FI60918C - Vridspjaellventil - Google Patents

Description

ΓΒ1 m,KUULUTUSjULKAISU CC\QAQ Ma LBJ (11) utlAggningsskrift »UV 1 ° ^'r'VG· C.._. Patentti myönnetty 13 04 1982 *ifrV^ ' * Patent meddelat ^(51) Kv.lk?/lnt.CI.3 F 16 K 1/20 SUOMI —FINLAND (*) Patenttihakemus — PtttntaiwBknlng 29 82 / (22) Hakemiapllvi — Aruöknlngsdtg 1^.10.7^

(23) Alkuptlvt — GUtlghetadtg lU.lO.7U

(41) Tulkit Julkiseksi — Bllvit ofTentllg l6. OU. 75

Patentti- ja rekisterihallitus .... ......... , . ,,,., _ 1 (44) Nihtlvtkxlpanon ja kuuLlulkalaun pvm. —

Patent- och registerstyrelsen ' ’ Anattkan uthgd och utUkriften pubikend 31.12.8l (32)(33)(31) Pyydetty etuoikeus —Begird prloritet 15.10.73

Ruotsi-Sverige(SE) 7313937-0 ^ (71) Saab-Scania Aktiebolag, S-581 88 Linköping, Ruotsi-Sverige(SE) (72) Axel Wilhelm Brattberg, Linköping, Ruotsi-Sverige(SE) (7U) Leitzinger Oy (5U) Kääntöläppäventtiili - Vridspjällventil Tämä keksintö koskee patenttivaatimuksen 1 johdannossa esitettyä rakennetta olevaa kääntöläppäventtiiliä.

Sellaista kääntöläppäventtiilin rakennetta on aikaisemmin ehdotettu suomalaisessa patenttihakemuksessa 1118/74. Tyypillistä tälle rakenteelle on, että se tiivistyspinta, jonka tulee olla muotoiltu vinoksi, ympyräkartioksi ja jota seuraavassa hakemuksessa nimitetään ensim-mäkseksi tiivistyspinnaksi, on sijoitettu sisäpintana sijaitsemaan venttiilin pesään kuuluvalla venttiili-istukalla, läpän kehän omatessa ympyrän muodon ja ollessa muotoiltu mainituksi toiseksi tiivistys-pinnaksi. Myös vanhemmissa tunnetuissa kääntöläppäventtiileissä keskenään kosketukseen tulevissa tiivistyspinnoissa ovat tiivistyselimet järjestetyt nyt selostetulla tavalla.

Tärkeä kelpoisuusluku myöskin kääntöläppäventtiilille on sen vastus-luku, joka ilmoittaa suoraan, miten suureksi painehäviö venttiilissä muodostuu käytössä, vastusluku Z seuraa melko tarkoin yhtälöä 6091 8 7. . ( dl ) 2 -1 dm. _ min jossa on putkijohdon sisähalkaisija, ts. tavallisesti läpimenohalkaisija venttiilipesän liitäntäpäissä, ja dmin on läpimenohalkaisija sillä kohdin venttiilipesää, tavallisesti sen istukanaukko, jossa poikkileikkaus on ahtaimmillaan.

Tästä nähdään, että Z on suuresti riippuvainen dmin:n arvosta suhteessa d^rhin ja että pienikin ahtaimman poikkileikkauksen laajennus aiheuttaa suuren myönteisen vaikutuksen venttiilin vastukseen.

Kääntöläppäventtiileissä, jotka ovat aikaisemmin tunnettua tai ehdotettua rakennetta, aiheuttaa venttiilipesän istukka läpivirtauskana-van huomattavan kuristumisen. Virtausmielessä epäedullisemmaksi tulee istukkarengas siinä rakennetapauksessa, joka on tarpeen esim. säätö-tarkoitukseen ja joka vaatii, että läpivirtaus venttiilin aukiasen-nossa tulee olle mikäli mahdollista täysin vapaa, eikä läpän häirit-semä. Tällöin läpälle annetaan hyvin suuri epä keskeisyys, mikä aiheuttaa sen, että täytyy valita suhteellisen tylppä kulma, likimain 90°, istukkapinnan muodostavalle, vinolle kartiolle. Koska venttiilin tiivistävä toiminta edelleen edellyttää, että istukkapinta tehdään leveäksi, tulee istukkarengas ottamaan huomattavan osan venttiilipesän seinästä ja tämä epäedullinen vaikutus voimistuu sen kautta, että istukan aukko pitkin suurta osaa sen kehästä muodostuu terävästä, virtausta vastaan suunnatusta reunasta, joka aiheuttaa vastusta ja pyörteen muodostusta kanavassa. Sen takia on käyttötaloudellisessa mielessä tarpeen yrittää järjestää kääntöläppäventtiilin tiivistyselin niin, että sen vaikutus venttiilin vastukseen pienenee.

