FI59808C - Foer framstaellning av wellpapplim laemplig huvudsakligen staerkelse innehaollande aemneskomposition - Google Patents

Description

[ΰ5Ρ*1 ΓβΙ mxKUULUTUSjULKAISU rQfiflp 48$ LBJ V11) UTLAGGN I NQSSKRI FT 0^008 •S® C (45) Patent 'seJ Jo iät"' (51) Kv.ik.3/inbci.3 C 09 J 3/06 // C 08 1 3/00 SUOMI—FINLAND (*) P»Mnttlhtk*mui — Fatmtamttkninc 772252 (22) Htk«mi*p(lvl —Aiweknlngtdac 21.07*77 ^ * (23) Alkuplivi — GUtlfhatadag 21.07*77 (41) Tullut (ulklMkfl — Bllvic offantllg 22.01.79 _ . . . (44) NlhtivUulpunon Jt kuuLJulkalsun pvm. — „ Λ n

Patent· oeh registerstyrelsen Antökan utlagd oeh uti.«krift*n pubik«r*d 30.06.81 (32)(33)(31) l*yy4itty Muolkeut —Begird prtorltet (71) Oy Vehnä Ab, 21200 Raisio, Suomi-Finland(Fl) (72) Kai Hannus, Turku, Mikko Maijala, Ihala, Martti Söderström,

Turku, Suomi-Finland(Fl) (7^) Oy Jalo Ant-Wuorinen Ab (5M Aaltopahviliiman valmistukseen sopiva, pääasiassa tärkkelystä sisältävä aineyhdistelmä - För framställning av vellpapplim lämplig, huvudsakligen stärkelse innehällande ämneskompositiön

Keksinnön kohteena on aaltopahviliiman valmistukseen sopiva, pääasiassa muuntamatonta tärkkelystä sisältävä aineyhdistelmä, joka veteen lietettynä sitoo huomattavasti ennemmän vettä kuin samanväke-vyisenä vesilietteenä oleva tavallinen muuntamaton tärkkelys, ja josta valmistetuilla aaltopahviliimoilla on parannettu kestävyys ja viskositeetin pysyvyys toistuvien kuumennus- ja jäähdytysjaksojen sekä mekaanisten rasitusten alaisena verrattuna tavallisesta muun-tamattomasta tärkkelyksestä samalla tavalla valmistettuihin aalto-pahvililmoihin.

Ennestään tunnetaan muuntamattomasta tärkkelyksestä valmistettuja aaltopahviliimoja, jotka koostuvat kahdesta komponentista, nimittäin tärkkelyskomponentista, joka sisältää muuntamatonta tärkkelystä gelatinoitumattomassa ja turvottamattomassa muodossa, ja kanta jakomponentista , joka on erikseen valmistettu gelatinoimalla muuntamatonta tärkkelystä vesilietteessä alkalisen aineen ja lämmön avulla. Näissä kaksikomponenttiliimoissa on lisäksi usein käytetty viskositeettia lisääviä ja stabiloivia mineraalisia täyteaineita, kuten bentoniittia. Näitä liimoja on kuvattu muun muassa seuraavissa Stein-Hall-menetelmää kuvaavissa patenttijulkaisuissa: US 2 051 025 (1936), US 2 102 937 (1937) ja US 2 212 557 (1940).

t 2 59808

Myös kemiallisesti muunnettujen korkeaviskoottisten tärkkelysten käyttö aaltopahviliimojen kantajakomponenttina tunnetaan. Nämä tärkkelysmuunnokset valmistetaan reagoittamalla muuntamaton tärkkelys molekyylien välisiä ristisidoksia aikaansaavien kemikaalien kanssa, jolloin saadaan muunnettuja tärkkelyksiä, jotka vesilietteessä kuumennettuina antavat korkeaviskoottisia hyytelöitä. Tunnettuja ristisidoksia muodostavia kemikaaleja ovat muun muassa dimetyloli-urea, formaldehydi, melamiiniformaldehydi, epikloorihydriini, tri-klooritriatsiini, natriumstannaatti ja fosforioksikloridi. Mainittuja muunnettuja tärkkelyksiä on kuvattu patenttijulkaisuissa US 2 407 071 (1946), US 2 500 950 (1050), US 2 805 220 (1057), US

