kantosilmukoiden (2) läsnäolosta työasennosta lepoasentoon.

8. Jonkin patenttivaatimuksen 2-7 mukainen laite, tunnettu siitä, että ainakin ensimmäisen telapa-rin (13, 14) tela on joustavasti laakeroitu. 15 61 326