FI60666B - Pressvals foer behandling av banformat material och foerfarande foer tillverkning av denna - Google Patents

Description

Γβ1 .... kuulutusjulkaisu ,ηίϊΔ N ( ) UTLÄGGN INGSSKRIFT 60666 C Patentti myönnetty 10 03 1902

Patent ceJJelat (51) Kv.lk?/intxi.3 B 31 P 1/12 SUOM I — Fl N LAN D (21) PatenttlhelceiMi* — PKancamekning 701^75 (22) Hakemliptlvt — Araeknlnpdif 25.05. j6 (23) Alkuptivft—Glltlf hetadkg 25 05«76 (41) Tullut fulklMksI ·—Bllvtt offantllf 01 -ιο 7 f.

Patentti- ja rekisterihallitus __, . . _ , (44) NihtivUulpenoo Ja kuutlulkalaun pvm. —

Patent* OCh regi sterst/rel sen An*ekan utlagd och utl.ikriften publicarad 30.11.8l (32)(33)(31) kyyditty etuolkeu»—Begird prloritet 30.05.75 DSA(US) 562105 (71) Clupak, Inc., 530 Fifth Avenue, New York, New York 10036, USA(US) (72) Ernest J. Groome, Covington, Virginia, USA(US) (7*0 Berggren Oy Ab (5*0 Puristustela rainamateriaalien käsittelemistä varten sekä menetelmä sen valmistamiseksi - Pressvals för behandling av banformat material och förfarande för tillverkning av denna

Keksinnön kohteena on puristustela rainamateriaalien valmistamiseksi. Keksintö kohdistuu lisäksi tällaisen telan valmistusmenetelmään.

Paperin, kudottujen ja kutomattomien materiaalien, jotka yleensä esiintyvät rainanmuodossa, tietyissä teollisissa käsittelyissä on todettu edulliseksi tiivistää materiaaleja niiden tiheyden suurentamiseksi, samalla aikaansaaden niille pehmeä rakenne sekä lisäten niiden venyvyyttä. Esimerkiksi käytettäessä paperia teollisesti säkkien valmistukseen irtotavaratuotteiden pakkausta varten, tällaisten säkkien käsittely kuljetuksen aikana edellyttää materiaalia, joka on kyllin lujaa ja venyvää repeämien ja sentapaisten esiintymisen välttämiseksi. Tiivistettäessä rainanmuodossa olevia paperi-materiaaleja ei vain niiden lujuus ja venyvyys lisäänny, vaan myös niiden rakenne pehmenee jonkin verran. Kudottujen ja kutomattomien tekstiilirainamateriaalien ollessa kyseessä tiivistyksen on todettu parantavan niiden lujuutta, rakennetta ja venyvyyttä samalla tavalla.

Aikaisemmin kehitetyissä laitteissa tällaisten rainamateriaalien tiivistystä varten on käytetty kaksoistelatiivistimiä, jotka kykenevät kohdistamaan rainan tasoon voimia, jotka riittävät sekä suuruu- 2 60666 deltaan että suunnaltaan tiivistämään rainan kaupallisten vatimus-ten mukaisesti. Tavanomaiset kaksoistelatiivistimet käsittävät yleensä teräs- tai valurautatelan kanssa puristuskosketuksessa olevan, pehmeällä kumilla päällystetyn telan, joka tiivistää puristusalueen kautta kulkevia rainamateriaaleja. Kuten seuraavasta selityksestä ilmenee, rainamateriaalien tiivistämiseksi rainan tasossa on tarpeen aikaansaada kokoonpuristumattoman aineen, kuten kumin, joka muodostaa osan puristustelan päällysteestä, epäsymmetrinen siirtyminen. Tämä aineen siirtyminen aiheuttaa kumin palautumisen puristusalueen jälkeen, rainamateriaalia koskettavan deformoituvan päällysteen pinnan nopeuden pienennettyä puristusalueella siinä määrin, että se aikaansaa sellaisen nopeus- ja voimaeron puristusalueeen ylitse sekä rainan tasossa, joka on riittävä materiaalin tiivistykseen.

Aikaisemmin on ollut tarpeen pyörittää terästelaa ja kumimateriaalilla päällystettyä telaa erilaisilla nopeuksilla mainitun epäsymmetrisyy-den aikaansaamiseksi. Terästelan nopeuden pitää olla suurempi kumin saattamiseksi virtaamaan puristusalueelle sen saapumiskohdassa ja kurnin palauttamiseksi puristusalueen lähtökohdassa, jotta aikaansaadaan rainamateriaalin tiivistys mainittujen kohtien välillä. Käytännössä tämä tarvittava nopeusero saavutetaan käyttämällä generaattoria kumi-päällysteisen telan jarruttamiseen. Tällä tavalla säästetään tehoa, jota yhdessä syöttötehon kanssa käytetään terästelan pyörittämiseen. Tässä menetelmässä esiintyy useita epäkohtia, joista ensisijaisia ovat seuraavat: 1) erittäin suuria ja kalliita moottoreita, generaattoreja ja sähköohjauslaitteita tarvitaan tiivistimien kautta kierrätettävän tehon käsittelemiseen; 2) tiivistimen pitää olla riittävän tukevarakenteinen, jotta se pystyy aikaansaamaan kierrätettävän ylimääräisen vääntömomentin; ja 3) tehoa kuluu hukkaan toiminnan huonon hyötysuhteen vuoksi. Tätä tyyppiä olevia koneita nimitetään yleensä "MD-tiivistimiksi", missä lyhenne MD johtuu siitä, että rainamateriaa-lit kulkevat puristusalueen lävitse koneen suuntaan (in the "Machine Direction").