Kääntöläppäventtiilin valmistaminen, jolla tunnetulla tavalla on ensimmäinen, kartiomaiseksi muotoiltu tiivistyspintansa järjestettynä venttiilipesään, aiheuttaa sitä paitsi määrättyjä pulmia, jotka säilyvät tai jopa vieläpä lisääntyvät edellämainittujen ehdotusten kautta. Tiivistepinnan työstö ei tällöin voi tapahtua tavanomaisen sorvauksen avulla vaan edellyttää erikoisvarusteita, joka merkitsee lisälaitetta 3 60918 työstökoneeseen, joka kannattaa työkappaletta samanaikaisesti, kun se tarkoin ohjaa suhteellista liikettä tämän ja leikkaavan työkalun välillä. Se tilanne, että tiivistepinta sijaitsee raskaassa ja suurikokoisessa pesässä, aiheuttaa sen, että konevarusteiden kustannukset ja käytetty koneaika tulevat huomattavasti suuremmiksi verrattuna siihen, jos venttiilitiivistys voitaisiin järjestää niin, että kartiomainen pinta olisi erillään pesästä. Edelleen on useimmissa tapauksissa tarpeen, että istukka-aine on stelliittiä tai vastaavaa kovametalliseosta.

Tämä lisäys tapahtuu päällehitsauksena sitten kun ensin valukappaleeseen on työstetty pohjapinta sopivaksi samalla kartiokkuudella kuin valmis tiivistyspinta, sekä esilämmittämänä valukappale. Tämä jälkeen työstetään kovametalli lopulliseen tiivistyspintamuotoonsa. Myös nämä työvaiheet monimutkaistuvat ja kallistuvat sen takia, että ensimmäinen, kartiomainen pinta on sijoitettu juuri venttiilipesään ja on oletettavissa, että koko tiivistyslaitteen valmistusprosessi, joka ehdotetussa muotoilussa muodostaa suuria kustannuksia vaativan osuuden konepaja-työssä, yksinkertaistuisi ja halventuisi huomattavassa määrin tämän olotilan muuttuessa.

Lisäpulma, jolla on yhteytensä tiivistyselimen muotoiluun, esiintyy asennettaessa kääntöläppäventtiiliä sellaisissa tapauksissa, että tämä on valmistettu ruostumattomasta teräksestä ja on hitsattava putkijohtoon. Hitsaukseen viedyn lämmön vaikutuksesta syntyy tällöin jännityksiä venttiiliaineessa, joka ruostumattoman teräksen vetelemistaipumus-ten takia aikaansaa pysyviä venttiilipesäseinämien muodon muutoksia, jotka usein ovat sen laatuisia, että kartiomaisesta tiivistyspinnasta tulee vino tai epäpyöreä, mistä syystä venttiili ei voi täyttää tiivistävää tehtäväänsä, eritoten mikäli myös läpän tiivistyselin on metallia. Ainoa ratkaisu pulmaan on tähän asti ollut, että ennen tiivistys-pinnan työstämistä on venttiilipesä pidennetty molemmista päistään hitsaamalla putkimaiset päätykappaleet.

Tämän keksinnön tarkoituksena on aikaansaada kääntöläppäventtiili varustettuna tiivistyslaitteella, joka käyttää hyväkseen niitä etuja, joita mainitut ehdotukset antavat pyöreän läpileikkauksen muodossa niin hyvin istukassa kuin läpässäkin, mutta mikä verrattuna tähän saakka ilmenneisiin rakenteisiin, on parannettu yllä mainituissa suh- 4 6091 8 teissä. Tämä aikaansaadaan siten, että kääntöläppäventtiili on saanut patenttivaatimuksissa ilmoitetut tuntomerkit.