2 113 034 (1938), US 2 417 611 (1947) ja US 2 468 207 (1949). Lisäksi on aaltopahviliimojen kantajakomponenttina varsinkin kuivaseoksis-sa, jotka käyttäjän tarvitsee vain liettää veteen käyttövalmiiksi liimaksi, käytetty myös esigelatinoitua tärkkelystä ja luonnon- tai synteettisiä hyytelöimisaineita, kuten alginaatteja tai karboksi-metyyliselluloosaa. Myös on kantajakomponentin valmistukseen ehdotettu muunnettuja tärkkelyksiä, joiden vesilietteillä on normaalia alhaisempi viskositeetti. Ne valmistetaan käsittelemällä muuntama-tonta tärkkelystä vesilietteessä laimeilla hapoilla, joten niillä lievästä hydrolyysistä johtuen on heikontunut sisäinen rakenne, ja niiden jyvät vesilietteessä kuumennettaessa hajoavat helpommin kuin muuntamattoman tärkkelyksen jyvät ja saadaan täydellisemmin gelati-noitunut tuote. Näitä muunnoksia on esitetty muun muassa B.L.Scallet' in ja E.A.Sowell'in artikkelissa "Special starches for Corrugating", TAPPI 4_2, 1 959, sivut 203...205.

Vielä tunnetaan muuntamattomasta tärkkelyksestä valmistettuja aaltopahviliimoja, jotka on valmistettu yhdestä ainoasta tärkkelys-komponentista turvottamalla se vesilietteessä alkalisen aineen ja lämmön avulla toimimaan omana kantajanaan sellaisissa olosuhteissa, että tärkkelys ei gelatinoidu valmistuksen aikana. Niitä on kuvattu mm. seuraavissa patenttijulkaisuissa: US 3 355 307 (1967), GB 1 079 387 (1970), DE 1 567 363 (1970), FI 43 973 (1971), US 3 524 750 (1070), GB 1 302 942 (1973) ja SE 371 832 (1974). Edelleen tunnetaan menetelmä valmistaa aaltopahviliimaa yhdestä ainosta tärkkelyskomponen-tista turvottamalla se vesilietteessä yksinomaan lämmön avulla, FI-kuulutusjulkaisu 53 221 .

Kaikissa edellä kuvatuissa tärkkelyksestä valmistetuissa aalto-pahviliimoissa käytetään tärkkelysraaka-aineena tärkkelystä, joka on puhdistettu muista aineista kuten proteiineista, niin pitkälle kuin tekniikan taso sallii.

3 59808

Koska liimaliete koostuu pääasiassa veteen liukenemattomista tärkkelysjyvistä, on periaatteessa aina mahdollista, että vettä raskaammat tärkkelysjyvät erottuvat lietteessä liiman varastoinnin, kierrätyksen, pumppauksen ja varsinkin lämpötilan vaihteluiden aikana muodostaen ainakin kaksi tärkkelyskonsentraatioltaan erilaista kerrosta. Tämän on havaittu tapahtuneen melkein aina silloin kun liiman valmistuksessa on tapahtunut huomaamattomuudesta tai erehdyksestä johtuvia virheitä. Tämä on erityisen haitallista, koska liiman saattaminen uudelleen tasa-aineiseksi vie paljon aikaa ja saattaa olla jopa mahdotonta.

Eräs toinen ongelma on liimojen viskositeetin pysyttäminen aal-topahvikoneelle sopivalla rajoitetulla viskositeettialueella liimaan kohdistuvien mekaanisten rasitusten alaisena ja/tai liiman lämpötilan vaihdellessa tai liiman varastoinnin aikana. Yhdestä tärkkelyskompo-nentista koostuvissa liimoissa ongelma on pyritty ratkaisemaan siten, että koko tärkkelysmäärä turvotetaan vesilietteessä joko alkalisen aineen ja lämmön tai vain lämmön avulla määrättyyn viskositeettiin, jonka jälkeen turpoaminen on pysäytettävä, koska muuten reaktio jatkuisi, tärkkelys alkaisi gelatinoitua ja liiman viskositeetti nousisi liian korkeaksi. Näin saavutettu varsinkin alkalisten liimalietteiden viskositeettitasapaino saattaa herkästi muuttua sellaisten vaikutteiden, kuten mekaaninen rasitus, lämpötilan vaihtelun tai pH:n muutokset, takia. Kaksikomponenttiliimat ovat viskositeettinsa pysyvyyden suhteen varmempia, koska niissä on erillinen kantajakomponentti, jonka oma viskositeetti on moninkertainen verrattuna lopullisen liiman viskositeettiin. Niiden on kuitenkin katsottu olevan yksikomponenttiliimoja epäedullisempia, koska kantajakomponentin ei ole katsottu lainkaan osallistuvan itse liimaustapahtumaan aaltopahvikoneella.