US-patentti 1,537,^39 koskee paperikoneen puristustelaa, jonka vulka-noitua kumia oleva vaippa sisältää huokosia mudostavia ilmarakkuloi-ta, jotka tekevät sen vettä hylkiväksi, niin että tela soveltuu liikaveden pusertamiseen pois paperimassasta. US-patentin 1,973,690 kohteena on kalanteritela, joka on lämmönkestävä ja jonka rungolla ja pinnalla on sellaiset ominaisuudet, että tela soveltua käytettäväksi kiillotuskoneissa kankaan, paperin ja sentapaisten käsittelyyn. Tela käsittää yhdistelmänä telanrungon, jota kannattaa molemmista päistään 60 66 6 laippojen väliin puristusasentoon tuettu akseli, ja joka on päällystetty hartsittomia ramikuituja sisältävillä kuitumateriaalilohkoilla. US-patentin 3,362,862 kohteena on paperin superkalanterikiillotuslai-te, joka käsittää pystysuoran telarivin ja kehyselimen, jossa telari-vissä on vuorotellen kovia ja pehmeitä, kehyselimeen pyörivästi ja toisiaan koskettaen tuettuja teloja, sekä välineen kiillotettavan paperin syöttämiseksi telariviin ja välineen paperin poistamiseksi sen kuljettua telarivin kautta. Laite on varustettu käyttövälineellä telarivin alimman telan pyörittämiseksi, ja pehmeitten telojen ulompi osa on tehty polyaryylikarbonaattimateriaalista. US-patentti 3,^7,600 koskee sellaista konetelarakennetta, jossa on ominaisuuksiltaan elas-tomeerinen, sisemmän toimintakerroksen ja ulomman toimimattoman kerroksen käsittävä päällyste. Sisemmässä toimintakerroksessa on yleensä pitkittäissuuntaan ulottuvia spiraalimaisia kanavia elastomeeri-sen massan kokoonpuristumattomuuden korvaamiseksi sekä jäähdytysnesteen johtamiseksi niiden kautta lämpötilansäätöä varten. Ulommalla toimimattomalla kerroksella on suurempi kimmomoduuli kuin sisemmällä toimintakerroksella, niin että toimimaton kerros riittävästi eristää telanpinnan ulkopuolella tapahtuvan toiminnan kanavien sisäisestä toiminnasta. US-patentin 3,501,823 kohteena on kalanteritela, joka käsittää keskirungon ja kiekoista muodostetun telantäytteen, jotka kiekot on asennettu telanrungon päälle sekä puristettu yhteen muodostamaan olennaisesti kiinteä kappale ja jotka on tehty kaksiakselises-ti suunnatun molekyylirakenteen omaavasta polymeerisestä levymate-riaalista. US-patentin 3,753,276 kohteena on kalanteritela, käsittäen polymeerisen päällysteen, joka on sovitettu kitkakosketukseen jäykän telanrungon kanssa staattisissa olosuhteissa, niin että suhteellinen liike telan ja päällysteen välillä toimintaolosuhteissa on mahdollinen.

Mikään näistä patenteista ei esitä rainamateriaalien käsittelemiseksi sellaista puristustelaa, jossa on siten muodostettu jäykistetty elas-tomeeripäällyste, että aikaansaadaan kokoonpuristumattoman elastomee-riaineen epäsymmetrinen siirtyminen kiertopuristuksen aikana, niin että tuloksena on samanlainen rainamateriaalien haluttu käsittely kuin tämän keksinnön mukaista telaa käytettäessä. Sitäpaitsi ei mikään näistä patenteista esitä telaa, joka kykenee tiivistämään, venyttämään ja repimään liuskoiksi paperia olevia, kudottuja ja muunlaisia rainamateriaaleja ilman, että tarvitaan monimutkaisia ulkopuolisia differentiaalikäyttölaitteitä.

it 60 6 6 6

Keksintö kohdistuu lähemmin sanottuna puristustelaan, joka on yhteistoiminnassa vastatelan kanssa koneessa rainamateriaalien kuten paperirainojen tai kudottujen tai ei-kudottujen kankaiden käsittelemiseksi, niiden tiivistämiseksi, venyttämiseksi tai repimiseksi tms., jossa telassa on ulkoisen pinnan käsittävä olennaisesti sylinteri-mäinen sisärunkoelin, joka on olennaisesti jäykkää ainetta, ja si-säsunkoelimen ympäri asetettu ja sen ulkopintaan kiinnitetty olennaisesti kokoonpuristumaton, olennaisesti joustavaa ainetta oleva päällyste-elin, minkä ohessa jäykistäviä elimiä on sovitettu päällyste-elimeen, joiden joustavuuden venytysmoduuli on suurempi kuin mainitulla olennaisesti kokoonpuristamattomalla ja joustavalla aineella. Keksinnölle on tunnusmerkillistä, että puristustelan vastatelan kanssa yhteistoiminnassa olevan päällyste-elimen jäykistys-elimet on suunnattu olennaisesti samaan suuntaan sisärunkoelimen ympäri ja siitä poispäin ja kallistettu olennaisesti samaan terävään kulmaan sisärunkoelimen ulkopintaan nähden.

Edullisessa sovellutusmuodossa puristustelan päällyste on valmistettu elastomeerisestä aineesta jäykistyselinten ollessa joko yhdistettyä kuitu/kumi-materiaalia tai polyesterikudosta, päällysteen ollessa rakennettu ja muotoiltu siten, että kun telaa puristetaan vasten ulkopuolisesti pyöritettyä teräs- tai valurautatelaa, joka on olennaisesti kova puristustelaan verrattuna, keksinnönmukaisen telan päällysteen elastomeerisen aineen siirtyminen tulee olemaan siinä määrin epäsymmetrinen, että puristusalueen kautta kulkevaan paperimateriaalirainaan sen tasossa vaikuttavien voimien resultantti aikaansaa materiaalin tiivistymisen tehden sen pehmeämmäksi ja huomattavasti venyvämmäksi kuin tiivistämätön materiaali. Elastomeeri-senä aineena voi olla joko synteettinen tai luonnonkuitumateriaali.

Niinpä, kuten seuraavasta selityksestä ilmenee, tämän keksinnön tela pystyy aikaansaamaan rainamateriaalien tasossa vaikuttavia resultanttivoimia ilman että tarvitaan monimutkaisia ulkopuolisia käyttövälineitä ja laitteita, jollaiset yleisesti ovat välttämättömiä aikaisempaa tyyppiä olevien telojen yhteydessä tällaisten voimien aikaansaamiseksi. Lisäksi, käyttämällä jäykistyseliminä polyesteri-kudos liuskoja, jotka on upotettu kumipäällysteeseen, ja pyörittämällä kovaa te- 5 60666 laa sellaiseen suuntaan, että jäykistävät kudosliuskat saapuvat likimain rainan suuntaisina puristusalueelle, rainamateriaaliin vaikuttavat resultanttivoimat tulevat olemaan olennaisesti kokoonpurista-via rainan tason suunnassa.

Ensisijaisessa sovellutusmuodossa on todettu, että tyypillisiä tuloksia saadaan, kun päällyste on muodostettu synteettistä kumia olevista kerroksista, joiden väleihin on sijoitettu yhdistettyä ku.itu/kumi-materiaalia tai polyesterikudosta olevia liuskoja, ja jotka on kiinnitetty toisiinsa sopivan sideaineliuoksen avulla ennen kumin vulka-nointia. Telan ensisijainen sovellutusmuoto käsittää edelleen jäykis-tämätöntä kumimateriaalia olevan ulkokerroksen, joka aikaansaa telalle yhtäjaksoisen ulkopinnan tasoittaen kaikki ne pienet epätasaisuudet, jotka johtuvat siitä, että päällyste on muodostettu erillisistä kumikerroksista. Lisäksi on todettu edulliseksi sijoittaa vähintään kaksi kerrosta jäykistämätöntä kumimateriaalia olennaisesti jäykän sylinterimäisen sisärungon ympärille rungon ja päällysteen perusosan väliin, kunkin kumikerroksen omatessa asteittain pienenevän kovuuden rungosta lähtien ulospäin, niin että aikaansaadaan telan muodostavien komponenttien kovuuden väheneminen sisärungosta lähtien uloimpaan päällysteeseen saakka.

