FI61286C - Formband foer en press - Google Patents

Description

R6r*I [B] (11)KUU,LUTU*JULKAISU

fägA 11 '' utlAggninosskrift o i l o 6 • C (45) Patentti csyönnetty 12 07 1932 dfirj|2r. Patent oeddelat ' (51) Kv.ik.3/Int.ci.3 B 30 B 5/06 SUOMI —FINLAND (21) l**nttlh»k#rmM-P«tunt«ii«dknln* 791022 (22) H»k«ml«pUvl — AiwMcnlm^af 27*03.79 * ' (23) Alkupllvi—Gllctghutadug 27.03.79 (41) Tullut JulklMktl — Bllvlc offuntllf Ογ. y

Patentti- ja rekitterihallitui NihUviluipenon j. kuuLjuiiuitun pvm. —

Patent- och regieterstyrelsen 7 Antokin utlifd och uti.tkrKtan pubikind 31.03.82 (32)(33)(31) Pyydetty atuolkaui —Bnglrd priorlttt 06.05.78

Saksan Liittotasavalta-Förbundsrepubliken Tyskland(DE) P 28199^3.1 Toteennäytetty-Styrkt (71) Firma Eduard Kusters, Gustav-Fiinders-Weg 18, 1*150 Krefeld, Saksan Liittotasavalta-Förbundsrepubliken Tyskland(DE) (72) Karl-Heinz Ahrweiler, Krefeld, Saksan Liittotasavalta-Förbundsrepubliken lyskland(DE) (Jk) Leitzinger Oy (5*0 Muotonauha puristimeen - Formband för en press

Keksinnön kohteena on muotonauha puristimeen, jonka lajimääritelmä ilmenee oheisen patenttivaatimuksen johdannosta. Tällainen puristin tunnetaan DOS-julkaisusta 21 57 746. Tällaisissa puristimissa, joissa on rullat muotonauhojen tukemiseksi, ulottuvat muotonauhat tavallisesti sivuttain rullien yli, jotta rulla-alue on suljettu eikä voi tapahtua minkäänlaista rullien ja niiden kulkuratojen likaantumista muotonauhojen välistä tunkeutuvan rainamateriaalin, esim. lastulevyjen muodostukseen käytetyn lastusekoituksen vaikutuksesta. Tämä sivuttainen ylitys on myös pidettävä, jos muotonauhat puristinta käytettäessä hiukan siirtyilevät. Muotonauhojen yli ulottuvan reuna-alueen täytyy siis olla tietyn levyinen.

Monet ko. tyyppisessä puristimessa tuotetut rainat tarvitsevat muo-dostuakseen korotetun lämpötilan. Näin on esimerkiksi käytettäessä keinohartsisidoksisia massoja. Tarvittava lämpö kuljetetaan silloin rainoille niin, että rullien kulkutien tukirakennelevy lämmitetään ja lämpö johdetaan oleellisesti johtumalla rullille ja sieltä muo-tonauhoille ja rainamateriaaliin. Sellainen lämmitys vaikuttaa luonnollisestikin välittömästi vain rullien rulla-alueilla niin, että jo mainituissa yliolevissa reunoissa on alhaisempi lämpötila. Muotonau- j hojen erilaisella lämmönjakutumalla syntyy kylmemmissä reunoissa 61286 huomattavia jännityksiä.

Lisäjännitystä muotonauhoille aiheutuu aivan mekaanisesti siitä, että muotonauhat paineenkohdistamisalueella monissa paikoissa rullien vaikutuksesta puristuvat jonkin verran kokoon ja pituussuunnassa venyvät samalla, kun yliolevilla ja siis rullien ulottumattomissa olevilla reuna-alueilla tätä vaikutusta ei synny. Edelleen syntyy mekaanisia jännityksiä, jotka johtavat muotonauhojen sisä-alueiden supistumiseen siten, että rullien alueella syntyy vähäistä muotonauhojen painumista rullien väliin.

