FI60348B - Jaernhaltigt skyddsfoder foer smaogrisar - Google Patents

Description

«5r*l rB] ni)KUULUTUSjULKAISU

( ' UTLÄGGNINGSSKRI FT 60348 • C (45) Patentti eyönnetty 11 01 1982

Patent «eddelat V v ' (51) K».lk.3/lnt.ci.3 A 23 K 1/175 SUOMI-FINLAND (21) Ptttnttihikemui — PatentansBknlng 77189 3 (22) H»k*mi»pilvl — Anattknlngtdag 15-06.77 ' ' (23) Alkuptlvi— Glltighetsdag 15.06.77 (41) Tullut julkiseksi — Blivlt offentllg 17.12.77

Patentti- ja rekisterihallitus .... .... . „ - . . . . - (44) Nlhtivlkslpenon ja kuuLjulkalsun pvm. — .

Patent-oeh registerstyrelsen v ' Ansöksn utlagd och utl.skriften publicerad 30.09.8l (32)(33)(31) Pyydetty etuoikeus —Begird prloritat l6.O6.76

Nor j a-Norge(NO) 762093 (71) Rumen Chemie AG, Glarus, Sveitsi-Schweiz(CH) (72) Nils Ivar Baalsrud, Vormsund, Norja-Norge(NO) (7M Berggren Oy Ab (5*+) Pikkuporsaiden rautapitoinen suojarehu - Jämhaltigt skyddsfoder för smigrisar Tämä keksintö tarkoittaa erityisesti orgaanista rautayhdistettä, joka suun kautta nestemäisenä pikkuporsaille annettuna raudan lisä-annoksena takaa näille mahdollisimman suuren hemoglobiiniprosentin, ts. se ehkäisee anemiaa 4-6 ensimmäisen elinviikon aikana. Tämän rautavalmisteen käyttö on yhdistetty glukoosin ja elektrolyyttien antoon keskimääräisinä isotoonisina konsentraatioina, niin että omaehtoinen syöminen kiihottuu ja aikaansaadaan hyvä nesteen saanti.

Norjalaisesta patentista n:o 128 692 tunnetaan eräs menetelmä turkistarhausta varten, erityisesti minkkejä ja erityisesti raa'alla kalalla ruokittuja minkkejä varten, sekä varmuusruokinta, jossa käytetään rautakelaattia tai erästä orgaanista rautayhdistelmää. Tämän patentin mukainen menetelmä tähtää elävässä elimistössä tapahtuvien reaktioiden poistamiseen kaksiarvoisen raudan ja trimetyyliamiiniok-sidin välillä niin, että syntyisi helposti liukenevia goetliitti-ja lepidieroliittityyppisiä rautaoksidihydraatteja.

Tämä keksintö tarkoittaa patenttivaatimuksen johdannossa mainittua suojarehua, jolla kaikille pikkuporsaille omaehtoisessa ravinnon- otossa taataan helposti hajaantuvan raudan + nesteen + nat- 2 60348 riumin ja glukoosin tasainen ja jatkuva saanti, On tunnettua,että rauta on välttämätöntä monissa biologisissa toiminnoissa sen hyvin-perustellun roolin ohella, jota se esittää happea kuljettavan molekyylin, hemoglobiinin osana. Raudanpuutteessa syntyneen hemoglobiinin määrä on alentunut, mutta hemoglobiinin rautapitoisuus on suhteellisen pysyvä. Raudanpuutteessa uusien punasolujen kehittyminen aiheuttaa sen takia sen, että verisolut jäävät pienemmiksi, mikro-syyttisiksi ja vähävärisiksi, hypokroomisiksi hemoglobiinin alentuneen määrän takia. Tällaisten punaisten verisolujen kyky kuljettaa happea on rajoittunut, alentunut. Tämä tila aiheuttaa anemiaa. On tunnettua, että kotieläimistämme pikkuporsaiden kasvuvauhti syntymä-painoonsa nähden on paljon suurempi kuin toisten kotieläintemme. Pikkuporsaan paino kasvaa kolmen ensimmäisen elinviikon aikana 4-5-kertaiseksi. Tänä varhaisena kasvukautena emakon maito tyydyttää yksinään pikkuporsaan useimmat ravintotarpeet.

Raudansaanti muodostaa olennaisen poikkeuksen. Emakon maito sisältää vain 1-1,5 mg rautaa/kg. Koska pikkuporsaalla syntyessään on hyvin pieni rautavaranto (30-40mg), ja oletettu raudantarve on noin 7 mg alkuainerautaa päivässä, niin emakon maito ei ilmeisesti pysty antamaan pikkuporsaalle anemian synnyn estäviä riittäviä rautamääriä.

