FI59639C - Foginlaegg foer dilatationsfogar i konstruktioner soesom broar gator och dylika - Google Patents

Description

> —---- Γα1 KUULUTUSjULKAISU rQ/7ft

Jfijl ^ <11) UTLÄCGN I NGSSKRIFT 5 “ O O 9 C (4S) Patentti myönnetty 10 09 1931 ^ (51) K».ik.3/Nit.ci.3 E 01 C 11/10 SUOMI —FINLAND (21) P«*flttir»k*ma. —3037/72 (22) HakMitapUvI — AnaMailngtdag 01.11.72 (23) Alkupilvl—GIMfhatadif 01.11.72 (41) Tullut JulM**k*l — Bllvlt offwcll| 10. 05.73 ^tantti- jm rekisterihalljtus NUulvtolp^en j. kuuLM^n p**.-

Patent· och rcfiitmrttyrmlamn ' ' amMum* uttagd oeh uti.ikrtftan pubikund 29.05.81 (32)(33)(31) Ρ)7*«*Χ «uolk«n—B**lrd prlorluc 09· 11.71 19.07.72 Saksan Liittotasavalta-Förbunds-republiken Tyskland(DE) P 2155651-U, P 2235^13-8 (71) W. Stog KG Industrie- und Rohrleitungsbau, Postfach 36U, D-^355 Waltrop, Saksan Liittotasavalta-Förbundsrepubliken Tyskland(DE) (72) Wilhelm Stog, Waltrop, Reinhard Springer, Waltrop, Saksan Liittotasavalta-Förbundsrepubliken Tyskland(DE) (7^) Oy Kolster Ab (5M Rakenteiden, kuten siltojen, katujen ja sentapaisten laajennussaumojen saumavalike - Foginlägg för dilatationsfogar i konstruktioner säsom broar, gator och dylika

Keksinnön kohteena on rakenteiden, kuten siltojen, katujen ja sentapaisten laajennussaumojen saumavalike, joka muodostuu kimmoisaa ainetta, kuten kumia ja sentapaista ainetta olevasta nauhamaisesta hihnasta, joka on kiinnitetty ajoradan loviin laajennussauman molemmille puolille hihnaan sisään upotettujen, hihnan pituussuunnassa kulkevien kiinnitysripojen avulla, jotka on yhdistetty ruuviosilla ajoradan kuhunkin loveen kiinteästi sovitettuun kannattimeen, ja jonka alapinnalla on kiinnitysripojen välissä ainakin yksi hihnan pituussuunnassa kulkeva syvennys.

Tunnetuissa tämäntapaisissa saumavälikkeissä ovat nämä rivat esimerkiksi T-raudan kaulana ja T-raudan laippa on kiinnitetty ruuveilla lujasti laattaan, jolla kaula ja laippa kiinnitetään ajoradan lovien pohjaan laajennussauman kumpaankin puoleen. Tämän tapaisessa ryhmittelyssä ei koko saumahihnaa tai sen paikallisesti rajoitettuja kohtia voida asennettaessa varustaa esijännityksellä, toivotun tarkoituksenmukaisen saumavälikkeen toiminnan aikaansaamiseksi silloin, kun molemmat rakenneosat liikkuvat toisiaan kohden. Saumavälikkeen tiivistyksen varmistamiseen siihen liittyvien valumassojen suhteen, on jo tässä tunnetussa rakenteessa varattu kulmakappaleet, jotka ruuvataan yhdessä T-rautojen kanssa saumavälikkeeseen ja varmistetaan tietty saumavälikkeen osien esijännitys, joka vaikuttaa jäykän 2 59639 kiinnitysrivan ja kulmaraudan oleellisesti pystysuoran kyljen välillä. T-raudan ja kulmaraudan kiinniruuvaamisen jälkeen suljetaan saumahihnan ja ajoradan välissä oleva tila tiivistemassoilla.

Tämän keksinnön tehtävänä on rakenteiden laajennussaumojen kosteuden- eli vedenpitävän päällysteen parantaminen siten, että se aikaansaadaan ilman suurta rakenteellista panosta ja että myös leveissä sauman päällysteissä saumavälikkeen kaareutuminen estyy, kun välike on voimakkaiden puristusvoimien alaisena.

