FI59960B - Lastnings- och lossningsanordning foer fartyg - Google Patents

Description

• ·Α^·| pft1 Μ1. KUULUTUSJULKAISU

$3Γα ^ (11) UTLÄCGNINCSSKRIFT 5 9960 ^ β» ’’11 ηη ^ ^ (51) K».ik.3/Int.a.3 Β 63 Β 27/16 SUOM I —FI Ν LAND (21) P»t*nttlh*k*mu·— PauntaiMdluilnf 750U83 .. (22) Hak*ml*p»iYl—AMOknln|*di| 21.02.75 (23) Alkupllvi—> GlMgtraodag 21.02.75

(41) Tullut |ulklMk*l — Bllvlt offantlig po q8 7S

Patentti- ja rekisterihallitus .... M . , , .,,, , D . , . __ . . . , , (44) NlhttvUcilptnon ] kuuLjulkalsun pvm. —

Patent· oeh registerstyrelsen AmUcm utltgd och utl.*krift*n pubUe«nd 31.07.8l (32)(33)(31) Pyydetty stuoiluus—Begird priority 22.02.7l+

Norja-Norge(NO) 7^0623 (71) Firma Leiv Naustdal, 0stre Muralmenning 1, P.O. Box 691, 5001 Bergen,

Nor j a-Norge(NO) (72) Moritz Hopland, KLeppestgi, Nor j a-Norge (NO) • (7^) Oy Borenius & C:o Ab (5M Kuormaus- ja purkauslaite laivoihin - Lastnings- och lossningsanordning för fartyg

Keksinnön kohteena on laivojen kuormaus- ja purkauslaitteet, ja keksintö kohdistuu erikoisesti, vaikkakaan ei yksinomaan, kuormalava-kuljetukseen tarkoitettuihin laivoihin. Sellaiset laivat, jotka nykyään rakennetaan esim. kuormalavojen rationaalista kuormaus- ja purkauskäsittelyä varten, ovat tavallisesti erikoislaivoja ja tästä syystä melko kalliita. Tällainen erikoislaiva ei sovellu irtotavaran kuljetukseen. Huomattavia teknisiä ja taloudellisia etuja olisi ilmeisesti voitettavissa siinä tapauksessa, että irtotavan kuljetukseen rakennettu laiva voitaisiin muuttaa kuormalavatavaran kuljetusta varten sopivaksi ja päinvastoin. Keksinnön tarkoituksena on näin ollen aikaansaada sellainen kuormaus- ja purkauslaite, joka sallii irto-tavaralaivan muuttamisen yksinkertaisella tavalla kuormalavalaivaksi ja päinvastoin. Keksinnön toisena tarkoituksena on saavuttaa ne edut, jotka ovat ominaisia sivuporttilaitteilla varustetuille laivoille ilman, että tällöin olisi otettava huomioon sivuportteihin liittyviä haittoja, kuten laivarakenteen vahvistamispakkoa.

ΙΙΓ. v

Keksinnön mukainen laite on tarkoitettu laivaan, jossa on yksi ylempi kansi (yläkansi), joka ulottuu ainakin laivan toiseen laitaan asti, jossa laitteessa on kuormaa kantava koroke, joka on nostettavissa ja 2 59960 laskettavissa yhtä laivan laidan ulkopuolella ja yhtä laivan laidan sisäpuolella sijaitsevaa johdetta pitkin ja joka, sijaitessaan yläkannen yläpuolella, on käännettävissä vaakatasossa. Tämäntyyppisiä laitteita on selitetty mm. NO-patenttijulkaisussa 47 673 ja GB-patenttijulkaisussa 1 003 423. Keksinnön mukaiselle laitteelle on pääasiallisesti tunnusomaista, että molemmat johteet on jaettu yläpuoliseen osaan, joka ulottuu mainitun yläkannen yläpuolelle, ja alapuoliseen osaan, joka sijaitsee yläpuolisen osan alla ja sen kanssa samassa tasossa, että johteet toimivat kumpikin korokkeensa ohjaimina, jotka korokkeet ovat nostettavissa ja laskettavissa toisistaan riippumatta, että yläpuoliset johteet on kiinnitetty kumpikin nostolaitteen keskenään vastapäätä oleville sivuillensa, jolloin nostolaite on käännettävissä pystyakselin ympäri, jonka etäisyys laivan laidasta on siten valittu, että toinen johteiden yläpuolisista osista sijaitsee laivan laidan ulkopuolella samassa tasossa laivan laidan ulkopuolella olevan alapuolisen johteen kanssa, ja toinen yläpuolisista osista sijaitsee samassa tasossa laivan laidan sisäpuolella olevan alapuolisen johteen kanssa, kun johteiden yläpuoliset osat sijaitsevat laivan samassa poikittaistasossa.