Eräänä liiman käyttöä rajoittavana tekijänä on myöskin liiman hinta, mikäli liiman komponentteina käytetään suhteellisen kalliita muunnettuja tärkkelyksiä tai sellaisia synteettisesti valmistettuja tuotteita, kuten polymeeridispersioita, joita ei edellä ole lähemmin käsitelty.

Tämän keksinnön tarkoituksena on saada aaltopahviliiman valmistukseen sopiva, pääasiassa muuntamatonta tärkkelystä sisältävä aineyhdistelmä, joka veteen lietettynä sitoo huomattavasti enemmän vettä kuin samanväkevyisenä vesilietteenä oleva muuntamaton tärkkelys, ja josta tunnetuilla tavoilla valmistetulle aaltopahviliimalle on ominaista parannettu kestävyys ja viskositeetin pysyvyys mekaanisten rasitusten alaisena ja lämpötiloissa 10...50°C verrattuna tavanmukaisesta muuntamattomasta tärkkelyksestä samalla tavalla valmistettuun aaltopahviliimaan, 4 59808 aineyhdistelmä, joka aaltopahviliiman kantajakomponenttinakin toimii lii-maavana aineosasa ja josta valmistettu aaltopahviliima sopii käytettäväksi myös nopeissa aaltqpahvikoneissa, aineyhdistelmä, josta voidaan valmistaa aaltopahviliimaa aaltopahvitehtais-sa jo olevilla tai vasta rakennettavilla yksinkertaisilla laitteilla, ja joka on hinnaltaan edullista. Tavoitteeseen on päästy keksinnön mukaisella liimakoostu-muksella, jonka tunnusmerkit ilmenevät oheisesta patenttivaatimuksesta 1 .

Kun vehnäjauhoista valmistetaan gluteenia patenttijulkaisun pi 49 358 (1975) mukaisella menetelmällä, saadaan gluteenin ja puhtaan vehnätärkkelyksen lisäksi etupäässä tärkkelystä sisältävä tuotefrak-tio, jota mainitussa patenttijulkaisussa nimitetään "heikompilaatui-seksi tärkkelykseksi". Tämä tuotefraktio, jota seuraavassa nimitetään lyhyesti B-tärkkelykseksi, sisältää tärkkelyksen lisäksi 1...8 paino-% vehnän pentosaaneja ja 1...10 paino-% proteiineja laskettuna fraktion kuiva-aineesta. Pentosaanit ovat polysakkarideja, jotka koostuvat etupäässä pentoosisokereista D-ksyloosi ja L-arabinoosi. Fraktion tärkkelyksellä on tavanomukaiseen vehnätärkkelykseen verrattuna epätavallisen pieni jyväkoko, nimittäin pääasiassa alle 10 pm ja etupäässä 2...6 μη. Mainitut pienet tärkkelysjyvät ovat suureksi osaksi liittyneet pentosaanien ja proteiinin muodostamaan "runkoon".

Nyt on havaittu, että B-tärkkelys sitoo epätavallisen paljon vettä verrattuna tavanomaiseen puhdistettuun vehnätärkkelykseen. Tämä voidaan todeta niin sanotulla Bauman-laitteella, johon kuuluu lasi-sintteri ja sintteriin yhdistetty vesisäiliö, johon liitetystä mit-takapillaarista voidaan lukea veden määrän väheneminen vesisäiliössä. Vedensidontakyvyn mittaus suoritetaan siten, että 40 mg tutkittavaa ainetta sijoitetaan sintterin päälle, joka alasivullaan juuri koskettaa vesisäiliössä olevan veden pintaa, ja veden imeydyttyä sintterin läpi tutkittavaan näytteeseen luetaan mittakapillaarista imeytynyt vesimäärä. Taulukon 1 asetelma kuvaa erilaisten vehnätärkkelyksen valmistuksessa saatujen tuotefraktioiden vedensitomiskykyä Bauman-laitteella mitattuna 22°C:n lämpötilassa.