Aikojen kuluessa on käytetty useita menetelmiä pikkuporsaiden anemian ehkäisemiseksi. Vanhin tapa on ollut mullan käyttö. Tilavissa toiminta-oloissa, joissa emakko porsaineen oleilee ulkona (laitumella), porsaat yleensä saavat tarpeeksi rautaa maasta. Useimpien maanlaatujen rauta-pitoisuus on suhteellisen alhainen, mutta useimmat multabakteerit käyttävät rautaa aineenvaihdunnassaan. Raudan sisällyttäminen mikro-organismien soluproteiniin synnyttää rautaproteiinikelaatteja, joita pikkuporsaat erittäin hyvin voivat käyttää hyväkseen. Mutta voimaperäisissä toimintaoloissa on mullan käyttö anemiaa ehkäisevänä aineena liiaksi työtä vaativaa ja tehottomampaa kuin muut menetelmät raudan vaihtelevan esiintymisen ja koostumuksen takia maassa. Mutta mikro-organismissa tapahtuva rauta-aineenvaihto on antanut meille mielenkiintoisen fysiologisen mallin mm. porsaan raudan imeytymisen ymmärtämiseksi.

Viimeisinä 15-20 vuotena on varmin ja käytetyin menetelmä raudan anta miseksi pikkuporsaille ollut suonensisäiset suurimolekyylistä rauta- dekstraania sisältävät ruiskeet, joista on saatu 100-200 mg rautaa.

60348 Tämä yksilöllinen menetelmä 100-200 mg vastaavan rautavarannon aikaansaamiseksi pikkuporsaihin ensimmäisinä elinpäivinä on useissa kokeissa osoittautunut varmemmaksi kuin pikkuporsaan omaehtoisesti päivittäin pahnuetta kohden saama rautayhdisteen lisäys pulverina, pillereinä tai tahtaana. Amerikkalaisesta patentista n:o 3 259 500 tunnetaan anemian ehkäisy pikkuporsaissa ruokkimalla imettäviä emakoita pääasiallisesti kaksiemäksisiä orgaanisia happoja ja fosforihappoa sisältävillä rautasuoloilla pillereinä tai nestevalmisteina. Nämä valmisteet vaikuttavat maidon kautta (mahd. sikiöön) - mutta koska raudan kulkeutuminen veriplasmasta maitoon on hyvin rajoitettua (nänni-este) - niin tällaisen raudanannon teho jää hyvin epävarmaksi. Täten tämän keksinnön mukaisen rautayhdisteen käyttö takaa ruokahalua kiihottavien ominaisuuksien kautta pikkuporsaissa sellaisen nesteensaan-nin, jota aikaisemmin ei ole saavutettu. Nykyään tiedetään, että ruokinnassa raudan on kuljettava mahalaukun läpi, jossa pH on matala, ja edelleen seuraavaan emäksiseen pohgukaissuoleen ja ohutsuolen keskiosaan, jossa raudan imeytyminen tapahtuu. Manaheste on tarpeeksi hapanta pysyttämään raudan, alentavien substanssien mukanaollessa kaksiarvoisena rautasuolana. Nykyään tiedetään, että rauta kaksiarvoisena -ferroyhdisteinä imeytyy nopeammin ja tehokkaammin kuin kolmiarvoiset rauta - ferriyhdisteet. Erilaisten komponenttien, kuten aminohappojen, nitraattien ja sokerilajien läsnäolo pohjukaissuolessa synnyttää ryhmäyhdisteitä raudan kanssa, joka liuottaa ne ja pysyttää ne liuoksena imeytymistä varten.

Tämä kelatointi-prosessi lisää olennaisesti raudan imeytymistä pohjukaissuolessa.

Toisaalta mm. karbonaatit, fosfaatit ja fytaatit aikaansaavat raudan muuttumisen liukenemattomaan muotoon, joka aiheuttaa raudan imeytymisen vain vähäisessä määrässä. On olemassa useita esteitä, jotka rajoittavat sitä rautamäärää, joka voi kulkea porsaan normaalien imeyty-misprosessien läpi. Sen monimutkaisen imeytymisprosessin takia, johon rauta joutuu hyvin ahtaassa suolistossa, arvioidaan tavallisesti vain 2-10 % ruokinnan rautasisällöstä imeytyvän porsaaseen ja hyödyttävän sitä.

Orgaanisiin yhdisteisiin kuten proteiineihin ja aminohappoihin sidottu rauta synnyttää kuten mainittu ryhmä- tai kelaattiyhdisteitä raudan kanssa.