Alussa tarkemmin selitetyssä päällysteessä tämä aikaansaadaan keksinnön mukaan siten, että ruuvielementit on sijoitettu kiinnitysripojen ja kannattimien keskenään kohdakkain oleviin reikiin ja tehty tällä tavoin välittömästi tai osaksi välillisesti toimiviksi kiristysosiksi, jotka saattavat hihnan kaikki vapaat, siihen liittyvän ajoradan loven suuntaan osoittavat, vaakasuorat ja pystysuorat pinnat kosketukseen esijännityksen alaisina niiden viereisiin elementteihin, ja että syvennys tai syvennykset on tehty kaarimaisiksi ja sovitettu hihnaan upotettuja kiinnitysripoja varten.

Kiinnitysripoja voidaan säätää elementtien suhteen niin, että niiden välissä olevaan saumavälikkeen osaan voidaan asennettaessa varata tietty esijännitys. Tämä esijännitys varmistaa sen, että saumavälikkeen sivureuna ei kohoa maksimilaajen-nustiloissa paikaltaan. Esijännitys voidaan myös asettaa laajennussaumaan erilailla, koska kiinnitysrivat ovat yksittäisiä osia. Erilainen esijännitys on tarkoituksenmukainen, koska kokemuksen mukaan ajoneuvojen pyörät osuvat lakkaamatta saumavälikkeen muutamiin osiin, mitä taas harvoin tapahtuu niiden välissä olevien osien kohdalla. Ajoneuvojen pyörien vanutustyö vaikuttaa saumahihnaan erilailla ajosau-masta riippuen, mikä myös voidaan ottaa huomioon esijännitystä asetettaessa.

Päällysteen erikoisen yksinkertainen rakenne on aikaansaatavissa siten, että ajoradan loviin upotetaan tarkoituksenmukaisesti kulmaraudat, joiden vaakasuora, laajennussaumaan päin osoittava kylki on kiinnitetty ajoradan loven pohjaan ja joiden pystysuorassa kyljessä on läpiporaukset kiristysruuveille.

Erikoisen edullinen tiivistys veden, pölyn, lian tai vastaavan sisäänpääsyä vastaan saadaan siten, että kulmaraudan pystysuora kylki viedään ajoradan yläpintaan saakka ja saumahihnan sivureunalle muodostetaan läpikulkeva kosketuspinta.

Jotta hihnan kaareutuminen ylöspäin kokoonpuristuessa estyisi, voidaan kiinnitysrivat järjestää kulmaraudan pystysuoraan kyljen suhteen ajoradan loven pohjaa kohden poikkeaviksi. Tätä varten voi kuitenkin myös hihnan alasivu olla varustettu tarkoituksenmukaisesti ainakin yhdellä molempien kiinnitysripojen välissä olevalla, kaarenmuotoisella, hihnan pituussuuntaan ulottuvalla syvennyksellä. Toisiaan kohden liikkuvissa rakenneosissa on hihnassa 5 59639 tarkoituksenmukaisesti useiden kaarenmuotoisten syvennyksien välissä vastaava määrä laakeripintoja, jotka nojaavat jommankumman ajoradan loven pohjaan. Sau-mavälikkeen puristuessa painuu hihna tällä tavalla alaspäin ajoradan loven pohjaan ja saa täten lisätyn asennon varmistuksen, millä on ratkaiseva merkitys vierivien kuormien vaikutukseen.

Toisaalta saumavälike voi olla muodostettu sillä tavoin, että poikkileikkaukseltaan kaarenmuotoiset syvennykset lisäävät hihnan vakavuutta. Täten saadaan se etu, että hihnan puristumisessa ja laajentumisessa esiintyvät jännitykset johtuvat tasaisesti reuna-alueille varattuihin kiinnityselimiin. Nämä varatut stabilisoivat lisälaitteet auttavat siinä, että hihnan sisällä olevat muodonmuutosvoimat johtuvat pois ja esiintyvät aineen siirtymiset eivät kohota hihnaa lovien pohjasta tai sivulta siihen liittyvistä ajoradoista 1. välikerroksista. Syvennys voi olla muodostettu epäkeskeiseksi holvaukseksi. Tällöin on eduksi, jos syvennyksessä on hihnan pituussuunnassa useita perättäin järjestettyjä, suhteellisen lyhyitä holvauksia, jotka osoittavat vuorotellen toisen tai toisen laakerin suuntaan.