Taulukko 1

Tuotefraktio Sitoutunut vesi- Sitoutuneen vesimää- määrä (ml) rän suhde fraktion _määrään (ml/g)_

Kuitufraktio + B-tärkkelys + jäte 0,07 5 1 ,9 B-tärkkelys 0,17 4,25

Puhdas vehnätärkkelys 0,01 0,25

Muut tavanomaiset muuntamattomat tärkkelykset, joista yleisimmin käytettyinä mainittakoon peruna- ja maissitärkkelys, antavat samanlaisia tuloksia kuin vehnätärkkelys.

5 59808 B-tärkkelyksen hyvä vedensitomiskyky ilmenee myös siten, että sen vesilietteillä on huomattavasti suurempi viskositeetti kuin tavanomaisten muuntamattomien tärkkelysten vesilietteillä. Taulukko 2 esittää B-tärkkelyksen vesilietteen viskositeettia kuiva-ainepitoisuuden funktiona verrattuna puhtaaseen vehnätärkkelykseen mitattuna Brookfield-viskometrillä 25°C:ssa, karat 1...6, nopeudet 50 ja 100 r/min, jolloin karat ja nopeudet on valittu kulloinkin mitattavan viskositeettialueen mukaan.

Taulukko 2

Lietteen kuiva-aine Brookfield-viskositeetti (%) (mPa s) _B-tärkkelys_Vehnätärkkelys 10 20 20 20 50 22 22.5 70 24 24 120 25 26 220 27 28 570 30 30 1000 30 31 1500 32 32 2100 35 33 3000 35 1 60 45 120 47.5 240 50 1250 51 3400

Edellisen perusteella on ilmeistä, että B-tärkklys soveltuu erikoisen hyvin aaltopahviliiman viskositeettia lisääväksi ja stabiloivaksi aineosaksi. Lisäksi on todettu, että B-tärkkelykseen voidaan sekoittaa jopa 90 paino-% lopullisen seoksen määrästä tavanomaista muuntamatonta tärkkelystä, jolloin saadun seoksen viskositeetti vesilietteessä tavanmukaisella tärkkelyksestä valmistettujen aaltopahviliimojen konsentraatioalueella on vielä selvästi korkeampi kuin tavanomaisen muuntamattoman tärkkelyksen. Vielä on havaittu, että saatujen lietteiden pysyvyys, toisin sanoen kyky säilyä tasa-aineisena, on selvästi parempi kuin vastaavien tavanomaisista 6 59808 tärkkelyksistä tehtyjen vesilietteiden. Tämä voidaan todeta muun muassa seuraavalla yksinkertaisella tavalla:

Sekoitetaan 20 g tärkkelystä lietteeksi veteen siten, että lietteen kokonaismäärä on 100 ml. Lietteet sekoitetaan hyvin tasa-aineisiksi ja kaadetaan mittalaseihin, joissa niiden annetaan seistä liikkumatta määrätty aika. Lietteiden pysyvyyttä voidaan arvostella mittaamalla määräajoin mittalasien yläosaan kehittyneen kirkkaan vesikerroksen määrä. Kun tämä koe tehtiin maissitärkkelyksellä ja mainitun tärkkelyksen sekä B-tärkkelyksen seoksilla, saatiin seuraavat tulokset:

Kirkkaan vesikerroksen määrä (ml)

Aika Maissitärkkelys Maissitärkkelys 50 % Maissitärkkelys 90 % ___B-tärkkelys_50 % B-tärkkelys_10 % 10 min 20 1 5 h 65 14 54

Lietteen pysyvyys on sitä prempi, mitä pienempi on kirkkaan vesikerroksen määrä.