Tämä keksintö kohdistuu suojarehuun, joka on tunnettu siitä, että rehu koostuu rautaglutamaatin vesiliuoksesta, jonka pH on 2,0-4,0, 4 60348 ja joka sisältää korkeintaan 2 % Fe sekä glukoosia ja natriumklo-ridia fysiologisesti hyväksyttävinä pitoisuuksina. Keksinnön mukaisessa suojarehussa rauta on sidottu glutamiinihappoon. Rauta esiintyy sidottuna ferriglutamaattina liuoksessa, jonka koostumus on 20 mg/g. Rautaglutamaattiliuoksen pH-arvon on oltava 2-2,5 välillä py-syvimmän liuoksen muodostamiseksi.

Tätä konsentroitua ferriglutamaattiliuosta voidaan käyttää laimenta-mattomana, mutta tarkoitetun ylimääräisen nesteensaannin aikaansaamiseksi liuosta on laimennettava. Annettaessa päivässä esim. 500 ml. nestettä pahnuetta konaen, konsentraatiota on säädettävä niin, että kukin pikkuporsas saa 30-50 mg Fe päivässä. Näin laimentaen pH tulee olemaan 2,5-4 rajoissa mikä on hyvin tarkoituksenmukaista. On hyvin tärkeätä, että rautaliuos ainakin joka tapauksessa 8 ensimmäisen päivän aikana on mahdollisimman lähellä ruumiinlämpöä (38°C). Tämä aikaansaadaan sijoittamalla juoma-astia lämpölampun alle pikkuporsai-den makuupaikan viereen.

Koska ruokinta periaatteessa perustuu omaehtoiseen syöntiin ja koska on osoittautunut, että käytetty nestemäärä vaihtelee lämpötilan, ilman kosteuden ja emakon maidontuotannon mukaan, konsentraatiota on vaihdeltava siten, että saavutetaan päivittäinen 25-50 mg:n syönti.

Kokeet ovat osoittaneet, että tällä sovellutusmuodolla taataan kaikille pikkuporsaille jatkuva ja tasainen raudan saanti. Hemoglobiiniarvojen hyvin vähäinen hajonta osoittaa, että tämä saavutetaan.

Esimerkkejä

Koetutkimuksia suoritettiin yhteensä 55 pikkuporsasta käsittävillä 6:11a pahnueella, ferriglutamaatin ollessa ainoa raudan lähde. Konsentroitua ferriglutamaattiliuosta, jossa oli 20 mg Fe III/ml laimennettiin 500 mlrlla vettä niin, että raudan lisäys pikkuporsasta kohden oli 30-50 mg päivässä ts. 10 pikkuporsasta käsittävä pahnue sai 15-25 g (ml) konsentroitua ferriglutamaattiliuosta laimennettuna 500 ml:lla vettä. Laimennettu rautakelaattiliuos kaadettiin matalaan juoma-astiaan, joka asetettiin lämpölampun alle. Nesteen lämpötila vaihteli 25-31°C.

Pikkuporsaat joivat hyvin nopeasti liuosta, ja jo alle viikon ikäinen, 10 pikkuporsasta käsittävä pahnue joi mitatun 500 ml:n nestemäärän.

Hemoglobiinikoostumus g/100 ml mitattiin 3,7,20 ja 31 päivän ikäi- 5 60348 siltä.

Tästä seuraavasta taulukosta näkyvät eri-ikäisten pikkuporsaiden (55 pikkuporsasta) keskiarvot ja standardipoikkeamat:

Taulukko 1

Ferriglutamaatti- 3'Päiv· 7' Pälv’ 20. päiv. 31. päiv.

liuos______ 30-50 mg/eläin/päivä 8,12-0,92 8,62^0,51 9,21-0,81 9,92-0,60

Eräässä koetutkimuksessa rautaglutamaattiliuosta varrattiin rauta-dekstraaniruiskeeseen sekä erääseen kontrolliryhmään, joka ei saanut mitään raudan lisäystä. Tämä koe tähtäsi tietyistä määristä mitattujen rautalisien vaikutuksen mittaamiseen. Jotta pikkuporsaat eivät saisi mitään ylimääräistä rautaa, kaikki pilttuut lukittiin sisältäpäin sellaiselle korkeudelle, että pikkuporsaiden oli mahdotonta saada ympäristöstä tahattomasti hivenaineita.