Toisen suoritusmuodon mukaan on kaarenmuotoiseen syvennykseen järjestetty välimatkan päässä toisistaan olevia ripoja, jotka ovat laäjennussauman suhteen poikittain. Rivat on tarkoituksenmukaisesti muodostettu hihnan kanssa yhdeksi kappaleeksi.

Piirustuksessa on esitetty keksinnön suoritusmuotoesimerkkejä, joita seuraavassa kuvauksessa tarkastellaan lähemmin. Siinä on kuviossa 1 suurin piirtein liikkumattomien rakenneosien saumavälikkeen suoritusmuoto, kuviossa 2 kuvion 1 mukainen liikkuvien rakenneosien saumavälike, kuviossa 3 saumavälikkeen toinen suoritusmuoto, kuviossa 4 kiristyselimien toinen suoritusmuoto, kuviossa 3 saumavälikkeen suoritusmuoto, kun leveys on suhteellisen pieni, mutta laajeneminen kuitenkin suhteellisen suuri, kuvioissa 6 ja 7 saumavälike suhteellisen suurta laajenemista varten. Laajennussauma 10 on suunniteltu rakenteen, kuten sillan, kadun tai vastaavien, molempien osien 11 ja 12 väliin. Perustus on yleensä betonia ja sen päällä on päällyste 13» jossa on asfalttikerros 14, joka muodostaa ajoradan pinnan. Päällyste 13 on yleensä bitumia ja se on väliin sovitetun, perustalla olevan eristävän muovikerroksen 13 päällä. Kerros 13 voi olla lasikuitu-vahvisteinen matto.

Kerroksia 13, 14 ja 13 ei ole viety laajennussaumaan 10 saakka, minkä johdosta ajoratoihin muodostuu sauman peitteen vastaanottavat lovet. Ehsimmäi- 4 59639 sen suoritusmuodon mukaan on jokaisessa rakenneosassa 11 ja 12 laajennussauman 10 suuntainen kulmarauta 16, jossa on vaakasuora kylki 17 ja pystysuora kylki 18. Vaakasuora kylki 17 on kiinnitetty ajoradan loven pohjaan 19 siten, että kylki 17 on hitsattu betoniraudoitukseen 20, joka on varattu perustukseen. Vaakasuoran kyljen 17 yläpinta 21 on muodostettu sileäksi saumahihnan 22 laakeripinnaksi.

Eulmaraudan 16 pystysuora kylki 18 on tässä suoritusmuodossa vedetty ylös ajoradan yläpintaan saakka. Siinä on pitkin pituutta useita läpiporauk-Bia 23* joihin on pantu kiristysruuvit 24· Kiristysruuvien 24 pää 25 on pystysuoran kyljen 18 bitumiinikerrokseen 13 osoittavalla pinnalla.

Saumahihnaan 22 on upotettu pystysuorien kylkien 18 suuntaiset kiini-tysrivat 26. Kuviossa ainoastaan poikkileikkauksena esitetyt kiinnitysrivat 26 ovat erillisiä osia, jotka on upotettu yhdessä saumahihnaan 22, laajennus-sauman 10 kanssa yhdensuuntaisiin linjoihin pantuina. Kaikissa kiinnitysrivan 26 osissa on hyödyllistä olla kaksi ulospäin osoittavaa kierrehokkia 27« jotka päättyvät pienen välimaktan päähän saumahihnan 22 vapaista sivupinnoista 28. Kiristysruuvit 24 ovat kierreholkeissa 27 kiinni siten, että saumahihnaa 22 asennettaessa voidaan sen osiin kohdistaa esijännitys, joka vaikuttaa kiinni-tysripojen 26 ja pystysuoran kyljen 18 välillä. Tällä tavalla painetaan pinta 28 tasaisesti pystysuoran kyljen 18 sisäänpäin osoittavaa pintaa vastaan ja saadaan kaikilla esiintyvillä kuormituksilla tiukka sulkii veden, kosteuden, tomun, lian tai vastaavan sisäänpääsylle. Erillisistä osista muodostuvat kiinnitysrivat 26 mahdollistavat sen, että saumahihna voidaan toimittaa suurempina pätkinä, jotka voidaan sitten rakennuspaikalla leikata oikean pituisiksi kappaleiksi. Siihen ei tarvita erikoistyökaluja, koska se voidaan katkaista ainoastaan kimmoisan hihnan 22 kiinnitysripojen 26 osien välistä. Hihna voidaan tällä tavalla leikata myös viistopääliitokseksi ja siirtää esteettä leikatun osan päälle.

