FI59997C - Nya 2-bensimidazol-karbaminsyraesterderivat med icke-terapeutisk fungicid och ovicid verkan - Google Patents

Description

•55^71 rRi KUULUTUSJULKAISU

ij (11) UTLÄGGNINGSSKRIFT 5 999 7 • C (45) Patentti -y -r’r.'tty :3 11 1131 i£rVj2r Patent meddelat V—v—^ (51) K,.ik.Vct3 0 07 D 235/52, A 01 N 43/52 SUOMI—FINLAND 01) PaMnttlh«k«nMM — Pttantansekning 750305 (22) Hakamliptlvi —Antökninpdaf 0l.02.75 ' ' (23) Alkuptlvi—Glttlghutadag 01).02.75 (41) Tullut luikituksi — Bllvit offantllg 06.08.75

Patentti- ja rekisterihallitut .... . , . .

D a_. ' , . ___ , (44) NlhtivUctlpunon a kuuL|ulkalauii pvm. —

Patent- och regiaterstyrelsen ' ’ AimBkan utlagd och utl^kriftM publkund 31.07.8l (32)(33)(31) utuolkmit—Bugtrd prioritut 05.02.71+

Unkari-Ungern(HU) CI-lllO

(71) Chinoin Gyogyszer es Vegyeszeti Term^kek Gyära Rt., To u. 1-5, Budapest IV, Unkari-Ungern(HU) (72) Sandor Szoke, Budapest, György Lugosi, Felsogöd, György Csermely,

Budapest, Maria Bakonyi, Budapest, Tibor Zsolnai, Debrecen,

Istvan Szepessy, Debrecen, Unkari-Ungern(HU) (7I) 0y Kolster Ab (5I) Uusia 2-bentsimidatsoli-karbamiinihappoesterijohdannaisia, joilla on ei-terapeuttinen fungisidinen ja ovisidinen vaikutus - Nya 2-bensimid-azol-karbaminsyraesterderivat med icke-terapeutisk fungieid och ovieid verkan

Keksinnön kohteena on uusia 2-bensimidatsoli-karbamiinihappoesterijohdannaisia, joilla on ei-terapeuttinen fungisidinen ja ovisidinen vaikutus, joilla yhdisteillä on yleiskaava (i) N ^^N -C00R 3 f ·

R1 H

jossa R merkitsee -(CHg^-SO^H-ryhmää, jossa n on 1-3, ja on alempi alkyyli-ryhmä; sekä niiden suolat ja kvaternääriset suolat.

Yleisen kaavan (i) mukaiset yhdisteet käsittävät tässä molemmat tautomee-riset muodot: / / 2 59997 --N -^ |^Nj- NH2+ (IA) ? '^'»-COOR3 N ^h-coorS (IB) (CH2)nS03H ^ lC^n S03~ 1-asemassa alkyylikarbamoyyIillä substituoituja 2-aminobentsimidatsoleja käytetään fungisideina ja/tai ovisideina (US-patentti 3 5^+1 213). Näistä yhdisteistä on tärkein l-buryylikarbamoyyli-2-bentsimidatsolikarbamiinihappometyyli-esteri. Tämän yhdisteen vaikutusmekanismin suhteen suoritetuissa tutkimuksissa voitiin osoittaa, että se vesiliuoksessa muuttuu erittäin nopeasti 2-bentsimidat-solikarbamiinihappometyyliesteriksi (G.P. Clemons ja H.D. Sisler: Phytopathology 59 (1969) 705). Lisäksi osoitettiin, että benomyyIillä keäsitellyissä kasveissa löytyi ainoastaan 2-bentsimidatsolikarbamiinihappometyyliesteriä. Tämä tosiasia varmisti olettamusta, että tosiasiallinen fungisidinen tehoaine on itse 2-bentsi-midatsolikarbamiinihappoalkyyliesteri (C.A. Peterson ja L.V. Edgington: J.

Agric. Fd. Chem. 17 (1969) 898).

