FI59781C - Haerdningsanordning foer glasskivor - Google Patents

Description

|ν&Τ·| [Β] (11)KUULUTUSjULKAISU C Q 7 A 1

Ma 1 j 1 ; UTLÄGGNINGSSKRIFT 0 7 /θΊ

Jg&R C i45) Patentti cyann:tty 12 10 1901 (51) Kv.lk?/lnt.CI.3 C 03 B 2?/00 // C 03 B 35/14 SUOMI-FINLAND (21) Ptt«nttlhtk«mui — P»t*ntan*eknlng 792961 (22) H*k*ml*ptlvi — Anaöknlngfdag 2h . 09 · 79 * * (23) Alkupllvt—Glltigh«t*dtg 2U.09.79 (41) Tullut |ulkli*lul — Bllvlt ofUntllg 25 n 7 8l

Patentti- ja rekisterihallitus _ . . . . ^ . (44) NlhUvIksIpsnon jt kuuLjulktlsun pvm. — "•“•'t· 0*n reglStarftyralMn Ansdktn utlsgd och utl.skrlftsn publlcsrad 30.06.8l (32)(33)(31) Pyydetty etuoikeus—Begird prlorltet (71) Tamglass Oy, Vehmaistenkatu 5» 33730 Tampere 73, Suomi-Finland(Fl) (72) Pauli Reunamäki, Nattari, Suomi-Finland(FI) (7*0 Leitzinger Oy (5U) Lasilevyjen karkaisulaitos- Härdningsanordning för glasskivor

Keksinnön kohteena on lasilevyjen karkaisulaitos, johon kuuluu peräkkäin järjestettynä lastausasema, uuni, jäähdytysosa ja purkaus-asema, joissa kussakin on vaakatasossa olevan telapöydän muodostama vaakasuuntainen kuljetin lasilevyjen kannattamiseksi ja kuljettamiseksi vaakatasossa, jolloin uuni rajoittaa kuljetussuuntaisen käytävän, jonka vastakkaisissa päissä on vaakasuuntaiset raot lasilevyjen läpikulkua varten, uunin ollessa varustettu kuumennuselementeillä lasilevyjen kuumentamiseksi uunissa olennaisesti niiden pehmene-mislämpötilaan, käyttöelimet, jotka on toiminnallisesti kytketty kuhunkin kuljettimeen ja jotka ennalta määrätyin väliajoin saavat aikaan kuljettimien toiminnan lasilevyjen siirtämiseksi lastausase-malta uuniin, uunista jäähdytysosaan ja jäähdytysosasta purkausase-maan, minkä lisäksi näiden kuljetusjaksojen välisenä aikana mainitut käyttöelimet on järjestetty aiheuttamaan uunin ja jäähdytysosan kuljettimien ja niillä olevien lasilevyjen edestakainen liike.

Tällainen laite on tunnettu hakijan aikaisemmasta GB-patenttijulkaisusta 1 527 782. Tämän tyyppiselle laitteelle on ominaista se, että se soveltuu pienille erille kooltaan ja paksuudeltaan vaihtelevia lasilevyjä, mikä perustuu pääasiassa siihen, että lasilevyjen uunissa-oloaika voidaan valita halutun pituiseksi valitsemalla edestakaisen 2 59781 liikejakson pituus, joka on kullekin iasilaadulle kokeellisesti ennalta määrätty vakio. Tähän nähden jatkuvatoimiset uunit eroavat siinä, että ne soveltuvat ainoastaan suurille sarjoille suurella kapasiteetilla, koska jatkuvatoimisen uunin minimipituus määräytyy lämmitys-ajan ja pienimmän mahdollisen liikenopeuden mukaan, sekä lisäksi niiden olosuhteiden (syöttönopeus ja lämpötila) muuttaminen uudelle lasi-laadulle vaatii paljon aikaa. Karkaisu-uunissa, jonka lämpötila on noin 700°C, lasilevyjen (paksuudeltaan 5 mm) täytyy olla noin 200 sek., jotta ne saavuttavat pehmenemislämpötilansa, joka on noin 630°C ja minimi liikenopeus on tällöin n. 10 - 15 cm/s. Tästä voidaan todeta, että jatkuvatoimisten uunien pituus on huomattavan pitkä.