Ruuvinpäät 25 ovat paljaana esijännityksen säätöä varten. Ne voidaan sen jälkeen peittää kuvion 1 mukaan eristävällä muovikerroksella 15. Tämän jälkeen lasketaan bitumipäällys 13 ja asfalttikerros 14 kerroksen 15 saakka tai pystysuoraan kylkeen 18 saakka.

Kuvio 2 esittää toisiaan kohti liikkuvien rakenneosien saumanpeitteen 22 poikkileikkausta. Samanlaiset osat on merkitty samoilla viitenumeroilla. Kuvioon 1 verrattuna on tässä suoritusmuodossa saumahihnan 22 alasivulla,kiin-nitysripojen 26 välissä kaksi kaarerimuotoista syvennystä 29· Molemmat syvennykset 29 ovat laajennussauman 10 suuntaisia. Syvennysten 29 väliin on saumahih- 5 59639 naan 22 muodostettu laakeripinta 30. Laakeripinta 30 nojaa ajoradan 11 loven pohjaan 19·

Saumahihnan 22 avoimeen yläpintaan voidaan varata syvennysten 29 välisen laakeripinnan 30 alueelle pitkittäisiä uramaisia syvennyksiä 31· Nämä pitkittäiset uramaiset syvennykset 31 kulkevat myös laajennussauman 10 pituussuuntaan ja ovat keskenään linjassa. Niiden pituus voi esimerkiksi olla sama kuin kiinnitysripojen 26 osien pituus.

Lisäksi voi pitkittäisten uramaisten syvennyksien 31 lähellä niiden alapuolella olla saumahihnaan 22 upotettuna jäykät laatat 32« jotka on kuviossa 3 esitetty katkoviivalla. Jäykät laatat 32 ovat myös erillisiä osia.

Saumahihnan 22 puristuessa kokoon varmistavat syvennykset 29 yksin sen, että hihna painuu laakeripinnan 30 suuntaan nuolien P mukaisesti ja painautuu sen kanssa lujasti pintaa 19 vastaan. Saumahihna 22 ei sen johdosta kaareudu tasaisesti kuvun muotoon, vaan muodostaa voimakkaasti tyssäytymällä vain heikon aaltoviivan. Jos tässä muodossa olevaan hihnaan osuu vieriviä kuormia» ei hihna työnny koko pituudeltaan laakeripinnalta toiselle» koska osa työnty-misliikkeestä jakautuu juuri laakeripinnan 30 alueelle. Tällä tavalla estetään se, että sivupinnat 28 eivät kohoa liian paljon pystysuorasta kyljestä 18 niin, että varmuudella myös äärikuormituksilla osa esijännityksestä säilyy niin, että kosteuden tai lian kaikenlainen sisääntulo estyy.

Myös hihnan laajentuessa näyttää tämä pyrkivän painamaan laakeripinnan 30 pintaa 19 vastaan.

Myös pitkittäiset uramaiset syvennykset ja/tai jäykät laatat 32 edistävät puristusvaiheen aikana hihnan 22 muodonmuutosta nuolien P suuntaan. Pitkittäiset uramaiset, hihnan yläpinnalla olevat syvennykset mahdollistavat varsinkin liikkuvien laajennussaumojen pitkissä hihnoissa, yläpinnan alueella tapahtuvan voimien tasauksen niin, että ajoneuvon pyörien rasittama pinta kestää paremmin vanhentumisen.