Että keksinnön mukainen läppä on järjestetty kantamaan muodoltaan monimutkaista, ensimmäistä tiivistyspintaa merkitsee, että vältetään täysin pulma pinnan muodonmuutoksesta venttiiliä putkijohtoon hitsattaessa että pinnan ja siten venttiilin valmistus yksinkertaistuu ja hal-penee huomattavasti sen vuoksi että työstökone kuin myös sen erikoisvarusteet voivat olla pienemmät kuin aikaisemmin, että lämpökäsittelyt ja hitsaustyöt kovametallin päällehitsauksessa voidaan tehdä nopeammin ja alhaisemmin kustannuksin ja että tiivistyselimessä aikaansaadaan tasaisempi ja korkeampi laatu.

Huomattavaa käyttötaloudellista etua tarjoaa keksintö venttiilin läpi-virtauskanavan vähäisemmän kuristumisen ansiosta, joka on seurausta toisen tiivistyspinnan sijoittamisesta pesään. Kyseisessä tapauksessa merkitsee tämä venttiilipesän ahtaimman poikkileikkauksen laajennus vastusluvun Z pienenemistä likimain puoleen siitä arvosta, mikä pätee samalle venttiilille rakennettuna edellä mainitun ehdotuksen mukaan.

Keksintöä selostetaan lähemmin seuraavassa viittaamalla oheiseen piirustukseen, jossa kuva 1 on pitkittäisleikkaus keksinnön mukaan rakennetusta venttiilistä, jolloin leikkaus on otettu kohtisuoraan läpän akselia vastaan kulkevassa isoympyrätasossa.

Kuva 2 esittää samalla tavoin erikoisesti säätöventtiiliksi soveltuvaa keksinnönmukaista venttiilin toista rakennemuotoa.

Kuva 3 esittää läppää päätykuvannossa nähtynä siltä sivulta, jossa sen kartion kärki, joka määrää ensimmäisen tiivistepinnan, sijaitsee .

Kuva 4 esittää tiivistyslaitetta kuvan 2 mukaan kolmessa eri säteis-leikkauksessa, mitkä on otettu niiltä kohdin läppäventtiiIin kehällä, jotka on merkitty kuvassa 3.

5 60918

Kuvassa 1 esitetty venttiilin keksinnön mukainen rakennemuoto sisältää venttiilipesän 1, joka pääasiassa on putkimainen siten, että sen sisäseinä 2 muodostaa suoran virtauskanavan, jonka symmetrialinja 3 yhtyy venttiilin läpi tapahtuvan virtauksen suuntaan. Pesään on sijoitettu istukka 4, joka kulkee rengasmaisena kanavan ympärillä tasossa, joka leikkaa symmetrialinjan 3, ensisijaisesti suorassa kulmassa. Istukka muodostuu seinämästä 2 ulostyöntyvästä symmetrialinjän kanssa samankeskisestä korokkeesta 5, johon on sijoitettu tiivisterengas 6 valmistettuna pehmeästä, joustavasta materiaalista, kuten kumista, PTFF (teflon) tai vastaavasta. Renkaalla voi olla T-muoto, mikä sopii vastaavaan uraan 7, jonka muodostaa koroke 5 ja aksiaalisesti tämän päällä oleva tukirengas 8, mikä esim. ruuviliitoksella on kiinnitetty venttiilipesän seinämään tiivisterenkaan kiinnittämiseksi uraansa. Keksinnölle tyypillisen piirteen mukaisesti muodostaa kääntöläppä-venttiilin istukka sisäreunan 9, joka istukkatasoa pitkin otetussa leikkauksessa on ympyränmuotoinen keskipisteen sijaitessa symmetria-linjalla ja joka samalla muodostaa läpivirtauskanavan läpileikkauksen.

Tavanomaisella tavalla on venttiilipesässä kahdessa toisilleen vastakkain sijaitsevassa kohdassa laakeri akselitappia 10 varten, joka on kääntymättömästi kiinnitetty kahteen korvakkeeseen 11 venttiilin läpässä 12. Toisessa mainituista kohdista on akselitappi vedetty ulos venttiilipesän seinämän lävitse käyttölaitteeseen (ei esitetty) venttiilin pyörittämiseksi, jolloin tätä voidaan kääntää sen suljettuun, ehjillä viivoilla esitettyyn asemaan kääntämällä nuolen 13 suunnassa noin 90°. Laakereitten tulee olla samankeskisiä ja muodostaa akseli-linja 14, joka jatkuu yhdensuuntaisena istukkapinnan kanssa määräetäi-syydellä läpivirtaussuunnassa, mikä etäisyys voi olla suuruudeltaan vaihteleva riippuen sovellutuksesta. Myös sivusuunnassa, kuten piirustus esittää, tulee läpän laakerointi olla epäkeskeinen siten, että läppä kääntyy pisteen ympärillä, joka sijaitsee jonkin verran symmet-rialinjan 3 sivulla.

