FI59658B - Foerband mellan mekaniska detaljer - Google Patents

Description

•ja*»·I mi /m KUULUTUSJULKAISU CQ/;cq ivA *11) UTLÄGGN I NGSSKRIFT ^ ^ ° ^ * C ^ Ta tentti ny'5nnotty 10 0? 1721 (51) Kv.ik.Va.3 F 16 L 19/00, F 16 B 2/18 SUOMI — FINLAND (21) P«*nttlh»k*mu» — PauntamMutlng 32^/73 (22) Hakemlipihrl — Anteknlngadaf 02.02.73 ' ^ (23) Alkuplivl—Glltl|httid(f 02.02.73 (41) Tullut luikit·lui — Blhrlt offwttllg 05.08.73 ΓιΐϋιΓ^ r«kitteHh>l|it|W (44) Nlhtivlktlpanon |t kuuL|ulktltun pvm. — _ ocn r*|lit«rityrtlMn AmMcm utkfd oeh utUkrilkM puMicend 29.05.81 (32)(33)(31) Pyy4*«y «tuolle··»·—Begird prlorltM qU . 02.72

Ruotsi-Sverige(SE) 1350/72 (71)(72) Olov Magnus Normark, Astrakangatan 2, S-1Ö2 32 Vällingby 3»

Ruot s i-Sveri ge(SE) (7*0 Berggren Oy Ab (5M Mekaanisten osien välinen liitos - Förband mellan mekaniska detaljer

Esillä oleva keksintö koskee mekaanisten osien välisiä liitoksia, jolloin ainakin yhdessä sellaisessa osassa on sylinterimäinen vaippapinta.

Jo hyvinkin kauan on käytetty erilaisia ruuviliitoksia liitettäessä mekaanisia rakenneosia toisiinsa, olivat nämä sitten kantavien tai kannattavien rakenteiden, kuten jalustojen, rakennustelineiden, koneiden yms., osia tai tiiviitä putkiliitoksia nesteitä tai kaasuja johtavissa putkistoissa.

Tämä liitostapa edellyttää kuitenkin yhteenliitettävissä putkimaisissa osissa melkoista seinävahvuutta, etteivät kierteet pääse heikentämään osan mekaanista lujuutta. Tästä seuraa, että verraten lyhyitä kierreosia lukuunottamatta on jouduttu tuhlaamaan kallista materiaalia, mikä on johtanut huomattavan vilkkaaseen keksijätoimin-taan, joka on keskittynyt kierreliitoksista luopumalla pienentämään mekaanisten rakenneosien vahvuutta niin pitkälle kuin niiden lujuudelle asetetut varmuuskertoimet sallivat.

Erään periaatteellisen ehdotuksen mukaan käytetään pääasiassa sileitä liitospintoja, joiden väliset raot täytetään juotteella, joka muodostaa lujan, tiiviin liitoksen mainittujen pintojen välille.

. ' i i 2 59658 !

Vaikka menetelmällä onkin monta etua, on sillä haittana se, että siihen tarvitaan lisälaitteita, kuten liitosmetallin sulatus-laitetta, sekä apuvälineitä, varsinkin vaikeapääsyisissä paikoissa suoritettavia liitoksia varten. Lisäksi mainittakoon, että tämä menetelmä vaikeuttaa usein kahden tämäntapaisella liitoksella yhdistetyn rakenneosan aseman jälkikorjausta, koska tällöin liitos on ensin sulatettava auki ja sen jälkeen saumaan on valettava uutta juotetta.

Erään toisen käytetyn vaihtoehdon mukaisesti aikaansaadaan mekaanisten rakenneosien, joiden liitospinnat ovat suhteellisen sileät, välille liitos kitkaa aiheuttavilla laitteilla käyttäen apuna kiristyselimiä, kuten esim. kiristysrengasliittimiä. Mainitunlaiset laitteet ovat usein tehokkaita tarkoitukseensa, mutta monessa tapauksessa ei vastakkaisiin kitkapintoihin kohdistuva puristus jakaudu tasaisesti tai sopivalla tavalla, mistä saattaa olla seurauksena, että liitoksesta tulee niin epäluotettava, ettei sitä uskalleta käyttää, ei ainakaan kriittisissä kohteissa. Lisäksi näissä liitoksissa käytetyt kiristysvoimat ovat usein liian pieniä, jolloin niiden aiheuttama kitkapintojen välinen normaalipaine ei riitä ylläpitämään vaadittavaa, lukitsevaa kitkaa. Näiden tunnettujen kiristys-laitteiden epäkohtana on vielä se, että ne vahingoittavat tai murjovat rakenneosien (putkien) pintoja siten, että niihin syntyy naarmuja, uria, painumia jne., jotka saattavat lukita osat pysyvästi toisiinsa vaikeuttaen niiden jälkisäätöä tai inoittamista.

Vielä erästä vaihtoehtoa, jota voidaan pitää edellämainitun kitkaliitokson erikoissovellutuksena, on suositeltu käytettäväksi erityisesti putkijohtojen liitoskohdissa aikaansaamaan osaksi luja kitkaliitos ja osaksi tehokas tiivistys mainituissa putkijohdoissa virtaavia aineita vastaan.

Tämän vaihtoehdon mukaisesti käytetään periaatteessa katkaistun kartion muotoista jousirengasta, johon sen ollessa toisen rakenneosan pääasiassa sylinterimäistä pintaa vasten kohdistetaan aksiaalisia voimia, jotka kääntävät tai kohottavat mainittua jousirengasta pystyyn verraten suurin voimamomentein. Tällöin jousirenkaan suhteellisen kapea kosketuspinta puristuu melkoisella voimalla mainittua sylinterimäistä pintaa vasten, jolloin syntyy erittäin luja kitka-liitos ja sen lisäksi erittäin tiivis liitos, joka estää paineen alaisia aineita vuotamasta liitoskohdasta.

59658 Tällaisella liitoksella on monta etua, nimenomaan sen yksinkertainen rakenne, mutta se saattaa aiheuttaa jousirenkaan tavallisesti kapean kehän ja sylinterimäisen pinnan välillä vallitsevan erittäin suuren pintapaineen vaikutuksesta viimeksimainitun pintaan haitallisen muodonmuutoksen, joka erityisesti putkiosissa saattaa olla sisään- tai ulospäin suuntautuva uuma, t.s. putkimateriaalin siirtymä tai muodonmuutos, joka monessa tapauksessa voi olla erittäin haitallinen tai kriittinen.

Esillä olevan keksinnön tarkoitus on niin ollen käyttämällä lähinnä yllä selostettua periaatetta aikaansaada kitkaliitos, joka antaa suuret mahdollisuudet mainittujen pintapaineiden säätämiseksi ja joka käytännöllisesti katsoen estää tällä liitoksella liitettävien osien mainittujen sylinterimäisten pintojen kaiken deformaation .

Nyt esillä olevalle keksinnölle on tunnusomaista, mitä pää-vaatimuksessa esitetään.

Keksintöä selostetaan seuraavassa tarkemmin oheisissa piirustuksissa esitettyihin, kaaviomaisiin sovellutusesimerkkeihin viitaten.

Kuvio 1 esittää pitkittäisleikkauksena oleellisimmat liitos-detaljit periaatteellisena osapiirroksena sekä mainittujen detaljien tehtävät keksinnön mukaista kitkaliitosta tehtäessä.