Näistä syistä seuraa, että useissa tapauksissa ovat edullisempia sellaiset katkaisulaitokset, joissa uunin ja jäähdytysosan kuljet-timia käytetään edestakaisella liikkeellä lasilevyjen kuumennus-ja jäähdytysvaiheen aikana. Tälläinen laitos voidaan heti säätää vastaamaan uuden ja erilaisen lasilaadun vaatimia olosuhteita, jolloin sillä voidaan karkaista pieniä eriä vaihtelevalaatuisia lasilevyjä. Lisäksi uunin sekä jäähdytysosan lyhyydestä seuraa tilan ja kustannusten säästö. Edestakaisen liikkeen tarkoituksena on välttää lasilevyjen roikkuminen telapöydän telojen väliin. Tämä roikkumis-ilmiö on erityisen kriittinen viimeisen oskillointiliikkeen aikana uunissa, jolloin lasilevy on pehmeimmillään. Hakijan GB-patentti-julkaisussa 1 527 782 on esitetty sopivia arvoja edestakaisen liikkeen nopeuksille, kiihtyvyydelle ja liikematkoille, joilla telojen välinen roikkuminen voidaan estää ja väittää havaittavien vääntymien syntyminen lasilevyyn. Eräänä ongelmana tällöin on lasilevyn siirtäminen uunista jäähdytysosaan, koska uunin ja jäähdytysosan liikeno-peudet täytyy olla tarkoin toisiinsa synkronoidut tämän siirtovaiheen ajaksi. Ongelma voitaisiin ratkaista tekemällä uuni ja jäähdy-tysosa yhtä pitkäksi ja käyttämällä niitä aina synkronisesti ja samoilla nopeuksilla. Kustannussyistä näin ei kuitenkaan kannata menetellä, koska jäähdytysosa kuljettimineen ja sen molemmin puolin olevine lukuisine putkineen jäändytysilman puhaltamiseksi on erittäin kallis, joten se on mitoitettava niin lyhyeksi kuin jäähdytystekni-set olosuhteet huomioonottaen on edullista. Jäähdytysosassa lasilevyjä tarvitsee liikuttaa vain sen verran, että jäähdytysilma tulee tasaisesti jaetuksi lasilevyn pintaan. Tällöin jäähdytysosasta tulee huomattavasti lyhyempi kuin uunista ja myös jäähdytysosassa tarvittava edestakainen liikematka jää lyhyemmäksi. Tällöin on ongelmana toisaalta uunin toisaalta jäähdytysosan kuljettimien käyttö siten, että 3 59781 edestakaisen liikejakson aikana jäähdytysosan oskillointiliikkeen iskunpituus on lyhyempi kuin uunin mutta osastosta toiseen tapahtuvan kuljetusjakson aikana kuljettimen liikenopeudet on tarkoin synkronoitu toisiinsa. GB-patenttijulkaisussa 1 527 782 ei ole esitetty erityistä rakenneratkaisua tämän ongelman ratkaisemiseksi, vaan julkaisun mukaan jäähdytysosan ja uunin kuljettimien käyttö voi olla järjestetty joko erikseen toisistaan riippumattomasti taikka synkronisesti toisiinsa nähden.

USA-patenttijulkaisusta 3 994 711 tunnetussa lasilevyjen karkaisu-laitteessa ongelma on ratkaistu kahdella erillisellä, toisistaan riippumattomasti käytetyllä käyttömoottorilla, jotka käyttävät uunin ja jäähdytysosan kuljettimia. Ongelma on kuitenkin ratkaistu vain oskillointiliikkeen osalta, sillä tällöin esiintyy vaikeuksia pitkän kuljetusiskun järjestämisessä lasilevyjen siirtämiseksi uunin kuljettimelta jäähdytysosan kuljettimelle. Koska uunin ja jäähdytys-osan kuljettimien välillä ei ole kiinteää tai mekaanista yhteyttä, täytyy niiden nopeudet synkronisoida erillisten käyttömoottoreiden sähköisellä ohjauksella.