Keksinnön erään tunnusmerkin mukaan laite on tehty sellaiseksi, että nostolaite on käännettävästi sovitettu laivan rakenteessa kiinni olevan alustan varaan, ja että johteiden alapuoliset osat sijaitsevat laivan samassa poikittaistasossa. Kun yläkanteen on sijoitettu lastiaukko, voi tämä alusta olla sovitettu kääntyväksi laivan poikittaistasossa yläkannen alla sijaitsevan akselin ympäri ja tehty sellaiseksi, että se ylöskäännettynä lepää yläkannen varassa ja alaskään-nettynä lepää alakannen rakenteen varassa, jolloin nostolaitteen kääntöakseli on suurin piirtein vaakasuorassa laivan poikitse.

Keksinnön mukaisen laitteen suurin etu on, että sitä voidaan käyttää sekä uusissa laivoissa että sellaisissa vanhoissa laivoissa, joiden rakennetta on muutettava kuormalavojen, autojen, konttien, jne. kuljettamista varten. Haluttaessa esim. muuttaa irtotavaralaiva kappaletavaran kuljettamiseen soveltuvaksi voidaan lastiruumiin suhteellisen yksinkertaisesti pystyttää joukko kansia ja asentaa laivaan keksinnön mukainen kuormauslaite niin, että ilman liian suuria kustannuksia saadaan tarkoituksenmukainen kuormalavalaiva. , JAPI ft 3 59960

Keksintö selitetään seuraavassa lähemmin oheisten piirustusten näyttämien suoritusesimerkkien perusteella.

Kuvio 1 esittää poikkileikkauksena laivan toista laitaa, joka on varustettu keksinnön erään suoritusmuodon mukaisella laitteella, jolloin käännettävissä oleva nostolaite on työasennossaan; kuvio 2 on kuvion 1 kaltainen mutta näyttää nostolaitetta alaskäännetyssä asennossa sijaitsevana, ja kuvio 3 näyttää kuvion 2 yläosaa, jossa on laivan laitajohteen muunnettu sovitus. Kuvio 4· esittää kuvion 1 tai 2 oikeanpuolista yläosaa ja kuvaa keksinnön erästä toista suoritusmuotoa, jossa käännettävissä oleva nostolaite on sovitettu laivan kannessa olevaan kiinteään alustaan, mutta kuvio näyttää nostolaitetta siirrettynä alustalta laivan yläkannen alapuolella olevaan kuormaus-paikkaan. Kuvio 5 esittää kuvion 1 tai 2 näyttämällä tavalla laivan poikkileikkausasentoa, ja tässä kuviossa 5 on näytetty keksinnön eräs kolmas suoritusmuoto, jossa käännettävää nostolaitetta voidaan siirtää laivan pituussuunnassa, ja kuvio 6 esittää pohjakuviona laivan yläkannen erästä osaa ja kuvaa kuvion 5 mukaista laitetta.

