FI59906B - Elektronisk koppling foer styrning av avkvistningsoperationer av en farbar traodbehandlingsmaskin - Google Patents

Description

f53Sr*l γβι kuulutusjulkaisu coorii L*J (11) utlAggNIngsskrift 59906 ^ V (51) Kv.lk.3/1nt.CI.3 A 01 G 23/08 SUOMI—FINLAND (21) — PatantamMcnlng 7610½ . » (22) HtkemtapUvi — An*eknlng»d*g 15.0^.76 ' ' (23) Alkupllvi—GlMghatadtg 15.0^.76 (41) Tullut JulkiMlul — Blhrtt offwKlig 22.10.76

Patentti· Ja rekisterihallitus , „ ... , . , (44) Nlhtlvllcilpsnon ja kuuL)ulkalaun pvm. —

Patent- och registarstyraisan ' ' AmMcm utlagd och utlikrtfMn publicurad 351.07.8l (32)(33)(31) PjnMsttr muoIImii·—Begird prleritet 2L.iA.75 USA(US) 570203 (71) Deere & Company, V.St.A·, Moline, Illinois 61265» USA(US) (72) Garn Farley Penfold, East Moline, Illinois, Andrew Paul Redman,

Dubuque, Iowa, USA(US) (7*0 Oy Jalo Ant-Wuorinen Ab (5^) Elektroninen kytkentä ajettavan puunkäsittelykoneen karsintatoimintojen ohjaamiseksi - Elektronisk koppling för styrning av avkvistningsopera-tioner av en farbar trldbehandlingsmaskin Tämä keksintö kohdistuu ajettavaan puunkäsittelykoneeseen, jossa on runko, jolle on peräkkäin sijoitettu karsintalaite, syöttölaite sekä ulostyönnettävä ja sisäänvedettävä laite puunrungon sijoittamiseksi tyviosa edellä karsintalaitteeseen, jolloin karsin-talaitetta ja syöttölaitetta voidaan liikuttaa avoasennon ja puunrunkoa ympäröivän työasennon välillä ja syöttölaite on valinnaisesti yhdistettävissä vetolaitteeseen, jota varten kone on varustettu vastaavilla käyttölaitteilla siihen kuuluvine sähköisine ohjaus-laitteineen, joihin sisältyy elektroninen kytkentä virtalähteeseen yhdistettyjen kytkentälaitteistojen ohjaamiseksi, jotka kytkentä-laitteistot puolestaan ohjaavat sekä sähkökäyttöisiä venttiilejä -hydraulisessa kääntöalitteistossa karsimaterien kääntämiseksi avatun vapaa-asennon ja käyttöasennon välillä sekä hydraulisessa säätö-kääntölaitteistossa syöttötelojen kääntämiseksi avatun vapaa-asennon ja käyttöasennon välillä - että kytkimiä vaihtosuuntaisessa käyt- 2 59906 tölaitteistossa, joka käyttää kaadetun puun karsimiseen tarkoitetun ajoneuvon syöttöteloja, jossa kytkennässä kytkentälaitteistojen toiminta tapahtuu TAI-veräjien kautta ja näiden veräjien sisääntulo voidaan kytkeä käsitoimisella valintakytkimillä valinnaisesti käsi-toimisiin ohjauskytkimiin tai automaattiseen loogiseen ohjainpiiriin, joka sisääntulosignaalista riippuvaisesti ohjaa viivelaitteistoja sekä JA- ja TAI-veräjiä kiikkutyyppisten piirien laukaisemiseksi, jotka ohjaavat kytkentälaitteistoja niihin liitettyjen veräjien välityksellä.

Eräässä tunnetussa laitteessa, jossa laite puunrungon sijoittamiseksi on varustettu lisäksi puun katkaisulaitteella, käytetään karsintalaitteessa karsintateriä, jotka kaksitoimisen paineväliaine-sylinterin avulla ovat siirrettävissä avoimen ja puunrunkoa ympäröivän asennon välillä, sekä syöttölaitteessa syöttörullia, jotka kaksitoimisen paineväliainesylinterin avulla ovat siirrettävissä avoimen ja puunrunkoon kiinnitarttuvan asennon välillä ja jotka sole-noidiohjatun laitteen kautta ovat yhdistettävissä pääkoneistoon (vrt. US-patenttijulkaisu 3 833 034). Syöttörullia voidaan pyörittää kumpaankin suuntaan. Tällaisessa puunkäsittelykoneessa asetetaan kaadettu puunrunko suoraan puunkäsittelykoneeseen siten, että sen tyviosa sijaitsee karsintalaitteessa. Tämän jälkeen ruunrunko vedetään syöttölaitteen avulla karsintalaitteen läpi, jolloin kaikki oksat poistetaan. Karsimisen jälkeen karsittu puunrunko voidaan työntää ulos. Paitsi että tällaiseen puunkäsittelykoneeseen voidaan vaikuttaa käsin, on myöskin tunnettua, että tällaisen koneen työjakso suoritetaan puoliautomaattisesti tai jopa täysin automaattisesti siten, että koneenhoitaja karsintajakson käynnistämisen jälkeen voi siirtyä hoitamaan käsittelypuomia seuraavan puun kaatamiseksi ja sen saattamiseksi sopivaan käsittelyasentoon.

Eräässä vain karsimista varten tarkoitetussa koneessa on yksittäisiä elimiä ja elementtejä varten järjestetty asettelu- ja herätekytkimiä, jotka työjakson aloittamisen jälkeen ohjaavat toimintoja elimien ja elementtien suorittamien liikkeiden mukaan (vrt. US-patenttijulkaisua 3 731 719). Tällainen oleellisilta osin automaattinen ohjaus on tunnettu myös eräästä puunkäsittelykoneesta, jossa puunkäsittelypuomi on varustettu katkaisulaitteella (vrt. US-patentti julkaisua 3 590 760) . Myöskin tässä tapauksessa käytetään 3 59906 suurelta osin asetus-, rajoitus- tai herätekytkimiä. Tällä tavalla aikaansaadaan kuitenkin sellainen konetoiminta, jossa koneenhoitaja voi kiinnittää huomionsa muihin toimintoihin kuin karsintajaksoon.

Käytäntö on osoittanut, että tällaiset puunkäsittelykoneet ovat hyvin monimutkaisia, koska koneen jokaiseen osaan on sijoitettava vastaavat kytkimet ja tuntoelimet, jotka vastaavien johtojen kautta on yhdistettävä keskeiseen valvontalaitteeseen. Monimutkai-suuntansa lisäksi on tällainen järjestelmä myöskin erittäin herkkä häiriöille, varsinkin kovassa käytössä, jolle tällainen puunkäsit-telukone joutuu alttiiksi metsissä.

Tämän keksinnön tarkoituksena on välttyä näistä epäkohdista ja kehittää edellämainitun tyyppistä puunkäsittelykonetta edelleen siten, että koneen yksinkertaisesta rakenteesta huolimatta pystytään takaamaan sen luotettava toiminta myöskin kovassa käytössä ja samanaikaisesti että yhtä työjaksoa varten tarvittavaa aikaa voidaan huomattavasti lyhentää.