Keksinnön tarkoituksena on ratkaista ongelma uudella tavalla siten, että uunin ja jäähdytysosan kuljettimien liikkeet saadaan optimaalisella tavalla ohjatuksi toisiinsa nähden sekä oskillointivaiheen aikana että pitkän kuljetusiskun aikana.

Tämä tarkoitus saavutetaan keksinnön mukaisesti siten, että uunin ja jäähdytysosan kuljettimilla on yhteinen käyttömoottori, joka on kytketty jäähdytysosan kuljettimeen säädettävän vaihteen välityksellä ja uunin kuljettimeen kiinteällä välityksellä .

Säätövaihteen kulloinkin käyttöön tulevan optimaalisen asennon laskemiseen voidaan käyttää mikroprosessoria, jota samalla voidaan käyttää laitteen kokonaistoimintojen optimointiin jäljempänä olevasta selostuksesta ilmenevällä tavalla.

Seuraavassa keksinnön edullista suoritusesimerkkiä selostetaan viittaamalla oheisiin piirustuksiin, joissa kuvio 1 esittää keksinnön mukaista karkaisulaitosta kaaviollisena sivukuvantona ja 4 59781 kuvio 2 esittää kuvion 1 mukaisen karkaisulaitoksen käyttölaitteis-ton kaaviota ja kuvio 3 esittää käyttölaitteiston ohjausjärjestelmän lohkokaaviota.

Lasilevyjen karkaisulaitokseen kuuluu peräkkäin järjestettynä las-tausasema 1, uuni 2, jäähdytysosa 3 ja purkausasema 4. Alalla hyvin tunnettuun tapaan kukin näistä on varustettu telojen 10, 20, 30 ja 40 muodostamilla vaakasuuntaisilla telapöydillä, jotka toimivat lasilevyjen kannattamiseksi ja kuljettamiseksi laitoksen läpi. Kunkin telapöydän muodostamaa kuljetinta on kuviossa 2 merkitty yleisesti viitenumeroilla 11, 12, 47 ja 48. Jokainen tela on kytketty yhteiseen käyttöön telojen päissä olevia käyttöpyöriä yhdistävällä hihnalla tai ketjulla. Koska telojen yksityiskohtaisempi rakenne sekä niiden laakeroinnin ja käytön järjestäminen on alalla hyvin tunnettua, ei niitä tässä yhteydessä lähemmin selosteta, vaan viitataan esim. US-patenttijulkaisuihin 3 994 711, 1 856 668, 1 879 998, 3 447 788 ja 3 594 149.

Uuni 2 rajoittaa läpikulkukäytävän 21, jonka lastausaseman 1 puoleisessa päässä on vaakasuuntaisen raon muotoinen sisäänmenoaukko 23 ja vastakkaisessa päässä vastaavasti ulostuloaukko 24. Uunissa on lämmitysvastukset 22 uunin lämpötilan pitämiseksi noin 700°C:ssa.

Jäähdytysosassa 3 on telapöydän molemmin puolin jäähdytysilman puhalluslaitteet 31 ja 32, joissa on suuri määrä pienen välimatkan päässä toisistaan olevia putkia, joiden kautta jäähdytysilma puhalletaan telojen 30 päällä olevan yhden tai useamman lasilevyn vastakkaisille pinnoille.