Kuvio 2 esittää pitkittäisleikkauksena oleellisimmat liitos-detaljit periaatteellisena osapiirroksena sekä mainittujen detaljien tehtävät keksinnön mukaista vaihtoehtoista kitkaliitosta tehtäessä.

Kuvio 3 esittää osittain pitkittäisleikkauksena detaljeja eräästä keksinnön mukaisen tiivistävän kitkaliitoksen toteutusesi-merkistä, jossa kaksi putkimaista mekaanista rakenneosaa on lukitsemattomassa ja vastaavasti lukitussa tilassa.

Kuvio 4 on kuvion 3 mukaisen liitoksen modifioitu toteutus-esimerkki, jossa toinen mekaanisista rakenneosista on korvattu umpinaisella tangolla.

Kuvio 5 esittää keksinnön mukaista hylsyelintä, jossa on py- " 59658 säytyslaite hylsyelimen kanssa toimivaa jousirengasta varten.

Kuvio 6 esittää suurennettua yksityiskohtaa kuviosta 5·

Kuvio 7 esittää keksinnön mukaista hylsyelintä varustettuna vaihtoehtoisella pysäytyslaitteella.

Kuvio 8 esittää kartiomaista hylsyelintä ja sen yhteistoimintaa keksinnön mukaisen jousirenkaan kanssa.

Kuvio 9 esittää keksinnön mukaisen kitkaliitoksen toteutus-esimerkkiä, jossa pääasiassa umpinainen mekaaninen rakenneosa on liitetty putkimaiseen rakenneosaan käyttämällä lieriömäistä hylsy-elintä.

Kuviot 10 ja 11 esittävät esimerkkiä tiivistävästä kitkalii-toksesta kahden putkimaisen mekaanisen rakenneosan välillä lukitsemattomassa ja vastaavasti lukitussa tilassa, jossa liitoksessa on käytetty kartiomaisesta ja lieriömäisestä osasta koostuvaa hylsy-elintä.

Kuviot 12 ja 13 esittävät muunnosta kuvioiden 10 ja 11 esittämästä toteutusesimerkistä, jossa kartiomainen ja lieriömäinen osa ovat erillisiä osia.

Kuvio 14 esittää toteutusesimerkkiä liitinmuhvista kahta putkimaista mekaanista rakenneosaa varten, joka on varustettu keksinnön mukaisella liitinelimellä, jona käytetään vastakkaisin kartio-osin varustettua hylsyelintä, jolloin liittimen vasen osa on esitetty lukitsemattomassa ja oikea lukitussa tilassa.

Kuvio 13 esittää samaa toteutusesimerkkiä kuin kuvio 14, mutta sillä erolla, että putkimaiset mekaaniset rakenneosat on tässä korvattu tangoilla.

Kuviot 16 ja 17 vastaavat kuvioita 14 ja 15 sillä erolla, että niissä on liukurenkaat jousirenkaider ja niitä vastaavien puristus-elinten välissä.

Kuvio 18 esittää modifioitua toteutusesimerkkiä halkaistusta lieriömäisestä hylsyelimestä.

Kuvio 19 esittää modifioitua toteutusesimerkkiä kuvion 9 mukaisesta kitkaliitoksesta, jossa on käytetty hylsyelimellä irrallaan olevaa pysäyttäjärengasta jousirengasta vasten.

Kuviot 20 ja 21 esittävät lukitsemattomassa ja vastaavasti lukitussa tilassa olevaa keksinnön mukaista erikoisliitosta, jossa hylsyelin koostuu kartio-osasta sekä sisä- ja ulkopuolisesta rengas-laipasta, jotka samanaikaisesti toimivat yhdessä keksinnön mukaisen jousirenkaan kanssa.

5 59658

Kuvio 22 esittää kaaviomaisena periaatepiirroksena toteutus-esimerkkiä keksinnön mukaisen modifioidun toteutusvaihtoehdon mukaisesta kartiomaisesta hylsyelimestä ja jousirenkaasta.

Kuviossa 1 viitenumero 10 esittää keksinnön mukaista lieriön muotoista hylsyelintä, jonka päälle on työnnetty jousirenras 11, joka on katkaistun kartion muotoinen ja jonka särmät ovat pyöristetyt tai viistetyt. Keksinnön rajojen sisälle mahtuvat myöskin tasapintaiset ja terämäiset reunaprofiilit. Jousirenkaat valmistetaan parhaiten teräksestä, mutta vaihtoehtoina voidaan ajatella myös muita metalleja ja metalliseoksia, laminaatteja yms. samoin kuin muovia tai kuituainetta tähän tarkoitukseen. Mitä hylsyelimeen 10 tulee, voidaan sen valmistukseen käyttää mielivaltaisesti metalleja, muovia, kuituainetta tai muita synteettisiä materiaaleja, jotka sopivat tarkoitukseen .

Mitä sekä hylsyelimeen 10 että jousirenkaaseen 11 tulee, voi ammattimies mielivaltaisesti määrätä niiden materiaalin kovuuden ja vastaavasti kimmoisuuden tai antikorroosio-ominaisuudet. Lisäksi niiden mitat ja valmistustoleranssit ovat samoin aina täysin vapaasti valittavissa toivomusten ja käyttötarpeen mukaan.

Viitenumero 12 tarkoittaa jousirenkaan 11 vastetta, joka tässä tapauksessa on reiällä 13 varustettu elin, jonka sisään hylsyelin 10 sopii pienellä välyksellä. Nuolet A tarkoittavat jousirenkaan ulkoreunaan kohdistettuja aksiaalivoimia. Tämän lisäksi tarkoittavat pistekatkoviivat 14 jousirenkaan asentoa liitoksen ollessa lukitussa tilassaan. Pistekatkoviivat 15 esittävät liioiteltuna hylsyelimen 10 taipumaa sisäänpäin, mikä taipuma vastaa viivoilla 14 esitettyä jousirenkaan 11 asentoa.

Hylsyelintä 10 ja jousirengasta 11 ehjin viivoin esittävästä piirroksesta voidaan todeta, että hylsyelimen uiko- ja sisäläpimitta pysyvät muuttumattomina hylsyelimen koko pituudelta. Jousirenkaan 11, joka tässä tapauksessa on löysästi työnnettynä hylsylle, tehollinen sisähalkaisija on valittu sellaiseksi, että rengasta voidaan siirtää hylsyä pitkin. Hylsyn 10 ja jousirenkaan 11 välinen toleranssi valitaan parhaiten sellaiseksi, että mainitut elimet ovat lähellä toisiaan eli että niiden välys on käytännöllisesti katsoen olematon.

Kuten kuviosta ilmenee, on jousirengas 11 työnnetty kiinteätä elintä 12 vasten, jonka tehtävänä on estää jousirengasta siirtymästä edelleen hylsyyn nähden ja muodostaa siten pysäyttäjän.

Jos nyt jousirenkaan 11 ulkokehälle kohdistetaan sille tasaisesti jakautunut nuolten A suuntainen voima, mikä voidaan aikaansaa- 6 59658 da esim. painamalla renkaan ulkoreunaa vasten liikkuva ja lukittava kiristysholkki (ei esitetty kuviossa) tai vastaava, pakotetaan jousi-rengas 11 hylsyn tukemana nousemaan viivojen Ik esittämään asentoon, jolloin jousirenkaan tehollinen sisähalkaisija pienenee jatkuvasti jousirenkaan kääntyessä. Tällöin kohdistuu hylsyyn säteettäisiä voimia, jotka pakottavat sen taipumaan säteettäisesti sisäänpäin viivojen 15 liioiteltuna osoittamaan asemaan.