Tehtävä ratkaistaan keksinnön mukaan siten, että looginen piiri sisältää kaksi toisistaan riippumattonta käynnistyspiiriä kulloinkin kytkinlaitteiden ohjaamista varten karsimaterien vast, syöt-tötelojen kääntämiseksi toiminta-asentoon, jotka ovat valinnaisesti esivalintaelimen välityksellä vaikutettavissa, että molemmat käyn-nistyspiirit ovat viivelaitteiston välityksellä, jolla on kaksi erilaista, esivalintaelementin asennosta riippuvaisesti vaikuttavaa viiveaikaa, liitetyt toisiinsa kahden erilaisen, kiinteän esi-ohjelman mukaisesti, ja että kytkinlaitteisto syöttötelojen syöttö-käyttöä varten on ohjattavissa määrätyn aikariippuvaisen ohjelman mukaisesti käynnistinpiirillä syöttötelojen kääntämiseksi käyttö-asentoon.

Uusi puunkäsittelykone on osoittautunut ohjausrakenteensa puolesta hyvin yksinkertaiseksi ja vähän häiriöille alttiiksi, eikä koneenhoitajan tarvitse ollenkaan valvoa karsintajaksoa. Tämän lisäksi on koneenhoitajalla mahdollisuus suorittaa työvaihe eri ennalta määriteltyjen automaattisten valintojen mukaan. Täten työvaihe rajoittuu ainoastaan todelliseen karsintaan tarvittavaan ajanjaksoon ja koneen teho nousee huomattavasti.

, 59906

Jos esimerkiksi kaadettujen puiden oksat alkavat eri korkeudelta rungon tyvipäästä, on koneenhoitajalla puusta riippuen mahdollisuus aloittaa karsintakäsittely sulkemalla ensin karsintaterät (oksien ollessa lähellä tyviosaa) tai käyttämällä ensin syöttölaitetta (oksien ollessa korkeammalla). Tämä valinta on suoritettavissa yksinkertaisen valintalaitteen avulla eikä koneenhoitajan tarvitse erityisesti valvoa tätä toimenpidettä.

Keksintö selitetään seuraavassa viitaten kaaviomaiseen, erästä rakenne-esimerkkiä esittävään piirustukseen, jossa kuvio 1 esittää perspektiivistä kokonaiskuvaa puunkorjuuko-neesta, joka on varustettu tämän keksinnön mukaisella ohjausjärjestelmällä, kuvio 2 esittää ohjausjärjestelmän kaaviota, jossa tavanomaiset elementit on esitetty symbolisesti.

Kuviossa 1 on esitetty puunkorjuukone, joka on sinänsä tunnettu ja selostettu esimerkin avulla US-patentissa 3 833 034 ja tämä kone on kokonaisuutena merkitty numerolla 10. Korjuukone 10 on rakenteeltaan sellainen, että se on hyvin ohjattavissa useimmissa metsäalueilla esiintyvissä maasto-olosuhteissa, ja se käsittää tästä syystä nivelletyn rungon, joka koostuu etu- ja takarunko-osista 12 vast. 14, jotka on yhdistetty toisiinsa siten, että ne pystyvät liikkumaan toistensa suhteen pystysuoraan nivelakselin ympäri, joka on kohdassa 16 esitetty tappielin. Etu- ja takarunko on kannatettu edessä ja takana moottorikäyttöisten maan kanssa kosketuksessa olevien pyöräparien 18 vast. 20 avulla.

Takarunko-osaan 14 on asennettu pääkoneisto 22, johon kuuluu puunkorjuukoneen 10 moottorikäyttöisiä toimintoja varten tarkoitettu moottori ja siihen liittyvät voimansiirtolaitteet.

Eturunko-osan 12 etupäähän on asennettu oksien karsintalaite 30, joka käsittää ylöspäin avoiman V-muotoisen terän 32 sekä kaksi niveltyvästi aukeavaa ja sulkeutuvaa karsintaterää 34. Terät 34, joiden leikkuureunat ovat suunnatut eteenpäin, aukeavat jotta puunrunko voitaisiin asettaa V-muotoiselle terälle 32 ja sulkeutuvat sen jälkeen, jolloin ne ympäröivät puunrunkoa.

Oksien karsintalaitteen 30 taakse on sijoitettu puunrungon syöttölaite 40 puunrungon siirtämiseksi taaksepäin karsintalaitteen 30 ympäröidessä puunrunkoa, jolloin puunoksat leikataan irti puunrungosta. Syöttölaite 40 käsit- 5 59906 tää kaksi syöttörullaa 42, jotka on varustettu nastoilla (ei esitetty) tai muilla välineillä, jotka pystyvät voimakkaasti tarttumaan kiinni puunrunkoon, ja jotka on asennettu siten, että ne pystyvät kääntymään vastaavien pystyakselien ympäri, jotka sijaitsevat välimatkan päässä, niiden omista pysty-pitkittäisakseleista, jotta ne voisivat liikkua erilleen toisistaan ja toisiaan kohti puunrungon vastaanottamiseksi ja tarttuakseen siihen kiinni. Päö-koneisto 22 käyttää syöttörullapapia 42 tavanomaisella tavalla siten, että ne pyörivät valinnaisesti kumpaankin suuntaan niiden pitkittäisten pystyakselien ympäri.

Eturunko-osan 12 takapäähän, juuri niveltapin 16 etupuolelle on asennettu katkaisupuomilaite 46. Puomilaitteen 46 ulkopää kannattaa katkaisupäätä 48. Katkaisupää 48 katkaisee puunrungon ja tarttuu siihen kiinni siten, että puomilaite 46 pystyy käsittelemään runkoa ja pudottamaan rungon tyvipään ok-sankarsintalaitteen 30 V-muotoiselle terälle J>2 kun katkaisuterät Jb ovat auki ja vastaanottoasennossa puunrunkoa varten.

Ohjausjärjestelmä karsintalaitteen 30 ja syöttölaitteen 40 ohjaamiseksi, joka selitetään seuraavassa, on kokonaisuutena merkitty viitenumerolla 50. Ohjausjärjestelmä 50 käsittää viisi pääosaa, jotka kaikki selitetään erikseen seuraavassa: voimapiirilohkon 60, käsinohjauspiirilohkon 70, automaattipairi-lohkon 80, logiikkapiirilohkon 110 sekä aktivaattorilohkon 250.

Seuraavassa täydellisesti selitetty voimapiirilohko 60 sekä logiikka-piirilohko 110 käsittävät useita JA- tai TAI-veräjälogiikkapiirejä, jotka on yhdistetty useaan puolistabiiliin flip-flop-piiriin käsin ja automaattisesti kehitettyjen syöttösignaalien korreloimiseksi karsintalaitteen 30 ja syöttölaitteen 40 oikean toimintajärjestyksen ohjaamiseksi. JA- ja TAI-veräjäpii-rit ja flip-flop-piirit ovat kaikki tavanomaisia piirejä ja ne on esitetty kaaviorauodossa. JA-veräjät voivat olla minkä tahansa tyyppiset, joissa on useita syöttöyhteyksiä ja yksi ainoa tulostusyhteys, mikä sallii sähkövirran syöttö- ja tulostusyhteyksien välillä ainoastaan silloin kun kaikissa syöttö-yhteyksissä tapahtuu syöttöä. TAI-veräjät voivat samalla tavalla olla minkä tahansa tyyppiset, joissa on useita syöttöyhteyksiä ja yksi ainoa tulostus-yhteys, mikä sallii sähkövirran syöttö- ja tulostusyhteyksien välillä kun yhdessä tai useammassa syöttöyhteydessä tapahtuu syöttöä. Flip-flop-piirit voivat olla minkä tahansa tyyppiset, joissa on ’’asetus" ja "palautus"-syötöt S ja R sekä "asetus" ja "palautus" -tulostukset Q ja Q' ja joita voidaan käyttää vaihtoehtoisesti kytkemään sähköenergia!ähde "asetus" ja "palautus" -tulostuksiin Q ja Q' riippuen sähköpulssisyöt öistä "asetus" vast, "palautus"-syöttöyhteyksiin S vast. R sekä ylläpitämään kytketty asento ja tulostus kun uusia sähkösyöttöjä ei tapahdu.