Kuviot 1 ja 2 näyttävät paljon yksinkertaistettuna laivan rungon 1 puoliskon poikkileikkausta, jossa rungossa on laivan laitaseinämä 2, kaksoispohja 3, pääkansi 4, välikansi 5 ja yläkansi 6 eli suojakansi. Pääkanteen 4 ja välikanteen 5 on lähellä laivan laitaa 2 tehty läpimenevät aukot 7, vast. 8, joiden läpi voidaan nostaa ja laskea nosto-koroketta, joka seuraavassa selitetään. Yläkanteen 6 on tehty lastaus-aukko 9, jossa on kehys 10, ja aukkoon kuuluu kuvion 2 näyttämä peite-kansi 11. Yläkanteen 6 on aukon 9 ja laivan laidan 2 väliin sovitettu alusta 12, joka kannattaa pystyakselin 12 varassa kääntyvää nostolaitetta 14. Alustan 12 yläosaan on.ankkuroitu kannatusakseli 15, joka kääntyvästä tukee nostolaitteen 14 koria 16. Kori on laakeroitu akselin 15 varaan siten, että tämä akseli voi vastaanottaa sekä akselinsuuntaisia että säteittäisiä kuormituksia. Akseli 15 ja korin 16 laakerit 17, 18 on kuviossa 1 näytetty katkoviivoin. Alustan 12 yläpää ja nostolaitteen korin 16 pohja ovat suurin piirtein laakeat ja sovitetut pienen välin päähän toisistaan. Pesän vastakkaisiin sivuseinämiin 19, 20 on sovitettu kaksi U-muotoisen poikkileikkauksen omaavaa yläpuolista johdekiskoa 21,22, jotka ulottuvat pystysuunnassa korin pohjasta korin yläpäähän. Kumpaankin johdekiskoon 21 s22 on esimerkin mukaan sovitettu nostoväline 23 , 24, jossa q^i'iibstokorokkeet 59960 1* 25,26, jotka on ripustettu vaunuun 27,28. Vaunussa on pyörät 29, jotka vierivät pitkin johdekiskojen 21, 22 pohjaa ja pysytetään paikallaan tämän pohjan ja laippojen ohjaamina. Korin 16 yläpuolisilla johdekiskoilla 21,22 on sama poikkileikkaus kuin laitteen alapuolisilla johdekiskoilla, jotka selitetään lähemmin seuraavassa, ja joista yksi on näytetty päästä päin katsottuna kuviossa 2 juuri lastausaukon kannen 11 alapuolella sijaitsevana. Korin 16 yläpäähän on sovitettu kaksi vintturia 30,31, joita voidaan käyttää sähköisesti, hydraulisesti tai mekaanisesti, ja joissa on rummut, joille nostokorokkeiden 26,25 nostoköydet 32,33 on kelattu. Kääntyvä kori 16 johdekiskoineen, nostokorokkeineen ja vinttureineen on kuviossa 6 näytetty päältä päin katsottuina, jolloin tämä kuvio näyttää keksinnön erästä toista suoritusmuotoa .

Kahden erillisen vintturin asemesta voidaan mahdollisesti käyttää yhtä ainoata vintturia, jossa on kaksi toisistaan riippumatta pyöritettyä rumpua. Vinttureita 30,31 ja täten myös nostokorokkeita käytetään toisistaan riippumattomina. Nostolaitteen 14 kääntöakselin 13 ja laivan sivun välinen etäisyys on sellainen, että johdekiskojen sijaitessa laivan poikittaistasossa, sijaitsee toinen johdekisko laivan laidan 2 ulkopuolella, kuten kuviossa 1 on näytetty.

Tasoissa molempien yläpuolisten johdekiskojen 21 ,22 kanssa tapauksessa, jossa nämä sijaitsevat laivan poikittaistasossa, ulottuu pystysuunnassa alaspäin alustan yläpäästä kaksi johdekiskoa 34,35, joilla on sama profiili kuin yläpuolisilla kiskoilla, nimittäin ulkopuolinen alajohdekisko 34, joka ulottuu alaspäin pitkin laivan laitaa, ja sisäpuolinen alakisko 35, joka ulottuu yläkannen 6 lastausaukon 9 ja väli-kannessa 5 ja pääkannessa 4 olevien aukkojen 8,7 läpi laivan kaksois-pohjan yläpäähän 36. Kuvion 1 mukaan on ulkopuolinen alakisko 34 laakeroitu kääntyvästä alustan 12 sivuun ankkuroidun akselitapin varassa. Ulkokiskon 34 pituus alaspäin on sovitettu laivan laita-korkeuden mukaan, ja välittömästi kiskon alapään alapuolelle on laivan laitaan 2 sovitettu pysäytin 38, joka myös voi toimia laitasuojuk-sena. Alustassa ja/tai laivan laidassa on ei-näytetyt lukkolaitteet, jotka pitävät johdekiskon 34 oikeassa pystyasennossa. Sisäpuolinen alajohdekisko 35 koostuu kahdesta osasta. Alapuolinen osa 35a ulottuu kaksoispohjan yläpäästä 36 ylöspäin välikannen 5 ja yläkannen 6 väliseen kohtaan, johon se on kiinnitetty. Yläpuolinerttfcjdli&ekisko- 5 59960 osa 36b on kääntyvästä yhdistetty alapuoliseen johdekisko-osaan 35a painovarren 39 avulla, joka molempien päittensä välisessä kohdassa on kääntyvästä laakeroitu tapin 40 varaan, joka puolestaan on kiinnitetty alustaan 41, joka on ankkuroitu kansirakenteeseen 5. Painovarren yläpää (kuvion 1 mukaan) on kiinteästi yhdistetty yläpuolisen kiskonosan alaosaan (esim. hitsaamalla), kun taas painovarren alapää on väkivivun avulla (42) (mäntä-sylinteriyksikkö) niveltyvästä yhdistetty laivan rakenteeseen. Tämä näkyy erikoisen selvästi kuviosta 2. Kuviot esittävät vain yhtä väkivipua 42, mutta laitteeseen kuuluu sopivasti kaksi painovartta 39, jotka on sovitettu välin päähän toisistaan, ja kaksi väkivipua 42 paremman stabiliteetin saavuttamiseksi. Yläpuolisen johdeosan 35b yläpää on kiinteästi ankkuroitu alustan 12 sisäänpäin suunnattuun sivuun (tämä selviää myös parhaiten kuviosta 2). Koria kannattava alusta ei ole kiinnitetty kansirakenteeseen 6, vaan lepää kansirakenteen ja kannen tukipylväiden 43 varassa, kun tämä alusta sijaitsee kuvion 1 näyttämässä työasennossa.