Nämä kirjallisuudesta löytyneet tiedot voitiin todeta oikeiksi omilla tutkimuksilla, sillä voitiin osoittaa, että 2-bentsimidatsolikarbamiinihappo-metyyliesterin fungisidinen teho on sekä vaikutusspektrinsä suhteen että vaikutuksen voimakkuuden suhteen täysin identtinen l-butyylikarbamoyyli-2-bentsimidatsolikarbamiinihappometyyliesterin vaikutuksen kanssa. Myös valmistusteknisistä ja taloudellisista syistä voidaan 2-bentsimidatsolikarbamiini-happometyyliesterin käyttöä fungisidisena ja ovisidisena aineena pitää edullisempana.

Käyttötekniset tutkimukset osoittavat, että fungisidisen ja/tai ovi-sidisen tehon saavuttamiseksi on erittäin tärkeätä, että tehoaine saatetaan mahdollisimman täydelleen liukenemaan. Tämä on tärkeätä varsinkin joillakin käyttöaloilla, koska vain tällä tavalla voidaan saavuttaa vastaava kosketus toisaalta kasvien tai siemenviljan ja toisaalta valmisteen välillä. Jos tehoainetta ei voida saada liuosmuotoon, on käytettävä erityismenetelmiä valmisteiden tuottamiseen. Esimerkkinä voidaan mainita siemenviljan suihkepeittaus, joka on laajalle levinnyt käyttömenetelmä. Tällä menetelmällä saadaan paljon parempi peittausaineen kiinnittyminen siemeneen kuin esimerkiksi jauhepeit-tauksella. Suihkepeittaukseen sopivat parhaiten veteen helposti liukenevat peittausaineet. Myös muut seikat, kuten esimerkiksi taloudellisuus, hyvä suihkutettavuus, tasainen jakautuminen, hyvä resorptiokyky jne. johdattivat tutkimuksen yhä enemmän vesiliukoisten fungisidisten aineiden valmistukseen.

3 59997 l-alkyylikarbamoyyli-2-bentsimidatsolikarbamiinihappoalkyyli esterein e, ja varsinkin 2-bentsimidatsolikarbamiinihappoalkyyliesterille on ominaista senlaatuinen veteen liukenemattomuus, että niitä voidaan käyttää vain mikrokitei-sessä muodossa ja tällöinkin käyttäen apuna suuria määriä kostutusaineita, emul-gaattoreita, laimennusaineita ja muita lisäaineita. Jotta vältyttäisiin erittäin pieniltä inhibiittoripitoisuuksilta, on käytettävä vesisuspensioita yhdessä pin-ta-aktiivisten aineiden, alkyylisulfonaattien, polyglykolien, metyylisellosolvin jne. kanssa. Tehoaineiden valmistus mikrokiteisinä tuottaa lukuisia ongelmia.

Keksinnön tarkoituksena on sellaisten 2-bentsimidatsolikarbamiinihappo-alkyyliesterien vesiliukoisten johdannaisten valmistaminen, joilla teho pysyy samana tai mahdollisesti kohoaa. 2-bentsimidatsolikarbamiinihappoalkyyliesterien veteen hyvin liukenevilla johdannaisilla voidaan kasvien mykooseja torjua tehokkaammin ja taloudellisemmin. Kasvit ottavat vastaan vesiliukoiset johdannaiset paremmin, ja ne jakautuvat kasvissa paremmin. Välittömästi jouduttuaan kasvin nestekiertokulkuun ne vaikuttavat jo vähäisinä määrinä systemaattisina fungisi-deina. Myös ehkäisevässä käsittelyssä, kuten siemenen peittauksessa tai kasvien suihkutuksessa orastuksen jälkeen, vesiliukoiset tehoaineet ovat erittäin edullisia.

Nyt on keksitty, että yleisen kaavan (I)

Ori (i> N N-COOR3

f I

R1 H

mukaiset yhdisteet, jossa kaavassa R1 ja R^ on määritelty edellä, ovat veteen erittäin hyvin liukenevia ja että niillä lisäksi on ei-terapeuttinen fungisidi-nen ja ovisidinen vaikutus.