Kuviossa 2 esitettyyn kuljettimien käyttölaitteistoon kuuluu yhteinen käyttömoottori 5, joka käyttää kiinteän välityksen 25 kautta uunin kuljettimen 12 (telojen 20 muodostama telapöytä) käyttöpyörää 26. Hihnan, ketjun tms. 6 välityksellä käyttömoottori 5 on järjestetty käyttämään jäähdytysosan kuljetinta 47 kahta eri tietä. Toisaalta hihna tai ketju 6 käyttää magneettikytkimen 33 välityksellä hihnaa tai ketjua 34, joka käyttää kuljettimen 47 käyttöpyörää 35. Hihnan 34 kautta tapahtuvan käytön välityssuhde on valittu sellaiseksi, että kuljettimilla 12 ja 47 on täsmälleen sama nopeus. Toisaalta, magneettikytkimen 33 ollessa irtikytkettynä, hihna 6 käyttää magneetti-kytkimen 36 ja säätövaihteen 37 välityksellä käyttöpyörää 35. Viite- 5 59781 numerolla 38 havainnollistettu voimansiirtoelin voi olla hihna-, ketju-, hammaspyörävälitys tms. Säätövaihteena 37 voi olla joko mekaaninen esim. 5-portainen hammaspyörävaihde, tai portaaton hydraulinen vaihde. Käytettäessä säätövaihdetta 37 kuljettimen 47 nopeus on aina pienempi kuin kuljettimen 12 nopeus, suhteen riippuessa valitusta vaihteesta. Magneettikytkimiä 33 ja 36 käytetään siten, että toisen ollessa kiinni on toinen aina auki. Käyttöpyörältä 35 on voima siirretty hihna-, ketju- tai hammaspyörävälityksellä 41 purkauskuljetti-men 48 käyttöpyörälle 42, joka magneettikytkimen 43 välityksellä käyttää purkauskuljetinta 48. Magneettikytkin 43 on kytkettynä aina samanaikaisesti magneettikytkimen 33 kanssa ja irroitettuna aina kun magneettikytkin 36 on kytkettynä.

Käyttömoottori 5 käyttää hihnan, ketjun tms. 7 välityksellä magneet-tikytkimen 18 yli hihnaa, ketjua tms. 19, joka käyttää lastauskuljet-timen 11 käyttöpyörää 17. Toisaalta käyttöpyörä 17 on kytketty hihna-, ketju- tms. käytöllä 16 käyttöpyörään 15, jota asetusmoottori 13 käyttää magneettikytkimen 14 yli. Asetusmoottoria 13 ja magneetti-kytkintä 14 ohjataan painonapilla 49, jota painetaan sen jälkeen kun lasilevyjen lastaus lastauskuljettimelle 11 on suoritettu. Lastaus-kuijettimen 11 loppupäässä on optinen tai sähköinen silmä 45, joka havaitsee lasilevyjen etureunan ja takareunan. Tämän tuntoelimen 45 avulla saadaan lasilevyjä uuniin syötettäessä tieto kulloinkin syötettävän lasilevyn tai lasilevyannoksen pituudesta, joka tieto syötetään mikroprosessoriin 8. Tämän tiedon ja karkaisulaitoksen raken-nemittoinin perustuvien ennalta syötettyjen vakioarvojen perusteella mikroprosessori 8 suorittaa seuraavassa lähemmin esitettävät lasku-toimenpiteet ja ohjaa niiden perusteella käyttömoottorin 5 ja mag-neettikytkimien toimintaa. Lisäksi tähän toiminnanohjaukseen tarvitaan säädettävä kytkinkello 9, johon kunkin lasilevylaadun tarvitsema kuumennusaika asetellaan ennen lasilevyn uuniin syöttämistä. Impuls-sianturin 44 avulla mikroprosessori 8 seuraa jatkuvasti käyttömoottorin 5 liikematkoja.

Seuraavassa kuvataan karkaisulaitoksen toimintaa.

Edellisen lasin lämmetessä uunissa 2 seuraava lasi, jonka pituutta on merkitty kirjaimella 1, asetetaan lastausalueelle L ja painetaan kuittausnappia 49. Magneettikytkin 14 sulkeutuu ja asetusmoottori 13 käynnistyy siirtäen lasia matkan A, jolloin lasin etureuna tulee tuntoelimen 45 kohdalle. Tällöin tuntoelin 45 antaa impulssin pysäyttäen 6 59781 asetusmoottorin 13 ja avaten magneettikytkimen 14. Lasi jää lastaus-kuljettimelle 11 odottamaan tähän lähtöasemaan kunnes uunissa 2 oleva lasi tulee karkaisulämpötilaan, joka on määrätty kytkinkelloon 9 ennalta asetetulla ajalla. Tämän ajan täytyttyä kello 9 antaa ohjaus-impulssin sulkien magneettikytkimet 18, 33 ja 43 sekä ohjaten käyttö-moottorin 5 pitkään kuljetusiskuun, joka siirtää kuljettimilla li, 12 ja 47 olevat lasilevyt seuraavalle kuljettimelle numeroituna vastaavasti 12, 47 ja 48. Välityssuhteet on siten valittu, että kuijetus-iskun aikana jokainen kuljetin iiikkuu samalla nopeudella.