Kuten kuviossa 2 on näytetty, voidaan täten koko nostolaite 14 alus-toineen, koreineen ja nostokorokkeineen kääntää alas lastiruumaan 44 yläkannen alle väkivivun 42 avulla (tällöin väkivipua lyhennetään) niin, että yläpuolinen johdeosa joutuu asettumaan suurin piirtein vaakasuoraan asentoon, jossa tämä osa lepää välikanteen 5 sovitetun tuen 45 varassa. Kääntyvän nostolaitteen sijaitessa kuvion 1 näyttämässä työasennossa, on alusta 12 lukittu kansirakenteeseen ei-näytet-tyjen lukkolaitteiden avulla.

Kuten edellä mainittiin, on ulkopuolinen alajohdekisko 34 käännettävissä akselitapin 37 ympäri. Haluttaessa ahdata hissilaite 14 lastiruumaan, käännetään johdekisko 34 vaakasuoraan asentoon kannella olevien nostovälineiden avulla ja lukitaan kiinni, minkä jälkeen nostolaite 14 alustoineen voidaan kääntää kuvion 2 näyttämään asentoon. Ulkopuolinen alajohdekisko 34 sijaitsee tällöin laivan pituussuunnassa, kuten kuviosta 2 näkyy.

Laitteessaon ei-näytetyt välineet, jotka sallivat nostolaitteen 14 kääntämisen pystyakselin 15 ympäri ainoastaan siinä tapauksessa, että molemmat nostokorokkeet 25,26 sijaitsevat yläpuolisissa johdekiskois-sa 21,22. Laitteeseen kuuluu lisäksi välineet, jotka sallivat nosto-korokkeen alaslaskemisen ainoastaan siinä tapauksessa, sisäkiskot 6 59960 21,25 ja ulkokiskot 22,34 ovat tasoissa keskenään. Tällaiseen varmuus järjestelmään kuuluu sinänsä tunnettuja elementtejä, eikä järjestelmä kuulu tämän keksinnön piiriin, joten sitä ei myöskään selitetä lähemmin.