Voimapiirilohko 60 ohjaa ohjausjärjestelmässä 50 tarvittavaa voimaa ja on kytketty johonkin sopivaan sähköenergialähteeseen 62, kuten paristoon.

6 59906 Lähde 62 on johdon 6k avulla kytketty varokkeeseen 65 ja siten sytytysvirran kytkimeen 66, joka valinnaisesti kytkee varokkeen 65 voimalohkon 60 voimajohtoon 68 tai siitä irti.

Käsiohjauspiiri 70 käsittää kolmiasentoisen vaappukytkimen tai modus-kytkimen 72, joka johdon 73 kautta on liitetty päävoimajohtoon 68. Moduskyt-kin 72 kytkee valinnaisesti johdon 73 irti käsiohjausjohdosta 7*+ "käsiohjaus" asennossa ja yhdistää sen automaattiohjausjohtoon 75 ''automaatti"asennossa ja päinvastoin. Automaattiohjausjohto 75 on yhdistetty maadoitettuun muisti-kytkinpiiriin 76, jonka piirirakenne on tunnettu, johdolla 77 ja automaattista käyttöä osoittavaan merkkivaloon 78. Muistikytkinpiirin 76 tulostus on kytketty tavanomaiseen jännitykseen säätöpiiriin 79, joka tavanomaisella tavalla syöttää voimaa ohjatusti logiikkapiirilohkoon 110.

Automaattipiirilohko 80 käsittää tavallisesti auki olevan, kolraiasen-toisen, hetkellisesti kytkevän vipukytkimen tai käynnistyskytkimen 82, joka on liitetty käsiohjauspiirilohkoon 70 automaattiohjausjohdon 75 avulla. Käyn-nistyskytkintä 82 voidaan valinnaisesti siirtää ’’asetus" ja "käynnistys"-asentojen välillä automaattiohjausjohdon 75 kytkemiseksi pääasetusjohtoon Sk ja pääkäynnistysjohtoon 169 vast, niistä irti.

Pääasetusjohto 8*+ on liitetty voimalohkossa 60 olevan salpaavan TAI-veräjän 86 syöttöön. TAI-veräjän 86 tulostus on johdolla 88 liitetty salpa-solenoidiin 90. Salpasolenoidi 90 on toiminnallisesti liitetty tavallisesti auki olevaan, kaksiasentoiseen salpakytkimeen 92, joka voidaan sulkea pää-voimajohdon 68 kytkemiseksi voimajohtoon 9*+· Kun salpasolenoidi 90 saa virtaa, se sulkee salpakytkimen 92. Voimajohto 9*+ on johdon 96 avulla kytketty salpaavan JA-veräjän 100 syöttöön, jonka tulostus on johdolla 102 liitetty salpaavan TAI-veräjän 86 syöttöön.

Logiikkapiirilohko 110 käsittää ensimmäisen asetusjohdon 112, joka on yhdistetty päävoimajohtoon Sk. Ensimmäinen asetusjohto 112 on logiikka -voimakytkentäjohdon 11*+· avulla yhdistetty muistikytkentäpiiriin 76. Johto 112 on edelleen kytketty TAl-veräjien 120, 122, 12*+ ja 126 syöttöihin. TAI-verejien 129, 122, 12k ja 126 tulostukset on yhdistetty terät-kiinni-flip-flop'in 130 vast, terät-auki-flip-flop'in 132, vast, rullat-kiinni-flip-flop'in 13**, vast, rullat-auki-flip-flop'in 136 ,,palautue’’-syöttöihin R, jotka flip-flopit ovat vastaavasti puolestaan automaattisen terät-kiinni-johdon l*+0, automaattisen terät-auki-johdon l*+2, automaattisen rullat-kiinni-johdon lkk ja automaattisen rullat-auki-johdon l*+6 avulla yhdistetyt terät-kiinni-TAI-veräjään 150 vast. terät-auki-TAI-veräjään 152 vast. rullat-kiinni-TAI-veräjään 15*+ vast. rullat-auki-TAI-veräjään 156. Automaattinen rullat-kiinni-johto 1*+*+ on lisäksi automaattisen käyttö-veto-johdon l*+8 avulla yhdistetty käyttä-veto-TAI-veräjään 158, jonka tulostus on yhdistetty tavanomaiseen kellolaitteeseen 159. Kellolaite 159 on sen tyyppinen, joka vastaanottaa jatkuvan syötön ja 7 59906 ennalta määrätyn ajanjakson jälkeen kehittää jatkuvan tulostuksen kunnes syöttö päättyy.

Logiikkapiirilohko 110 käsittää lisäksi toisen asetusjohdon l6o, joka myöskin on yhdistetty päävoimajohtoon 84. Toinen asetusjohto 160 on liitetty käynnistys-TAI-veräjän 162 ja palautus-TAI-veräjän 163 syöttöihin, joiden tulostukset on yhdistetty käynnistys-salpa-flip-flop'in 164 vast, paiautus-salpa-flip-flop'in 165 "palautus"syöttöihin R. Käynnistys-salpa-flip-flop'in 164 "asetus-syöttö S on johdolla 166 yhdistetty käynnistys-salpa-TAT-veräjän 16? tulostukseen ja syöttö on yhdistetty johdon 169 ja johdon 1?0 avulla johtoon l4o terien automaattiseksi sulkemiseksi vast, johtoon 144 rullien automaattiseksi sulkemiseksi. Palautus-salpa-flip-flop'in "asetus"-syöttö S on johdolla 171 liitetty johtoon 146 rullien automaattiseksi avaamiseksi. Flip-flop’ien 164 ja I65 Q'-tulostukset ovat johtojen 172 vast. 173 avulla yhdistetyt käynnistys-JA-veräjän 174 ja palautus-JA-veräjän 176 syöttöihin.

Käynnistys-JA-veräjän 174 tuloetus on yhdistetty tavanomaisen pää-kellolaitteen 178 "asetus"syöttöön. Pääkellolaite 178 voi olla minkä tahansa tyyppinen, jossa on "asetus" ja "palautus" syötöt S ja R sekä yksi ainoa tulostus ja jota voidaan käyttää sykkeen aikaansaamiseksi tietyn ajanjakson jälkeen riippuen sähköisen sykesignaalin vaikutuksesta, joka signaali on yhdistetty "asetus"-syöttöön S, ja joka voidaan palauttaa riippuen sähköisen sykesignaalin vaikutuksesta, joka on yhdistetty "palautus"syöttöÖn R. Pää-kellolaitetta 178 voidaan lisäksi muuttaa kahden eripituisen aikaviivytyksen aikaansaamiseksi kun se vastaanottaa liaäsyöttösignaalin kuten seuraavassa selitetään. Käynnistys-JA-veräjän 174 tulostukseen on liitetty johto 179, joka on liitetty palautus-TAI-veräjän 163 syöttöön. Palautus-JA-veräjän 176 tulostukseen on yhdistetty johto l80, joka johdon l8l kautta on yhdistetty kellolaite-TAI-veräjän 182 syöttöön. Johto l8l on lisäksi yhdistetty rullat-auki-flip-flop'in 136 "asetus"syöttööh S. Johto 183 yhdistää lisäksi johdon l8l TAI-veräjien 120 ja 124 syöttöihin ja terät-auki-flip-flop'in 132 "asetus" syöttöön S.