Kuvion 3 esittämässä suoritusmuodossa on myös esitetty tohtensa suhteen liikkuvien rakenneosien peite. Rakenneosaan 11 ei ole kuvattu kiristyeruuvia, sitä vastoin rakenneosaan 12 on asetettu kiristysruuvi 24. Kiinnitysrivoissa 36 on tässä suoritusmuodossa syvennys, johon on asetettu kierreholkit 27. Lisäksi on kulmarautaan 16 liitetty toinen kulmarauta 33» jonka pystysuora kylki 34 on kulmaraudan 16 pystysuoran kyljen 18 vieressä. Kulmaraudan 33 vaakasuora kylki 33 on hieman kulmaraudan 16 vaakasuoraa kylkeä 17 alempana ja on myös yhdistetty raudoitukseen 20. Molemmissa pystysuorissa kyljissä 18 ja 34 on läpiporaus 23 kiristysruuville 24. Tämä järjestely sopii suurille esijännityksille ja leveille ylityksille. Sitä paitsi on tähän suoritusmuo- 6 59639 toon varattu kiilamainen, kimmoisaa ainetta oleva nauha 37» joka sen jälkeen, kun ruuvi 24 on kiristetty, työnnetään sen päälle kulmakappaleeseen 33· Vastaavat syvennykset 38 voidaan varata kiriötysruuvien 24 päille 25. Kuten kuvion 3 oikeanpuolinen osa osoittaa, voidaan muovikerros 15 vetää aivan samoin kuin edellä olevissa suoritusmuotoesimerkeissä kiilamaisen nauhan 37 ja kulma-raudan 33 välistä ajoradan yläpintaan saakka. Täseä esimerkissä on ajoradan yläpinnan alapuolelle päättyvät kulmarautojen 16 ja 33 pystysuorat kyljet 18 ja 34 suojattu erikoismassalla.

Kuten edellä olevissa suoritusmuodoissa, johdetaan tässäkin kiilamaisen nauhan paikalle panon jälkeen bitumikerros 13 ja asfalttikerros 14 nauhoihin 37 saakka.

Kuvio 4 esittää kiinnityslaitteiden muunnettua suoritusmuotoa, jossa vastakkain olevat kiinnitysrivat 46 loittonevat kulmaraudan 16 pystysuorasta kyljestä 18 ajoradan syvennyksen pohjaa 19 kohden. Kiinnitysripojen 46 kallistettu muoto varmistaa yhtenäisen esijännityksen. Saumahihnan 22 puristuessa painuu se kuitenkin voimakkaasti pohjaa vastaan, so. vaakasuoran kyljen 17 pintoja 19 ja 21 vastaan. Tämä kiinnittää hihnan vielä kerran perustukseen.

Kuvioiden 5-7 mukaisessa suoritusmuodossa on vaakasuoran kyljen 17 vapaaseen yläpintaan 21 kiinnitetty ruuvipulteilla 85 T-kappale 82, jossa on laippa 83 ja kaula 84. Kaula 84, joka on muodostettu samantapaisesti kuin kiinnitysrivat 26, 36, 46, on kiinnitysripana, joka tarttuu hihnan 22 reuna-alueeseen altapäin. Hihna 26 on yhdistetty ripaan 24 tarkoituksenmukaisesti vul-kanoimalla.

Sitä paitsi on T-kappaleen 82 vaakasuoraan laippaan 83 kiinnitetty ruuvipulteilla 85 joustava kulmakappale 87, jonka pystysuora haara on esijännitettynä hihnan 22 vapaassa sivupinnassa 28 kiinni. Esijännitys saadaan aikaan ruuvipultin mutteria kiristämällä.

Kuvion 5 mukaisessa suoritusmuodossa on kulmaxauta 16 perusmuodoltaan oleellisesti T:n muotoinen niin, että vaakasuora kylki 17 muuttuu laipaksi 33* Eristävä muovikerros 15 on johdettu vaakasuoraan laippaan 35 saakka ja se voidaan myös vetää kyljen 18 suuntaisena ylös. Joustavan kulmakappaleen 87 ja pystysuoran kyljen 18 1. siihen rajoittuvan asfalttikerroksen 14 ja päällysteen 13 välinen tila suljetaan ruuvipultin kiristämisen jälkeen tiivistemas-soihin 89 upotetuilla kimmoisilla nauhoilla 37 'tai vastaavilla.