Jos edellä periaatteellisesti selostetun vaikutteen avulla halutaan aikaansaada puhtaasti mekaaninen kitkaliitos tai sekä mekaaninen kitkaliitos että samanaikaisesti paineenkestävä vastaavanlainen liitos, voidaan se keksinnön mukaisesti tehdä esim. siten, että hylsyn jompaan kumpaan avoimeen päähän työnnetään tankomainen tai putkimainen rakenneosa, minkä jälkeen liitos aikaansaadaan pakottamalla jousirengas 11 nousemaan tai kääntymään pystyasentoon edellä selostetulla tavalla. Täten syntyneet huomattavat säteettäispaineet siirtyvät hylsyn seinämien kautta hylsyyn sijoitettuihin mekaanisiin rakenneosiin siten, että niiden välille muodostuu pitävä kitkaliitos tai vastaavasti tiivis liitos, jolloin hylsyn seinämä estää jousi-rengasta pureutumasta mainittujen rakenneosien pintaan ja deformoimasta niitä siten, että niiden irroittaminen vaikeutuisi tai tulisi mahdottomaksi. Tällöin tietenkin käytetään hyväksi hylsyn seinämien joustoa tai hylsymateriaalin pehmeyttä. Hylsymateriaalin tässä yhteydessä ajankohtaisten ominaisuuksien määrääminen tapahtuu parhaiten kokeellisesti kutakin kyseisen kitkaliitoksen sovellutusta varten.

Kuviossa 2 viitenumero 16 tarkoittaa keksinnön mukaista lieriömäistä hylsyelintä, jonka sisään on työnnetty katkaistun kartion muotoinen jousirengas 17, jonka särmät ovat pyöristetyt tai viistetyt. Mitä muuten on mainittu kuvion 1 mukaisen periaatteellisen to-teutusesimerkin detaljien muodosta, materiaalista, kovuudesta, anti-korroosio-ominaisuuksista sekä jousto-ominaisuuksista pätee myös kuvion 2 mukaisen periaatteellisen toteutusesimerkin mukaiseen hylsyyn 16 ja jousirenkaaseen 17 nähden.

Tässä jälkimmäisessä esimerkissä viitenumero 18 tarkoittaa jousirenkaan 11 vastetta, joka tässä on esitetty rengasmaisena olak-keena tai vastaavana kiinnitettynä kiinteään elimeen (ei esitetty), jonka päälle hylsy 16 on työnnetty ollen näiden välillä pieni välys. Nuolet ö esittävät jousirenkaan sisäkehälle kohdistettuja aksiaali-voimia. Pisteviivoin 19 on esitetty jousirenkaan asento liitoksen ollessa lukitussa tilassa. Pistekatkoviivoin 20 esitetään liioiteltuna hylsyelimen 16 jousto ulospäin, joka vastaa pistekatkoviivoin 7 59658 19 esitettyä jousirenkaan 17 asentoa.

Hylsyelintä 16 ja jousirengasta 17 ehjin viivoin esittcävästä piirroksesta voidaan todeta, että hylsyelimen sisä- ja ulkoläpimitta pysyvät muuttumattomina hylsyelimen koko pituudelta. Jousirenkaan 17, joka tässä tapauksessa on löysästi työnnettynä hylsyelimeen 16, tehollinen ulkoläpimitta on valittu tässä tapauksessa sellaiseksi, että jousirengas voidaan vapaasti työntää hylsyyn 16. Hylsyn 16 ja jousirenkaan 17 välinen toleranssi valitaan parhaiten sellaiseksi, että nämä elimet ovat lähellä toisiaan eli että niiden välys on käytännöllisesti olematon. Lisäksi on huomattava, että jousirengas 17 on työnnetty kiinteätä elintä 18 vasten, joka viimeksimainittu estää jousirengasta siirtymästä edelleen hylsyyn 16 nähden ja muodostaa täten pysäytyse 1 imen ..

Jos nyt jousirenkaan 17 sisäkehälle kohdistetaan sille tasaisesti jakautunut nuolten B suuntainen voima, mikä voidaan suorittaa esim. painamalla renkaan sisäreunaa vastaan liikkuva ja lukittava kiristysholkki (ei esitetty kuviossa) tai vastaava, pakotetaan jousirengas 17 hylsyn 16 tukemana nousemaan pistekatkoviivojen 19 osoittamaan asentoon, jolloin jousirenkaan tehollinen ulkohalkaisija suurenee jousirenkaan kääntyessä. Tällöin kohdistuu hylsyyn säteettäisiä ulospäin suuntautuvia voimia, jotka pakottavat sen taipumaan säteet-täisesti ulospäin pistekatkoviivoj än liioiteltuna osoittamaan asentoon .

Jos edellä periaatteellisesti selostetun vaikutteen avulla halutaan aikaansaada puhtaasti mekaaninen kitkaliitos tai sekä mekaaninen kitkaliitos että samanaikaisesti paineenkestävä vastaavanlainen liitos, voidaan se keksinnön mukaan tehdä esim. siten, että hylsyn 16 joko toiseen tai molempiin päihin niiden päälle työnnetään putkimainen rakenneosa, minkä jälkeen liitos aikaansaadaan pakottamalla jousirengas 17 nousemaan tai kääntymään pystyasentoon edellä selostetulla tavalla. Täten aikaansaadut melkoiset radiaalivoimat siirtyvät hylsyn seinämien kautta hylsyn päälle työnnetyn tai työnnettyjen putkimaisten mekaanisten rakenneosien sisäpinnalle siten, että niiden välille muodostuu pitävä kitkaliitos tai vastaavasti tiivis liitos, jolloin hylsyn seinämä estää kitkarengasta pureutumasta rakenneosiin ja deformoimasta niiden sisäpintoja siten, että niiden irroittaminen vaikeutuisi tai tulisi mahdottomaksi. Tässä voidaan tietenkin käyttää hyväksi hylsyn seinämien joustoa tai mahdollisesti hylsymateriaalin pehmeyttä. Hylsymateriaalin tässä yhteydessä ajankohtaisten ominaisuuksien määrääminen tapahtuu parhaiten joko kokeelli- 8 59658 sesti kutakin kyseisen kitkaliitoksen sovellutusta varten tai ammattimiehen harkinnan mukaan.

Kuvio 3 esittää hieman yksityiskohtaisemmin periaate-esimerkkiä kitkaliitoksesta, jolla kaksi mekaanista rakenne-osaa on liitetty toisiinsa käyttäen sekä kuviossa 1 että kuviossa 2 esitettyjä to-teutusesimerkkej ä.