Keksinnön mukaan on läppä muotoiltu leveällä kehällä 15, joka muodostaa tiivistyspinnan 16, patenttivaatimuksissa mainittu ensimmäiseksi, ja joka muodostaa vinoon kartioon sisäänmenevän segmentin, jolloin pintaa rajoittaa kaksi yhdensuuntaisena kulkevaa reunaviivaa 17 ja 18.

Nämä kuten kaikki välillä oleva leikkaukset, jotka leikkaavat kartiota 6 60918 yhdensuuntaisina reunojen kanssa, tulee olla muodoltaan pyöreitä sen geometrian mukaisesti, jota on lähemmin selostettu patenttihakemuksessa FI-1118/74. Tästä syystä tulee ensimmäinen tiivistyspinta 18 sulkuliikkeen lopussa koko kehänsä pituudelta, lukuunottamatta niitä kahta kauimpana isoympyrätasosta ja akselitapin 10 suunnassa kehällä sijaitsevia pisteitä, olemaan kiilamaisessa kosketuksessa pesäseinä-mässä 2 olevan reunan 9 kanssa, joka käsiteltävässä tapauksessa muodostaa toisen tiivistyspinnan, jolloin tiivistyspintapaine ja tätä kautta tiivisterenkaan 6 muodonmuutos yleisesti ottaen kasvaa sitä mukaa mitä suurempi osa ensimmäistä tiivistyspintaa työnnetään sisään toisen tiivistyspinnan ohi.

Siinä muunnoksessa, jota esitetään kuvassa 2, on venttiili saanut jossain määrin toisenlaisen muodon säätöventtiilinä käytön vaikutuksesta, esim. prosessiteollisuudessa, jossa väliaine usein on kuitusulppua. Tästä syystä on edullista rakentaa läppä 12 suurella epäkeskeisyydel-lä, ts. sijoittaa akselilinja 14 suurelle etäisyydelle istukkatasosta, niin että läppä sijoittuu läpivirtauskanavan sivuun, kun venttiili avataan. Tämä vaatii, että pesä, kuten kuvassa on esitetty, saa suuremman säteettäisen ulottuvuuden kääntöakselin etupuoella, ainakin läpän sillä sivulla, jossa läppä on venttiilin aukiollessa. Samasta syystä tulee virtaussuunnan tässä olla kuten nuoli 19 osoittaa, minkä vaikutuksesta sekä käyttömomentti että kavitaatiotaipumus vähenevät.

Tämän tapaisessa sovellutuksessa on edelleen sopivaa eroosiovaurioit-ten välttämiseksi valmistaa tiivistyslaite metallista metallia vasten, jolloin, kuten esimerkissä on esitetty, istukan 4 muodostava koroke 5 voi muodostaa venttiilipesäseinämän olennaisen osan. vaihtoehtoisesti voidaan myös tässä istukka valmistaa erillisenä renkaana, joka koostuu jonkin verran suuremman joustavuuden omaavasta materiaalista kuin metalli, jotta täysipainoinen tiivistys aikaansaataisiin helpommin huolimatta pienemmistä pintavirheistä tiivistyselimissä. Riippumatta istukan rakenteesta on huomattava, että se reuna 9, joka rajoittaa venttiilin toista tiivistyspintaa, on läpän akselin 10 puolella.

Kuvassa 2 kuvataan myös niitä geometrisiä ehtoja, jotka koskevat läpän tiivistyspinnan 16 kartiomaista muotoa. 20:llä ja 21:llä on merkitty yhdysviivoja akselilinjan 14 ja molempien kuvan leikkaustasossa olevien 7 60918 pisteitten, joissa tiivistyspinta 16 sivuaa istukkaa 4, välillä. Kohtisuora 22 ja 23 kumpaakin yhdysviivaa vasten on selvästikin sen suunnan tangentti, jossa läppäpinnan 16 kyseiset sivuavat pintaelementit pyrkivät liikkumaan, kun läppä saatetaan kosketukseen tai irrotetaan suhteessa istukkaan, kulmieno< ja/8 , jotka muodostuvat kummankin näiden kohtisuorien ja saman sivuamispisteen kautta kulkevan kartiopinnan si-vuviivojen 24 ja 25 väliin, ollessa kyseinen kiilakulma molemmissa pisteissä.