Aaltopahviliimat voidaan valmistaa sinänsä tunnetuilla tavoilla joko kantajakomponentin sisältävinä kaksikomponenttiliimoina tai kantajattomina yksikomponenttiliimoina käyttäen liimojen valmistukseen aineyhdistelmää, joka sisältää 10...100 paino-% B-tärkkelystä ja 90...0 paino-% tavanomaista muuntamatonta tärkkelystä. On todettu, että mainituilla aaltopahviliimoilla on niille ominainen kon-sentraatiosta riippuva viskositeetti, joka säilyy käytännöllisesti katsoen samana toistuvien kuumennus - jäähdytysjaksojen jälkeenkin, toisin sanoen kun liimoja kuumennetaan lämpötiloihin, jotka ovat korkeintaan 50°C ja jäähdytetään lämpötiloihin, jotka ovat vähintään 10°C, ja tämä käsittely toistetaan useampia kertoja. Vielä on todettu, että saatettaessa mainittuja liimoja mekaanisen rasituksen alaiseksi edellä mainitulla lämpötila-alueella niiden viskositeetti silti säilyy käytännöllisesti katsoen muuttumattomana. Tällaisia rasituksia ovat jatkuva sekoitus, pumppaus, kierrätys putkistossa ja suihkutus kapeiden suuttimien läpi. Edelleen on todettu, että käytettäessä keksinnön mukaisesta aineyhdistelmästä valmistettuja kak-sikomponenttiliimoja aaltopahvin liimaukseen myös gelatinoitu kanta-jatärkkelys osallistuu liimaustapahtumaan, erikoisesti alkusidoksen syntymiseen liimasauman ollessa vielä märkä. Toistaiseksi ei voida 7 59808 pitävästi selittää syytä tähän, mutta todennäköisesti pentosaanit edistävät gelatinoidun tärkkelyksen tarttumista liimattaviin karton-kipintoihin. Tämä merkitsee myös huomattavaa helpotusta valmistettaessa yksikomponenttiliimoja, koska niiden valmistukselle ominaista turpoamisreaktiota ei enää tarvitse välttämättä pysäyttää, vaan pienen osan turvonnutta tärkkelystä voi huoletta antaa gelatinoitua. Lopuksi on havaittu, että keksinnön mukaisesta aineyhdistelmästä valmistettuja liimoja käyttäen voidaan aaltopahvikonetta ajaa suurellakin nopeudella, jopa 275 m/min ja sen ylikin ilman, että sauman lujuudessa tapahtuu oleellista huononemista. Erikoisesti liima-sauman lujuudella suhteessa koneen nopeuteen on merkitystä valmistettaessa monikerroksista aaltopahvia.

Keksintöä kuvataan vielä seuraavin esimerkein, joiden tarkoituksena on havainnollistaa keksinnön eri sovellutuksia, mutta ei rajoittaa keksinnön piiriä esimerkeissä kuvattuun:

Esimerkki 1:

Valmistettiin tunnetulla tavalla neljä Stein-Hall-tyyppistä kaksikomponenttista aaltopahviliimaa seuraavista tärkkelyslaaduista: _Liima_Tärkkelyskomponentti Kanta jakomponentti A Maissitärkkelys Maissitärkkelys B B-tärkkelys C Vehnätärkkelys Vehnätärkkelys D -"- B-tärkkelys Käytetty B-tärkkelys sisälsi 8,0 paino-% proteiineja ja 6,5 paino-% pentosaaneja. Tärkkelyksen jyväkoko oli seuraava: 2 % yli 10 μπι ja 88 % 2...6 ym. Noin 30 kg jokaista liimaa kierrätettiin pumppaamalla laboratorioon rakennetussa putkijärjestelmässä samalla toistuvasti kuumentaen 50°C:seen ja jäähdyttäen 10°C:seen. Kokeen alussa määritettiin kunkin liiman kuiva-ainepitoisuus ja viskositeetti, samoin määritettiin viskositeetti määräajoin kierrätyksen aikana. Kaikki viskositeettimääritykset tehtiin näytteistä, joiden lämpötila oli säädetty noin 35°C:seen, alan ammattimiesten tuntemalla Stein-Hall-menetelmällä, jossa mitataan se aika sekunneissa, minkä määräsuurui-nen liimamäärä tarvitsee valuakseen määräkokoisen reiän läpi. Tulokset olivat seuraavat: 8 59808

Liima Kuiva-aine Stein-Hall-viskositeetti (s) _(%)_____Oh 6h_1 2h 24 h A 18,7 48 41 37 35 B 18,8 47 45 45 44 C 18,6 50 45 42 41 D 18,7 45 44 43 44

Esimerkki 2;

Aaltopahvitehtaassa valmistettiin kaksi Stein-Hall-tyyppistä liimaa. Vertailuliima A tehtiin seuraavasti:

Kantajakomponentti: 700 litraa vettä kuumennettiin 65°C:seen. Siihen lietettiin 75 kg muuntamatonta vehnätärkkelystä ja sekoitettiin 5 kg natriumhydroksidia liuotettuna 10 litraan vettä. Lietettä sekoitettiin 10 minuutin ajan 65°C:ssa tärkkelyksen gelatinoimiseksi. Tärkkelyskomponentti: 1600 litraan vettä liuotettiin 5 kg booraksia ja lietettiin 425 kg muuntamatonta vehnätärkkelystä sekä sekoitettiin 30 minuuttia. Molemmat komponentit yhdistettiin ja liimaan sekoitettiin lopuksi 2 litraa kaupallista formaliiniliuosta.