Tämän selityksen tarkoituksia varten viitataan elastomeerin kovuus-arvoon parametrinä, joka ilmoittaa kumimateriaalien ja sentapaisten kovuuden mitattuna Shore-skleroskoopilla A-asteikkoa käyttäen. Tämän keksinnön ensisijaisessa sovellutusmuodossa esiintyvien keksin-nönmukaisen telan elementtien kovuusarvot on pyritty optimoimaan, ja on selvää, että nämä kovuusarvot ovat suhteellisia eikä niitä voida pitää välttämättömänä edellytyksenä keksinnön toteuttamiselle yleensä, vaan ainoastaan esitettyjen edullisten sovellutusmuotojen toteuttamiselle. Lisäksi on selvää, että kaikkia sopivia tai tavanomaisia kuminkovuusparametrejä, jotka vastaavat tässä mainittuja likimääräisiä kovuusarvoja, voidaan myös käyttää ohjeena keksinnön toteuttamisessa .

Paperirainojen suhteen on todettu, että niiden kosteuspitoisuuden ollessa enintään jO-^IO % laskettuna seuraavasta kaavasta: ., . veden kokonaispaino

Kosteuspitoisuus =---———--- kuitujen paino + veden paino 6 60666 paperiraina tulee sopivasti tiivistetyksi käytettäessä keksirmönmu-kaista ensisijaista sovellutusmuotoa, joka käsittää jäykistetyn päällysteen omaavalla telalla varustetun laitteen. Kuitenkin sellaisten paperirainojen ollessa kyseessä, joiden kosteuspitoisuus on suhteellisen suuri, nimittäin noin 50-60 %, on kitkavoimien todettu jäävän niin pieniksi, ettei elastomeeripäällysteen epäsymmetrinen siirtyminen telojen pyöriessä pysty riittävästi tiivistämään rainamateriaale-ja, vaan sensijaan tapahtuu paperirainan hiertymistä ja kovertumista. Asettamalla kansi tämän keksinnön mukaan rakennettua telaa pyörimään siten, että niiden väliin muodostuu puristualue, saadaan telojen ja painan väliset liukumista aiheuttavat voimat olennaisesti eliminoiduiksi johtuen siitä, että rainan kummallekin puolelle syntyvät olennaisesti samanlaiset tiivistävät voimat. Rainan vastakkaisille puolille muodostuvat voimien jakaantumakuviot ovat itse asiassa toistensa peilikuvia. Tämänlainen yhdistelmä, vaikka se tosin tiivistää paperirainaa vähemmän kuin edellä selostettu ensisijainen su vei lutusrnuoto, aikaansaa kuitenkin riittävästi pienen kitkan omaamien rainamateriaalien tiivistymistä aiheuttamatta paperin pinnan hiertymistä tai kovertumista. Tässä yhdistelmässä mainittua, jäykistetyn päällysteen omaavaa telaa pyöritetään puri.stuskosketuk-sessa samanlaisen telan kanssa siten, että elastomeeri.päällysteeseen vinoon asentoon sijoitetut jäykistyselimet asettuvat melkein puris-tusalueen kautta kulkevan rainan suuntaisiksi.

Lisäksi on tämän yhdistelmän mukaiselle telalle ominaista sen kyky venyttää rainamateriaaleja, kun se pyörii puristuskosketuksessa telaan, jota pyöritetään päinvastaiseen suuntaan kuin vastaavaa telaa ensisijaisessa sovellutusmuodossa. Kuten myöhemmästä yksityiskohtaisesta selityksestä ilmenee, tämä pyörimisliike on sellainen., että keksin-nönmukaisen telan elastomeeripäällysteeseen upotetut jäykistyselimet lähestyvät rainaa sen tasoa vastaan likimain kohtisuoraan suunnattuina. Tämä yhdistelmä aiheuttaa elastomeeriaineen siirtymisen puristus-alueen tulosuuntaan sekä aikaansaa siirtyneen elastomneriaineen pa-lautusvoimia puristus alueen lähtökohdassa, jotka voimat ovat rainan liikkeen suuntaisia aikaansaaden siten rainan venymisen johtuen elas-tomeeriaineen nopeuden lisääntymisestä puristusalueen tulokohdan ja sen lähtökohdan välillä. Sellaiset rainamateriaalit kuten paperi, joilla on suhteellisen pieni vetolujuus, eivät voi kestää näitä veny-tysvoimia, ja niinpä tuloksena on se, että paperiraina tulee sopivasti revityksi liuskoiksi johtuen rainaan kohdistuvasta lisääntyvästä r e p i m i p v a i k u t u k s e s t a telan pituussuuntaan. Niinpä tällainen tela voi 6 0 6 6 6 7 ulia puperinrepimislaitteen toimivana osana.

Keksinnön mukainen menetelmä puristusvalssin valmistamiseksi on tunnettu siitä, että se käsittää: olennaisesti jäykästä aineesta valmistetun olennaisesti sylinterimäisen elimen käytön;olennaisesti kokoon-puristumatonta ja joustavaa elastomeeriainetta olevien liuskojen kiinnittämisen peräkkäin telaan sen pituussuuntaan siten, että liuskoilla tulee olemaan kaareva muoto ja että ne muodostavat olennaisesti terävän kulman sen jäykkää sylinterimäistä telaa sivuavan tason kanssa, joka kulkee elastomeeriliuskan ja sylinterimäisen telan kosketusvii-van kautta, liuskan kaarevan muodon ollessa sellainen, että elastomeeriliuskan ja mainitun tangenttitason välinen kulma on suurempi kuin vastaava kulma elastomeeriliuskan vapaassa reunassa; jäykistävän ku-dosliuskan asettamisen elastomeeriliuskan päälle, niin että kudos-liuska saa saman kaarevan muodon kuin elastomeeriliuska; edellämainittujen vaiheitten toistamisen asettamalla olennaisesti ensimmäisen elastomeeriliuskan muotoisia, kudosliuskojen knassa vuorottelevia elas-tomeeriliuskoja limittäin päällekkäin niin paljon, että aikaansaadaan sylinterimäisen telan olennaisesti koko vaippapintaa ympäröivä päällyste; jäykistetyllä elastomeerillä päällystetyn telan asettamisen ilmatiiviiseen kammioon; alipaineen imemisen ilmatiiviiseen kammioon; ja päällystetyn telan saattamisen elastomeerinkovetusprosessin alaiseksi, ensin ainakin osittain pehmentämällä elastomeeriaine ja sen-jälkeen kovettamalla se, niin että muodostuu olennaisesti yhteinäinen jatkuva sylinterimäinen päällyste, jonka poikkileikkauksessa kaarevat elastomeeriliuskat vuorottelevat niiden väleihin sijoitettujen kaarevien jäykistyskudosliuskojen kanssa.