Jos nyt asetetaan se ehto, että kiilakulma isoympyrätasossa kuin myös jokaisessa tämän kanssa yhdensuuntaisessa leikkauksessa tulee olla yhtä suuren vasemmassa sivuamispisteessä kuin oikeassakin, ts. o< , minkä aikaansaa sen, että tiivistysvoimat tulevat symmetrisiksi, eikä mitkään sivuttaisvoimat vaikuta läppäakselin 10 laakereihin, seuraa tästä, että kartiomaisen tiivistyspinnan kärjen tulee sijaita evol-ventilla 26, joka kulkee kohtisuorien 22, 23 leikkauspisteen kautta. Kuvaan on sivuviivojen 24, 25 lisäksi, jotka koskevat esitettyä läp-pärakennetta ja vastaavat kiilakulmaa 18°, piirretty kaksi lisäparia yhteenkuuluvaa sivuviivaa 27, 28 ja 29, 30, jotka vastaavat kiila-kulmaa 24° ja 12°.

Vinokulmaisen kartion kärjen paikka, joka suositellussa rakenteessa voi omata 31:llä merkityn aseman, ei kuitenkaan tarvitse olla rajoitettu evolventille 26, vaan voi akselitappien 10 säilyttäessä etäisyys-tensä istukan tasosta sisältää myös asemat tämän ulkopuolella tai sisäpuolella, jolloin mikäli kartion kärki on evolventin ulkopuolella kiilakulma vasemmalle sivuajapisteelle tulee suuremmaksi kuin oikealle ja päinvastoin. Kuitenkin tulee kartion kärjen pysytellä rajalinjojen 32 ja 33 välillä, jotta toisaalta olisi mahdollista saada riittävä tii-vistyspaine ilman että on tarvetta turvautua liian suureen sulkumo-menttiin, mutta toiselta puolen estää kiinnijuuttumisen, mikä vaara on olemassa, jos kiilakulmat ja β tulevat pieniksi ja istukkapinta 16 lähenee suoran, ympyräkartion muotoa.

Kiilakulman viimemainitulla alueella tulisi läpän avautumisliike olemaan aivan liian pieni, jos tiivistyspinta 16 samanaikaisesti tehdään leveäksi, koska reuna 18 silloin, kun läppä kääntyy, ei lähde vapaasti pesän tiivistyspinnasta 9, vaan iskee tätä vastaan kahdessa kohdin, jot-

Claims (2)

8 60918 ka sijaitsevat symmetrialinjan 3 oikealla puolen. Jos läpän akselilin-ja 14, kuten piirustus osoittaa, sijoitetaan samalle puolen symmetria-linjaa kuin kartion kärki, vaikuttaa tämä avausliikkeen rajoittamista vastaan ja valitsemalla sopivasti sivuepäkeskeisyyden e, voidaan myös pienillä kiilakulmilla ja toivomuksen mukaan leveällä läpän kehällä 15 varmistaa venttiilille aukeamiskulma 90°, niin että läpän vaikutus venttiilivastukseen tulee pienimmäksi mahdolliseksi. Miten kosketus tapahtuu molempien tiivistyspintojen välillä, jotka sisältyvät kuvan 2 mukaiseen esimerkkiin, selviää kuvista 3 ja 4 yhdessä. Istukka-aukon symmetriatasossa, mikä kuvassa 3 esitetään viivalla 34, lepää läppä 12 niin hyvin ylemmällä kuin alemmallakin kehänsä osalla istukka-aukon reunaa 9 vasten kulmassa, jonka profiili A - A kuvassa 4 esittää, kun taas, jos jommasta kummasta näistä pisteistä lähtien seurataan läpän kehää sillä sivulla, jossa kartion kärki sijaitsee, se saa yhä jyrkemmän kosketuksen, kunnes profiili isoympyrä-tasossa, kuvassa 3 esitetty viivalla 35, on leikkauksen B - B mukainen. Symmetriatason vastapäisellä sivulla tulee kulma tiivistepinnan 16 ja istukkatason 36 välillä vähitellen yhä suuremmaksi leikkaukseen C - C saakka. Kulmaerot näille leikkauslinjoille, jotka ymmärrettävästi tulevat sitä suuremmiksi mitä viistommaksi läppäkartio rakennetaan, ts. mitä kauempana symmetrialinjän 3 ulkopuolella kartion kärki sijaitsee, johtaa siihen, että istukan pinta 9 on tehtävä kapeaksi ja on oltava pyöristetty, jolloin tartunta tulee tapahtumaan pitkin ympyräviivaa, jota molemmissa kuvissa on merkitty 37:llä ja joka ensisijaisesti muodostaa tiivistyspinnan 16 keskihalkaisijän.