Palautus-JA-veräjän 176 tuloetus on samalla tavalla yhdistetty toisen tavanomaisen kellolaitteen, palautuskellolaitteen 184 "aeetus"syöttöön S. Palautuskellolaite 184 voi olla minkä tahansa tyyppinen, jossa on "asetus" ja "palautus” syötöt S.j® R sekä yksi ainoa tulostus ja jota voidaan käyttää sykkeen kehittämiseksi äikaviivytyksen jälkeen riippuen sähköisestä syke-signaalista, joka signaali on yhdistetty "asetus"syöttöön S ja joka voidaan palauttaa riippuen sähköisestä sykesignaalista, joka on yhdistetty "palau-tus"syöttöön R.

Pääkellolaitteen 1?8 tulostus on liitetty johdon 185 avulla TAI-verä-jän l86 syöttöön, jonka tulostus on liitetty rullat-kiinni-flip-fiop'in 134 ,,asetus,,syöttöÖn S. Johtoon 185 on johdon 186 avulla liitetty TAI-veräjä 188, jonka tulostus on liitetty terät-kiinni-flip-flop'in 130 "asetus"syötöön S.

8 59906

Palautuskellolaitteen l8*+ tulostua on johdon 192 avulla yhdistetty TAI-veräjän 122 syöttöön ja johdon 19*+ avulla TAI-veräjän 126 syöttöön.

Johto 192 on lisäksi johdolla 196 yhdistetty käynnistys-TAI-veräjän 162 syöttöön.

Toiseen asetusjohtoon 160 on myöskin yhdistetty johto 200, joka on yhdistetty kellolaite-TAI-veräjän 182 syöttöön, jonka tulostus on yhdistetty pääkellolaitteen 1?8 "palautus"syöttöön R.

Automaattiohjauspiirilohkossa 80, on voimajohto 20*+, joka yhdistää pää-voimajohdon 9*+ normaalisti auki olevaan kytkimeen 206. Kytkin 206 on johdon 210 avulla yhdistetty käynnistys-JA-veräjän 17*+ syöttöön. Johtoon 210 on myöskin yhdistetty rungon suoran asennon ilmaiseva merkkivalo 208, joka syttyy kun kytkin 206 suljetaan.

Käsiohjauspiirilohkoon 70 kuuluu voimajohto 212, joka on käyttövoima-johdon 21*+ avulla yhdistetty voimapiirilohkon 60 päävoimajohtoon 9**· Voimajohto 212 on liitetty kaksiasentoiseen, kolmiteiseen ensimmäiseen kytkimeen 216, joka valinnaisesti yhdistää voimajohdon 212 "terät ensin kiinne-asennossa johtoon 218 ja "rullat ensin kiinni"-asennossa johtoon 220. Johto 218 on yhdistetty "terät ensin"-JA-veräjän 222 syöttöön. "Terät ensin"-JA-veräjän 222 tulostus on johdon 22*+ avulla yhdistetty TAI-veräjän 188 syöttöön. Johto 220 on yhdistetty "rullat ensin"-JA-veräjän 226 syöttöön. "Rullat ensin"-JA-veräjän 226 tulostus on johdon 228 avulla yhdistetty TAI-veräjän 186 syöttöön. "Terät ensin"-JA-verjän 222 ja rullat ensin"-JA-veräjän 226 syötöt on yhdistetty toisiinsa johdon 230 avulla, joka lisäksi on yhdistetty johtoon 179. Johto 220 on lisäksi kellolaitteen muutosjohdon 232 avulla yhdistetty pääkellolaitteen 178 ajanmuutossyöttöön.

Automaattiohjauspiirilohkossa 80 on esitetty normaalisti auki oleva kolmiasentoinen lyhytaikaisesti kytkevä vipukytkin 2*+5, joka valinnaisesti yhdistää päävoimajohdon 9*+ palautusjohtoon 2*+6 "palautus" asennossa ja kään-teisjohtoon 2*+7 "pysäytys" asennossa.

Käänteisjohto 2*+7 on yhdistetty tavanomaisen käänteispiirin 2*+8 syöttöön, joka kehittää tulostuksen niin kauan kuin syöttöä ei tapahdu ja pysäyttää tulostuksen kun siihen kytketään syöttö. Käänteispiirin 2*+8 tulostus on yhdistetty salpa-JA-veräjän 100 syöttöön.

Aktivointilohko 250 on yhdistetty voimapiirilohkoon 60 edellämainitun käyttövoima johdon 21*+ avulla, Joka syöttää voimaa käyttöpi ireihin 260, 262, 26*+, 266, 268, ja 270 terien sulkemiseksi ja avaamiseksi, rullien sulkemiseksi ja avaamiseksi ja eteenpäin ja taakaepäinkäyttöön.

Terät-kiinni-käytt8piiri 260 on,yhdistetty logiikkapiirilohkon 110 TAI-veräjän 150 tulostukseen ja valinnaisesti yhdistää käyttövoimajohdon 21*+ solenoidi johtoon 276 ja katkaisee yhteyden. Solenoidi johto 276 on yhdistetty terät-kiinni-solenoidiin 278, joka asettaa karsintaohjausventtiilin , 59906 2δθ neutraalin, aukot sulkevan asennon toiselle puolelle nestepumpun 290 Ja säiliön 292 yhdistämiseksi karsintalaitteen hydraulisylinterin 28? sy]interi-päässä olevaan ensimmäiseen aukkoon vast, tankopäässä olevaan toiseen aukkoon, joka sylinteri ja tanko ovat yhteydessä karsintalaitteen tavanomaisiin aktivointivipuihin, jotka on esitetty lohkokaaviossa numerolla 38*4, ja jotka puolestaan on yhdistetty teriin 3^·

Terät-auki-käyttöpiiri 262 on yhdistetty TAI-veräjän 152 tulostukseen ja valinnaisesti yhdistää käyttövoimajohdon 21*4 solenoidijohtoon 296 ja katkaisee tämän yhteyden. Solenoidijohto 296 on yhdistetty terät-auki-solenoidiin 298, joka asettaa karsintalaitteen ohjausventtiilin 280 neutraaliasennon toiselle puolelle nestepumpun 290 ja säiliön 292 yhdistämiseksi karsintalaitteen hydraulisylinterin 282 toiseen vast, ensimmäiseen aukkoon.

Rullat-kiinni-käyttöpiiri 26*4 on yhdistetty TAI-veräjän 15*4 tulostukseen ja valinnaisesti yhdistää käyttövoimajohdon 21*4 solenoidijohtoon 306 ja katkaisee yhteyden. Solenoidijohto 306 on yhdistetty rullat-kiinni-sole-noidiin 308, joka asettaa syöttörullien ohjausventtiilin 310 neutraalin aukot-kiinni-asennon toiselle puolelle nestepumpun 290 ja säiliön 292 yhdistämiseksi syöttöhydraulisylinterin 312 päässä olevaan ensimmäiseen aukkoon vast, tankopäässä olevaan toiseen aukkoon, jonka sylinterin tanko on liitetty tavanomaiseen syöttöaktivointilaitteen vivustoon, joka on esitetty lohkokaaviossa numerolla 31*S ja joka puolestaan on yhdistetty kumpaankin syöttö-rullaan *4-2.