Kuviossa 3 ovat keksinnön mukaisella kitkaliitoksella yhdistettävät mekaaniset rakenneosat pieniläpimittainen putki 21 ja hieman suurempiläpimittainen putki 22. Putkeen 22 on työnnetty tukirengas 23j jonka läpi myös putki 21 kulkee. Tämän tukirenkaan 23 oletetaan olevan Paikallaan joko putkeen 22 tai putkeen 21 nähden ja siinä on aksiaalinen rengaslaippa 21!, joka toimii viitenumerolla 23 merkityn, katkaistun kartion muotoisen jousirenkaan pysäyttäjär>ä.Suurempaan putkeen 22 on lisäksi työnnetty paikallaan olevaa elintä 23 vasten hylsyelin 26, joka on samaa tyyppiä kuin hylsyelin 16 kuviossa 2, ja lisäksi on putken 21 päälle työnnetty hylsyelin 27, joka on pääasiassa samaa tyyppiä kuin hylsyelin 10 kuviossa 1. Lisäksi nojaa jousirenkaan 25 sisäreuna hylsyelintä 26 vasten. Kohdistamalla pu-ristuselimellä, jota ei ole esitetty kuviossa, voimia C jousirenkaan 25 ulkokehälle pakotetaan jousirengas nousemaan kuviossa pistekatko-viivoin esitettyyn asentoon. Tällöin muuttuu jousirenkaan säteettäi-nen mitta, jolloin kumpaankin hylsyelimeen 26 ja 27 kohdistuu huomattavia radiaalivoimia, jotka pakottavat molemmat hylsyelimet 26 ja 27 tiiviisti putkea 22 ja vastaavasti putkea 21 vasten, mikä on esitetty liioitellusti pistekatkoviivoin 29 ja 30, jotka esittävät liioitellusta hylsyelinten 26 ja 27 toiminnan kitkakosketuksen aikaansaamisessa vastaavien hylsyelinten ja putkien 22 ja 21 välille.

Edellisessä esimerkissä edellytetään, että hylsyt 26 ja 27 ovat aivan irrallaan vaste-elimeen 23 nähden, jonka lisäksi hylsy 27 on sopivalla sovitteella työnnettävissä rengasmaisen vastelaipan sisälle.

Keksinnön tämän mukaisella kitkaliitännällä aikaansaadaan sekä mekaaninen kitkaliitos että paineenkestävä tiivis liitos.

Kuvio ä esittää tarkalleen samanlaista kahden mekaanisen rakenneosan välistä kitkaliitosta, jossa putki 21 (kuvio 3) on korvattu pultilla, tangolla tai vastaavalla 30, jolloin kuitenkin osa 22 (kuvio 3) on edelleen putki. Kuvion ^ mukaisen toteutusesimerkin tarkoituksena on vain esittää keksinnön mukaista kitkaliitosta, joka on yksinomaan tarkoitettu esim. tangon 30 ja putken 22 väliseksi pelkästään mekaaniseksi liitokseksi. Tässä esimerkissä nähdään 9 59658 kiinteä tukielin 31, jonka edellytetään olevan kiinnitetyn pultin 30 päähän 32, jolloin myös tässä tukielimessä on pysäyttäjänä toimiva, poikkileikkaukseltaan rengasmainen tukilaippa 33-

Kuten esimerkeistä 3 ja 4 voidaan todeta, saattaa tuottaa vaikeuksia kiinnittää ne tukielimet, joiden tulee estää jousirenkaan siirtymistä hylsyelimellä, kun renkaaseen kohdistetaan pitkittäisssuun-taisia voimia. Kuvioissa 5 ja 6 nähdään yksinkertainen ratkaisu tähän pulmaan, jolloin viitenumero 34 tarkoittaa hylsyelintä, jonka keskivaiheilla sen ulkopinnassa on kuviossa 6 esitetyn muotoinen pro-fiiliura 35· Tämä ura on tarkoitettu jousirenkaan sisäreunaa varten, jolloin jousirenkaan on hieman joustettava, jotta se saadaan uraan 35, joka puolestaan tämän jälkeen toimii jousirenkaan liikkeen pysäyttäjänä.

Kuviossa 7 esitetään toinen vaihtoehto pysäyttäjäpulman ratkaisuksi. Kuviossa nähdään hylsyelin 37, jonka ulkopinnassa on ren-gaslaippa tai vastaava 38, jota vastaan kuviossa näkyvä jousirengas 39 nojaa eikä tässä tapauksessa pääse liikkumaan hylsyn pituussuunnassa oikealle sitä pakotettaessa kääntymään pistekatkoviivoin esitettyyn asemaansa 40, mikä esittää jousirenkaan pystyasentoa sen jälkeen kun siihen on kohdistettu aksiaalivoimia aikaisemmin selostetulla tavalla.

Kuviossa 8 esitetään vielä eräs periaate-esimerkki jousirenkaan 4l pysäyttäjän rakenteesta. Tässä esimerkissä tarkoittaa viitenumero 42 toista yhteenliitettävistä mekaanisista rakenneosista, joka voi olla esim. sylinterin tai säiliön seinämä, jossa on reikä 43 toista liitettävää rakenneosaa varten, joka tässä tapauksessa on putki 44. Tämän putken päällä on hylsyelin 45, jonka ulkopinta on kartiomainen. Kun jousirengasta 4l työnnetään kuviossa oikealle, pysähtyy sen liike vähitellen, koska hylsyelimen läpimitta kasvaa samaan suuntaan mentäessä. Tartuttuaan kiinni kartiomaiseen hylsyelimeen 45 voidaan jousirengas sen ulkoreunaan kohdistettujen, nuolien D suuntaisten voimien avulla nostaa pystyyn pistekatkoviivojen 46 esittämään asentoon, jolloin hylsyelin on pakotettu painumaan sisäänpäin pistekatkoviivojen 47 liioitetusti esittämällä tavalla aikaansaaden lujan kitkakosketuksen hylsyelimen 45 sisäpinnan ja sen sisällä olevan putken 44 ulkopinnan välille. Nuolten D suuntaisten aksiaalivoi-mien aikaansaamiseksi tarvittavan puristuselimen edellytetään tässä esimerkissä olevan liikuteltavissa esin. kierreliitoksella rakenneosaan 42 nähden. Tämä puristuselin on kuitenkin jätetty pois kuviosta 8, ettei se tekisi tarpeettoman mutkikkaaksi keksinnön periaatteen 10 59658 selostusta kartiomaisen hylsyelimen yhteydessä.

Kuviossa 9 esitetään osittaisena pitkittäisleikkauksena keksinnön mukaista puhtaasti mekaanista kitkaliitosta kahden mekaanisen rakenneosan välillä. Kuviossa nähdään umpinainen tankomainen elin 48 ja putken 49 pää, jotka ovat keksinnön mukaisella kitkaliitoksella yhteenliitettäviä rakenneosia. Tankomaisen elimen 48 päässä on sy-linterimäinen reikä 50, johon putken 49 pää on työnnetty. Putki 49 voidaan tietenkin työntää reiän 50 pohjaan saakka, mutta keksinnön rajojen sisällä voidaan putki työntää haluttuun syvyyteen reiän koko matkalla, sillä keksinnön mukainen kitkaliitos on portaaton.

Samassa kuviossa nähdään vielä sylinterimäinen hylsyelin 52, joka on liukutiukkuudella työnnetty putken 49 pään päälle. Hylsyelin 52 nähdään tässä esimerkissä työnnettynä tankomaisessa elimessä 48 olevan reiän 50 laajennettuun osaan, jolloin mainitun tankomaisen elimen pää 53 muodostaa pysäyttäjän jousirenkaalle 54.