Magneettikytkimien toiminta tapahtuu uunin kuljettimen 12 ollessa pysähtyneenä .

Kuljetusiskun B pituus on operaattorin säädettävissä oieva ja mikroprosessoriin 8 aseteltava matka, jolla määrätään lasin etureunan py-säntymispaikka uunissa. Puuttumatta vielä jäähdytysosan ja purkaus-aseman kuljettimien toimintaan tarkastellaan uuninkuljettimen 12 toimintaa. Kun asetettu kuljetusmatka B on saavutettu, avautuu magneet-tikytkin 18 ja edestakaisin käytettävä käyttömootfcori 5 vaihtaa suuntaansa siirtäen lasia edestakaisin uunissa iskunpituudella x^. Edestakaisen liikkeen maksiminopeus voi olla alussa sama kuin pitkän kul-jetusiskun aseteltu siirtonopeus, esim. 0,5-1 m/sek. Jos kelloon 9 aseteltua kuumennusaikaa merkitään T, niin ajan 0,05 - 0,15 x T kuluttua tämä maksiminopeus voidaan alentaa johonkin haluttuun, aseteltavaan edestakaisen liikkeen nopeuteen, esim. 0,1 - 0,3 m/sek.

Kirjaimella·C on merkitty uunin käytössä olevaa tehollista sisäpi-tuutta, eli lasilevyn etureunan ja takareunan välistä matkaa edestakaisen liikkeen ääriasennoissa. Matka C on operaattorin säädettävissä ja asetettavissa asetusarvoksi mikroprosessoriin 8. Tällöin mikroprosessori 8 voi laskea kulloinkin syötettävän lasilevyn pituuden 1 mukaan tarvittavan edestakaisen liikkeen pituuden kaavasta xi = C - 1.

Lasilevyn pituuden 1 mikroprosessori 8 saa tuntoelimeltä 45 lasilevyä uuniin syötettäessä. Mikroprosessori 8 ohjaa edestakaisin käytettävää sähkömoottoria 5 edellä mainituilla nopeuksilla ja iskunpituudella x^.

Koska lasilevyn siirtämiseksi uunista 2 jäähdytysosaan 4 lasilevyn etureunan täytyy iänteä aina määrätystä paikasta, muuttaa mikropro- 7 59781 sessori 8 aseteltua edestakaisen liikkeen ohjenopeutta (0,1 -0,3 m/sek.) juuri sen verran, että ajan T kuluttua lasin etureuna sijaitsee halutussa viimeisessä suunnanmuutospaikassa. Tämä paikka on pitkän iskun lähtökohta, joka on etäisyydellä Z siitä kohdasta, jossa lasilevyn etureuna käy oskillointiliikkeen aikana. Tällöin Z = 2 x B - E, jossa E = operaattorin mikroprosessoriin 8 ennalta aseteltavissa oleva matka, jolla säädetään lasin etureunan ääriasento jäähdytysosastossa 3. Seuraavassa tarkastellaan uudestaan vaihetta, jolloin kaikki kuljettimet ovat synkronisesti ja samalla nopeudella pitkässä kuljetusiskussa. Kun pitkän kuljetusiskun liikettä on tapahtunut niin kauan, että uuniin tulevan lasin pituus 1 on mitattu, täytyy mikroprosessorin 8 laskea säätövaihteen 37 uusi asetusar-vo ja säätää vaihteen tai variaattorin 37 toimilaitteet uuteen arvoonsa ennen kuin pitkä isku on lopussa. Minimiaika laskemiseen ja tarvittavan säädön suorittamiseen on 3 sek. ja tyypillinen aika on 4-6 sekuntia. Säädön tarkkuus voi olla noin -20 %, eli säätö voidaan suorittaa myöskin portaittain. Asetusvaihteen 37 säädön suorittamiseksi on mikroprosessorin 8 ensin laskettava jäähdytysosan kuljettimen 47 edestakaisen liikkeen x2 pituus, joka määräytyy jäähdy-tysosassa olevan lasilevyn pituuden 12 ja käytettävissä olevan jääh-dytysosan pituuden D mukaan seuraavasti x2 = D - 12· Tämän laskutoimituksen suorittamiseksi mikroprosessorin on säilytettävä muistissaan paitsi uunissa olevan lasilevyn pituus 1 myöskin jäähdytysosaan siirtyneen lasilevyn pituus 12, jotka voivat siis poiketa toisistaan. Mm. tähän perustuu mahdollisuus käyttää laitetta tehokkaasti eri kokoisten lasilevyjen karkaisuun pienissä sarjoissa.