Joustavan kulmakappaleen 87 ja tiivistemassojen 89 tilalle voidaan varata profiilikappale 70 kuvion 7 mukaisesti. Profiilikappale 70 voi olla edullisesti metallia erittäinkin alumiinia. Se kulkee laajennussauman 10 suuntaisena ja siinä on syvennys 71 ruuvia 25 varten. Profiilikappale 70 on tiukasti 7 59639 kiinni hihnan 22 vapaissa sivupinnoissa 28 tai on esijännitetty niitä vastaan. Sen poikkileikkaus voi olla trapetsin muotoinen, suorakulmio tai kuvion 7 mukaisesti oleellisesti kolmio, jolloin bitumikerros 13 ja asfalttikerros 14 viedään välittömästi vinoon sivupintaan 72 saakka ja mahdollisesti myös syvennyksiin 71* Ajoradan alueella on profiilikappaleesta 70 avoinna vain kapea nauha, joka on varustettu nokalla 73, joka estää vieressä olevan ajoradan päällysteen kohoamisen ylös piimästä 72. Profiilikappaleen 70 yhteydessä voidaan kulma-rauta 16 jättää pois ja korvata laatalla 76, joka on hitsattu raudoitukseen 20. Laajennussauman 10 alueella on laatassa 76 kaarelle taivutettu reuna 75t joka raudoituksen 20 betonilaudoitusta tehtäessä toimii vertailureunana ja voi olla rivalla jäykistetty. Laatan 76 alle voidaan asettaa sitkeänjoustava muovikerros 77, joka betonoinnin jälkeen ruiskutetaan ruuvipultin 83 aukon kautta laatan 76 ja rakenteen 12 yläsivun väliin* Tällä tavalla mahdolliset ontelot sulkeutuvat ja kosteiden lokeroiden muodostuminen estyy.

Kuten kuvioista 5-7 nähdään, voi T-kappaleen 82 pystysuora kaula 84 olla tietyin välein lovettu, mikä on havainnollistettu vinoon asetetulla kaulalla 84'. Tällä tavalla parantuu hihnan 22 kiinnittyminen ripoihin tai kauloihin 84, 84'. Rivat 26, 36, 46 voidaan muodostaa vastaavasti;

Kuvion 3 mukaan on saumahihnan alasivulle muodostettu laajennussauman 10 suuntaan ulottuva syvennys 60. Tämä syvennys on loivan kaaren muotoinen ja on kuvion 3 suoritusmuodon mukaan muodostettu epäkeskeiseksi. Lisäksi kuvion 3 mukaisessa suoritusmuodossa on syvennyksessä hihnan 22 pituussuunnassa useita perättäin järjestettyjä, epäkeskeisiä holvauksia, joiden ulottuvuus pituussuunnassa on suhteellisen lyhyt. Kuviossa- 5 on leikkaustasossa holvaus 60 ja takana holvaus 60'. Se on epäkeskeisen holvauksen 60 suhteen siirretty niin, että sen kupu 61' on oikean laakerin lähellä, kun taas holvauksen 60 kupu 60' on vasemman laakerin lähellä. Alhaalta katsottuna muodostavat holvauksien 60 ja 60' vinossa olevat särmät 62 ja 62· ripoja, jotka kiinnittyvät toisiinsa sormimaisesti. Tämän johdosta ei aine hihnan 22 puristuessa muuta muotoaan ainoastaan puristusliikkeen suunnassa, vaan myös sen poikkisuunnassa. Hihnan sisälle muodostuu S:h muotoinen pääjännityslinja. Sama pätee hihnan venyessä.

Kaarenmuotoisten syvennyksien sisään voidaan myös varata yksinomaan ripoja. Nämä rivat ovat laajennussauman suhteen poikittain ja ne on järjestetty toisistaan tietyn välimatkan päähän, joka voi olla hihnan suuruudesta riippuen 13 cm:n ja 40 cm:n välillä.

Kuvion 6 mukaiseen suoritusmuotoon on varattu kaksi pituussuunnassa olevaa kaarenmuotoista syvennystä 60, jotka ulottuvat laajennussauman 10 suuntaisina, poikkileikkaukseltaan samanlaisina koko hihnan 22 pituudelle. Syven- β 59639 nykset 60 ovat epäkeskeisiä, jolloin niiden kuvut 61 ovat sivulla olevien laakerien suunnassa. Syvennyksien 60 sisään on järjestetty rivat 63» jotka suippenevat ajoradan lovien pohjaa 19 kohden trapetsimaisesti. Rivat päättyvät hieman ajoradan lovien pohjan yläpuolelle.