Laitteen toiminta selitetään lähemmin kuvion 1 perusteella. Kuten kuviossa on näytetty, sijaitsee laiva laiturin 46 vieressä. Kääntyvä nostolaite 14 on käännetty työasentoon siten, että molemmat yläpuoliset johdekiskot 21, 22 sijaitsevat suurin piirtein laivan poikittais-tasossa ja tasoissa alapuolisten johdekiskojen 35,34 kanssa, jolloin ulkokisko 34 on käännetty pystyasentoon. Ulkopuolinen nostokoroke 26 voidaan tällöin laskea katkoviivoin näytettyyn ala-asentoon A vastaanottamaan pallikuorman esim. trukilta 47. Haluttaessa voidaan samanaikaisesti sisäpuolinen nostokoroke 25 laskea alas esim. välikannelle 5 vastaanottamaan kuorman toiselta trukilta 48, kuten on näytetty. Tämän jälkeen korokkeet nostetaan kuvion 1 kokoviivoin näytettyyn asentoon, ja nostolaitetta käännetään 180°. Tämän jälkeen nosto-korokkeet jälleen lasketaan siten, että kuorma voidaan sisäkorokkeelta siirtää laivan lastiruumaan, kun taas ulkokorokkeella oleva kuorma voidaan siirtää laiturilla olevaan trukkiin. Tämän jälkeen korokkeet nostetaan ja toiminta toistuu. On selvää, että laitetta voidaan myös käyttää ainoastaan laivan purkamiseen tai ainoastaan sen kuormaami-seen siinä tapauksessa, että tämä on välttämätöntä. Kuten edellä mainittiin käytetään molempia nostokorokkeita toisistaan riippumatta, mutta mikään ei estä käyttämästä nostolaitteita synkronisesti siinä tapauksessa, että tämä olisi tarkoituksenmukaista.

Kuvio 3 näyttää suurin piirtein samaa laitetta kuin kuvio 2, paitsi että alapuolinen ulkojohdekisko 134 ei ole laakeroitu kääntyväksi nostolaitteen alustassa 112 vaan omassa alustassaan 143, joka sijaitsee kannella niin, että johdekisko ei seuraa mukana, kun nostolaite 14 käännetään kannen alle. Kuten kuviossa 2 on näytetty, on yläkannen aukko suljettu peitekannella niin, että laite on suojassa sään vaikutuksilta, kun se ei ole käytössä, ja laiva kulkee.

Kuvio 4 esittää keksinnön erästä toista suoritusmuotoa, jossa käännettävän nostolaitteen 214 koko käännettävissä oleva alusta on jätetty pois. Kuvioiden 1, 2 tai 3 näyttämän alustan 12 asemesta on kansi-rakenteeseen 6 sovitettu kiinteä alusta, jossa on kart^jlftaÄrien poraus 7 59960 149, jonka pysty keskiakseli sijaitsee sellaisen välin päästä laivan laidasta 202, että ulkopuolinen yläjohdekisko (ei näytetty) sijaitsee laivan laidan ulkopuolella, kun nostolaite on työasennossaan. Nostolaitteen 214 kannatusakselin 215 tai kääntöakselin alapäähän on tässä tapauksessa tehty kartiomainen tappi 250, joka sovittuu mainittuun poraukseen. Alustan 212 alasivussa on lovi 251 ei-näytettyä lukko-elintä varten, joka lukitsee akselin kiinni alustaan. Laivan väli-kanteen tai tämän yhteyteen (tai laivan jonkin muuhun kohtaan) on sovitettu samankaltainen laakerialusta 252 nostolaitetta varten. Viimeksi mainittu voidaan nostaa kannella olevalta alustalta 212, ja kiinnittää lastiruumassa 244 olevaan alustaan 252, kuten kuviossa 4 on näytetty. Alusta 212, sisäkisko 235 ja ulkokisko 234 sijaitsevat tässä tapauksessa siten, että niiden yläreuna on hiukan lastiaukon kehyksen yläreunan alapuolella niin, että peitekansi voidaan sijoittaa yläkannen aukolle ilman, että sisäpuolinen johdekisko on tätä estämässä. Kuvio 4 näyttää myös, että ulkopuolinen johdekisko 234 on sovitettu laivan laidassa olevaan syvennykseen (näytetty yksityiskohtaisesti kuvioissa 5 ja 6).

On selvää, että käännettävä nostolaite myös voidaan ankkuroida pysyvästi laivan kannen alustaan. Tämä alusta voi olla kuvion 4 näyttämää tyyppiä tai jokin muu tarkoituksenmukainen alusta. Haluttaessa voi sisäpuolisen johdekiskon yläosa myös tässä tapauksessa olla alaslasket-tavissa, kuten kuvioiden 1 ja 2 mukaisessa suoritusmuodossa. Kuvion 4 mukainen laite toimii tarkasti samalla tavalla kuin edellä selitettiin. On myös selvää, että pitkin laivan laitaa voidaan sovittaa useita kääntyviä nostolaitteita 14, 214, jotka ovat edellä selitettyjä tyyppejä.