Kuten kuviosta 9 edelleen nähdään, on tässä esimerkissä tan-komaisen elimen 48 pääosassa kierteet 56, jolloin kierreosan läpimitta on hieman suurempi kuin varsinaisen tankoelimen 48. Näihin kierteisiin on kierretty puristuselimenä toimiva kierteitetty koppa 57, joka on helposti liikuteltavissa putkea 49 pitkin. Kopan 57 sisällä on painepinta 58, jota vastaan jousirenkaan 54 ulkoreuna nojaa. Kaikkien detaljien kuviossa 9 ehjillä viivoilla piirretyt asennot vastaavat niiden lähtöasentoja ennen varsinaista liittämistä. Piste-katkoviivoilla 59 esitetään jousirengasta 54 pystyasennossaan, johon se voidaan saattaa painepinnan 58 painaessa jousirenkaan 54 ulkoreunaa, kun koppaa 57 kierretään oikealle. Painepinnan 58 painumisen jousirengasta 54 vastaan aikaansaama pääasiallinen vipuvaikutus saa hylsyelimen 52 painumaan lujasti putken 49 ulkopintaa vasten siten, että hylsyelin taipuu sisäänpäin pistekatkoviivojen 60 osoittamalla tavalla. Hylsyelin 52 jakaa tällöin jousirenkaan kehällä vaikuttavat vipuvoimat siten, että voimat jakautuvat sopivalla tavalla putken 49 ulkopinnan ja hylsyelimen 52 välillä, joka osaltaan edistää suhteellisen tasaista voimajakautumaa, mikä puolestaan tekee kitkalii-toksen varmaksi ja estää muodonmuutoksia putken 49 ulkopinnassa siten, että liitos tarpeen vaatiessa on avattavissa kiertämällä koppa 57 auki ja vetämällä putki 49 ulos hylsyelimestä 52.

Kuviot 10 ja 11 esittävät käytännöllisempää keksinnön mukaista kitkaliitosta, joka soveltuu erityisesti samanaikaiseen tiivistämiseen sisäistä painetta vastaan. Kuvio 10 esittää liitosta valmiusasennossa ja kuvio 11 lukitussa tilassa. Näissä kuvioissr nähdään toinen me- il 59658 kaaninen rakenneosa 6l, joka on suhteellisen paksuseinäinen putki, ja toinen rakenneosa 62, joka on suhteellisen ohutseinäinen putki ja jonka läpimitta on pienempi kuin putken 6l. Putken 62 edellytetään sopivan suhteellisen tiiviillä liukutiukkuudella putken 6l sisätilaan 63. Putkelle 62 on työnnetty hylsyelin 64, joka poikkeaa jossain määrin edellä selostetusta hylsyelimestä. Hylsyelin 64 koostuu osaksi kartio-osasta 65, jonka ulkopinta sopii vastaavaan kartiomaiseen osaan putken 6l suussa, sekä osaksi rengaslaipasta 67, joka tässä tapauksessa ei ole kartiomainen. Kartiopinnan 66 ja rengaslaipan 67 välissä on rengasmainen olake 68, joka toimii jousi renkaan 69 py-säyttäjänä.

Kuten kuviosta ilmenee, on putken 6l päässä kierteet 70, jolle kierteitetty kopanmuotoinen puristuselin 71 on kierretty. Puristus-elimen 71 sisällä on painepinta 72, jota vasten jousirengas 69 nojaa kevyesti kuviossa 10, jolloin molemmat rakenneosat eivät vielä ole yhteenliitetyt.

Kuviossa 11 nähdään kuvion 10 esittämät elimet siinä asennossa, missä ne ovat kitkaliitoksen tultua valmiiksi. Kuviosta ilmenee, että jousirengas 69 on tässä pystyssä puristuselimen 71 painamana. Kaariviivat 73 osoittavat, että hylsyelin 64 on jousirenkaan 69 aiheuttamien vipuvoimien vaikutuksesta taipunut sisäänpäin tiukkaan kosketukseen putken 62 ulkopinnan kanssa. Täten on syntynyt tiivis kitkaliitos hylsyelimen 64 sisäpinnan ja putken 62 ulkopinnan välille. Edelleen on, kuten kuviosta ilmenee, syntynyt läheinen ja tiivis kosketus rengas laipan 67 ulkoreunan ja jousirenkaan 69 sisäreunan välille. Lisäksi on puristuselin 71 painanut hylsyelimen 64 kartio-osan 66 läheiseen tiiviiseen kosketukseen putken 61 suussa olevan vastaavan kartiomaisen aukon sisäpinnan kanssa, mistä seuraa, että putkien 61 ja 62 välinen liitos on erittäin tiivis. Tämän lisäksi on jousirenkaan 69 ulkoreunan ja puristuselimen 71 sisällä olevan olakepinnan 74 välille aikaansaatu tiivistys, joka edelleen varmistaa kitkaliitoksen tiiviyden putkissa 6l ja 62 olevia paineen-alaisia väliaineita vastaan.

On huomattava, että puristuselimen sisäpinnassa on rengasmainen säteettäispinta 75> joka samalla kertaa kun puristuselin nostaa jousirengasta 69, painaa hylsyelintä 64 putken 6l kartiopin-taista suuaukkoa vasten, joten puristuselimellä 71 on kaksinkertainen tehtävä: painaa hylsyelin 64 perille saakka ja samanaikaisesti nostaa jousirengas 69 aktiiviseen asentoonsa.

Kuvioissa 12 ja 13 esitetään pääasiallisesti samanlainen 59658 toteutusesimerkki kuin kuvioissa 10 ja 11, jolloin vastaavat osat on merkitty samoin viitenumeroin. Kuvioissa 12 ja 13 esitetyssä toteutus-esimerkissä on tehty vain yksi muutos kuvioiden 10 ja 11 esittämässä toteutusesimerkissä käytettyyn hylsyelimeen 64, joka viimeksimaini-tussa on yhtä ainetta.

Kun hylsyelin 64 kuvioissa 10 ja 11 koostuu yhtä ainetta olevista osista 65 ja 67, ovat ne kuvioissa 12 ja 13 erillisiä osia, nimittäin kartiomainen osa 76, jonka sisällä on löysästi lieriömäinen hylsy 77. Muuten toimii kuvioiden 12 ja 13 mukainen liitin pääasiallisesti samalla tavalla kuin kuvioissa 10 ja 11 esitetty. Tällöin lieriömäinen hylsy 77 on varsinainen hylsyelin, joka kuvion 13 mukaisesti yksin joutuu jousirenkaan 69 aikaansaamille voimille alttiiksi, jotka pakottavat sen taipumaan sisäänpäin putkea 62 vasten, kun taas kartiomainen osa 76 ei olennaisesti ole näiden voimien kuormittama ja näin ollen saadaan parempi tiivistys kartiopinnan 73 ja putken 61 suussa olevan kartiopinnan välille, sillä pinta 73 ei nyt taivu jousirengasta 69 nostettaessa pystyyn, vaan siihen kohdistuu vain puristuselimen aikaansaama aksiaalipaine, joka painaa sen tiiviiseen kosketukseen putken 6l suuosan ja putken 62 ulkopinnan kanssa. Tämäntapainen liitos lienee tiiviyttä ajatellen edullisempi kuin kuvioiden 10 ja 11 mukainen toteutusesimerkki.