Keksinnön edullisia sovellutusmuotoja selostetaan seuraavassa viitaten oheisiin piirustuksiin, joissa:

Kuvio IA on poikkileikkauskuva aikaisemmin tunnetusta päällystetystä puristustelasta, joka muodostaa puristusalueen tavanomaisen kovan telan kanssa;

Kuvio IB on kuvion IA mukaisen päällystetyn telan pinnalla sijaitsevan pisteen A siirtymäkaavio säteittäisesti pisteen A alapuolella ja sisä-rungon sisäpinnalla sijaitsevan pisteen B suhteen;

Kuvio 1C on kuviosta IB johdettu nopeuskaavio;

Kuvio 2A on poikkileikkauskuva puristustelasta, jossa on tämän keksinnön mukainen jäykistetty päällyste ja joka muodostaa puristusalueen tavanomaisen kovan telan kanssa;

Kuvio 2B on kuvion 2A mukaisen päällysteen telan pinnalla sijaitsevan pisteen A' siirtymäkaavio säteittäisesti pisteen A' alapuolella ja sisärungon pinnalla sijaitsevan pisteen B' suhteen;

Kuvio 2C on kuviosta 2B johdettu nopeuskaavio; 8 60666

Kuvio 3 on sivukuva tiivistyslaitteesta, jossa käytetään tämän keksinnön mukaista puristustelaa rainamateriaalien tiivistämiseen;

Kuvio on poikkileikkauskuva suunnatun päällysteenpalautuksen omaavasta telaparista esittäen keksinnön vaihtoehtoisen sovellutusmuodon; Kuvio 5 on poikkileikkauskuva tämän keksinnön mukaisesta telasta, joka puristaa tavanomaista jäykkää telaa, jonka kiertosuunta on kuviossa 2A esitetyn telan kiertosuunnalle vastakkainen ja joka soveltuu käytettäväksi rainan venytys- ja/tai repimislaitteena;

Kuvio 6 on osakuva keksinnönmukaisesta telasta, esittäen telan valmistusmenetelmän ;

Kuvio 7 on poikkileikkauskuva valmiista telasta, joka on rakennettu kuviossa 6 esitetyn menetelmän mukaan.

Aluksi on kuviossa IA esitetty poikkileikkaus tavanomaisesta jäykis-tämättömällä kumilla päällystetystä telasta 10, joka puristaa tavanomaista terästelaa 12. Niinpä kumia oleva päällyste 14 on joustava ja kokoonpuristumaton ja siirtyy senvuoksi puristusalueelta symmetrisesti, kuten kuviosta näkyy, muodostaen kohouman puristusalueen kummallekin puolelle. Kumimateriaalin siirtymä on esitetty vaiheittain katkoviivoilla kuviossa IA. Kun teloja pyöritetään kuviossa esitettyyn suuntaan, kumin pinnalla olevan pisteen A tangentinsuuntainen siirtymä D ajan T funktiona säteittäisesti pisteen A alapuolella ja telan rungon 16 pinnalla sijaitsevan pisteen B suhteen on esitetty kuvossa IB.

Kuvion IB siirtymäkäyrästä voidaan helposti johtaa tangentiaalinen nopeus V ajan T funktiona seuraavasta yhtälöstä:

Nopeus = V = — dT

jossa — merkitsee etäisyyden D ensimmäistä derivaattaa ajan T suh-

. dT

teen.

Aikaisemmin tavanomaisen telan 10 nopeuskäyrä on esitetty kuviossa IC. Kuten käyrästä näkyy, pisteen A nopeus saa arvon 7 , joka on pie nempi kuin terästelan 12 nopeus Vg. Kun piste A lähestyy ennen puris-tusaluetta olevaa kohoumaa, sen nopeus pienenee hetkellisesti, johtuen kumin siirtymisestä, kiihtyen senjälkeen samaksi kuin terästelan nopeus pisteen saapuessa puristusalueelle. Kitkavoimien vaikutuksesta kuminpinnan nopeus pysyy olennaisesti yhtä suurena kuin teräs- 9 60 6 6 6 telan nopeus koko puristusalueella. Kun piste A on ohittanut puristus-alueen, sen nopeus vähenee jälleen normaaliarvoa pienemmäksi, ja pisteen A kiertyessä pois puristusalueen vaikutuspiiristä sen nopeus kasvaa alkuperäiseen arvoonsa V^q. Niinpä kuminpinta saapuu puristus-alueelle ja poistuu siitä olennaisesti samalla nopeudella, ja sillä on sama nopeus kuin terästelan 12 pinnalla, eikä rainamateriaali 18 tule tiivistetyksi eikä venytetyksi kulkiessaan telojen välitse. Niin-ollen rainamateriaalien tiivistämiseksi kuvion IA mukaisella laitteella on tarpeen käyttää apuna monimutkaisia välineitä aikaansaamaan teloille erilaiset nopeudet, niin että muodostuu epäsymmetrinen puris-tusalue.

Kuviossa 2A on esitetty keksinnönmukaisesti rakennettu tela 20. Telan sisärunkona 22 on sopivimmin sylinterimäinen terästela 13 ja sen päällysteenä 24 kumimateriaali, joka sisältää jäykistäviä sidosmateriaale-ja 26, jotka sijaitsevat yleensä terävässä kulmassa telan sisärungon 22 niihin liittyvien ulkopinnan osien suhteen. Terästelaa 12, jota keksinnönmukainen tela 20 kiertyvästä puristaa, pyöritetään ulkopuolisesta tavanomaisilla välineillä, joita ei näy piirustuksissa.

Jäykistävillä sidoksilla 26 on kimmomoduuli, jonka määrittelee lause-ke £ _ puristus jännitys ja joka on suurempi kuin päällysteen muodostavan kumimateriaalin kimmomoduuli. Tällaiset jäykistävät aineet voivat olla kudottuja tai muunlaisia materiaaleja kuten polyesteriä, nailonia, puuvillaa ja sentapaisia, kimmomoduulin suurimman arvon ollessa suunnattuna rainamateriaalien liikkeen suuntaan. Lisäksi sellaisia kuin yhdistettyjä kuitu/ kumi-materiaaleja mainitulla tavalla suunnattuna on mahdollista käyttää päällysteen jäykistämiseen. Kuitenkin on edullisinta, että jäy-kistysaineet ovat kudottua polyesterikangasta tai -verkkoa sijoitettuna siten, että kudelangat ovat olennaisesti koneen toimintasuunnassa. Loimilangat sijaitsevat siis telan pitkittäissuunnassa.

Kuviosta 2A ilmenee, että telojen 20 ja 12 kiertyessä osoitettuun suuntaan jäykistävät sidokset 26 vastustavat venymistä sekä estävät kumin siirtymisen ennen puristusaluetta, niiden vastustaessa vain vähän sitä taivutusta, jonka puristusvoimat aiheuttavat puristusalueen poistopäässä. Niinpä päällysteen 24 pinnalla sijaitseva piste A' siirtyy kuviossa 2A näkyvien katkoviivojen mukaisesti, ja pisteen A’ tan- 10 606 6 6 gentin suuntainen siirtymä säteittäisesti sen alapuolella (telan sisärungon 22 pinnalla) sijaitsevan pisteen 13' suhteen on esitetty kuviossa 2B. Voidaan havaita, että koska kumin siirtyminen tapahtuu pelkästään yhteen suuntaan (nimittäin kuviossa 2Λ näkyvässä siirros-osassa 28), tämän siirtymän aiheuttavat kumiin kohdistuvat kuormitukset voivat kasvaa huomattavan suuriksi.

