FI59632B - Foerfarande foer saenkning av tiosulfathalten vid framstaellning av kokvaetska - Google Patents

Foerfarande foer saenkning av tiosulfathalten vid framstaellning av kokvaetska Download PDF

Info

Publication number
FI59632B
FI59632B FI801959A FI801959A FI59632B FI 59632 B FI59632 B FI 59632B FI 801959 A FI801959 A FI 801959A FI 801959 A FI801959 A FI 801959A FI 59632 B FI59632 B FI 59632B
Authority
FI
Finland
Prior art keywords
solution
process according
hydrogen sulfide
separation
sodium
Prior art date
Application number
FI801959A
Other languages
English (en)
Swedish (sv)
Other versions
FI59632C (fi
Inventor
Ismo Reilama
Arto Vainiotalo
Kari Kovasin
Original Assignee
Rauma Repola Oy
Priority date (The priority date is an assumption and is not a legal conclusion. Google has not performed a legal analysis and makes no representation as to the accuracy of the date listed.)
Filing date
Publication date
Application filed by Rauma Repola Oy filed Critical Rauma Repola Oy
Priority to FI801959A priority Critical patent/FI59632C/fi
Application granted granted Critical
Publication of FI59632B publication Critical patent/FI59632B/fi
Publication of FI59632C publication Critical patent/FI59632C/fi

Links

Landscapes

  • Organic Low-Molecular-Weight Compounds And Preparation Thereof (AREA)