Yleisen kaavan (I) mukaisia yhdisteitä ja niiden suoloja ja kvaternääri-siä suoloja valmistetaan siten, että yleisen kaavan (II)

Cn N NH-COOR3

H

s, 59997 mukaiset esterit alkyloidaan yleisen kaavan (ill) (CH ) -S0p

Vo/ <m) mukaisten yMisteiden avulla, jossa kaavassa n on kokonaisluku 1-3, tai yleinen kaavan (IV) X ' (CH2}n " S03M (IV) mukaisten yhdisteiden avulla, jossa kaavassa n merkitsee samaa kuin yllä, ja X on halogeeni; M on vety, Na, K tai NH^-ryhmä.

Erään menetelmän edullisen suoritustavan mukaan saatetaan 2-bentsimidat-solikarbamiinihappoalkyyliesteri reaktioon sultonien kanssa. Sultonikomponenttina voidaan käyttää monia erilaisia yhdisteitä, esimerkiksi 1,3-propaanisultonia.

Menetelmällä valmistetut yleisen kaavan (IA) mukaiset yhdisteet voivat esiintyä myös tautomeerisessa muodossa (IB).

Yleisen kaavan (IB) mukaiset yhdisteet muodostavat molekyylissä olevan emäksisen ryhmän johdosta aisäisiä suoloja. Niiden liuos on siten neutraali tai lähes neutraali. Nämä liuokset voidaan haluttaessa tehdä happamiksi tai aikalisiksi ilman, että tapahtuu erottumista.

Käyttöteknisesti on erittäin edullista käyttää keksinnön mukaisten tehoaineiden suoloja. Ca-, Mg-, AI- ja alkalisuoloille sekä orgaanisten emästen kanssa muodostetuille suoloille on yleensä ominista erittäin hyvä liukenevuus veteen. Haluttaessa voidaan myös valmistaa keksinnön mukaisten yhdisteiden kvaternäärisiä suoloja.

Alkyyli- tai aralkyyli- -sulfonihapporyhmän sisältäviä 2-bentsimidatsoli-karbamiinihappoalkyyliestereitä tai haluttaessa niiden suoloja, voidaan erittäin edullisesti käyttää fungisidisina ja/tai ovisidisina aineina, jolloin niiden käyttö tapahtuu vesiliuoksena tai liuoksena vesipitoisessa liuottimessa, joka on veden kanssa sekoittuva. Vesiliuokset voivat sisältää 0,001-50 % tehoainetta.

5 59997

Keksinnön mukaisia tehoaineita sisältävät vesiliuokset, jotka voivat lisäksi sisältää veden kanssa sekoittuvaa orgaanista liuotinta, valmistetaan tarkoituksenmukaisesti saattamalla 2-bentsimidatsolikarbamiinihappoalkyyliesterit, edullisesti bappoamidien, varsinkin dimetyyliformamidin läsnäollessa, reaktioon sultonien kanssa ja laimentamalla saatu liuos vedellä. Tällä valmistusmenetelmällä työskentely on erittäin yksinkertaista; samankaltaisen vaikutuksen omaa-vien valmisteiden usein erilaisista työjaksoista muodostuvat formulointimenetel-mät eivät ole tarpeen. Eräässä menetelmän edullisessa suoritusmuodossa reaktiossa saatu seos laimennetaan haluttuiin väkevyyteen vasta käyttöpaikalla. Näin säästetään kuljetuskustannuksia.

Keksinnön mukaisten uusien fungisidisten ja/tai ovisidisten aineiden vesi-liuokset ovat erittäin pysyviä, ja niitä voidaan varastoida pitkiä aikoja ilman, että tapahtuu liuoksen samenemista tai - happoadditiosuolojen tapauksessa -hydrolyysiä. Tämä uusien tehoaineiden ominaisuus on käyttöteknisesti erittäin merkit sevä.

Keksinnön kohteena olevien fungisidisten ja/tai ovisidisten aineiden vesi-liuoksiin ei tarvitse sekoittaa emulgaattoreitä, kiteytymistä estäviä aineita, pinta-aktiivisiä aineita jne., kuitenkin on mahdollista lisätä tai liuottaa keksinnön mukaisiin vesipitoisiin valmisteisiin tällaisia aineita. Esitettyjä lisäaineita käytetään ennen kaikkea silloin, kun koostumus sisältää keksinnön mukaisten aineiden lisäksi myös muita aktiivisia komponentteja, esimerkiksi insektiside jä, bakterisideja, nematosideja, fungi sideja ym. maataloudessa tavallisia kemikaaleja, esimerkiksi kypsymistä edistäviä aineita.