Kiertymisen jatkuessa näiden kuormitusten aiheuttamat voimat tulevat suuremmiksi kuin telanpintojen välillä vallitsevat kitkavoimat, ja päällysteen 24 vapautuessa puristusalueen vaikutuksesta, siirtynyt osa kumista palautuu alkuperäiseen asemaansa telanrungon suhteen, kuten ilmenee kuvion 2 C nopeuskäyrästä. Niinpä päällysteen 24 ulkopinnalla olevan pisteen A' nopeus sisärungon 22 ulkopinnalla sijaitsevan pisteen B' suhteen tulee vaihtelemaan kuviossa 2C esitetyllä tavalla. Pisteen A' nopeudella V'A, on alkuarvo V , , ja pisteen saapuessa puristusalueelle nopeus kiihtyy arvoon V'g, joka on teräs-telan nopeus. Mitään pisteen A' nopeuden pienenemistä ei tapahdu ennen puristualuetta, koska jäykistävät sidokset 26 estävät kurnimate-riaalin siirtymisen, johtuen erikoisesti niiden suuresta kirrimomoduu-lista sekä niiden tietystä sijoituksesta kokoonpuristumattoman kumi-materiaalin luontaisten virtauspyrkimysten suhteen.

Puristusalueella pisteen A' ja terästelalla olevan vastaavan pisteen nopeudet ovat olennaisesti yhtä suuria ja vakioita, kunnes sellainen kiertoliikkeen asema on saavutettu, missä kumin palautusvoimat voittavat pintojen välillä vallitsevat kitkavoimat. Tässä kohdassa alkuperäiseen asemaansa telalla palautuvan kumimateriaalin palautusvaiku-tus aikaansaa nopeuden V'A, joka nopeasti pienenee minimiarvoon V . Senjälkeen nopeus saavuttaa alkuperäisen arvonsa V’A,o puristusalueen vaikutuksen päätyttyä.

Pisteen A' nopeutta kuvaavasta käyrästä nähdään, että kuminpinta saapuu puristusalueelle huomattavasti suuremmalla nopeudella kuin nopeus, jolla se poistuu puristusalueelta. Koska paperiraina 18 (tai kudottua tahi muunlaista tekstiilimateriaalia oleva raina) pyrkii seuraamaan kumin nopeutta puristusalueella, raina vastaavasti poistuu pu-ristusalueelta pienemmällä nopeudella kuin millä se saapuu puristus-alueelle. Tämä nopeusero määrää rainan kutistumisen. Paranneltu tiivistys johtuu erikoisesti kumin epäsymmetrisestä siirtymisestä, minkä aiheuttavat jäykistyssidosten suurempi k.imrnomoduli sekä niiden tiettyyn suuntaan viisto sijainti telan 20 pyörimissuunnan suhteen.

11 60666

Kuviossa 3 on tämän keksinnön mukainen tiivistystela esitetty tiivis-tyslaitteen 41 toimivana osana. Kuvion 2A mukainen tela 20 on kiertyvästä laakeroitu ulokkeisiin 30 (vain toinen näkyvissä), jotka on kääntyvästä tuettu pystytukiin 32 laakeritapin 34 ja vipuvarren 36 välityksellä. Sopivimman terästä tai valurautaa oleva jäykkä te]a .12 on kiertyvästä laakeroitu akselin 38 avulla pystytukiin 32 kiinnitettyihin kannattimiin 40. Terästelaa pyöritetään nuolella osoitettuun suuntaan ulkopuolisen käyttökoneiston avulla (koneistoa ei ole esitetty kuviossa).

Telan 20 ja terästelan 12 väliin muodostuu puristusalue, kun tela 20 sijoitetaan siten, että sen pinta painaa terästelan 12 pintaa. Puristusvoima riippuu kumipäällysteen suhteellisesta painumasta, mikä vuorostaan riippuu telaa 20 alaspäin painavasta, vipuvarren 36 välittämästä voimasta, joka vipuvarsi muuttaa paineilmasylinterin 42 männän varren 43 lineaariset voimat vääntömomenteiksi (voima x voimanvar-si). Niinpä puristusalueella vaikuttavat voimat määrää siinä esiintyvä suhteellinen muodonmuutos (eli kumipäällysteen painuma), joka puolestaan riippuu käyttömännän 43 lineaarisesta liikkeestä ja käyt-tösylinterin 42 aikaansaamista voimista. Esimerkiksi kuviossa 3 esitetyn tiivistyslaitteen suhteen on todettu, että sellaisen hyväksyttävän paperin tiivistysasteen saavuttamiseksi, joka on riittävä tekemään sen kaupallisten vaatimusten mukaan venyväksi, telan 20 rungon 22 ollessa läpimitaltaan noin 50 cm, kyseessäoleva laite tarvitsee tehoa likimain 0,16 - 0,24 hevosvoimaa telan pituuden (eli koneen leveyden) senttimetriä kohti telan kehänopeuden ollessa 300 metriä minuutissa ja kuormituksen puristusalueella noin 36 - 34 kp/ern sekä päällysteen painuman puristusalueella 8-10 prosenttia.

Kuvion 3 mukaisen koneen toimiessa, kun tiivistettävää paperirainaa kuljetetaan keksinnönmukaisen telan 20 ja terästelan 12 välitse, jäy-kistyssidosten 26 ollessa siten muodostettuja ja sijoitettuja kiertosuunnan suhteen, että jäykistyssidokset saapuvat terästolalle likimain yhdensuuntaisina materiaalirainan 18 kanssa, kuten näkyy kuviosta 2 ja 3, kumin siirtyminen on epäsymmetrinen rajoittuen telan 20 puris-tusalueen lähtöpuolelle, kuten aikaisemmin on selostettu. Jäykistetyn telanpäällysteen kumimateriaalissa esiintyvät palautusvoimat aiheuttavat pienemmän nopeuden puristusalueen lähtöpuole1 ia kuin sen tulopuolella, aikaansaaden siten telojen lävitse kulkevan rainamateriaa-lin tiivistyksen.

12 6 0 6 6 6

Vaikka tämän keksinnön mukainen parannettu tela on osoittautunut edulliseksi erikoisesti rainamateriaalien tiivistämisessä, kuten edellä on selostettu, on tämän laitteen todettu olevan erikoisen sopiva sellaisten paperirainamateriaalien tiivistämiseen, joiden kosteuspitoisuus on noin 30-^0 %. Paperirainamateriaalien, jollia on mainittua suurempi kosteuspitoisuus, kuten esimerkiksi 50-60 %, on todettu vioittuvan ainakin yhdeltä pinnaltaan käsiteltäessä niitä kuvion 5 mukaisella laitteella. Johtuen paperin ja terästelan välises-tä adheesiosta paperi estyy tiivistymästä kumipääl ly s t eo n palauturnis-vaiheen aikana. Niinpä arvellaan, että paperin suuremman kosteuden aiheuttama kitkan lisääntyminen saattaa rainamateriaaIin alttiiksi leikkausvoimille, jotka sijaitsevat keskeisesti telojen välitse käyvässä tasossa ja jotka vuorostaan pyrkivät leikkaamaan materiaalia ko. kohdassa. Nämä rainaan kohdistuvat voimat, jotka ovat suurempia kuin paperin leikkauslujuus, aiheuttavat paperin hiertymisoä, kovertumista tai repeytymistä.