Viereisten lovien 30 ripojen 63 ei tarvitse olla keskenään linjassa. On eduksi, että ne ovat toistensa suhteen siirtyneinä niin, että hihnan 22 puristuessa tapahtuu kuvion 1 yhteydessä kuvatun kaltainen muodonmuutos.

Rivat 63 voidaan varustaa jäykillä, sisään sovitetuilla kappaleilla? kuten kohdassa 64 on osoitettu. Nämä jäykät, sisään sovitetut kappaleet 64 edistävät sitä, että hihna puristuessa vääristyy yhä enemmän S:n muotoiseksi, kun rivat 63 eivät ole keskenään linjassa, tai, jos rivat 63 ovat keskenään linjassa sitä, että saumahihna 22 painuu syvennyksien 60 välisellä keskialueella loven pohjaan 19.

Sekä ajoradan pinnassa olevat pitkittäiset lovet 31 että saumahihnan 22 alasivulla olevat kupumaiset syvennykset 29, 60 varmistavat sen, että esijännitettäessä ja myös sään ja mekaanisien vaikutuksien "toimiessa" metalliosia suojaava pintojen 21 ja 28 alueella oleva tiivistys säilyy.

Claims (18)

1. 9 59639
2. 1. Rakenteiden, kuten siltojen, katujen ja sentapaisten laajennussaumojen saumavälike, joka muodostuu kimmoisaa ainetta, kuten kumia ja sentapaista ainetta olevasta nauhamaisesta hihnasta (22), joka on kiinnitetty ajoradan loviin laajennus-sauman molemmille puolille hihnaan sisään upotettujen, hihnan pituussuunnassa kulkevien kiinnitysripojen (26, 36, 66, 81+) avulla, jotka on yhdistetty ruuviosilla ajoradan kuhunkin loveen kiinteästi sovitettuun kannattimeen (l6, 76), ja jonka alapinnalla on kiinnitysripojen välissä ainakin yksi hihnan pituussuunnassa kulkeva syvennys (29, 60), tunnettu siitä, että ruuvielementit (2U, 85) on sijoitettu kiinnitysripojen (26, 36, 66, 81+) ja kannattimien (l6, 76) keskenään kohdakkain oleviin reikiin ja tehty tällä tavoin välittömästi tai osaksi välillisesti toimiviksi kiristysosiksi, jotka saattavat hihnan (32) kaikki vapaat siihen liittyvän ajoradan loven suuntaan osoittavat, vaakasuorat ja pystysuorat pinnat kosketukseen esijännityksen alaisina niiden viereisiin elementteihin, ja että syvennys tai syvennyket (29, 60) on tehty kaarimaisiksi ja sovitettu hihnaan (22) upotettuja kiinnitysripoja (26, 36, 1+6, 8U) varten.
3. 2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen saumavälike, tunnettu siitä, että kiinnitysrivat (26, 36, 1+6) muodostuvat yksittäisistä, hihnan (22) pituussuunnassa kulkevista osista, jotka on varustettu kierreholksilla (27), jotka suunnattu poikittain laajennus s aumaa (lO) vastaan ja ovat kukin kytkettynä kiristysruuviin (2l+), joka rajoittuu vapaasti pyörivänä ajoradan lovessa olevaan kulmaprofiilikannatti-meen (16).
4. 3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen saumavälike, tunnettu siitä, että kiinnitysripojen (26, 36, 1+6) jokaisessa osassa on kaksi ulospäin suunnattua kier-reholkkia (27), jotka päättyvät pienen välimatkan päähän hihnan (22) vapaista sivupinnoista (28). 1+. Patenttivaatimuksen 2 ja 3 muksinen saumavälike, tunnettu siitä, että kulmaprofiilikannattimien (l6) vaakasuora kylki (17) on kiinnitetty laajennus-saumaa (lO) kohti osoittavasti ajoradan loven pohjaan (19) ja niiden pystysuorassa kyljessä (l8) on läpiporaukset (23) kiristysruuveja (2U) varten.