Kuvio 14 esittää keksintöä sovellettuna liitosmuhviin, jolla liitetään toisiinsa esim. kaksi putkimaista mekaanista rakenneosaa keksinnön mukaisella painetiiviillä mekaanisella kitkaliitoksella. Kuviossa 14 nähdään kierteillä 80 ja 81 varustettu muhvi 79, johon on työnnetty kaksi putkea 82 ja 83 siten, että niiden vastaavat päät 84 ja 85 ovat toisiaan vasten. Kummallekin putkista 82 ja 83 on työnnetty hylsyelin, joka koostuu osaksi kartiomaisesta tiivistys-osasta 86, joka sopii muhvin 79 vastaavassa päässä olevaan kar-tioreikään 87, ja osaksi vastakkaiseen suuntaan kartiomaisesta osasta 88, jolle keksinnön edellä selostettujen toteutusesimerkkien tapainen jousirengas asetetaan. Muhvin kumpaankin kierteitettyyn päähän on ruuvattu kopanmuotoinen puristuselin 90. Kuvion oikeassa puoliskossa on puristuselin 90 vedetty kiinni, jolloin jousirengas on osaksi siirtynyt muhvin keskustaa kohden hylsyelimessä olevaa olaket-taa vasten, ja osaksi kääntynyt tai noussut pystyasentoon puristus-elimen 90 sisällä olevan painepinnan painamana. Tässä on huomattava, että jousirenkaan 89 ulkokehä on jousirenkaan noustua pystyasentoon joutunut kosketukseen puristuselimen 90 sisällä olevan rengaspinnan 92 kanssa. Täten jousirengas 89 tiivistää uiko- ja sisäkehällään tehokkaan kitkakosketuksen vallitessa samalla kun se noustessaan pys- 13 59658 tyasentoon pakottaa hylsyelimen 86-88 taipumaan sisäänpäin, jota profiiliviiva 93 liioitellusta esittää, tiivistävän kitkakosketuksen aikaansaamiseksi putken 82 ja muhvin 79 välille.

Saman kuvion vasen puolisko esittää kopanmuotoista puristus-elintä 90 valmiusasennossa ennen sen kiertämistä kiinni muhviin ja jousirenkaan 89 nostamista.

Kuvio 15 esittää samaa järjestelyä kuin kuvio 1¾ eroten siitä vain siinä, että yhteenliitettävät mekaaniset rakenneosat ovat tässä tapauksessa kaksi tankoa 94 ja 95·

Keksinnön rajojen sisälle mahtuu myös sellainen vaihtoehto, että toinen yhteenliitettävistä mekaanisista rakenneosista on putki ja toinen tanko, vaikka tätä ei olekaan esitetty piirustuksissa.

Kuviot 16 ja 17 vastaavat kuvioiden 14 ja 15 järjestelyä sillä ainoalla erolla, että puristuselimiin 90 on sovitettu irralliset liukurenkaat rai vastaavat 96, joita vasten jousirenkaat puristuvat niitä nostettaessa.

Kuvio 18 esittää keksinnön mukaista muunneltua liitosta, jolla putkimainen rakenneosa 97 liitetään putkeen 98. Esitetyssä vaihtoehtoisessa toteutusmuodossa on hylsyelin 99 joustava lieriömäinen hylsy, jossa on rako 100. Tämän raon tarkoituksena on saada hylsyelin puristumaan lujemmin putkea 98 vasten, jolloin raon reunat joutuvat tiukasti toisiaan vastaan kun jousirengas 101 nousee koppaa vedettäessä kiinni putkimaisen elimen 97 kierteitettyyn päähän 103. Kuviossa esitetyn hylsyelimen raossa on sen keskellä porrasmainen uloke 104, jonka tarkoituksena on ohjata hylsyn 99 raon reunat tarkoin vastakkain. Keksinnön rajojen sisäpuolelle mahtuu useita erilaisia mainitun raon reunojen tarvittavia käyrämuotoja koskevia sovellutuksia.

On kuitenkin suotavaa, että hylsyelimen 99 läpimitta silloin, kun se ei ole kokoonpuristettuna, olisi sovitettu raon 100 pääasialliseen leveyteen siten, että raon reunat olisivat hylsyn ollessa lukitus-asennossa tiiviisti vastakkain niin, ettei putkielimessä 97 ja putkessa 98 virtaava väliaine pääse vuotamaan ulos. Puhtaasti mekaanisissa liitoksissa edesauttaa halkaistu hylsyelin paremman kitkatar-tunnan aikaansaamista.

Kuvio 19 esittää keksinnön vielä erästä muunnettua toteutus-esimerkkiä, johon kuuluu irrallinen sylinterimäinen hylsy 105, joka on putken 106 päällä, joka puolestaan on työnnetty putkimaiseen osaan 107· Mainitun hylsyn 105 päällä on irrallinen hylsy 108, joka muodostaa olakkeen jousirenkaalle 109· Tässä esimerkissä on puristuselimeen 110 järjestetty irrallinen liuku- tai kulutusrengas 111, jota vasten 59658 li» jousirengas nojaa sitä nostettaessa pystyasentoon samalla kun mainittu rengas puristuu hylsyä 105 vasten.

Kuvioissa 20 ja 21 esitetään ylläselostettuihin keksinnön mukaisen liitoksen toteutusesimerkkeihin verrattuina monimutkaisempia keksinnönmukaisen tiivistävän kitkaliitoksen toteutusesimerkkejä avonaisena sekä lukitussa tilassa.

Kummassakin kuviossa on mekaaninen rakenneosa 112, joka tässä tapauksessa on putki, sekä toinen mekaaninen rakenneosa 113> joka myöskin on putkimainen osa, esim. putkilaippa tai vastaava, jonka päässä on kierteet 114. Täsä esimerkissä on hylsyelin muodoltaan hieman erilainen kuin aikaisemmin selostetut hylsyelimet. Siten koostuu kuvioissa 20 ja 21 esitetty hylsyelin osaksi kartio-osasta 115, joka sopii elimessä 113 olevaan kartiomaiseen reikään, ja osaksi ulkopuolisesta rengaslaipasta 117 ja sisäpuölisesta kartiomaisesta rengaslaipasta 118, joiden välissä on rengasmainen ura 119, jossa on irrallinen jousirengas 120 (kuvio 20).

Mekaanisen rakenneosan 113 kierteisiin 114 on kierretty puris-tuselin 121, jonka sisäpuolella on rengasmainen olake 122, joka on vastapäätä uraa 119 kuviossa 20 vielä nostamatta olevan jousirenkaan 120 edessä.

Kuviossa 21 on puristuselin 121 vedetty kiinni kierteisiin 114, jolloin rengasmainen olake 122 on kääntänyt tai nostanut jousirenkaan 120 kuviossa 20 esitettyyn asentoon verrattuna pystympään asentoon. Tällaisen käännön jälkeen on kuvion mukaisesti ulompi ren-gaslaippa pakotettu taipumaan säteettäisesti ulospäin puristuen tiiviisti putkimaisen rakenneosan 113 sisäpintaa 123 vasten. Samalla on jousirengas saatettu sellaiseen asemaan kartiomaisella rengaslai-palla 118, että se on pakottanut viimeksimainitun taipumaan säteettäisesti sisäänpäin., jolloin se puristuu tiukasti putken 112 ulkopintaa vasten. Tällöin on hylsyelimen kartio-osa 115 tullut pakotetuksi akselin suunnassa kuviossa vasemmalle, jolloin se on puristunut tiiviisti ja tiukasti putken 112 mainittua ulkopintaa vasten.

Kuten kuvioista 20 ja 21 ilmenee, aikaansaadaan erittäin pitävä kitkakosketus ja samalla tiivis liitos käyttämällä edellä selostettua erikoismallista hylsyelintä, jolloin sen kartio-osa 115 kiilautuu putken 112 ja putkimaisen rakenneosan 113 väliin, jolloin ne aikaansaavat erääntyyppisen kitkaliitoksen, ja rengaslaipat 117 ja 118 toisentyyppisen kitkaliitoksen, joka täydentää edellistä kit-kaliitosta sekä osan 113 sisäpintaan että putken 112 ulkopintaan nähden. Tämäntapaisella järjestelyllä voidaan aikaansaada erittäin 15 59658 tehokas ja luotettava kitkaliitos.