Kuviossa 4 on esitetty tiivistyslaite, jossa käytetään kahta keksinnön mukaan rakennettua telaa ja joka erikoisesti soveltuu sellaisten paperirainamateriaalien tiivistämiseen, joilla on suhteellisen suuri, kosteuspitoisuus, esimerkiksi jopa 50-60 %. Edellä kuvattu tela 20 on pyörityspuristuksessa täysin samanlaisen telan 21 kanssa. Kumpaakin telaa voidaan ulkopuolisesta pyörittää käyttövälineen avulla (käyttövälinettä ei ole esitetty kuviossa). Tämä laite aikaansaa olennaisesti symmetrisen voimajakaantuman paperimateriaalirainan 18 kumpaankin pintaan, niin että rainan sisältäessä enemmän kuin normaalin määrän kosteutta, ei tapahdu mitään paperin liukumista tai kovertumista. Jäykistyssidokset 26 on sijoitettu samoin kuin edellä, ja telat 20 ja 21 toimivat samalla tavalla kuin aikaisemmin kuvattu tela 20 nopeudenmuutosten ja kuminpalautusominaisuuksien suhteen. Kuitenkin, telojen 20 ja 21 ollessa täysin samanlaiset, kitkavoimat ovat mahdollisimman pienet, koska telat puristavat rainamateriaa.1 ia ja ir-rot-tuvat siitä olennaisesti yhtä aikaa symmetrisesti rainan molempien puolien suhteen.

Vaikka kuvion ^ mukainen laite on edullinen siinä suhteessa, että suuren kosteuspitoisuuden omaavia rainamateriaaleja voidaan tiivistää, on kuitenkin todettu, ettei tällä laitteella saatu tiivistystu-los ole yhtä hyvä kuin se, mikä aikaansaadaan terästelaa puristavalla, jäykistetyn kumipäällysteen omaavalla telalla, kuten edellä on selostettu. Esimerkiksi aikaisemmin kuvatussa laitteessa torästoI a 13 60666 12, jonka kitkakerroin on suurempi kuin keksinnönmukaisen telan kitka-kerroin, pyrkii pysymään kosketuksessa kumipäällysteisen taalan 20 kanssa pitemmän aikaa ennen siitä irrottumista, aiheuttaen siten suurempia palautusvoimia kumimateriaalissa. Kuvion 4 mukaisessa, kaksi keksinnönmukaista telaa käsittävässä tiivistyslaitteossa jäykistetyn päällysteen 24 kumimateriaali puristuu ja palautuu pienemmässä määrässä kuin kuvion 2A mukaisessa laitteessa, rainan tiivistymän oliossa vastaavasti pienempi. Tästä epäkohdasta huolimatta kyky tiivistää suuren kosteuspitoisuuden omaavia rainamateriaaleja niiden pintaa repimättä tai hiertämättä on katsottava huomattavaksi parannukseksi tässä menetelmässä.

On myös havaittu, että pyöritettäessä tämän keksinnön mukaista telaa päinvastaiseen suuntaan, niin että jäykistyssidokset lähestyvät rai-naa olennaisesti sitä vastaan kohtisuoraan suunnattuina, kuten näkyy kuviosta 5> telojen välitse kulkevat rainamateriaalit tulevat venytetyiksi rainan tasossa. Tämän vaikutuksen aikaansaa kumimateriaali1-le ominainen siirtyminen, mikä johtuu perusluonteeltaan olennaisesti kokoonpuristumattoman elastomeerimateriaalin yhdistelystä ja suhteellisesta sijoituksesta, jäykistettynä kuten edellä on selostettu kuvi-oitten 2A ja 4 mukaisten sovellutusmuotojen yhteydessä sekä pyöritettynä suuntaan, joka on aikaisemmin esiintyneelle suunnalle vastakkainen .

Kuviossa 5 on kuvattu samanlainen tela 20 kuin edellä, käsittäen päällysteen 24, johon on upotettu jäykistäviä elimiä 26. Telan 20 sisärunkoa 22 ympäröivä päällyste 24 on olennaisesti kokoonpuristuma-tonta joustavaa kumimateriaalia. Jäykistyselimiä 26, jotka ovat suuremman kimmomoduulin kuin kumi omaavaa polyesterikudosta, on upotettu kumipäällysteeseen sijoitettuna kuviossa näkyvällä ja aikaisempien sovellutusmuotojen yhteydessä selostetulla tavalla. Tämän sovellut usmuodon jäykistyselimet voivat, samoin kuin edellä, olla myös muuta materiaalia kuten puuvillaa, nailonia, lasikuitua, kumia jne. Ensiarvoisen tärkeää on, että jäykistyselimet 26 muodostavat yleisesti terävän kulman sisärungon 44 (kuviossa 6) vastaavan tangenttita-son kanssa. Erittäin tärkeää on myös valita sellaiset jäykistyse 1L-met, joilla on suurempi kimmomoduuli kuin päällysteen 47 peruskumi-materiaalilla.

Edelleen kuviossa 5 tela 20 puristuu olennaisesti kovaa telaa 12 vasten, kuten edellä on selostettu, tosin telan pyörimissuunnan jäy- 60 6 6 6 14 kistyselimien 26 suhteen ollessa kuviossa osoitetun mukainen. Kuten nähdään, kumipäällysteen 24 siirtymä on samansuuntainen kuin siirtymä aikaisemmissa sovellutusmuodoissa, rainamateriaalien kuitenkin saapuessa puristusalueelle siltä puolelta, johon kumi on siirtynyt. Kumimateriaalia estää siirtymästä puristusalueen lähtösuuntaan se vastus, jonka jäykistyselimet 26 aiheuttavat tähän suuntaan. Toisaalta jäykistyselimet, jotka vastustavat suhteellisesti vähemmän taipumista, vastustavat myös olennaisesti vähemmän kumin siirtymistä puristusalueen saapumissuuntaan. Kuten kuviosta 5 ilmenee, kun telojen 20 ja 12 jatkuvasti pyöriessä siirtynyt materiaali poistuu puristus-alueelta, se palautuu alkuperäiseen asemaansa telanrungon 22 suhteen, aikaansaaden siten eteenpäin suunnattuja palautusvoimia. Niinpä jäykistetyn päällysteen 24 pinnan nopeus on suurempi puristusalueelta lähtiessä kuin sille saapuessa. Tällainen voimajakaantuma on omiaan pidentämään venyviä rainamateriaaleja kuten kudottuja tai muunlaisia kangasrainoja, jotka kulkevat telojen 20 ja 12 välitse. Paperiraina-materiaalien ollessa kyseessä, venyttävät resultanttivoimat, jotka ovat suurempia kuin paperin vedonkestävyys, pyrkivät repimään paperin yhdenmukaisiksi liuskoiksi. Liuskojen leveys riippuu eri tekijöitten yhdistelmästä, jotka tekijät käsittävät sisärungon läpimitan, jäykistetyn kumipäällysteen läpimitan, suhteellisen eron kumimate-riaalin ja jäykistyselimien kimmomoduulien välillä jne.