Rullat-auki-käyttöpiiri 266 on yhdistetty TAT-veräjän 156 tulostukseen ja valinnaisesti yhdistää käyttövoimajohdon 21*4 solenoidijohtoon 316 ja katkaisee tämän yhteyden. Solenoidijohto 316 on yhdistetty rullat-auki-solenoi-diin 318, joka asettaa syöttörullien ohjausventtiilin 310 neutraaliasennon toiselle puolelle nestepumpun 290 ja säiliön 292 yhdistämiseksi syöttöhydrauli-sylinterin 312 toiseen aukkoon vast, ensimmäiseen aukkoon.

Käyttö-veto-piiri 268 on yhdistetty käyttökellolaitteen 159 tulostukseen ja valinnaisesti yhdistää käyttövoimajohdon 21*4 solenoidijohtoon 326 tai katkaisee tämän yhteyden. Solenoidijohto 326 on yhdistetty käyttö-veto-sole-noidiin 328, joka asettaa käyttöohjausventtiilin 332 normaaliasennon toiselle puolelle, jossa säiliö 292 on yhdistetty kytkinaktivointilaitteeseen 33*4 ja toiseen asentoon, jossa nestepumppu 290 on yhteydessä kytkinaktivointilaitteeseen 334, joka irroittaa vast, kytkee tavanomaisen kytkimen 330. Kytkin 330 yhdistää pääkoneiston 22 tavanomaiseen syöttörullavaihteistoon, joka on esitetty lohkokaaviossa numerolla 333 ja joka käyttää kahta syöttörullaa *42.

Käänteinen kuljetinpiiri 270 on yhdistetty käänteiseen tulostusjohtoon 3*40 ja valinnaisesti yhdistää käyttövoimajohdon 21*4 solenoidijohtoon 336 tai katkaisee tämän yhteyden. Solenoidijohto 336 on yhdistetty käänteiskäyttö-solenoidiin 338» joka asettaa käänteisohjausventiilin 3*42 normaaliasennon 10 59906 toiselle puolelle, jossa säiliö 292 on yhdistetty voimansiirtoaktivointilait-teeseen 3^ ja toiseen asentoon, jossa nestepumppu 290 on yhdistetty voiman-siirtoaktivointilaitteeseen 3^, joka kytkee pois vast, päälle pääkoneistos-sa 22 olevan voimansiirtolaitteen tavanomaisen peruutusosan. Kun voimansiir-tolaitteen aktivointilaite 3^ on kytketty pois, pyörittää pääkoneisto 22 kytkimen 330 kautta syöttörullia ^2 normaalissa, pyörimissuunnassa eteenpäin, mikä siirtää puunrunkoa korjuukoneen 10 suhteen taaksepäin rullien ^2 läpi ja kun aktivointilaite aktivoidaan, pyörivät syottörullat *+2 päinvastaiseen suuntaan ja työntävät puunrunkoa eteenpäin korjuukoneen 10 suhteen.

Käsiohjauspiirin ohjauslohkossa 79 moduskytkin 72, kun se kytketään käsiasentoon, katkaisee johdon 73 yhteyden käsiohjausjohtoon 7^» joka on yhdistetty käsiohjausvoimajohtoon 350, joka puolestaan on yhdistetty tavanomaiseen sykekellolaitepiiriin 360. Sykekellolaitepiiri 360 on minkä tahansa tyyppinen, joka kehittää syketulostuksen jatkuvasta signaalisyötöstä riippuen. Sykekellolaitepiiri 360 on sykekellolaitejohdon 362 avulla yhdistetty salpa-TAI-veräjan 86 syöttöön.

1 Käsiohjausvoimajohto 350 on lisäksi yhdistetty käsiohjattuun teräkytki- meen 370, käsiohjattuun rullakytkimeen 372 ja käsiohjattuun syöttökytkimeen 37^. Käsiohjattu teräkytkin 370 yhdistää valinnaisesti käsiohjausvoimajohdon 350 käsiohjattuun terät-kiinni-johtoon 376 ja käsiohjattuun terät-auki-johtoon 378 tai katkaisee nämä yhteydet, jotka johdot puolestaan on yhdistetty TAI-veräjien 150 vast. 152 syöttöihin. Käsiohjattu syöttörullakytkin 372 yhdistää valinnaisesti käsiohjausvoimajohdon 350 käsiohjattuun rullat-kiinni-johtoon 382 ja käsiohjattuun rullat-auki-johtoon 38^ tai katkaisee nämä yhteydet, jotka johdot puolestaan on yhdistetty TAI-veräjien 15*+ vast. 156 syöttöihin. Käsiohjattu syöttökytkin 37*+ yhdistää valinnaisestiyhteyden käsi-ohjatun voimajohdon 350 ja käsiohjatun käyttöjohdon 392 sekä käsiohjatun peruutuskäyttöjohdon 39*+ välillä tai katkaisee nämä yhteydet, ja nämä johdot on yhdistetty TAI-veräjän 158 syöttöihin. Käsiohjattu peruutuskäyttöjohto 39*+ on lisäksi yhdistetty käänteistulo6tusjohtoon 3*+0.

Puunkorjuukoneen 10 käyttämiseksi koneenkäyttäjä kytkee sytytyskytki-men 66 päälle sähkövoimalähteen 62 yhdistämiseksi moduskytkimeen 72. Kun kar-sintavaihe halutaan ohjata automaattisesti koneenkäyttäjä kytkee moduskytkimen 72 keskellä olevasta ,,pois"-asennosta "autoraaattin-aeentoon, jolloin sähkö-voimalähde 62 yhdistyy muistikytkentäpiiriin 76 ja käynnistyskytkimeen 82.

Käynnistysvaiheen alussa käynnistyskytkin 82 suljetaan hetkellisesti "asetus"-asentoon hetkellisen yhteyden aikaansaamiseksi automaattiohjausjohdon 78 ja pääasetusjohdon 8*+ välillä sykeasetussignaalin kehittämiseksi.Asetus-signaali lähetetään salpa-TAI-veräjään 86, joka kehittää tulostuksen salpa-solenoidin 90 saattamiseksi jännitteen alaiseksi riittävän pitkäksi ajanjaksoksi salpakytkimen 92 sulkemiseksi virran syöttämiseksi johtoon 96, joka „ 59906 11 aikaansaa syötön salpa-JA-veräjään 100. Salpa-JA-veräjä 100 kehittää johdon 96 syötöstä ja normaalisti saatavissa olevasta kääntäjän 248 tulostuksesta riippuen, kun "seis"-kytkimestä 245 ei tule signaalia, tulostuksen TAT-v^rä-jän 86 syöttöön mikä "salpaa" salpakytkimen 92 suljetun asennon tai. säilyttää sen.