Alkyyli-4/-sulfonihapporyhmän sisältävistä 2-bentsimidatsolikarbainiinihappo-alkyyliestereistä voidaan haluttaessa liuosten lisäksi valmistaa myös muita koostumuksia, esimerkiksi pölyteseoksia, pastoja, granulaatteja. Nämä valmistetaan sinänsä tunnetulla tavalla, esimerkiksi sekoittamalla tehoaineet sopivien kanto-aineiden, kuten talkin, kaoliinin ja liidun kanssa, jolloin mahdollisesti käytetään mukana myös pinta-aktiivi siä aineita ja dispergointiapuaineita, kuten esim. polyoksietyleenirasva-alkoholiestereitä, polyoksietyleenirasvahappoeettereitä, alkyyli- ja aryylisulfonaatteja, ligniiniä ja sulfiittilipeää.

Tehoaineita voidaan käyttää sellaisinaan, koostumustensa muodossa ja näistä valmistettuina käyttömuotoina, kuten käyttövalmiina liuoksina, emulsioina, suspensioina, jauheina, pastoina, granulaatteina. Käyttö tapahtuu tavallisella tavalla, esimerkiksi suihkuttamalla, pölyttämällä, sumuttamalla tai kastamalla.

6 59997

Keksinnön mukaiset tehoaineet tekevät mahdolliseksi erittäin edullisesti torjua jo sairastuneiden kasvien sienisairauksia: väkevä, neutraalin reaktion omaavan alkyyli- tai aralkyyli-£v-sulfonihapporyhmän sisältävän 2-bentsimidatsoli-karbamiinihappoalkyyliesteri-johdannaisen vesiliuos injisoidaan sairastuneen kasvin varteen, oksiin tai juuriin. Käin voidaan sairastumisen jälkeen suoritetulla injektiolla parantaa kasvi, ja joissakin tapauksissa voidaan ehkäisevässä käsittelyssä tarvittavat suuret ainemäärät ja kalliit suihkutuslaitteistot korvata injektioruiskulla. Keksintö ei kuitenkaan rajoitu tähän erityiseen ja täysin uuteen tapaan kasvien sieni sairauksien torjumiseksi, vaan käsittää lisäksi kaikki ennestään tunnetut torjuntatavat, milloin niissä käytetään alkyyli- tai aralkyyli-U> -sulfoniryhmän si sältävää 2-bentsimidat solikarbamiinihappoalkyyliesteri-j ohdan-naista.

Keksinnön mukaisten johdannaisten valmi stamiseksi saatetaan yleensä 2-bentsimidatsolikarbamiinihappoalkyyliesterit reaktioon happoamidin läsnäollessa alkyylisultonien kanssa. Tämän menetelmän eräässä edullisessa suoritusmuodossa saatetaan 2-bentsimidatsolikarbamiinihappometyyliesteri dimetyyliformamidissa 30-153°C:ssä, edullisesti 110-130°C:ssä, reaktioon 1,3-propaanisultonin kanssa, ja saatua liuosta joko käytetään välittömästi fungisidisten ja/tai ovisidisten preparaattien valmistukseen, tai vesiliukoinen tuote, propyyli-W-sulfonihappo-ryhmän sisältävä 2-bentsimidatsolikarbamiinihappometyyliesterijohdannainen saos-tetaan sopivalla liuottimena, esimerkiksi asetonilla. Yhdiste on vesiliukoinen, vesiliuoksen pH-arvo on 5 “7·