Kuviossa 6 on esitetty menetelmä tämän keksinnön mukaisen parannetun tiivistystelan valmistamiseksi. Tela on sopivammin tehty teräsrungosta 44, joka on olennaisesti sylinterimäinen elin, kuten kuviosta näkyy. Vaikka edellä on selostettu telan käsittävän olennaisesti kokoon-puristumatonta materiaalia olevan päällysteen, johon jäykistyselimiä on sijoitettu aikaisemmissa kuvioissa esitetyllä tavalla, käytännössä on todettu välttämättömäksi sisällyttää keksinnönmukaisen parannetun telan valmistukseen tiettyjä erikoispiirteitä, joita ei tarvita vain telan rakentamiseen, vaan sen suorituskyvyn lisäämiseen edellä kuvatulla tavalla. Esimerkkinä, joka selvästi kuvaa keksinnönmukaisen telan valmistusmenetelmää ja komponenttien suhteellisia mittoja, mainittakoon, että kuviossa 6 esitetyn teräksisen telanrungon läpimitta on noin 50 cm.

Kuviossa 6 on teräsrungon 44 pintaan kiinnitetty päällekkäin riittävä määrä kumilevyjä, jotka muodostavat sisärunkoa 44 ympäröivän larninaat-tipäällysteen 47. On todettu edulliseksi, että ennen kumilevyjen 46 kiinnittämistä limittäin terärungon 44 päälle pinnan kovuutta asteit- 15 60666 tain vähennetään rungon 44 pinnasta lähtien päällysteen 4? ulkopintaan päin. Niinpä aluksi levy 58, joka on jäykistämätöntä vulkanoi-matonta kumimateriaalia ja jonka duroraetrillä mitattu SHORE-A - kovuus on sopivimman 90 yksikköä, kiinnitetään sisärungon 44 ympärille sopivan sideaineen avulla. Toinen levy 60, joka on jäykistämätöntä vulkanoimatonta kumia ja jonka durometrillä mitattu SHORE-A - kovuus on noin 70 yksikköä, kiinnitetään ensimmäiseen levyyn sopivan sideaineen avulla. Tämän päälle muodostetaan senjälkeen kumipäällysteen 47 perusosa.

Kumilevyt 46 ovat sopivammin noin 1,6 mm paksuja ja muodoltaan kaarevia, kuten kuviosta näkyy, ja ne mudostavat telan säteen suunnassa noin 5 cm paksun päällysteen 47. Niinpä kulma, jonka nämä levyt muodostavat sisärungon niihin liittyvän tangenttitason kanssa, pienenee sopivasti jonkinverran päällysteen ulkopintaan päin. Kerrospaksuus kasvaa telan kehän suuntaan rungosta 44 lähtien päällysteen ulkopintaa kohti asteittain suurenevan ympärysmitan kompensoimiseksi. Esitetyn rakenteen aikaansaamiseen tarvittava kaareva levy 46 on muodoltaan itse asiassa spiraalimainen, vaikka se kuvioissa näkyvissä osissa on likimääräisesti kuvattu ympyränkaaren muotoisena. Levyt 46, jotka sopivimmin ovat SHORE-A - kovuusarvon 50 omaavaa luonnonkumia, on kiinnitetty toisiinsa ja sisärunkoon 44 sopivan sideaineen kuten re-sorsinolin tai sen yhdisteen avulla. Kumikerrosten asetuksen aloittamiseksi oikealla tavalla rungolle 44 on sijoitettu profiilikisko 48, jonka toimivan pinnan 51 muoto likimain vastaa sitä kumiliuskojen 46 kaarevuutta, joka tarvitaan tarkoituksenmukaisen telanpäällysteen 4y muodostamiseksi. Kisko 48 poistetaan lopuksi ennen päällysteenvalmistuksen päättämistä.

Kunkin kumilevyn 46 pinta peitetään riittävässä määrässä sideaineella ja levy asetetaan limittäin edellisen levyn 46 päälle sisärungon koko pituudelle. Kunkin liuskan asetuksen jälkeen muotovalssia 52 kuljetetaan pitkin liuskaa painaen samalla kumilevyä 46 alaspäin ja saattaen siten kaikki pinnat kosketukseen toistensa kanssa. Kuitulevyjen 46 jokaiseen väliin sijoitetaan polyesterikudosta oleva sopiva jäykistysliuska 49, joka sopivasti liimataan kiinni kumilevyn 46 pintaan. Jäykistyssidoksilla 49 on suurempi kimmomoduuli ja lujuus kuin kumimateriaalilla, ja ne on edullisimmin valmistettu kutomalla 800 denierin polyesterilangasta. Kumilevyt 46 ovat sopivimmin vulkanoimatonta kumia, joka lopuksi vulkanoidaan, kuten seuraavassa selostetaan, kun telanpäällyste on tehty valmiiksi. Kumilevyjen 46 asetuk- 6 0 6 6 6 16 sen jälkeen päällysteen ulkopintaan liimataan noin 6 mm paksu levy, joka on jäykistämätöntä ja vulkanoimatonta kumimateriaalia. Tämä materiaalikerros tasoittaa päällysteen pinnan pienet epätasaisuudet, jotka johtuvat limittäisten kumilevyjen 46 lukuisista reunoista.

Voidaan havaita, että johtuen edellä kuvatulla tavalla, kootuille elimille ominaisesta geometriasta liuskojen sisäreunojen ja telan sisärungon läheisen ulkopinnan väliin jää kolmikulmaisia tyhjiä sisätiloja 54. Telanpäällysteen tultua valmiiksi tela suljetaan ilmatiiviin elimen kuten muovipusiin sisään. Alipaine vedetään pussiin ilman poistamiseksi tiloista 54. Saatettaessa tela kokonaisuudessaan sopivan vulkanointiprosessin alaiseksi paineenalaisessa autoklaavissa, samalla ylläpitäen alipainetta pussissa, jonkinverran kumimateriaalia sekä levyistä 46 että telanrungon päällystekerroksis-ta 58 ja 60 tulee virtaamaan läheisiin tiloihin 54, niin että päällyste tulee olemaan olennaisesti yhtenäinen ja omaamaan kuvion 7 mukaisen rengasmaisen poikkileikkauksen. Vaikka kumin eri osat muodostavat olennaisesti yhtenäisen ja homogeenisen kappaleen, ne säilyttävät kuitenkin yksilöllisen luonteensa erilaisten kovuusarvojensa suhteen. Kumilevyjen vulkanointi on myös omiaan stabiloimaan kumimateriaalia sekä yleisesti parantamaan sen ominaisuuksia.