Rengaslaipan 117 vaihtoehtoinen muuttaminen kartiomaiseksi tai toisena vaihtoehtona molempien rengaslaippojen 117 ja 118 tekeminen kartiomaisiksi ovat keksinnön rajojen sisällä.

Yllä kuvioiden 20 ja 21 yhteydessä esitetyt ja vastaavasti mainitut rakenteelliset vaihtoehdot ovat kokonaisuudessaan keksinnön rajojen sisäpuolella. Nämä vaihtoehdotj mahdollistavat kuitenkin erään erityisen modifikaation, joka muodollisesti poikkeaa keksinnöstä sellaisenaan kuin se on definioitu, mutta jonka toiminnalliset ominaisuudet teknisessä mielessä ovat oleellisesti periaatteellisen keksintöidean rajojen sisällä.

Mainitunlainen modifikaatio aikaansaadaan käyttämällä nostettavan jousirenkaan asemesta pääasiallisesti jäykkää rengasta, jonka ulompi tai sisempi tai molemmat reunat ovat viistetyt siten, että niistä muodostuu kartiomaiset kosketuspinnat rengaslaippoja vastaan.

Kuvioiden 1 ja 2 yhteydessä on alustavasti mainittu keksinnön mukaisen jousirenkaan erilaisia reunaprofiileja. Vaikka näitä profiileja voidaan muunnella ammattimiehen haluamalla tavalla, on kuitenkin olemassa erityisiä sovellutuskohteita, joissa on erittäin tärkeää, että jousirenkaalla on olosuhteiden määräämä erdkoismuoto.

Eräs monista kohteista on keksinnön erityisen suosittu toteutustapa, jossa käytettävässä hylsyelimessä on jousirengasta varten kartiomainen olake ja jossa hylsyelintä samanaikaisesti käytetään tavanomaiseen aksiaaliseen tiivistämiseen, erityisesti kun käytetään kartiomaisia tiiviste-elimiä. Tämän periaatteen tarkemmaksi selvittämiseksi esillä olevan keksinnön pohjalta viitataan kuvioon 22, joka on kaaviomainen piirros hylsyelimestä, joka on muotoiltu erityisesti tätä tarkoitusta varten.

Kuviossa 22 nähdään .kiinteä elin 125> jossa on kartiomainen suuaukko 124. Kartiomaista suuaukkoa vasten on vastaavasti kartiomainen osa 126, joka on keksinnön mukaisen hylsyelimen 127 osa.

Tämä kartiomainen osa 126 on tarkoitettu tavanomaisin menetelmin puristettavaksi pelkästään aksiaalisin voimin tiivistävästi suuaukon 124 kartiopintaa vasten.

Kuten kuviosta edelleen nähdään, on mainitun hylsyelimen vastakkaisessa päässä toinen kartiomainen osa 128, joka on vastakkaissuuntainen sen edelliseen kartiopintaan nähden ja jonka kartiokulma on tarkoitukseen valitun suuruinen.

Kuvion vasemmalla puolella on keksinnön mukainen jousirengas 131 löysästi painettuna mainitulle kartiopinnalle 128, jolloin on 16 59658 huomattava, että jousirenkaan reunaprofiili 129 on oleellisesti suora ja että tämä reuna muodostaa kulman kartiomaisen osan 128 vaippa-pinnan 130 kanssa. Tällöin edellytetään, että jousirengas 131 on ensimmäisessä pysäytyskohdassaan, t.s. siinä kohdassa, missä se on ennenkuin siihen on kohdistettu tarvittavat aksiaaliset kääntövoimat.

Liitoksen lukitsemiseksi kohdistetaan jousirenkaaseen 131 nuolten E suuntaisia aksiaalivoimia. Tällöin alkaa jousirengas 131 kääntyä samalla kun kulma pienenee renkaan liukuessa vaippapintaa 130 pitkin ensimmäisestä pysäytyskohdastaan siihen saakka, että mainittu rengas on saavuttanut lopullisen pysähtymiskohtansa, jota pistekatkoviivat 132 esittävät. Tässä asemassa on reunapinta 129 tiiviisti vaippapintaa vasten, jolloin jousirengas osaksi muuttaa aksiaalivoimat E radiaalivoimiksi, jotka pakottavat hylsyelimen taipumaan säteettäisesti sisäänpäin keskiviivaa kohden, ja osaksi asettaa koko hylsyelimen alttiiksi aksiaalivoimille, jotka aikaansaavat tarvittavan kitkan hylsyelimen kartiopinnan 126 ja suuaukon kartio-pinnan 124 välillä. Tällä laitosrakenteella on erinomaiset kitka- ja tiivistysominaisuudet, jolloin jousirengas näin ollen toimii yhteisenä voimansiirtoelimenä molempia liitostyyppejä varten.

Vaikka jousirenkaan reunaprofiili onkin esitetty aivan tasaisena, voidaan tämä tasaisuus keksinnön rajoissa murtaa tai sitten viistää tai pyöristää profiilin kulmat jne.

Jousirengas on esimerkissä esitetty verraten paksuna, mutta tämä ei millään tavoin rajoita keksintöä.

Vaikkei edellä olevassa olekaan nimenomaan mainittu mitään hylsyelinten pinnan laadusta, edellytetään kuitenkin, että se voidaan tehdä halutun laa tiaiseksi. Siten on esim. usein edullista, että suoraan mekaanisia rakenneosia vasten olevat pinnat ovat tarkoituksenmukaiset kitkan suurentamiseksi.

Lisäksi voidaan samalla mainita, että yhteenliitetyillä tai muuten yhdistetyillä hylsyelimillä voidaan keksinnön rajojen sisällä käyttää useita jousirenkaita samanaikaisesti.

Claims (19)

1. Mekaanisten osien välinen liitos, joista ainakin yhdessä on lieriömäinen vaippapinta, ja joka käsittää katkaistun kartion muotoisen jousirenkaan (11 kuvio 1; 17 kuvio 2; 25 kuvio 3; 36 kuvio 5; 39 kuvio 7; 4l kuvio 8; 54 kuvio 9; 69 kuvio 10, 11, 12 ja 13; 89 kuvio 14; 101 kuvio 18; 109 kuvio 19; 120 kuvio 20 ja 21; 131 kuvio 22), joka on tätä vasten syntyvän voiman vaikutuksesta käännettävissä tai nostettavissa jousirengasta vastaan vaikuttavalla, aksiaalisesti siirrettävällä puristuselimellä (57 kuvio 9; 71 kuvio 10, 11, 12 ja 13; 90 kuvio 14, 16 ja 17; 102 kuvio 18; 110 kuvio 19; 121, 122 kuvio 20 ja 21), t u n n e t t u mainitun lieriömäisen vaippapinnan kanssa sama-akselisesta hylsyelimestä (10 kuvio 1; 20 kuvio 2; 27, 26 kuvio 3; 34 kuvio 5; 37 kuvio 7; 45 kuvio 8; 52 kuvio 9; 64 kuvio 10 ja 11; 77 kuvio 12 ja 13; 86, 88 kuvio 14; 99 kuvio 18; 105 kuvio 19; 117, 118, 115 kuvio 20 ja 21; 126, 128 kuvio 22), joka muodostaa liitoksen salpaelimen yhden osan ja joka sinänsä on siirreltävissä mainittua vaippapintaa pitkin ja siihen tukeutuen mielivaltaisiin aksiaalisiin asemiin vaippapintaan nähden, minkä ohessa hylsyelimen kanssa olennaisesti sama-akselisesti ja tähän tukeutuen sovitettu, mainittu jousi-rengas muodostaa salpaelimen toisen osan ja sen toinen kehä tukeutuu hylsyelimen kehäpintaan, joka hylsyelin on liitetty mekaaniseen osaan (49 kuvio 9; 62 kuviot 10-13; 82 ja 83 kuviot 14 ja 16; 95 ja 94 kuvio 17; 98 kuvio 18; 106 kuvio 19) tai mekaanisiin osiin (21 ja 22 kuvio 3; 112 ja 113 kuviot 20 ja 21).