Kuviot 5 ja 6 esittävät keksinnön erästä suoritusmuotoa, jossa kääntyvä nostolaite 314 on kääntöakselillaan kääntyvästä laakeroitu vaunuun 353, joka kulkee kourumaisessa urassa 354, joka ulottuu yläkannen luukkujen 309 kehyksen 357 ja laivan laidan 302 välillä. Vaunussa 353 on alapyörät 355 ja sivupyörät 356, jotka ohjaavat vaunua urassa 354. Itse nostolaite 314 on samaa tyyppiä kuin edellä on selitetty. Alla oleviin lastiruumiin on lähellä laivan laitaa peitekanssin 304, 350, 358 tehty nostoaukot 307, 308, 359, jotka on näytetty kuviossa 5. Sisäpuolinen johdekisko 335 on kiinteä, ja se ulottuu kakso^ispohjän yläpäässä olevasta syvennyksestä 360 yläkannen kehykslrf’ ?57 reunaan 8 59960 asti. Vaikkakin kuviossa 6 on jokaista sisäpuolista johdekiskoa 335 näytetty vastaava ulkopuolinen laivan laidassa oleva johdekisko 334, ei tällaisia ulkopuolisia johdekiskoja aivan välttämättä tarvita kaikkia peitekansilla peitettyjä aukkoja varten. Kuten kuvioista 5 ja 6 näkyy, on ulkopuolinen alajohdekisko 334 sijoitettu laidan päällysteessä olevaan syvennykseen 361 paremman suojan saavuttamiseksi.

Edellä mainittujen varmuuslaitteiden lisäksi, jotka estävät nostolaitteen kääntämisen, elleivät molemmat nostokorokkeet sijaitse ylä-asennossa, ja sellaisten laitteiden lisäksi, jotka estävät nostamisen tai laskemisen siinä tapauksessa, että yläpuoliset ja alapuoliset johdekiskot eivät ole tasoissa keskenään, kuuluu kuvioiden 5 ja 6 näyttämään järjestelmään myös tunnettuja laitteita, jotka varmistavat sen, että kääntämistä, nostamista ja laskemista voidaan suorittaa ainoastaan vaunun sijaitsessa sellaisessa asennossa, että yläpuoliset johdekiskot 321, 322 ovat tasoissa kahden laivassa olevan alapuolisen johdekiskon 335, 334 kanssa.

Jotta peitekantta ei tarvitsisi poistaa yläkannen aukoilta lastausta tai purkausta varten, esim. huonolla säällä, voi rakenne olla sellainen, että yläkannen peitekansi, kuten 211, ja mahdollisesti myös alemmat peitekannet on tehty erillisine korokeaukkoineen, kehyksineen ja omine peitekansineen, jotka ainoastaan ovat niin suuria, että ne sallivat sen kuormauksen ja purkamisen, jonka nostokorokkeet voivat vastaanottaa.

Laivoissa, joissa on useita lastiruumia, voidaan yläkannen peitekansiin tehdä pienet aukot ja näitä varten erilliset peitekannet. Tällöin voidaan nostolaite ajaa ja nostaa vastaavien aukkojen kohdalle joko yhdessä ulkopuolisen alajohdekiskon kanssa tai ei.

Keksintö ei rajoitu tässä selitettyihin suoritusesimerkkeihin. Erikoisesti voidaan eri suoritusmuodot tietenkin yhdistää keskenään. Erikoisesti on mainittava, että sanonta nostokoroke on ymmärrettävä sanan laajassa merkityksessä. Yksinkertaisimpana suoritusmuotona voi olla haarukka, mutta on myös mahdollista tehdä koroke säiliöksi, kontiksi, jne., riippuen siitä, minkälaisesta laivasta on kysymys, ja minkälaista kuormaa varten laiva on sovitettu. ,

Claims (11)