Telanrungon 44 läpimitan määräävät kussakin tapauksessa esiintyvät vaatimukset. Ensisijaisen sovellutusmuodon yhteydessä todettiin, että sisärungon 44 läpimitan ollessa 50 cm ja telanpäällysteen 47 paksuuden noin 5 cm saadaan erittäin hyviä tuloksia rainamateriaalien käsittelyssä. Käytettäessä tällaista sisärunkoa on todettu, että kumikerrosten 46 ja jäykistysmateriaalien 49 asetus käy päinsä parhaiten, kun jäykistyslevyä 49 sivuavan tason 64 ja sisärunkoa näiden leikkauskohdassa sivuavan tason 66 välinen kulma a on noin 20°, kuten kuviossa 7 on merkitty. Levyn 49 kaarevuus rajoitetaan parhaiten sellaiseksi, että kulma β levyä 49 sivuavan tason 68 ja telan ulkopintaa näiden leikkauskohdassa sivuavan tason 70 välillä tulee olemaan noin 16°, kuten kuviossa 7 on merkitty. KäyttämälLä edullisia mitoituksia sekä kumikerrosten 46 ja jäykistyslevyj en '49 edullisia kaarevuuksia saavutetaan halutut palautusvoimien suuruudet sekä halutut nopeus- ja voimajakaantumat.

Claims (8)

17 60666

1. Puristustela, joka on yhteistoiminnassa vastatelan kanssa koneessa rainamateriaalien kuten paperirainojen tai kudottujen tai ei-kudottujen kankaiden käsittelemiseksi, niiden tiivistämiseksi, venyttämiseksi tai repimiseksi tms., jossa telassa on ulkoisen pinnan käsittävä olennaisesti sylinterimäinen sisärunkoelin (22), joka on olennaisesti jäykkää ainetta, ja sisärunkoelimen (22) ympäri asetettu ja sen ulkopintaan kiinnitetty olennaisesti kokoonpuris-tumaton, olennaisesti joustavaa ainetta oleva päällyste-elin (24), minkä ohessa jäykistäviä elimiä (26) on sovitettu päällyste-elimeen, joiden joustavuuden venytysmoduuli on suurempi kuin mainitulla olennaisesti kokoonpuristumattomalla ja joustavalla aineella, tunnettu siitä, että puristustelan (20) vastatelan (12; 21) kanssa yhteistoiminnassa olevan päällyste-elimen (24) jäykistyselimet (26) on suunnattu olennaisesti samaan suuntaan sisärunkoelimen (22) ympäri ja siitä poispäin ja kallistettu olennaisesti samaan terävään kulmaan sisärunkoelimen (22) ulkopintaan nähden.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen puristustela, tunnettu siitä, että jäykistyselimet ovat polyesterikudosliuskoja, joilla on kaaren muoto ja että kulma, jonka kudosliuska muodostaa siihen liittyvän, sylinterimäistä sisärunkoelintä (22) sivuavan tason kanssa sen ja sisärunkoelimen leikkauskohdassa, on suurempi kuin vastaava kulma, jonka kudosliuska muodostaa päällyste-elimen ulkopintaa sivuavan tason kanssa liuskan ja ulkopinnan leikkauskohdassa.

3· Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen puristustela, tunnet-t u siitä, että puristustelan päällyste-elimen (24) kanssa yhteistoiminnassa olevalla vastatelalla (21), joka on sovitettu pyöriväksi koneen kehykseen muodostamaan telojen väliin käsiteltävän materiaalin puristuskohdan, on olennaisesti sama rakenne kuin puristustelal-la (20).

4. Menetelmä jonkin patenttivaatimuksista 1-3 mukaisen puristus-telan valmistamiseksi, joka on yhteistoiminnassa vastatelan kanssa koneessa rainamateriaalien kuten paperirainojen tai kudottujen tai ei-kudottujen kankaiden käsittelemiseksi, niiden tiivistämiseksi, venyttämiseksi tai repimiseksi tms., jossa telassa on ulkoisen pinnan käsittävä olennaisesti sylinterimäinen sisärunkoelin (22), joka on olennaisesti jäykkää ainetta, ja sisärunkoelimen (22) ympäri 18 60666 asetettu ja sen ulkopintaan kiinnitetty olennaisesti kokoonpuristu-maton, olennaisesti joustavaa ainetta oleva päällyste-elin (24), minkä ohessa jäykistäviä elimiä (26) on sovitettu päällyste-elimeen, joiden joustavuuden venytysmoduuli on suurempi kuin mainitulla olennaisesti kokoonpuristumattomalla ja joustavalla aineella, tunnettu siitä, että menetelmä käsittää: olennaisesti jäykästä aineesta valmistetun olennaisesti sylinteri-mäisen elimen (h h) käytön; olennaisesti kokoonpuristumatonta ja joustavaa elastomeerlainetta olevien liuskojen (46) kiinnittämisen peräkkäin telaan sen pituussuuntaan siten, että liuskoilla tulee olemaan kaareva muoto ja että ne muodostavat olennaisesti terävän kulman sen jäykkää sylin-terimäistä telaa sivuavan tason kanssa, joka kulkee elastomeerilius-kan ja sylinterimäisen telan kosketusviivan kautta, liuskan kaarevan muodon ollessa sellainen, että elastomeeriliuskan ja mainitun tan-genttitason välinen kulma on suurempi kuin vastaava kulma elastomeeriliuskan vapaassa reunassa; jäykistävän kudosliuskan (49) asettamisen elastomeeriliuskan päälle, niin että kudosliuska saa saman kaarevan muodon kuin elastomeeri-1ruska; edellämainittujen vaiheitten toistamisen asettamalla olennaisesti ensimmäisen elastomeeriliuskan muotoisia, kudosliuskojen kanssa vuo-rottelevia elastomeeriliuskoja limittäin päällekkäin niin paljon, että aikaansaadaan sylinterimäisen telan olennaisesti koko vaippa-pintaa ympäröivä päällyste; jäykistetyllä elastomeerillä päällystetyn telan asettamisen ilmatiiviiseen kammioon; alipaineen imemisen ilmatiiviiseen kammioon; ja päällystetyn telan saattamisen elastomeerinkovetusprosessin alaiseksi, ensin ainakin osittain pehmentämällä elastomeeriaine ja sen-jälkeen kovettamalla se, niin että muodostuu olennaisesti yhtenäinen jatkuva sylinterimäinen päällyste, jonka poikkileikkauksessa kaarevat elastomeeriliuskat vuorottelevat niiden väleihin sijoitettujen kaarevien jäykistyskudosliuskpjen kanssa.

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että muotovalssausväline (52) kuljetetaan jokaisen elastomeeriliuskan yli sen päästä päähän senjälkeen, kun liuska on kiinnitetty edelliseen jäykistyskudosliuskaan. 19 60666

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen menetelmä, tunnettu isiitä, että elastomeeriliuska painetaan samalla alaspäin valssaus-välineen avulla elastomeeriliuskojen ja jäykistyskudosliuskojen pintojen saattamiseksi täydelliseen kosketukseen toistensa kanssa.

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että päällyste muodostetaan kiinnittämällä peräkkäin luonnonkumia olevia liuskoja ja saattamalla päällystetty tela senjälkeon vulkanointiprosessin alaiseksi.

8. Patenttivaatimuksen 6 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että päällyste muodostetaan kiinnittämällä peräkkäin syntee,-^ * cl 1 tistä kumia olevia liuskoja ja saattamalla päällystetty tela keen vulkanointiprosessin alaiseksi. 606 6 6 20