5. 5. Patenttivaatimuksen 1 ja 1+ mukainen saumavälike, tunnettu siitä, että pystysuora kylki (18) on viety ajoradan pintaan saakka ja muodostaa hihnan (22) sivupinnan (28) jatkuvan kosketuspinnan.
6. 6. Jonkin patenttivaatimuksen 1-5 mukainen saumavälike, tunnettu siitä, että kukin kiinnitysholkki (27) on viety kiinnitysrivan (36) aukon läpi.
7. 7. Patenttivaatimusten 1-6 mukainen saumavälike, tunnettu siitä, että kiinnitysrivat (26, 36) ovat kulmaprofiilikannattimen (16) pystysuoran kyljen (18) suuntaiset.
8. 8. Patenttivaatimusten 1-6 mukainen saumavälike, tunnettu siitä, ίο 5 96 39 että vastakkaiset kiinnitysrivat (16) on sovitettu kulmaprofiilikannattimen (l6) pystysuoran kyljen (l8) suhteen ajoradan loven pohjan (19) suuntaan poikkeaviksi.
9. 9. Jonkin patenttivaatimuksen 1-8 mukainen saumavälike, tunnettu siitä, että kulmaprofiilikannattimeen (l6) on liitetty toinen kulmarauta (33)» jolloin niiden pystysuorat kyljet (l8 ja 3l) rajoittuvat toisiinsa ja niissä on yhteinen läpiporaus (23) kiinnitysruuveja (2l) varten, ja että kulmaraudan (33) vaakasuora kylki (35) sijaitsee syvemmällä kuin kulmaprofiilikannattimen (l6) vaakasuora kylki ja on kiinnitetty perustaan.
10. 10. Jonkin patenttivaatimuksen 1-9 mukainen saumavälike, tunnettu siitä, että ajoradan päällysteen (13, 1*0 ja hihnan (22) välissä on kiinteää, kimmoisaa ainetta oleva, kiilamainen nauha (37), joka lepää toisen kulmaraudan (33) alemman vaakasuoran kyljen (35) varassa, jolloin päällysteen (13) ja perustuksen (li ja 12) välissä on mahdollisesti eristävä muovikerros (15).
11. 11. Patenttivaatimuksen 10 mukainen saumavälike, tunnettu siitä, että kiilamaisessa nauhassa (37) on syvennykset (38) kiristysruuvien (2l) kantoja (25) varten.
12. 12. Patenttivaatimuksen 1 mukainen saumavälike, tunnettu siitä, että syvennyksessä (60) on pituussuunnassa useita peräkkäin järjestettyjä, epä-keskisiä, pituusvenymältään suhteellisen lyhyitä holveja (60, 60'), jotka on suunnattu vuorotellen toisen tai toisen laakerin suuntaan.
13. 13. Patenttivaatimuksen 1 mukainen saumavälike, tunnettu siitä, <*tä kaksi samansuuntaista syvennystä (60) ovat epäkeskisesti kaareutuneet ja kuvut (6l) on suunnattu ulospäin laakereiden suuntaan.
14. 11. Patenttivaatimuksen 13 mukainen saumavälike, tunnettu siitä, että kaarimaisessa syvennyksessä on poikittain laajennussaumaa (10) kohti kulkevat rivat (63).
15. 15. Patenttivaatimuksen 13 ja li mukainen saumavälike, tunnettu siitä, että viereisten syvennysten (60) rivat (63) on siirretty toistensa suhteen.
16. 16. Patenttivaatimuksen li mukainen saumavälike, tunnettu siitä, että rivat (63) on varustettu jäykillä sisäkkeilla (61).
17. 17. Patenttivaatimuksen 1 mukainen saumavälike, tunnettu siitä, että hihnan (22) vapaisiin sivupintoihin (28) rajoittuu tiiviisti jäykkiä pro-fiilikappaleita (70), jotka on kiinnitetty ruuvipulteilla (85)·
18. 18. Patenttivaatimuksen 17 mukainen saumavälike, tunnettu siitä, että profiilikappaleet (70) saavat aikaan heikon esijännityksen hihnaan (22), erityisesti ajoradan alueelle. 11 59639