Tämän jälkeen mikroprosessori 8 laskee säätövaihteen tai variaattorin 37 välityssuhteet kaavasta k = x2 / x^. Säätövaihteen ollessa porrastettu k pyöristetään lähimpään välityssuhteeseen. Pitkän kuljetusiskun jälkeen magneettikytkimet 18, 33 ja 43 avautuvat ja magneet-tikytkin 36 sulkeutuu, minkä jälkeen mikroprosessori 8 ohjaa sähkö-moottoria 5 edestakaisin kuljettimien 12 ja 47 liikuttamiseksi edestakaisin iskunpituuksilla x^ ja x2, jotka riippuvat uunissa ja jääh-dytysosassa olevien lasilevyjen pituuksista 1 ja 12 sekä uunin ja jäähdytysosan tehollisista pituuksista, jotka on voitu valita halutulla tavalla niiden optimaalisia toimintoja silmälläpitäen.

Vaikka edellä yksinkertaisuuden vuoksi keksintöä on kuvattu siten, että lastausasemaan 1 asetetaan yksi lasilevy kerrallaan, on luon nollista, että pienempiä lasilevyjä karkaistaessa voidaan maksimi- 8 59781 alueelle L lastata mielivaltainen määrä lasilevyjä, jotka kaikki liikkuvat yhtenä annoksena samalia kertaa kuten yksi lasilevy. Tällöin koko lasilevyannoksen yhteisen pituuden 1 määräämiseksi mikroprosessori 8 valitsee tuntoelimen 45 lasilevyjen takareunoja ilmaisevista pulsseista viimeisen pulssin, joka on maksimialueen L sisäpuolella, jolloin annoksen kokonaispituus voidaan määrittää kuten yhden yhtenäisen lasilevyn tapauksessa. Havaitaan, että peräkkäisten lasilevyjen laatu voi vaihdella lähes mielivaltaisella tavalla oh-jauslaitteiston säätäessä automaattisesti kuljettimet toimimaan optimaalisella tavalla. Lasilevylaadun vaihtuessa käyttäjän tarvitsee ainoastaan tietää lasilevyn paksuus ja säätää kelloon 9 kullekin le-vypaksuudelle ennalta määrätty kuumennusaika.

Olennaista keksinnössä on säätövaihteen 37 käyttö, jolloin uunin ja jäähdytysosan kuijettimia 12 ja 47 voidaan käyttää yhteisellä säätö-moottorilla 5 uunin ja jäähdytysosan koko tehollisilla pituuksilla riippumatta niiden keskinäisestä pituuserosta ja niissä olevien peräkkäisten lasilevyannosten pituuseroista.