Asetussignaali kytkee lisäksi muistikytkinpiirin 76 "päälle"-asentoon voimalähteen 62 yhdistämiseksi jännitteen säätöpiiriin 79 ja siis logiikka-piirilohkoon 110. Muistikytkinpiiri reagoi sykesignaaliin kytkeytyen "päälle" ja sytyttäen merkkivalon 78, ja moduskytkimen 72 avautuessa "automaatti-asennosta tai sytytyskytkimen 66 avautuessa katkaisee voimalähteen 62 yhteyden logiikkapiirilohkoon 110. Aeetussignaali kehittää samanaikaisesti syötön TAI-veräjiin 120, 122, 124 ja 126, jotka puolestaan kehittävät palautussyötöt flip-flop'eihin 130, 132, 134 ja 136 niiden vastaavien tulostuksien Q kytkemiseksi nollaan. Asetussignaali kehittää £teäksi syötön TAI-veräjiin 162 ja 163 jotta nämä kehittäisivät tulostukset "käynnistys"- ja "palautus"-salpa-flip-flop'eihin 164 ja 165 tulostusten Q' kehittämiseksi .jäi näinollen syöttöjen aikaansaamiseksi "käynnistys"- ja "palautus"-JA-veräjiin 17** ja 176. Asetussignaali kehittää vielä syötön kellolaite-JA-veräjään 182, joka puolestaan kehittää tulostuksen pääkellolaitteen 178 palauttamiseksi sekä syötön palautuskellolaitteen 184 palauttamiseksi.

Kun voimapiirilohko 60 ja logiikkapiirilohko 110 on asetettu, koneenkäyttäjä ajaa puunkorjuukoneen 10 puiden keskelle ja suoristaa nivelletyn ajoneuvon. Kun etu- ja takarunko-osat 12 ja 1** ovat suoralla viivalla runko-suo-rassa-kytkin 206 suljetaan, jolloin runko-suorassa-merkkivalo 208 syttyy ja yhdistää lähteen 62 käynnistys-JA-veräjän 17** syöttöön.

Tämän jälkeen konnenkäyttäjä valitsee sopivan puun ja riippuen siitä kuinka korkealla puun oksat alkavat, kytkee päälle sulje-ensin-kytkimen 216 terien sulkemiseksi ensin tai rullien sulkemiseksi ensin. Jos oksat esimerkiksi sijaitsevat lähellä sitä kohtaa, josta puu aiotaan katkaista, on sopivinta sulkea karsintaterät 3** ennen syöttörullia 42 oksien karsimiseksi heti kun puunrunko työntyy syöttörullien **2 väliin. Jos puunrungossa ei sen sijaan ole oksia ennenkuin korkealla sen kohdan yläpuolella, josta puu aiotaan katkaista, on sopivinta aluksi kytkeä niin että syöttörullat *+2 sulkeutuvat ensin ja vasta tämän jälkeen sulkea karsintaterät 3**· Jos terät 3** aiotaan sulkea ensin, yhdistää sulje-ensin-kytkin 216 voimalähteen 62 JA-veräjän 222 syöttöön ja jos syöttörullat 42 aioitaan sulkea ensin, yhdistetään lähde 62 JA-veräjän 226 syöttöön.

Kun puu on valittu aktivoidaan puomilaite 46 katkai6upään 48 sijoittamiseksi puunrungon tyviosan kohdalle. Katkaisupää 48 leikkaa puunrungon ja tarttuu siihen kiinni siten, että sitä voidaan liikuttaa puomilaitteen 46 avulla puunrungon tyviosan sijoittamiseksi syöttörullien 42 väliin.

12 59906

Automaattisen karsimisvaiheen käynnistämiseksi koneenkäyttäjä sulkee hetkellisesti käynnistyskytkimen 82 "käynnistys"-aeentoon automaattiohjaus-iohdon 75 yhdistämiseksi pääkäynnistysjohtoon 169 tarvittavan syöttösykkeen kehittämiseksi, jotta käynnistys-JA-veräjä 17*+ kykenisi kehittämään tulos-tussykkeen. Käynnistye-JA-veräjästä 17*+ tuleva tulostus aktivoi pääkellolait-teen 178 ajanjakson käynnistämiseksi, joka on noin 1.1 sekuntia, ennenkuin tulostussykesignaali saadaan. JA-veräjän 17*+ tulostus kehittää lisäksi syötön palautus-TAI-veräjään 163 palautus-salpa-flip-flop'in 165 kytkemiseksi, jotta se kehittäisi syötön palautus-JA-veräjään 176. JA-veräjän 17*+ tulostus kehittää myös syötöt JA-veräjiin 222 ja 226.

Kun karsintaterät halutaan sulkea ensin, sulje-ensin-kytkin kytketään voimajohdon 212 yhdistämiseksi JA-veräjän 222 syöttöön.

Käynnistys-JA-veräjän 17*+ ja kytkimen 216 tulostusten vaikutuksesta JA-veräjä 222 aktivoituu ja kehittää syötön TAI-veräjään 188. TAT-veräjän l88 tulostus kehittää asetus-syötön terät-kiinni-flip-flop'iin 130, joka kytkeytyy tulostuksen kehittämiseksi Q-kohdassa TAI-veräjän 150 syöttöön. TAI-veräjän 150 tulostus aktivoi terät-kiinni-käyttöpiirin 260 terät-kiinni-solenoidih 278 saattamiseksi jännitteen alaiseksi karsintaohjausventtiilin 280 ohjaamiseksi siten, että se yhdistää nestepumpun 290 ja säiliön 292 hydraulisylinteriin 282 jotta karsintalaitteen vipuvarret 28*+ sulkisivat terät 3*+.

Terät-kiinni-flip-flop'in 130 tulostus kehittää lisäksi syötön TAT-verä-jään 167 käynnistys-salpa-flip-flop'in l6*+ saattamiseksi sellaiseen asentoon että 0'-kohdan tulostuksen syöttö käynnistys-JA-veräjän 17*+ syöttöön lakkaa, ja estää siten aktivoinnin jälkikäteen lisäkäynnistyssykesignaalien vaikutuksesta.

Pääkellolaitteen 178 tulostus kehittää 1.1 sekunnin jälkeen käynnistys-JA-veräjän 17*+ tulostuksesta riippuen syötön TAI-veräjään 186, joka kehittää tulostuksen rullat-kiinni-flip-flop'in 13*+ ,,asetus"-syöttÖön S. Rullat-kiinni-flip-flop 13*+ puolestaan kytkeytyy tulostuksen kehittämiseksi kohdassa Q TAI-veräjän 15*t syöttöön. Tästä saatu TAI-veräjän 15*+ tulostus aktivoi rullat-kiinni-käyttölaitteen 26*+ ja saattaa rullat-kiinni-solenoidin 308 jännitteen alaiseksi syöttörullien ohjaus ventiilin 310 asettamiseksi siten, että se yhdistää nestepumpun 290 ja säiliön 292 syöttöhydraulisylinteriin 312 syöttörullien *+2 sulkemiseksi vipuvarsiston 31*+ avulla.

Rullat-kiinni-flip-flop' in 13*+ tulostus kehittää lisäksi syötön TAI-veräjään 158. TAI-veräjän 158 tulostus syötetään käyttökellolaitteeseen 159· Ennaltamäärätyn viivytysajanjakeon 1.1 sekunnin jälkeen käyttökellolaite 159 kehittää tulostussignaalin käyttö-veto-piiriin 268, joka puolestaan aktivoi käyttö-veto-solenoidin 328, jonka vaikutuksesta kytkin 330 kytkeytyy ja pää-koneisto 22 rupeaa pyörittämään rullia *+2.