Erityistä kupari- tai vitamiinilisäystä ei annettu. Pikkuporsaat olivat syntymän jälkeen yhdessä emakoiden kanssa, mutta niitä kohdeltiin kolmella eri tavalla. Eräs ryhmä ei saanut ollenkaan raudan lisäystä, toinen ryhmä sai rauta dekstraaniruiskeen, joka vastasi 200 mg Fe:tä kolmantena päivänä syntymän jälkeen, kolmannen ryhmän saadessa 100 g:n annoksen ferriglutamaattia suun kautta kolmantena elinpäivänään ja myöhemmin 2 kertaa viikossa 6:teen elinviikkonsa saakka. Tämä fer-riglutamaattiliuos annettiin nielusondilla.

Ennen käsittelyä pikkuporsaat punnittiin ja otettiin verikokeet hemo-globiinikoostumuksen ja hematokriitin määrittämiseksi.

Hemoglobiini määritettiin syaanimethemoglobiinimenetelmällä.

Tulokset näkyvät taulukosta 2 Näitä koetutkimuksia täydentävät suurella (214) pikkuporsasmäärällä suoritetut kliiniset kokeet. Suurin osa pikkuporsaista sai rautaglutamaattiliuosta vain omaehtoisen syönnin avulla ja hemoglobiinin koostumus, hemotokriitti ja elopaino rekisteröitiin. Kaikista pikkuporsaista merkittiin hyvin tyydyttäviä sekä hemoglobiinia, hematokriit-tiä ja kasvua koskevia parametrejä. Niissä kokeissa, joissa glutamaat- 6 60348 tiliuokseen lisättiin 10 % glukoosia todettiin rautaglutamaatin nopeampaa syömistä ja pikkuporsaiden parempaa kasvua.

Tällä tavalla rautakelaattiliuoksesta voi samalla kertaa tulla pikkuporsaiden ruokinnan raudan lisäys ja mahdollisesti neste- ja elektrolyyttilisäys (glukoosi-natrium). Nesteen annon suuri merkitys on todettu sillä, että erillisten pahnueiden porsaat kehittyvät tasaisemmin kuin jos olisivat saaneet vain emakon maitoa. Ne s teen alhainen pH estää tauteja synnyttäviä bakteereja saastuttamasta. Tällä erityisellä aminohapolla - glutamiinihapolla - on sinänsä hyvin suotuisa vaikutus sekä pikkuporsaiden yleiseen aineenvaihduntaan että raudan imeytymiseen.

7 60348 co r*» vo ooin·^ Tj<Lnin

I—I f—I O i—I (N I—I VO 'tf VO

^ S K ^ ^ ^ ^ ^ CO CM CM I—I I—I CM CO CM 00 ^ +1 +1 +1 +1 +1 +1 +1 +1 +1 • CO Ο Γ- CM O ^ m eri Γ" co co h o σ< vo h *k *. »·, s ·» ·» *}· h σ> ov vo m in vo

H H H CO CO CM

o in vo h -a· r-~ 00 H t~~ LO Η ^ί1

·.»·. K S ·. ^ K

CM rH rH OHO CM in CO

a +i +i +i +i +i +i +i +i +i

• CM VO 00 CO H O

H O 10 O' H <7i H *3* CO in -I CO » ·. » r * *. r r * [“ σ o r~ oo vo ro ro o rr

•X H CO CO H

•r4 3____

+J

2 ^ vo Γ' σν oo o -M 3 HCMOO^CMO^r" (β 3 ' ' ' · - ' ' -

g ,π HHHHOO^TCMCM

3 3 J

JJJ Ύ Dj +1 +1 +1 +1 +1 +1 +1 +1 +1 X :3 · jj Γ' o o en m ro o o Tn HcnavcMOcoHCMvorr

Vr li < ^ ^ ·**.«. ** r *.

0- :2 inininoovo^cMcot^

H E CO (N H

T3 >i M -P---- 3 e 'O >i '^cMcocor^^r C w ^ ro ro or^oo o o cm (rt *» *,^^%.^^****

.p OOOOOOCMCOCO

tn <0 iu +l +l +l +l +l +l +l +l +l 1- 1 · T VO CO 00 CO o

jj COHHHCTlOHCNOCO

Tl «.Vk. ^ ^ ^ ^ 0 cm cm cm r^oooo m vo vo

> CM CM CM

P

3 __

•H

X

tn Inarin in^rvn m m· in 3 e :2 ^ +3 :3 ir» 'tf «d* m ή· h in h· -rr 3 H3 ooocri o co σν o oo av

(Q W H H H H

tn ------

P I H I H I H

g, 5 s jj sa a -g

1 1 Q\ IQm 1 H B 1 I

t i (Π ί ti! S il n jj

e----'S

3 +J

^ tn g1 ioo_. jö 2 3 s±j 8 31 l h '

h V ΰ 1 5 .8· ti S

3 h β I g· 8 ^ 8:t *· hw ä I w I 'ä I ja x