2. Vaatimuksen 1 mukainen liitos, tunnettu siitä, että ainakin hylsyelimen mainitun toisen kehäpinnan ympäri on sovitettu vaste-elimiä (35 kuvio 5 ja 6; 38 kuvio 7), joiden tarkoituksena on jousirengasta käännettäessä tai nostettaessa pysäyttää jousirenkaan siirtyminen hylsyelimen suhteen.

3. Vaatimuksen 2 mukainen liitos, tunnettu siitä, että hylsyelimessä on rengasuurre (35 kuvio 5 ja 6), jonka seinämät muodostavat mainitut vaste-elimet.

4. Vaatimuksen 2 mukainen liitos, tunnettu siitä, että hylsyelimen jommallakummalla kehäpinnalla on laippa (38 kuvio 7).

5. Vaatimuksen 1 mukainen liitos, tunnettu siitä, että hylsyelimen (45 kuvio 8) sen kehäpinnan halkaisija, johon kehäpintaan jousirengas tukeutuu, suurenee jousirenkaan kääntämissuunnas-sa, kehäpinnan ulkomuodon ollessa esim. kartiomainen tai olennai- 18 59658 sesti hyperbolinen aksiaalileikkauksessa.

6. Vaatimuksen 1 mukainen liitos, tunnettu siitä, että yhdessä mekaanisessa osassa on pysäytin (24 kuvio 3; 33 kuvio 4; 53 kuvio 9; 108 kuvio 19) hylsyelimen siirtymisen estämiseksi pitkin mainittua lieriömäistä vaippapintaa ennen liitoksen sovitusta ja sen jälkeen.

7. Vaatimuksen 6 mukainen liitos, tunnettu siitä, että osassa, johon puristuselin liittyy on kartiomaisia pysäytyspinto-ja (66 kuvio 10 ja 11; 78 kuvio 13; 116 kuvio 20; 124 kuvio 22) hylsyelimen siirtymisen estämiseksi pitkin mainittua lieriömäistä vaippapintaa, sekä että hylsyelimen kanssa on sovitettu yhteen kartiomainen elin (65 kuvio 10 ja 11; 76 kuvio 12 ja 13; 86 kuvio 14; 115 kuvio 20 ja 21; 126 kuvio 22), jonka kartiokulma on olennaisesti sama kuin mainitun kartiomaisen pysäytyspinnan, joka elin on tarkoitettu kartiomaisella vaippapinnallaan puristumaan puristuselimen vaikutuksesta mainittuja pysäytyspintoja vasten.

8. Vaatimuksen 7 mukainen liitos, tunnettu siitä, että kartiomainen elin (65 kuvio 10 ja 11; 86 kuvio 14 ja 15; 115 kuvio 20 ja 21; 126 kuvio 22) on samaa kappaletta kuin hylsyelin.

9. Vaatimuksen 7 mukainen liitos, tunnetttu siitä, että kartiomainen elin (76 kuvio 12 ja 13) on erillinen osa.

10. Vaatimuksen 7» 8 tai 9 mukainen liitos, tunnettu siitä, että kiristyselimessä (71 kuvio 10 ja 11) on aksiaalipai-neen siirtimen (72 kuvio 10 ja 11) lisäksi, joka siirrin on yhteistoiminnassa jousirenkaan (69 kuvio 10 ja 11) kanssa, puristuspintoja (75 kuvio 11), jotka ovat yhteistoiminnassa hylsyelimen kanssa aksiaalivoimien siirtämiseksi siihen.

11. Jonkin vaatimuksen 1-10 mukainen liitos, tunnettu siitä, että puristuselimenä (71 kuvio 10, 11, 12, 13; 90 kuvio 14) on ruuvihylsy, jossa on hylsyelimeen nähden vastakkainen kehä-pinta, jonka säteen suuruus on sellainen, että tämän kehäpinnan säteen ja vastakkaisen hylsyelimen kehäpinnan säteen välinen ero, johon hylsyelimeen jousirengas (69 kuvio 10-13; 89 kuvio 14) tukeutuu, on pienempi tai yhtä suuri kuin jousirenkaan säteen ulottuvuus käännetyssä tai nostetussa asennossa, joten t.s. jousirenkaan toinen kehä puristuu pääasiallisesti säteittäisillä voimilla hylsyelintä vasten ja sen toinen kehä puristuselimen hylsyelimeen nähden vastakkaista kehäpintaa vasten.

12. Jonkin vaatimuksen 1-11 mukainen liitos, tunnettu siitä, että molemmat mekaaniset osat ovat erimittaisia putkia, i9 5 965 8 letkuja tms. (21, 22 kuvio 3 ja 4), ja toinen putki (21) sopii teleskooppisesti toiseen putkeen (22), jolloin niiden välissä olevaan rengasmaiseen välitilaan sopii ainakin hylsyelin (26, 27), jousirengas (25) ja puristuselin.

13· Jonkin vaatimuksen 1-12 mukainen liitos, tunnettu siitä, että hylsyelimessä (99 kuvio 18) on rako (100), minkä lisäksi elin on joustava raon pintojen puristamiseksi toisiaan vasten säteittäisillä voimilla, jotka jousirenkaan (101) kääntäminen tai nostaminen saa aikaan.

14. Vaatimuksen 5 mukainen liitos, tunnettu siitä, että jousirenkaan (41 kuvio 8) hylsyelimen (45) kehäpintaan tukeutuvan kehäpinnan kartiomaisuus on sama kuin hylsyelimen kehäpinnalla sekä että jousirenkaan (4l) reunat ovat pyöristetyt tai viistetyt.

15· Vaatimuksen 5 mukainen liitos, tunnettu siitä, että jousirenkaan (131 kuvio 22) hylsyelimen kartiomaiseen kehäpintaan (130) tukeutuvalla kehäpinnalla on toinen kartiomaisuus kuin hylsyelimen mainitulla kehäpinnalla.

16. Vaatimuksen 4 mukainen liitos, tunnettu siitä, että laippa muodostuu hylsyelimen (105 kuvio 19) kanssa yhteen sovitetusta irrallisesta ylimääräisestä hylsystä (108).

17· Jonkin vaatimuksen 1-6 mukainen liitos, tunnettu siitä, että hylsyelimessä (115, 117, 118 kuvio 20 ja 21) on kaksi olennaisesti samakeskistä, säteittäisesti välimatkan päässä toisistaan sijaitsevaa rengaslaippaa (117, 118), joiden väliin jousirengas (120) on asetettu ja sovitettu nostettavaksi.

17 59658

18. Vaatimuksen 17 mukainen liitos, tunnettu siitä, että ainakin toisessa rengaslaipassa (118) on jousirengasta (120) varten kartiomainen kosketuspinta.

19· Vaatimuksen 18 mukainen liitos, tunnettu siitä, että jousirengas on pääasiallisesti jäykkä rengas, jonka ainakin sillä kehällä, joka tukeutuu mainittuun toiseen rengaslaippaan (118), on myös kartiomainen kosketuspinta.