13 59906

Ohjausjärjestelmä 50 sulkee siis karsintaterät automaattisesti ja ensimmäisen ennalta määrätyn viivytysajänjakson jälkeen sulkee syöttörullat ja toisen ennalta määrätyn viivytysajänjakson jälkeen käynnistää syöttörul-lien pyörimisliikkeen.

Kun halutaan sulkea syöttörullat ensin, kytketään sulje-ensin-kytkin 216 voimajohdon 212 yhdistämiseksi JA-veräjän 226 syöttöön. Käynnistys-JA-veräjän 174 ja kytkimen 216 tulostusten vaikutuksesta JA-veräjä 226 aktivoituu ja kehittää syötön TAI-veräjään 186. TAI-veräjän 186 tulostus kehittää asetus-syötön rullat-kiinni-flip-flop'iin 134, joka kytkeytyy ja kehittää tulostuksen Q-kohdassa TAI-veräjän 154 syöttöön. TAI-veräjän 15*+ tulostus aktivoi rullat-kiinni-käyttöpiirin 264 rul]at-kiinni-solenoidin 308 saattamiseksi jännitteen alaiseksi, jolloin se sulkee syöttörullat kuten edellä on selitetty. Rullat-kiinni-flip-flop 134 kytkee lisäksi käynnistys-salpa-flip-flop'in 164 nollatulostukseen Q'-kohdassa ja kytkee kytkimen 330 päälle viivy-tysajan jälkeen kuten edellä on selitetty.

Sulje-ensin-kytkimen 216 kytkeminen siihen asentoon että syöttörullat sulkeutuvat ensin, kehittää lisäksi sykesignaalin pääkellolaitteeseen 178 johtavan ajanmuutosjohdon 240 kautta viivytysajanjakson pituuden muuttamiseksi. Ennalta määrätyn 2.2 sekunnin viivytysajanjakson jälkeen, joka riittää jotta rullat 42 sulkeutuisivat ja käyttökytkin 330 kytkeytyisi päälle, pää-kellolaite 178 kehittää signaalin käynnistyssignaalin vaikutuksesta, joka kehittää tulostuksen TAI-veräjästä 188, joka syötetään asetus-syöttösignaa-lina terät-kiinni-flip-flop'iin 130. Terät-kiinni-flip-flop'in 130 tulostus-asettaa käynnistys -salpa-flip-flop' in 164 ja sulkee terät J>b kuten edellä on selitetty.

Sen jälkeen kun puunrunko on kulkenut karsintalaitteen 30 ja puunsyöttö-laitteen 40 läpi ja sen oksat on poistettu täysin, se putoaa maahan. Tämän jälkeen koneenkäyttäjä valmistautuu seuraavan puunrungon käsittelyä varten, joka on valittu ja katkaistu karsintavaiheen aikana kytkemällä "seie"-kytkin 245 hetkellisesti "palautus^-asentoon päävoimajohdon 94 yhdistämiseksi palautus johtoon 246. Hetkellinen kytkentä kehittää palautussignaalin palautus-JA-veräjään 176. Koska "asetus" ja "käynnistys"-signaalit ovat kehittäneet tulostuksen palautus-ealpa-flip-flop'in 165 Q'-kohdassa, aktivoituu palautus-JA-veräjä 176 ja kehittää syötön kellolaite-TAI-veräjään 182, joka puolestaan kehittää palautus-syötön pääkellolaitteeseen 178.

Palautus-JA-veräjän 176 tulostus kehittää lisäksi syöttöjä TAI-veräjiin 120 ja 124, jotka kehittävät tulostuksia terät-kiinni-flip-flop'in 130 ja rullat-kiinni-flip-flop'in 134 palauttamiseksi sekä niiden tulostusten nollaamiseksi Q-kohdassa. Palautus-JA-veräjän 176 tulostus kehittää lisäksi ase-tussyöttöjä terät-auki-flip-flop'iin 132 ja rullat-auki-flip-flop'iin 136. Terät-auki-flip-flop 132 kehittää tulostuksen TAI-veräjään 152, joka puolestaan kytkee terät-auki-käyttöpiirin 162 päälle terät-auki-solenoidin 298 ,4 59906 saattamiseksi jännitteen alaiseksi karsintaohjausventtiilin 280 asettamiseksi siten, että karsintahydraulisylinteri 282 avaa terät 3^· Rullat-auki-flip-flop 136 kehittää samalla tavalla tulostuksen TAI-veräjään 156, joka kytkee rullat-auki-käyttöpiirit 266 päälle rullat-auki-solenoidin 318 saattamiseksi jännitteen alaiseksi syöttörullien ohjausventtiilin J>10 asettamisen siten, että syöttöhydraulisylinteri 312 sen vaikutuksesta avaa syöttörullat k2.

Rullat-auki-flip-flop'in 136 tulostus kehittää lisäksi asetussyötön palautus-salpa-flip-flop'iin 165, joka nollaa tulostuksen Q'-kohdassa ja eliminoi siten yhden niistä syötöistä, jotka ovat tarpeen palautus-JA-verä-jälle 176, ja estää siis aktivoitumisen tämän jälkeen uusien palautussyke-signaalien vaikutuksesta kunnes uusi käynnistys-signaali saapuu.

Palautus-JA-veräjän 176 tulostus kehittää lisäksi asetussyötön palau-tuskellolaitteeseen 18*+, joka puolestaan kehittää tulostussykkeen 1.1 sekunnin viivytysajanjakson jälkeen, mikä palauttaa käynnistys-salpa-flip-flop'in l6*t, palauttaa terät-auki-flip-flop' in 132 ja palauttaa rullat-auki-flip- flop'in 136.

Kun karsintajakso siis on palautettu, on puunkorjuukone 10 valmis vastaanottamaan uuden puunrungon syöttörullien k2 väliin ja uuden automaattisen karsintajakson käynnistämistä varten.

Automaattimenetelmässä on kaksi perustavaa laatua olevaa tapaa karsinta jakson pysäyttämiseksi. Ensimmäinen on sulkea käynnistyskytkin 82 hetkellisesti "asetus"-asentoon, mikä automaattisesti kehittää palautussignaalit flip-flop'eihin 130, 132, 13 ^ ja 136 ja siis nollaa niiden tulostukset siten, että solenoidit 278, 298, 308, 318, 328 ja 338 tulevat jännitteettömiksi, jolloin ohjausventtiilit 280, 310, 332 ja 3^2 voivat palautua niihin asentoihin, joissa aukot ovat kiinni tai ne on yhdistetty säiliöön. Toinen tapa on sulkea seiskytkin 2*+5 hetkellisesti Mseis"-asentoon, jolloin voimanlähde 62 yhdistyy käänteispiiriin 2^8. Tämä yhteys kääntää käänteispiirin 2*f8 tulostuksen ja deaktivoi salpa-JA-veräjän 100, joka tekee salpasolenoidin 90 jän-nitteettömäksi ja avaa saipakytkimen 92 ohjausjärjestelmään 50 tulevan virran katkaisemiseksi. On selvää että kolmas tapa katkaista jakso ja koko puun-korjuukoneen 10 toiminta on avata sytytyskytkin 66.