Syntyvät jännityserot aiheuttavat niissä muotonauhoissa, jotka kulkevat vapaasti sen alueen takana ja edessä, johon paine kohdistetaan, pullistelevia pitkittäisaaltoja, jotka ovat varsin häiritseviä, esim. kun näille alueille sirotellaan irrallisena rainanmuo-dostukseen käytettävää materiaalia, jonka pitäisi jäädä tasaisesti paikoilleen. Syntyvät vetojännitykset merkitsevät edelleen huomattavaa materiaalirasitusta, jota vielä lisää muotonauhojen taipuma-kohdissa taivutusrasitus niin, että muotonauhojen reunoissa voi esiintyä repeytymiä.

Tätä ongelmaa on jo käsitelty DOS-julkaisussa 22 43 465, joka siis käsittelee lajimääritelmän mukaista puristinta. DOS-julkaisussa 22 43 465 käsitellään ongelmaa siten, että muotonauhojen reunoille on järjestetty lämpötilanohjaimet, jotka ohjaavat paine- ja lämmön-siirtoelementtien koskettamien alueiden ulkopuolella olevien alueiden lämpötilaa sisäosien lämpötilasta riippumatta. On kuitenkin osoittautunut, että sellaisen lämmönohjainlaitteen, jonka tulee kyetä hoitamaan muotonauhojen erilaista lämmöntarvetta eri ajonopeuksilla, erilaisilla sisäosan lämpövarastoilla, ja ennen kaikkea ottamaan huomioon siirtyilemisen aiheuttamat yliulottuvien reunojen erilaiset leveydet, säätötekninen monimutkaisuus on varsin huomattava .

Niinpä keksinnön tehtävänä onkin yksinkertaisin välinein vähentää muotonauhojen liiallisia sisäisiä paineita, jotka niiden reunojen alhaisempi lämpötila aiheuttaa.

Tämän tehtävän ratkaisu on keksinnön mukaisesti siinä, että muoto-nauha on vähintään yhdestä pitkittäisreunastaan normaalisti rullien ulkopuolella olevalta alueeltaan varustettu aalloilla, jolloin aal- 3 61286 lonkorkeus reuna-alueella vähenee ulkoa keskellepäln mentäessä.

Tällä aikaansaadaan se, että jonkin verran esiintyvät vetojännitykset pitkittäissuunnassa voidaan tasata aaltojen pituussuuntaisella venymisellä. Aallonkorkeus ja siten myös "venymisvalmius" kasvavat reuna-alueilla sisältä ulospäin samassa määrin kuin lämpötila näillä alueilla laskee ja on odotettavissa vastaavanlaisia pituussuuntaisia vetojännityksiä. Siellä, missä nauha on kylmintä ja siten myös korkeimmat jännitykset odotettavissa, se venyy helpoimmin.

Muotonauhan kulun häiriintymistä aaltojen vuoksi ei tarvitse pelätä, koska ne ovat normaalitapauksissa selvästi rullien ulkopuolella. Jos aaltojen päättymäkohdat alueen sisemmällä reunalla muotonauhan siirtyessä joutuvat rullien alle, ei asialla ole merkitystä, koska rullat ilman muuta vaikuttavilla voimillaan painavat nauhan tasaiseksi.

Aallot voidaan tehdä yksinkertaisella valssausmenettelyllä muotonau-hojen reunaan.

Keksinnön mukaisesta ratkaisusta esitetään suoritusesimerkki oheisissa piirustuksissa, joissa:

Kuvio 1 esittää kaaviomaisena sivukuvantona lastulevypuristinta, jossa keksintö on toteutettu.

Kuvio 2 esittää osittaisena leikkauskuvana puristimen reuna-aluetta linjaa II-II pitkin.

Kuvio 3 esittää aalloitettua muotonauhan reunaa perspektiivikuvana.

Kuviossa 1 on esitetty lastulevyjen valmistuspuristin. Ylempi muoto-nauha 1 kulkee poikittain rainaan 4 nähden järjestettyjen rullien tai rumpujen 5, 6 ympäri, alempi muotonauha taas rumpujen 11, 12 ympäri. Muotonauhoja 1, 2 käyttävät rummut.