Koeliima B tehtiin aivan samalla tavalla, paitsi että kantajakompo-nentin valmistukseen käytettiin 75 kg B-tärkkelystä, joka sisälsi 5,5 paino-% proteiineja ja 4,0 paino-% pentosaaneja.

Liimojen Stein-Hall-viskositeetit 35°C:ssa olivat eri aikoina seuraavat:

Liima Kuiva-aine Stein-Hall-viskositeetti (s) _____(%)_0_h_5_ h_10 h A 16,7 38 33 31 B 16,8 36 37 36

Molempia liimoja käyttäen ajettiin vakiolaatuista yksikerroksista aaltopahvia eri nopeuksilla koneen huippunopeuteen 210 m/min asti. Liimasauman lujuus mitattiin alan ammattimiesten yleisesti käyttämällä "Pin Adhesion Tester1illä", jolloin saatiin seuraavat liimasauman lujuudet:

Koneen nopeus Liimasauman lujuus (kPa)

(m/min)_Liima A_Liima B

100 119,6 127,5 150 111,8 118,7 180 107,9 116,7 200 107,9 114,7 210 98,1 109,8 -* f*'· '· ' 9 59808

Esimerkki 3:

Laboratoriossa valmistettiin kantajatonta yksikomponenttilii- maa menetelmällä, joka on selostettu kuulutusjulkaisussa FI 53 221 käyttäen seosta, jossa oli 15 paino-% B-tärkkelystä ja 85 paino-% muuntamatonta vehnätärkkelystä. B-tärkkelys sisälsi 5,0 paino-% proteiineja ja 3,5 paino-% pentosaaneja, ja sen jyväkoko oli seuraa- va: 4,0 % yli 10 ym ja 85 % 2...6 ym. Vertailuliima valmistettiin samalla menetelmällä muuntamattomasta vehnätärkkelyksestä. Liimoja kierrätettiin pumppaamalla laboratorioon rakennetussa putkijärjes- telmässä samalla toistuvasti kuumentaen 50°C:seen ja jäähdyttäen 10°C:seen. Stein-Hall-viskositeetit olivat:

Liima Kuiva-aine Stein-Hall-viskositeetti (s) _(%J_Oh 5 h 10 h 20 h

Vertailuliima 18,5 39 35 34 33

Koeliima 18,6 36 35 35 36

Koeliimaa käyttäen ajettiin pienoisaaltopahvikoneella yksipuo- 2 lista aaltopahvia käyttäen aallotuskartonkia 127 g/m ja kraftliner'iä 2 150 g/m . Liimasauman lujuudet olivat koneen eri nopeuksilla seuraavat:

Koneen nopeus Sauman lujuus (m/min)_(kPa)_ 100 139,3 150 141,2 200 133,4 250 138,3 300 119,6

Esimerkki 4:

Valmistettiin kantajätön yksikomponenttiliima seoksesta, joka sisälsi 20 paino-% B-tärkkelystä ja 80 paino-% muuntamatonta vehnä-tärkkelystä. Käytetty B-tärkkelys sisälsi 3,5 % proteiineja ja 2,8 % pentosaaneja ja sen jyväkoko oli seuraava: 4,6 % yli 10 ym ja 82 % 2...6 ym. Vertailuliimana oli maissitärkkelyksestä valmistettu yleisesti käytetty kantajaton yksikomponenttiliima. Molempia liimoja kierrätettiin pumppaamalla laboratorioon rakennetussa putkijärjestelmässä samalla toistuvasti kuumentaen 50°C:seen ja jäähdyttäen 10°C: seen. Stein-Hall-viskositeetit eri mittausaikoina olivat seuraavat 35°C:ssa mitattuina:

Liima Kuiva-aine Stein-Hall-viskositeetti (s) _U)_0 h 5 h 10 h 20 h

Koeliima 18,3 36 36 35 36

Vertailuliima 18,1 37 31 29 27 10 59808

Esimerkki 5:

