FI59693C - Avrinningsplatta - Google Patents

Description

m ------ rRl KUULUTUSJULKAISU - Λ , Λ , jCTg ^ (11) utlAggninosskrift 5 9693 C (45) Paten tti ...y i.... i- 1- 1/Jl uQAv Patent Eeddelat v (51) K».ik?/inca.3 A 01 J 25/12, 25/13 SUOMI—FINLAND (zi) Ρκ*«ιΐιιΐΐΜΜ-^«ιιηΜ^ι 760836 (22) Hikemtapilvt—AmMuilngtdag 29· 03-76 (23) Allwptlv»—Gltogh*C»rf*g 29-03-76 (41) Tullut lulkMul — WlvK offwwllg 05.10.76

Pmtenitt- J« r.kl«taHh,mtu. (44) Nlhtivlfcsipanon j· kuuLjuMcmiaiin pvm. — FMant· och r*gi«t*r*tyrel»en ' ' AnaOkan utlagd oeh utl^krMtm puMkurud 30.06.8l (32)(33)(31) *rt***1 utuofkuu»—Bagird prtorttat 0U. OU. 75

Iso-Britannia-Storbritannien(GB) lUOOl/75 (71) Wincanton Engineering Limited, Unigate House, Western Avenue, London, Iso-Britannia-Storbritannien(GB) (72) George Kenneth Charles, London, Iso-Britannia-Storbritannien(GB) • (7¾) Berggren Oy Ab (5^) Valutuslaatta - Avrinningsplatta

Esillä oleva keksintö koskee juustomuotteja ja kohdistuu erityisesti valutuslaattoihin, joilla juustomuottien seinät vuorataan.

Cheddarin ynnä muun kovan juuston valmistuksessa murennettuihin juusto-rakeisiin sekoitetaan suolaa ja mahdollisesti muita lisäaineita ja j#ustoraeseokseen kohdistetaan muotissa paine heran puristamiseksi ulos kvarkista ja luonnonjuustoharkon siten muodostamiseksi. Käytännöllisyyden vuoksi juustorakeiden ja lisäaineiden seosta nimitetään tästä lähtien kvarkiksi. Muotit, joita nykyään teollisesti käytetään, on yleensä vuorattu valutuslaatoilla, joissa on suuri määrä pieniä reikiä tasaisesti jaettuina laattojen koko pinnalle, joten kvarkista ulos puristettu hera kulkee näiden reikien läpi ja valuu pois laattojen ja muotin seinien välissä olevia kanavia myöten. Valutuslaattojen sisäpinnan, so. kvarkkiin päin olevan pinnan, on oltava sileä, jotta ko-koonpuristettu harkko pystyisi liukumaan ulos muotista puristustoimen päätyttyä.

Ennestään tunnetaan valutuslaattojen valmistus meistämällä kapeita, suorakulmion muotoisia osia tasaisesta laatasta pois laatan tasosta, 2 59693 niin että muodostuu kapeita liuskoja, joiden päät ovat yhdentyneinä», kiinni laatan muussa osassa, mutta joiden keskiosat ovat matkan pä*raä laatasta, niin että laatan ja liuskojen keskiosan sivusyrjien väliinff muodostuu raot. Liuskat ovat yhdensuuntaisina keskenään riveissä siten, että kunkin rivin liuskat ovat sivulle siirtyneinä naapuririvien liuskoihin nähden. Käytössä laatat ovat sovitettuina muottiin siten, että se sivu, jonka puolelta syvennykset on muodostettu, meistämällä pois mainitut kapeat liuskat, on kvarkkiin päin, ja liuskat ovat ojennettuina siihen suuntaan, johon koko puristettu kvarkkiha?kko liukuu sitä muotista poistettaessa. Kun kvarkkiin kohdistetaan paine heran poistamiseksi, kvarkki pakottuu tietenkin valutuslaatoissa oleviin syvennyksiin ja pyrkii takertumaan niihin kiinni. Sen voiman, joka tarvitaan harkon liuottamiseen ulos muotista, on tällöin oltava riittävä leikkaamaan syvennyksissä oleva kvarkki irti kvarkkiharkon muusta osasta. Lisäksi syvennyksiin jäänyt kvarkki pyrkii tukkimaan valutus-raot kun seuraavaa kvarkkimassaa puristetaan kokoon muotissa.

Sen voiman suuruus, joka on tarpeen kvarkkiharkon ja valutuslaattojen välisen kitkavastuksen voittamiseen, on erityisen tärkeä siinä juuston-valmistuslaitteessa, joka on selitetty birttiläisessä patenttijulkaisussa 1 187 96ä ja jossa murennettu kvarkki syötetään alipaineessa onttoon kolonniin, joka itse asiassa on muotti juustoa varten ja jonka kolonnin seinät koostuvat valutuslaatoista, niin että kvarkki muotoutuu pilariksi, jonka painon edellytetään saavan aikaan heran kvarkista poistamiseen pilarin pohjalla ja pilarin siirtämiseen alaspäin kolonnissa tarpeellisen paineen. Kvarkkipilarin ja valutuslaattojen välinen kitkavastus riippuu valmistettavan juuston pienoisrakenteesta ja lajista, ja jos tämä kitkavastus on suuri, on olemassa se vaara, että kvarkkipilari voi murtua.