Claims (6)

9 59781

1. Lasilevyjen karkaisulaitos, johon kuuluu peräkkäin järjestettynä lastausasema (1), uuni (2), jäähdytysosa (3) ja purkausasema (4), joissa kussakin on vaakatasossa olevan telapöydän (10, 20, 30, 40) muodostama vaakasuuntainen kuljetin (11, 12, 47, 48) lasilevyjen kannattamiseksi ja kuljettamiseksi vaakatasossa, jolloin uuni rajoittaa kuljetussuuntaisen käytävän (21), jonka vastakkaisissa päissä on vaakasuuntaiset raot (23, 24) lasilevyjen läpikulkua varten, uunin ollessa varustettu kuumennuselementeillä (22) lasilevyjen kuumentamiseksi uunissa olennaisesti niiden pehmenemislämpötilaan, käyt-töelimet (5, 6, 7), jotka on toiminnallisesti kytketty kuhunkin kul-jettimeen (11, 12, 47, 48) ja jotka ennalta määrätyin väliajoin saavat aikaan kuljettimien (11, 12, 47, 48) toiminnan lasilevyjen siirtämiseksi lastausasemasta (1) uuniin (2), uunista (2) jäähdytysosaan (3) ja jäähdytysosasta (3) purkausasemaan (4), minkä lisäksi näiden kuljetusjaksojen välisenä aikana mainitut käyttöelimet on järjestetty aiheuttamaan uunin ja jäähdytysosan kuljettimien (12, 47) ja niillä olevien lasilevyjen edestakainen liike, tunnettu siitä, että uunin ja jäähdytysosan kuljettimilla (12, 47) on yhteinen käyt-tömoottori (5), joka on kytketty jäähdytysosan kuljettimeen (47) säädettävän vaihteen (37) välityksellä ja uunin kuljettimeen kiinteällä välityksellä (25).

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen karkaisulaitos, tunnettu siitä, että mainittu käyttömoottori (5) liittyy säädettävään vaihteeseen (37) ensimmäisellä kytkimellä (36) ja suoraan jäähdytysosan kuljettimeen (47) toisella kytkimellä (33), jolloin ensimmäisen kytkimen (36) ollessa avattuna ja toisen kytkimen (33) ollessa suljettuna uunin ja jäähdytysosan kuljettimet (12, 47) ovat käytetyt synkronisesti samalla nopeudella.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen karkaisulaitos, tunnettu siitä, että mainittu käyttömoottori (5) liittyy kolmannen kytkimen (18) välityksellä lastauskuljettimeen (11) ja neljännen kytkimen (43) välityksellä purkausaseman kuljettimeen (48), jolloin kytkimet on järjestetty siten ohjatuiksi, että ensimmäisen kytkimen (36) ollessa avattuna ja toisen kytkimen (33) ollessa suljettuna kolmas ja neljäs kytkin (18, 43) ovat myös suljettuina, jolloin kaikki kuljettimet (11, 12, 47, 48) tulevat synkronisesti käytetyiksi samalla nopeudella 10 59781 lasilevyjen siirtämiseksi kuljettimelta toiselle ennalta määrätyn matkan (B).

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen karkaisulaitos, tunnettu siitä, että käyttömoottoria (5) ohjataan mikroprosessorilla (8), johon mainittu ennalta määrätty kuljetusmatka (B) on asetettu.

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen karkaisulaitos, tunnettu siitä, että ennalta määrätyn kuljetusmatkan (B) päätyttyä ja käyttö-moottorin (5) pysähtyessä mikroprosessori (8) on järjestetty ohjaamaan ensimmäinen kytkin (36) kiinni ja toinen, kolmas ja neljäs kytkin (33, 18, 43) auki, minkä jälkeen mikroprosessori (8) on järjestetty ohjaamaan käyttömoottoria (5) edestakaisin määrätyn ohjelman mukaisesti lasketulla iskunpituudella ja valitsemaan säätövaihteen (37) välityssuhteen, jolloin uunin ja jäähdytysosan kuljettimet (12, 13) tulevat käytetyiksi synkronisesti erilaisilla iskunpituuksilla (x^, x-2^ ' kunneS ohjauskelloon (9) ennalta asetetun kuumennusajän kuluttua ensimmäinen kytkin (36) avautuu ja toinen, kolmas ja neljäs kytkin (33, 18, 43) sulkeutuvat pitkän kuljetusiskun suorittamiseksi uudelleen.

6. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen karkaisulaitos, tunnettu siitä, että säätövaihde on portaallinen ja laskettu välityssuhde (k) on järjestetty pyöristettäväksi lähimmän portaan väli tyssuh tee seen . n 59781