Yhdisteiden fungistaattisen tehon tutkimiseen käytetään 3 % :11a agar-agaria kiinteytettyä ohramallasravintoalustaa (pH 6,0-6,2). Juoksevassa muodossa oleva ravintoalusta kaadetaan petrimaljoihin, 50 ml kuhunkin, ja siihen lisätään tutkittavan yhdisteen 1:500 laimennettua vesi-alkoholiliuosta 1, 0,5, 0,25 ja 0,1 ml määrät. Ne sekoitetaan tasaiseksi seokseksi ravintoalustaan, ja siten saadaan ravintoalustoja, jotka sisältävät tutkittavaa yhdistettä pitoisuuksina 1:25 000, 1:50 000, 1:100 000 ja 1:250 000. Kiinteiksi muuttuneille ravintoalustoille ympätään pintaan koeorganismeja. 5 vuorokauden inkubaation jälkeen 28°C:ssä arvioidaan fungistaattinen teho. Pelkän vesi-alkoholiseoksen lisääminen ilman tehoainetta (kontrolli) ei vaikuta mitenkään mikro-organismien kasvuun.

Yllä olevan tutkimuksen tulokset on koottu seuraavaan taulukkoon I.

7 59997

Taulukko I

Fungi staattinen teho/rajalaimennus (jig/ml)

Sienikannat Yhdiste 12 3

Trichotheic ium roseum 4 1+1+

Fusarium oxysporum 1+1+1+

Vericillium albo-atrum 1+1+4

Cladosporium herbarum 444

Septroia lycopersici 444

Ustilago maydis 444

Trichophyton gypseum 4 4 10 " mentagropbytes 444 " interdigitale 444 " rubrum 4 4 4

Epidermophyton Kaufmann-Wolf 4 4 10

Achorion quickeanum 4 4 10

Penicillium funculosum 2 2 2

Penicillium simplicissimann 222

Aspegillus candidus 222

Aspergillus niger 444

Yhdiste 1: l-butyylikarbamoyyli-2-bentsimidatsolikarbamiinihappometyyliesteri Yhdiste 2; 2-bentsimidatsolikarbamiinihappometyyliesteri

Yhdiste 3: 2-bentsimidatsolikarbamiinihappometyyliesteri ja sen propyyli-icT sulfonihapporybmän sisältävä johdannainen Propyyli-ttf-s+ilfonihapporyhmän sisältävän 2-bentsimidatsolikarbamiini-happometyyliesteri-johdannaisen fytotoksinen vaikutus tutkittiin seuraavasti: Kbekasviksi valittiin valkosinappi (Sinapis alba), joka on tunnetusti jopa kaksisirkkaisten joukossa yksi herkimmistä kasveista. 9 cm läpimittaisiin petrimaljoihin lisättiin multaa, jokaiseen petrimaljaan kylvettiin noin 50 8 59997 sinapin siementä, ja kylvö peitettiin 2-3 mm kerroksella puutarhamultaa. Viljelmiä kasteltiin kaivovedellä. 20-22°C:ssä alkoivat kasvit itää ja saavuttivat 3-1+ vuorokauden kuluttua 2-2,5 cm korkeuden. Näitä kasveja käsiteltiin nyt yllä olevilla yhdisteillä kahdella tavalla; toista koekasvien ryhmää suihkutettiin 0,2 öisellä ja 0,1 %:sella tehoaineen vesiliuoksella, toista koekasvien ryhmää kasteltiin samanvahvuisilla liuoksilla, jolloin petrimaljaa kohti käytettiin 5 ml liuosta.

Fytotoksista vaikutusta ei voitu havaita suihkutetuilla eikä kastelluilla kasveilla.

Valmistusesimerkissä 2 valmistetulla yhdisteellä (seuraavassa ABiM-PS) suoritettiin erilaisia kokeita vaikutuksen selvillesaarni seksi.

A) Maissin peittaus

Maissinjyviä käsiteltiin 0,05 itsellä, 0,1 $:sella ja 0,15 $:sella yhdisteellä ABEM-PS, minkä jälkeen tutkittiin itämisteho ja itävyys. Suoritettiin laboratoriokokeita ja peltokokeita.

Laboratoriokokeissa määritettiin itämisteho 4. päivänä itämisen jälkeen. Itävyys tutkittiin 6. päivänä. Molemmat arvosteluperusteet vastasivat vaatimuksia ja olivat identtisiä TMTD:llä ja vastaavasti Fundatsolilla käsitellyillä kasveilla saatujen tulosten kanssa.