Laboratoriossa valmistettiin kantajatonta yksikomponenttilii-maa ilman kuumennusta sekoittamalla B-tärkkelystä ja muuntamatonta vehnätärkkelystä eri suhteissa kylmään veteen. Lietteisiin sekoitettiin lisäksi natriumhydroksidia ja booraksia. Käytetty B-tärk-kelys sisälsi 7,0 paino-% proteiinia ja 5,0 paino-% pentosaaneja. B-tärkkelyksen jyvistä oli 2,5 % suurempia kuin 10 ym ja 86 % kokoluokassa 2...6 ym. Lisäksi muuntamaton vehnätärkkelys sisälsi 0,5 paino-% proteiinia ja 0,2 paino-% pentosaania. Liimaseoksista määritettiin Stein-Hall-viskositeeti ja gelatinointilämpötilat. Liima-seosten kompositiot ja saadut tulokset ilmenevät seuraavasta taulukosta:

No Tärkkelysseos Visko- Gelati- B-tärk- Vehnä- Prote- Pento- NaOH Boorak- siteet- nointi- kelys tärkkelys iinit saanit si ti S-H lämpö- _(paino-osaa)_(% seoksesta) (% seoksesta) (s)_tila (°C) 1 20 80 1,8 1 ,2 1 ,0 1 ,0 1 8,5 61 2 40 60 3,1 2,1 1,0 1,0 21,5 62 3 60 40 4,4 3,1 1,0 1,0 33 63 4 60 40 4,4 3,1 1,2 1,2 35 59 5 80 20 5,7 4,0 1,1 1,1 54 61

Analyysituloksien perusteella kaikki seoslietteet kelpaavat aaltopahviliimoiksi.

Claims (2)

1. Aaltopahviliiman valmistukseen sopiva pääasiassa muuntama-tonta tärkkelystä sisältävä aineyhdistelmä, joka veteen lietettynä sitoo huomattavasti enemmän vettä kuin samanväkevyisenä vesilietteenä oleva tavanomainen muuntamaton tärkkelys ja josta valmistetuilla aaltopahviliimoilla on parannettu kestävyys ja viskositeetin pysyvyys toistuvien kuumennus - jäähdytysjaksojen 10...50°C ja mekaanisten rasitusten alaisena verrattuna tavanomaisesta muuntamat-tomasta tärkkelyksestä samalla tavalla valmistettuihin aaltopahvi-liimoihin, tunnettu siitä, että se koostuu 0...90 painoisista tavanomaisesta muuntamattomasta tärkkelyksestä ja 100...10 paino-%:sesti seoksesta, joka koostuu muuntamattomasta vehnätärkke-lyksestä, jonka jyväkoko jakautuma on: korkeintaan 5 % yli 10 μπι ja ainakin 80 % välillä 2...6 μπι, ja joka mainitun tärkkelyksen lisäksi koostuu 1...8 paino-%:sesti vehnän pentosaaneista ja 1...10 paino-%:sesti vehnän proteiineista seoksen kuiva-aineesta laskettuna. 2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen aineyhdistelmä, tunnet-t u siitä, että sen sisältämä tärkkelys on gelatinoitumattomina jyvinä.

1. För framställning av wellpapplim lämpad ämneskombination innehällande huvudsakligen omodifierad stärkelse, vilken ämneskombination uppslammad i vatten binder betydligt mera vatten än en lika stark vattenuppslamning av konventionell omodifierad stärkelse och de därav framställda wellpapplimmen uppvisar en förbättrad styrka och viskositetsbeständighet under upprepade upphettnings-nedkylnings-cykler 10...50°C och under mekaniska belastningar jämfört med av konventionell omodifierad stärkelse pä samma sätt framställda well” papplim, kännetecknad därav, att den till 0...90 vikt- % bestär av konventionell omodifierad stärkelse och tili 100___10 vikt-% av en blandning, som bestär av omodifierad vätestärkelse vars fördelning enligt kornstorleken är: högst 5 % över 10 um och ätminstone 80 % melian 2...6 um, och som förutom nämnda stärkelse till 1...8 vikt-% bestär av vetets pentosaner och till 1...10 vikt-% av vetets proteiner beräknat pä blandningens torrsubstans.

2. Ämneskombination enligt patentkravet 1, kännetecknad därav, att den däri ingäende stärkelsen är i form av ogela-tinerade korn.