Terien, syöttörullien ja syöttörullakäytön käsin tapahtuvaa ohjaamista varten koneenhoitaja kytkee moduskytkimen 72 "käsiohjaus"-asentoon. Käei-ohjausasennossa moduskytkin 72 yhdistää voimanlähteen 62 sykekellolaitteeseen 360, joka kehittää sykesignaalin TAI-veräjän 86 syöttöön salpasolenoidin 90 saattamiseksi hetkellisesti jännitteen alaiseksi ja salpakytkimen 92 sulkemiseksi. Salpasolenoidi 90 pitää salpakytkimen 92 suljettuna riittävän kauan jotta voimanlähde 62 ehtisi salpa-JA-veräjäa 100 ja salpa-TAI-veräjän 86 kautta saattaa salpasolenoidin 90 jännitteen alaiseksi. Tämän järjestelyn avulla voidaan katkaista aktivaattorilohkoon 250 tuleva sähkövirta "seis"-kytkimen 2*‘5 "seis"-asennon avulla vaikkakin toiminta tapahtuu käsiohjatusti.

15 59906 Käsiohjausasennossa moduskytkin 72 yhdistää lisäksi voimanlähteen 62 käsiohjattuun teräkytkimeen 370, käsiohjattuun syöttörullakytkimeen 372 ja käsiohjattuun syöttörullien käyttökytkimeen 37^·. Kun koneenhoitaja valinnaisesti sulkee kytkimet 370 ja 372 voi hän yksilöllisesti avata ja sulkea terät 3*4 ja syöttörullat 42. Sulkemalla käsikäyttöinen syöttörullien käyttö-kytkin 374 "käyttö-veto"-asentoon koneenkäyttäjä voi yhdistää TAI-veräjän syötön voimalähteeseen 62. TAI-Veräjän 158 tulostus kehittää syötön käyttö-johtoon 159 kytkimen 330 päällekytkemiseksi 1.1 sekunnin viivytysajänjakson jälkeen. Sulkemalla käsikäyttöinen syöttörullien käyttökytkin 390 "peruutus-käyttö"-asentoon koneenhoitaja yhdistää voimanlähteen 62 TAI-veräjän 158 syöttöön kuten edellä on selitetty ja yhdistää myös voimanlähteen 62 peruu-tuskäyttöpiiriin 2?0 pääkoneiston 22 voimansiirron saattamiseksi peruutus-asentoon. Voimansiirto on siis peruutusasennossa ja on 1.3 sekunnin jälkeen käyttövalmis.

Vaikkakin keksintö on selitetty erityisen rakennemuodon yhteydessä on ilmeistä että useat vaihtoehdot, muunnokset ja vaihtelut ovat asiantuntevalle edelläolevan selityksen valossa mahdollisia.

Claims (5)

16 59906

1. Elektroninen kytkentä virtalähteeseen yhdistettyjen kytken-tälaitteistojen ohjaamiseksi, jotka kytkentälaitteistot puolestaan ohjaavat sekä sähkökäyttöisiä venttiilejä - hydraulisessa kääntölait-teistossa karsimaterien kääntämiseksi avatun vapaa-asennon ja käyttö-asennon välillä sekä hydraulisessa säätökääntölaitteistossa syöttö-telojen kääntämiseksi avatun vapaa-asennon ja käyttöasennon välillä -että kytkimiä vaihtosuuntaisessa käyttölaitteistossa, joka käyttää kaadetun puun karsimiseen tarkoitetun ajoneuvon syöttöteloja, joka ajoneuvo on varustettu erillisesti käytettävällä kurotinelimellä kaadetun puunrungon tyven asettamiseksi avattujen syöttötelojen väliin, jossa kytkennässä kytkentälaitteistojen toiminta tapahtuu TAI-veräjien kautta ja näiden veräjien sisääntulo voidaan kytkeä käsitoimisella valintakytkimillä valinnaisesti käsitoimisiin ohjauskytkimiin tai automaattiseen loogiseen ohjainpiiriin, joka sisääntulosignaalista riippuvasesti ohjaa viivelaitteistoja sekä JA- ja TAI-veräjiä kiikku-tyyppisten piirien laukaisemiseksi, jotka ohjaavat kytkentälaitteisto-ja niihin liitettyjen veräjien välityksellä, tunnettu siitä, että looginen piiri (110) sisältää kaksi toisistaan riippumatonta käynnistyspiiriä (174, 222 vast. 174, 226) kulloinkin kytkinlaitteiden (260 vast. 264) ohjaamista varten karsimaterien (34), vast, syöt-tötelojen (42) kääntämiseksi toiminta-asentoon, jotka ovat valinnaisesti esivalintaelimen (216) välityksellä vaikutettavissa, että molemmat käynnistyspiirit ovat viivelaitteiston (178) välityksellä, jolla on kaksi erilaista, esivalintaelementin (216) asennosta riippuvaisesti vaikuttavaa viiveaikaa, liitetyt toisiinsa kahden erilaisen, kiinteän esiohjelman mukaisesti, ja että kytkinlaitteisto (268) syöttötelo jen (42) syöttökäyttöä varten on ohjattavissa määrätyn aikariippuvaisen ohjelman mukaisesti käynnistinpiirillä (174, 226) syöttö-telojen kääntämiseksi käyttöasentoon.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen kytkentä, tunnettu siitä, että esivalintaelementti (216) yhdistää loogisen ohjauspiirin (110) syöttövirtajohtimen (212) valinnaisesti toiseen tai toiseen kahdesta kulloinkin käynnistyssignaalipiiriin (72, 76, 162, 164, 174) yhdistetystä JA-veräjästä (226 vast. 222), jonka ulostulot on kulloinkin yhdistetty kahden TAI-veräjän (186 vast. 188) yhteen sisääntuloon, jonka toinen sisääntulo on yhdistetty kulloinkin viivelaitteiston 59906 17 (178) signaaliulostuloon, joka on yhdistetty viivejakson kääntämiseksi toimivan ohjausjohdon (232) kautta esivalintayksikköön (216).

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen kytkentä, tunnettu siitä, että molempien TAI-veräjien (186 vast. 188) ulostulot ovat kytketyt kulloinkin yhden kiikkupiirin (134 vast. 130) kanssa syöttö-telojen vast, karsimaterien kytkinlaitteiden (264 vast. 260) laukaisemiseksi, ja että syöttötelojen (42) syöttökäytön kytkinlaitteisto (268) on kytketty toisen viivelaitteiston (159) välityksellä siihen liitettyyn TAI-veräjään (158), jonka sisääntulo on yhdistetty kiikku-piirin (134) ulostuloon, joka ohjaa syöttötelat käyttöasentoon.

4. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen kytkentä, tunnettu siitä, että looginen kytkentäpiiri (110) sisältää käsitoimisesti laukaistavaa palautussignaalia (245) vastaavan palau-tussignaalipiirin (163, 165, 176, 245), joka ohjaa toista aikaohjaus-piiriä (184) kytkinlaitteiden (262 vast. 266) saamiseksi toimintaan karsimaterien vast, syöttötelojen kääntämiseksi avattuun asentoon ja aikaansaa palautussignaaleja käynnistinsignaalipiirille (72, 76, 162, 164, 174) ja tämän ohjaamalle loogiselle laitteistolle.

5. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen 1-4 mukainen kytkentä karsima-ajoneuvoa varten, jonka runko muodostuu kahdesta nivelletys-ti toisiinsa yhdistetystä osasta, tunnettu siitä, että käyn-nistinsignaalipiiri sisältää JA-veräjän (174), jonka yksi sisääntulo on yhdistetty molempien ajoneuvonosien (12, 14) kallistusasentoa vastaavan asentokytkimen (206) kanssa. ,8 59906