Peltokokeessa käsiteltiin 600 g maissinsiementä ja se kylvettiin palstaan neljään 5 m pituiseen riviin. Tulosten arvioimiseksi laskettiin 3 viikkoa kylvöstä itäneet kasvit. Osoittautui, että yhdisteellä ABEM-PS samoin kuin TMTD:llä ja Fundatsolilla oli käsittelemättömään kontrolliin verrattuna positiivinen vaikutus.

Suurempaan palstaan kylvettiin peltokokeessa maissilajiketta 0SSK-218, jota oli etukäteen peitattu TMTD:llä ja vastaavasti 0,10 #:lla ABEM-PS:ää. Keksinnön mukaisella yhdisteellä peitattaessa siemenistä iti 9,73 % enemmän ja sato oli 9,25 % korkeampi kuin IMTDillä käsiteltäessä.

B) Ohran peittaus

Peittausaineeksi ohraan lisätyt fungisidit varmistavat kasvuaikana lyhyemmäksi tai pitemmäksi ajaksi suojan härmäsientä vastaan. Tämä on erittäin tärkeätä, koska sairastumista ei aikaisessa vaiheessa (syksy tai alkukevät) voida havaita ulkoisten merkkien perusteella. Siksi voi tapahtua, että tärkeimmät ehkäisevät toimenpiteet jäävät suorittamatta.

Kevätohraa peitattiin keksinnön mukaisella yhdisteellä ABEM-PS pitoisuuksien ollessa 0,05 %, 0,10-% ja 0,15~$, sitten suoritettiin kylvö. Tämän peittauk-sen lisäksi ei suoritettu mitään muuta käsittelyä. Härmään sairastuminen arvioitiin koko kasvukauden aikana. Sairastuminen laskettiin prosentteina, prosenttiluvut saatiin sairastuneiden lehtien suhteesta terveisiin ja sairastuneiden lehtien rihmastopäällysteen suuruuden vertailusta.

9 59997

Tulokseksi saatiin, että käsittelemättömällä kontrollilla oli sairastuminen UO %t kun taas 0,1 %:lla. ABEM-PS:ää käsitellyillä kasveilla oli sairastuminen 23 %. Vertailuksi Fundatsolilla käsitellyistä kasveista sairastui 26 %. Itämis-tehoon ja itävyyteen ei keksinnön mukainen yhdiste vaikuttanut.

C) Syysvehnän käsittely härmää vastaan

Yhdisteestä ABM-PS valmistetaan suihkeliuoksia 0,05 %:n, 0,1 %:n ja 0,15 $:n tehoaineväkevyyksillä. Vehnä suihkutettiin kerran keväällä. Vaikutusta tarkkailtiin jatkuvasti vehnän tuleentumiseen asti. Tulos laskettiin $:eina sairastuneen lehtipinnan perusteella. Käsittelemättömällä kontrollilla oli sairastuminen 46,2 kun se oli 0,15 $:sella ABEM-PS-liuoksella suihkutetulla 16,5 %. Vertailuna käytetty 0,3 %:nen Fundatsoli-liuos rajoitti sairastumisen 14,5 %:iin.

D) Teho maissin ruostesieniä vastaan

Laboratoriokokeessa annettiin maissinjyvien itää 48 tuntia suodatinpapereilla, jotka oli kastettu tutkittavaan liuokseen, sitten ne tartutettiin ruoste-

O

sieni suspensiolla (500 solua/mnr).

Tämän jälkeen maissinidut vietiin ilmastointihuoneeseen 27°C:een ja 70 #:n suhteelliseen ilmankosteuteen ja jätettiin sinne 5 vuorokaudeksi. Sitten määritettiin sairastuminen Areina. Vertailuaineena käytetty Fundatsol pystyi ehkäisemään sairastumisen 0,2 %:n väkevyydellä 100 #:sesti, kun taas ABM-PS jo väkevyydellä 0,05 % suojasi täysin ruostesientä vastaan.

Keksintöä valaistaan seuraavassa lähemmin esimerkein.

Esimerkki 1 200 g 2-bentsimidatsolikarbamiinihappoetyyliesteriä 400 ml:ssa dimetyyli-formamidia kuumennetaan sekoittaen 80°C:een, sitten lisätään 150 g 1,3-propaani-sultonia. Reaktio on eksoterminen, ja reaktioseos kuumenee sen johdosta 120°C:een.