> h

Esillä olevan keksinnön mukaan saadaan aikaan rei'itetty valutuslaat%a' käyttöä varten vuorauksena muoteissa, joissa muodostetaan juustoharkjk·®*-ja murennetusta juustokvarkista, jotka valutuslaatat on tehty meistä^·' mällä osia laatasta pois laatan tasosta sen toiselle puolelle, niin ^ että muodostuu yhdensuuntaisia liuskoja, joiden päät ovat yhdentynees-ti kiinni laatan muussa osassa mutta joiden keskiosat ovat matkan päässä laatasta, muodostaen valutusraot laatan ja liuskojen keskiosien sivureunojen väliin, ja tunnusmerkillistä tälle valutuslaatalle on se, että liuskojen päiden kaltevuuskulma laatan viereiseen osaan nähden ei ylitä 30° ja että valutusrakojen leveys ei ylitä 0,6 mm. Kunkin 3 59693 liuskan syvennettyjen pintojen kaarevuussäde on mieluimmin vähintään 1 mm.

Valutuslaatan on tietenkin käytössä oltava siten sovitettu juustomuot-tiin,että liuskat ovat ojennuksessa siihen suuntaan, jossa juustoharkko liukuu ulos muotista sitä siitä poistettaessa.

Kokeet, joita on suoritettu keksinnön mukaisilla valutuslaatoilla käytettyinä pystysuoran kolonnin seinänä siinä juustonvalmistuslait-teessa, joka on selitetty edellä mainitussa brittiläisessä patenttijulkaisussa 1 187 964, ovat osoittaneet, että vastusta kvarkkipilarin liikettä vastaan kolonnia alas esiintyy huomattavasti vähemmän kuin laitteessa, jossa kolonni on tehty ennestään tunnetuista valutuslaa-toista, joissa liuskojen päiden kaltevuus laattaan nähden on suurempi kuin 30° ja rakojen leveys suurempi kuin 0,6 mm. Tällöin kvarkkipilarin murtumisen vaara on paljon pienempi pilarin liikkuessa kolonnia alas. Lisäksi on todettu, että kun brittiläisen patenttijulkaisun 1 187 964 mukainen laite on varustettu tämän keksinnön mukaisilla valutuslaatoilla, laatoissa oleviin syvennyksiin tungetulla kvarkilla on taipumus liukua ulos syvennyksistä, kun kvarkkipilaria siirretään kolonnia alas, sen sijaan että se takertuisi syvennyksiin niin kuin ennestään tunnettujen valutuslaattojen tapauksessa. Kvarkkipilarin liikkeen vastuksen pieneminen johtuu todennäköisesti siitä, että kvarkilla on taipumus liukua ulos syvennyksistä. Koska ei ole suurta vaaraa, että valutusraot tukkeutuisivat kvarkista, näiden rakojen koko voidaan pienentää siihen minimiin, joka on tarpeen riittävän valutuk-sen varmistamiseksi. Keksinnön mukaisessa valutuslaatassa rakojen leveys voi sopivasti olla vain 0,4 mm.

Keksinnön mukaisen valutuslaatan paksuus voi sopivasti olla noin 0,5 mm, mutta se voi olla ohuempi ja huomattavasti paksumpikin jos niin halutaan.

Eräs keksinnön mukaisen valutuslaatan rakenne selitetään seuraavassa oheisen piirustuksen yhteydessä esimerkkinä, jossa:

Kuvio 1 on tasokuvanto valutuslaatasta käytettynä juustomuotin seinän vuorauksena, ja kuvio 2 on leikkauskuvanto laatasta ja muotin seinästä kuvion 1 viivaa II-II myöten.

Claims (2)

1. Rei'itetty valutuslaatta käytettäväksi vuorauksena muotissa juus-toharkkojen muodostamista varten murennetusta juustokvarkista, joka valutuslaatta on tehty meistämällä osia laatasta pois laatan tasosta tämän toiselle sivulle niin, että muodostuu yhdensuuntaisia liuskoja, joiden päät ovat yhdentyneinä kiinni laatan muussa osassa, mutta joiden keskiosat ovat matkan päässä laatasta muodostaen valutusraot laatan ja liuskojen keskiosien sivureunojen väliin, tunnettu siitä, että liuskojen päiden kaltevuuskulma laatan viereiseen osaan nähden ei ylitä 30° ja että valutusrakojen leveys ei ylitä 0,6 mm.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen valutuslaatta, tunnettu siitä, että kunkin liuskan upotettujen pintojen kaarevuussäde on vähintään 1 mm. 1 Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen valutuslaatta, tunnet-