Muotonauhat 1, 2 kulkevat nuolten 16 osoittamassa suunnassa laitteen läpi niin, että kuvion 1 mukaan oikealla puolella olevilla laitteilla (ei esitetty) järjestetty lastusekoitus 4’ siirtyy puristusjaksolle 3. Liikkuva yhteenpuristettu raina 4 poistetaan kuvion 1 mukaisesti vasemmalta puolelta muotonauhaa 2 tietyillä laitteilla (ei esitetty). Puristusalueella 3 on muotonauhan 1 sisään järjestetty 4 61286 ylempi tukilaite 17, joka on yhteistoiminnassa alemman muotonauhan 2 sisään järjestetyn alemman tukilaitteen 18 kanssa, joka rainan 4 puoleisella osalla muotonauhoja 1, 2 tukeutuu rainaa 4 vasten ja puristaa sen voimalla tasaiseksi.

Tukilaitteet 17, 18 muodostuvat kukin yksittäisistä kantimista 19, 20, jotka on järjestetty vastakkain muotonauhojen 1, 2 ja rainan 4 ylä- ja alapuolelle. Kukin kannatinpari 19, 20 on sivuttain yhdistetty keskenään puikoilla 13 rainan ulkopuolella niin, että on syntynyt yksittäisiä voiman suhteen keskenään suljettuja paine-elimiä. Kannattimien 19 ja muotonauhan 1 välissä on painelevy 26, muotonauhan 2 ja kannattimen 20 välissä painelevy 27. Painelevy 27 tukeutuu rainaan 4 nähden poikittain vierekkäisiin, kuhunkin kannattimeen 20 järjestettyihin hydraulisiin paine-elementteihin, joiden voimaa voidaan ohjata ja jotka huolehtivat otollisesta paineenjaosta puris-tuspinnoille. Painelevyt 26, 27 siirtävät yksittäisten puristuselin-ten 19, 20 aikaansaaman voiman tasaisesti muotonauhoille 1, 2 ja niissä on kanavat 40, joihin on järjestetty kuumennuselementit tai kuumennusväliaine.

Painelevyjen 26, 27 vastakkain olevien sivujen ja muotonauhojen 1, 2 väliin on järjestetty rullaketjut 14, joiden päällä muotonauhat 1, 2 liikkuvat painelevyihin 26, 27 nähden, ja ne kulkevat päättymättöminä pystysuuntaisessa pitkittäistasossa painelevyjen 26, 27 ympäri. Takaisin kulkevat osuudet kulkevat painelevyjen 26, 27 kanavissa 21. Rullaketjun 14 rullat siirtävät sekä paineen että lämmön painelevyistä 26, 27 muotonauhoille 1, 2 ja siten myös Tainalle 4.

Muotonauhat 1, 2 eivät pääty sivuttaissuunnassa kuvion 2 mukaiseen ulomman rullaketjun reunaan, vaan ovat alueella 22 yli uloimmasta rullaketjusta 14. Samalla, kun rullaketjujen 14 kiertämällä muoto-nauhojen 1, 2 alueella lämpö siirtyy välittömästi painelevyistä 26, 27 rullaketjujen 14 välityksellä muotonauhoille 1, 2, ei näin kuitenkaan tapahdu alueella 22. Tälle alueelle 22 tulee muotonauhoi-hin lämpöä vain johtumalla muotonauhojen 1, 2 sisemmistä alueista. Nämä alueet 22 ovat muutoin vapaasti ilmassa. Muotonauhoissa 1, 2 lämpö siis laskee reuna-alueilla.

Vähäisemmän lämpötilan vuoksi muotonauhat 1, 2 pyrkivät alueella 22 vetäytymään pituussuunnassa kokoon. Näin syntyy alueella 22 ve- 61286 5 tojännityksiä, jotka on vältettävä.

Kuvion 3 mukaan on muotonauhan 2 reuna, joka on kuviossa 2 esitetty alhaalla, varustettu aalloilla, joiden aallonkorkeus vähenee alueen 22 sisärajalle mentäessä nollaan. Tämän rajan sijaintia ei tarvitse pitää tarkkana, koska muotonauhat 1, 2 muutoinkin käytön aikana liikkuvat vähän sivuttain. Rajan tulee joka tapauksessa olla suunnilleen uloimman rullan korkeudella.

Aaltojen 23 ansiosta voi reunassa olevan alhaisemman lämpötilan johdosta syntyä kokoonvetäytymistä aaltoja 23 venytettäessä ilman, että syntyy oleellisempia vetojännityksiä.

.✓ s