1. Kääntöläppäventtiili, sisältäen venttiilipesän (1), jonka seinämät (2) muodostavat suoran läpivirtauskanavan ja on varustettu rengasmaisella venttiili-istukalla (4) sijoitettuna tasoon, joka leik-kaa läpivirtauskanavan symmetriaviivan (3), ensisijaisesti suorassa kulmassa, ja läpän (12), joka on aseteltavissa sellaiseen asemaan ja siitä pois päin, jossa venttiili on suljettu ja läppä lepää istukkaa vasten, jolloin läppä kääntyy akseliviivan (14) ympäri joka sijaitsee symmetriaviivan toisella puolella ja ulottuu yhdensuuntaisesti istukkatason kanssa välimatkan päässä siitä ja jossa venttii- 9 6091 8 Iissä tiivistys aikaansaadaan ensimmäisen tiivistyspinnan (16) avulla, jonka geometrisesti määrittelee katkaistu vino kartio, jonka poikkileikkaus istukan tasossa on ympyränmuotoinen ja jonka akseli on kalteva istukkatason suhteen suunnassa (13), jossa läopää (12) käännetään kun venttiili suljetaan ja toisen tiivistyspinnan avulla, joka on saatettavissa kosketukseen kartiomaisen tiivistyspinnan (16) kanssa siten, että nähtynä kohtisuorassa leikkauksessa läpän akselia (14) vastaan, molemmat tiivistyspinnat suljetun aseman alkuvaiheessa kiilamaisella kosketuksella liukuvat toisiaan vasten vähitellen kas-vavalla kosketuspaineella, tunnettu siitä, että läppä (12) on varustettu sinänsä tunnetulla leveällä kehällä (15), jota pitkin kiertävänä kartion vaippapinnan osana ensimmäinen tiivistyspinta (16) on järjestetty ja että istukan (4) muoto on symmetriaviivan suhteen pyörähdyssymmetrinen kohouma (5) venttiilipesän seinämästä (2), jossa on ympyrämäinen aukko, jonka läppä-akseliin päin viettävä reuna (Q) poikkileikkauksessa on kapea ja edullisesti pyöristetty ja muodostaa toisen tiivistyspinnan.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen kääntöläppäventtiili, ensisijaisesti tarkoitettu säätöön, tunnettu siitä, että istukan reunan (9) muodostava toinen tiivistyspinta on metallinen tai valmistettu hieman suuremman joustavuuden kuin metalli omaavasta materiaalista läpän kehän (15) muodostaman ensimmäisen tiivistyspinnan (16) ollessa metallisen, että mainitun kartion kärki, jonka kartion vaippapin-nalle ensimmäinen tiivistyspinta (16) kuuluu sijaitsee symmetriaviivan (3) ja sivuviivan (32) välillä, joka sijaitsee kohtisuorassa läpän akselia (10) vasten olevassa isoympyrätasossa (35) ja joka yltää yhdensuuntaisena symmetriaviivan kanssa läpän (12) sädettä vastaavalla etäisyydellä tästä, jolloin kärjen asema edullisesti on sellainen, että läppä-akselin ja tiivistyspintojen (9, 16) sivuamispis-teen välisen yhdysviivan (20, 21) kohtisuora symmetriaviivan kummallakin puolella muodostaa yhtä suuret kiilakulmat (ο(,β) kartion emä-viivan kanssa. 1. vridspjällventil innefattande ett ventilhus (1), vars väqg (2) bildar en rak genomloppskanal och är försedd med ett ringformigt ven-