Se saa olla tässä lämpötilassa 30 minuuttia. Reaktio on päättynyt, kun reaktio-seoksesta otettu vedellä laimennettu tippa muodostaa kirkaan liuoksen. Dimetyyli-formamidiliuos sisältää määritysten mukaan 310 g tuotetta. Liuosta voidaan vastaavasti laimennettuna käyttää kasvinsuojeluaineena.

Esimerkki 2 20 g 2-bentsimidatsolikarbamiinihappometyyliesteriä ja 15 a propaanisul-tonia sekoitetaan 40 ml:aan dimetyyliformamidia, ja seos kuumennetaan 110-130°C:hen. 15 minuutin kuluttua .liuos kirkastuu. Sitä kuumennetaan vielä 15 minuuttia, sitten jäähdytetään huoneen lämpötilaan. Jäähdytetty liuos tiputetaan sekoittaen 0°C:ssä 600 ml:aan asetonia. Saostunut sakka pestään asetonilla. Kuivaamisen jälkeen . o . o tyhjössä 50 C:ssa saadaan 30,5 g tuotetta, joka sulaa 110-112 C:sr»a. Saanto 92,3 %.

Analyysi: laskettu : C 46,1 H 4,85 *, N 13,4 %, S 10,05 % löydetty: C 45,69 %, H 5,03 %, N 13,4 %, S 9,6? % 10 59997

Yhdiste on veteen täysin liukeneva, vesiliuoksen pH on 6. IR-spektrissä on olennaisia eroja 2-bentsimidatsolikarbamiinihappometyyliesterin spektriin nähden, ja siinä on tyypilliset nauhat 10^5 cm ja 1Τ6θ cm

Esimerkki 3

Propyylisulfonihapporyhmän sisältävää 2-bentsimidatsolikarbamiinihappo-metyyliesterin johdannaista liuotetaan 3,1 g 20 ml:aan vettä, ja liuokseen lisätään 1 g CuiCH^COO^^Oita. Saadaan vihreä liuos.

Esimerkki U

3,1 g propyylisulfonihapporyhmän sisältävää 2-bentsimidatsolikarbamiini-happometyyliesterin johdannaista liuotetaan 20 ml:aan vettä, ja liuokseen lisätään 1,U g metyylietyyliamiinia. Syntyy pieni määrä sakkaa, minkä vuoksi liuos kirkastetaan aktiivihiilellä.

Esimerkki 5

Työskennellään esimerkissä 1 kuvatulla tavalla. Saatu dimetyyliformamidi-liuos laimennetaan tehoainepitoisuuteen 80 ppm ja sitä käytetään suihkutusaineena kasvinsuojelussa.

Esimerkki 6

Työskennellään esimerkissä 1 kuvatulla tavalla. Saatuun dimetyyliformamidi-liuokseen lisätään tehoaineen suhteen 50 % kalsiummagnesiumligniinisulfonaattia, 5 % hydratoitua attapulgiittia ja 8 % vedetöntä natriumkarbonaattia. Seos laimennetaan vedellä 300 ppm:n tehoaineväkevyyteen, ja sitä käytetään suihkutusaineena.

Esimerkki 7

Työskennellään esimerkissä 2 kuvatulla tavalla. Saatu tuote laimennetaan vedellä, ja liuoksen väkevyys säädetään halutuksi. Suihkutusaineena käytettävään liuokseen lisätään haluttaessa kostutusainetta, kuten esimerkiksi alkyylisulfo-naatteja, polyglykolia, metyylisellosolvia.

Esimerkki 8

Työskennellään esimerkissä 2 kuvatulla tavalla, ja saadusta tuotteesta valmistetaan seuraava suihkutusjauhe (emulgoituva väkevöite): 25-50 % tuotetta esimerkin 2 mukaan 50-70 % täyteainetta, esimerkiksi talkkia, kaoliinia, liitua 0,1-0,5 % metyyliselluloosaa 2-3 % natriumalkyylinaftaleenisulfonaattia.