1. Kuormaus- ja purkauslaite laivoihin, joissa on yksi ylempi kansi (yläkansi), joka ulottuu ainakin laivan toiseen laitaan asti, jossa laitteessa on kuormaa kantava koroke, joka on nostettavissa ja laskettavissa yhtä laivan laidan ulkopuolella ja yhtä laivan laidan sisäpuolella sijaitsevaa johdetta pitkin ja joka sijaitessaan yläkannen yläpuolella on käännettävissä vaakatasossa, tunnettu siitä, että molemmat johteet (21, 35; 22, 34) on jaettu yläpuoliseen osaan (21, 22), joka ulottuu mainitun yläkannen yläpuolelle, ja alapuoliseen osaan (35; 34), joka sijaitsee yläpuolisen osan (21, 22) alla ja sen kanssa samassa tasossa, että johteet toimivat kumpikin korokkeensa (25, 26) ohjaimina, jotka korokkeet ovat nostettavissa ja laskettavissa toisistaan riippumatta, että yläpuoliset johteet (21, 22) on kiinnitetty kumpikin nostolaitteen (14) keskenään vastapäätä oleville sivuillensa, jolloin nostolaite on käännettävissä pystyakselin (13, 313. ympäri, jonka etäisyys laivan laidasta (2) on siten valittu, että toinen (21, 22) johteiden yläpuolisista osista sijaitsee laivan laidan (2) ulkopuolella samassa tasossa laivan laidan ulkopuolella olevan alapuolisen johteen (34) kanssa ja toinen (22, 21) yläpuolisista osista sijaitsee samassa tasossa laivan laidan sisäpuolella olevan alapuolisen johteen (35) kanssa, kun johteiden yläpuoliset osat (21, 22) sijaitsevat laivan samassa poikittaistasossa.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että nostolaite (14) on käännettävästä sovitettu laivan rakenteessa kiinni olevan alustan (12, 112, 212) varaan, ja että johteiden alapuoliset osat (34, 35; 237, 233; 334, 335) sijaitsevat laivan samassa poikittaistasossa.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen laite, tunnettu siitä, että alusta (12) on sovitettu kääntyväksi laivan poikittaistasossa yläkannen (6) alla sijaitsevan akselin (40) ympäri, ja tehty sellaiseksi, että se ylöskäännettynä lepää yläkannen (6) varassa ja alaskäännet-tynä lepää alakannen rakenteen (45) varassa, jolloin nostolaitteen (14) kääntöakseli (13) on suurin piirtein vaakasuorassa laivan poikitse.

4. Patenttivaatimuksen 1, 2 tai 3 mukainen laite, t u n^ 9, t t u siitä, että laivan laidan ulkopuolella oleva alapuoline^ johdeosa (34) 10 59960 on yläpäässään laakeroitu kääntyvästä vaakasuoran akselin (37) ympäri, joka menee laivan poikittaissuunnassa.

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen laite, tunnettu siitä, että vaakasuora akseli (37) on laakeroitu nostolaitteen kääntyvän alustan (12) yhteyteen.

6. Patenttivaatimusten 1, 2 tai 3 mukainen laite, tunnettu siitä, että laivan laidan ulkopuolella oleva alapuolinen johdeosa (234, 334) on sovitettu kiinteästi laivan laitaan.

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen laite, tunnettu siitä, että johdeosa (234, 334) on sovitettu laivan laidan päällysteessä olevaan pystyyn, ulospäin avoimeen syvennykseen (361).

8. Jonkin patenttivaatimuksista 1...7 mukainen laite, tunnettu siitä, että laivan laidan sisäpuolella olevalla alapuolisella johde-osalla (35) on yläosa (35b), joka on nivelletty johteen muuhun osaan (35a), ja joka voidaan kääntää laivan kannen (6) alle.

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen laite, tunnettu siitä, että sisäpuolella olevan alapuolisen johdeosan (35) kääntyvä yläosa (35b) on kääntyvän alustan (12) eräs osa tai on kiinteästi yhdistetty tähän alustaan.

9 59960

10. Patenttivaatimuksen 2 tai jonkin patenttivaatimuksista 4...8 mukainen laite, tunnettu siitä, että kääntyvä nostolaite (214) on sovitettu irroitettavasti yläkannen (6) kiinteään alustaan (212) ja on sovitettu siirrettäväksi esim. lastiruumaan nosturin avulla.

11. Patenttivaatimuksen 1 ja jonkin patenttivaatimuksista 4 ja 6...8 mukainen laite, tunnettu siitä, että kääntyvän nostolaitteen (314) alustaa (353) voidaan ajaa kannelle, ainakin pitkin laivan toista laitaa kiinteästi sovitettua ajorataa (354) pitkin. 11 59960