Description

UiTH-- Γ&Ί H1\ KUULUTUSJULKAISU CQMO
™ <11) UTLAGGNI NGSSKRIFT ^ ^ ^ (45) Patent ecdielat 's (S1) Kv.ik?/int.a.3D 21 C 11/02 SUOMI—FINLAND (21) P*wnttll«k*mu· —Pttwamttknlnf 801959 (22) H*k«mJ*p*lv* — AiM6kning*d*( l8.06.80 ' (M) Alkupilvi — Glltl|hM»dag 18.06.80 (41) Tulkit Julkltukal — Blfrfc offuntllg ?“f- ί "•‘l·*·'"·»"'*"'· ,44, H«H*. „ MtM.
oeh ragiftervtyrelMn AmMom utiagd oeh utUkrMtun guMkund 29.O5.8l (31)(33)(31) pyydetty utuolkwt—Bugtrd prforittt (71) Rauma-Repola Oy, Helsinki, FI; Rauman Tehtaat, 26100 Rauma 10,
Suomi-Finland(FI) (72) Ismo Reilama, Rauma, Arto Vainiotalo, Rauma, Kari Kovasin, Rauma,
Suomi-Finland(FI) (7*0 Ruska & Co (5I+) Menetelmä tiosulfaattipitoisuuden alentamiseksi keittoliuoksen valmistuksessa - Förfarande för sänkning av tiosulfathalten vid fram-ställning av kokvätska Tämä keksintö koskee menetelmää natriumbikarbonaatin kiteyttämiseksi lähtien natriumbisulfidipitoisesta liuoksesta karbonoimalla mainittu liuos väkevällä, yli 50 tilavuusprosenttisella hiilidioksidikaasulla sekoitusreaktorissa korotetussa paineessa ja lämpötilassa sekä antamalla karbonoidun liuoksen paisua rikkivedyn erotusvaiheeseen ja kiteyttämällä natriumbikarbonaattia rikkivedyn erotusvaiheessa jäähdyttämällä ja konsentroimalla mainittua liuosta.
Tämän keksinnön mukaisessa menetelmässä rikki erotetaan rikkivetynä natriumpohjäisen sulfiittiselluloosakeittoprosessin jätelipeän poltosta saadusta selkeytetystä viherlipeästä karbonoimalla viherlipeä väkevällä hiilidioksidikaasulla ja antamalla liuokseen syntyneiden natriumbisulfidin ja natriumbikarbonaatin reagoida keskenään.
Liuoksessa olevan natriumbiosulfaatin, polysulfidien, natriumsulfaa-tin ja natriumpolytionaattien erottamiseksi keittoliuoksen valmistukseen käytettävästä natriumista kiteytetään natriumbikarbonaattia rikkivedyn erotusvaiheessa ja kiteet erotetaan emäliuoksesta. Kiteet liuotetaan veteen tai em. rikkiyhdisteistä vapaaseen liuokseen ja käytetään keittoliuoksen valmistukseen.
59632
Tunnetaan useita menetelmiä rikin erottamiseksi ja eri sovellutuksiin nähden riittävän puhtaiden natriumkarbonaatti- ja natriumbikarbonaat-tiliuosten valmistamiseksi selluloosan valmistusprosessiin tarvittavien keittoliuosten valmistukseen.
Suomalaisten patenttihakemusten n:ot 762710 ja 790114 mukaiset menetelmät sekä US. patenttien 2675297, 2841561, 3331732 ja 3331733 mukaiset menetelmät hyödyntävät kaikki natriumbikarbonaatin ja natriumbi-sulfidin välistä reaktiota bisulfidirikin poistamiseksi rikkivetynä, mutta eivät käytä kiteytystä natriumkemikaalien puhdistamiseksi muista rikkiyhdisteistä.
Suomalaisen patentin n:o 45880 mukaisessa menetelmässä hyödynnetään myös natriumbikarbonaatin ja natriumbisulfidin välistä reaktiota bisulfidirikin erottamiseen rikkivetynä sekä myös kiteytetään natriumbikarbonaattia jäännösbisulfidipitoisuuden sekä ilmeisesti myös samalla muiden rikkiyhdisteiden erottamiseksi natriumsuolaliuoksesta.
Keksinnön mukaisella menetelmällä on pääasiassa tunnusomaista se, mitä on esitetty patenttivaatimuksessa 1.
Keksinnön mukainen menetelmä on seuraava:
Tunnetuilla tavoilla selkeytetty ja esikarbonoitu viherlipeä karbo-noidaan väkevällä yli 50 tilavuusprosenttisella hiilidioksidikaasulla korotetussa paineessa ja lämpötilassa sekä annetaan karbonoidun liuoksen paisua alipaineessa tapahtuvaan rikkivedyn erotusvaiheeseen. Rikkivedyn erotusvaiheessa olot valitaan siten, että pitkälle viedyssä karbonoinnissa syntynyttä ja rikkivedyn erotuksessa jäljelle jäävää natriumbikarbonaattia kiteytyy.
Olot, joihin menetelmällä vaikutetaan, ovat karbonointiaste eli natriumbikarbonaatin pitoisuus rikkivedyn erotusvaiheen syötössä, rikki-vedyn erotusvaiheeseen syötettävän liuoksen lämpösisältö, kokonais-natriumionipitoisuus, rikkivedyn erotusvaiheen alipaine, rikkivedyn erotukseen käytetyn strippaushöyryn määrä ja tulistusaste, vaiheeseen epäsuorana höyrynä syötetyn lämmön määrä.
Natriumbikarbonaatin pitoisuus ja kokonaisnatriumionipitoisuus vaikuttavat suoraan natriumbikarbonaatin liukoisuuteen ja näin ollen kidesaantoon.
3 59632
Rikkivedyn erotusvaiheeseen syötettävän liuoksen lämpösisältö,rikki-vedyn erotusvaiheen alipaine, rikkivedyn erotukseen käytetyn strip-paushöyryn määrä ja tulistusaste laskettuna vaiheen painetasolla sekä epäsuorana höyrynä syötetyn lämmön määrä vaikuttavat veden höyrys-tysmäärään ja sitä kautta suolakonsentraatioon ja natriumbikarbonaatin liukoisuuteen eli kidesaantoon.
Rikkivedyn erotusvaiheen alipaineen suuruus määrää yhdessä lämmön-ja aineensiirtovastusten kanssa liuoksen lämpötilan ja näin myös natriumbikarbonaatin liukoisuuden ja kidesaannon.
Keksinnön mukaista natriumbikarbonaatin kiteytysmenetelmää voidaan tarvittaessa edelleen tehostaa, johtamalla kidepitoinen liuos vielä jälkikiteytysvaiheeseen.
Jälkikäsittelyvaiheessa annetaan liuoksen jäljellä olevan ylikylläi-syyden natriumbikarbonaatin suhteen purkautua ja kiteiden edelleen kasvaa. Jälkikäsittelyvaiheessa kidepitoista liuosta sekoitetaan. Jälkikiteytysvaiheessa voidaan kidesaantoa nostaa jäähdyttämällä liuosta esim. epäsuorasti kylmällä vedellä esim. jäähdytysvaipan tai -kierukan avulla.
Keksinnön mukaisessa menetelmässä kiteitä syntyy karbonointivaihees-sa, rikkivedyn erotusvaiheessa sekä mahdollisessa jälkikiteytysvaiheessa. Syntyneet natriumbikarbonaattikiteet erotetaan emäliuokses-ta, kuten keksinnön mukaisessa menetelmässä on tehty, käyttäen dekan-toivaa linkoa. Kiteiden erotus voidaan tehdä perustuen joko suodatukseen ja/tai liuoksen ja kiteiden ominaispainoeroon. Kiteiden ero-tuslaitteena voidaan tällöin ajatella olevan esim. rumpusuodin, suo-dinpesuri, suotopuristin, lautassuodin, keskipakosuodin tai muu kiinteän aineen ja liuoksen erotukseen käytetty laite.
Keksinnön mukainen menetelmä on tarkemmin seuraava:
Viherlipeä soodakattilan liuottajasta johdetaan ensin selkeytykseen, jossa liukenemattomat epäpuhtaudet erotetaan liuoksesta.
Viherlipeää esikarbonoidaan tunnetulla tavalla savukaasulla. Mikäli viherlipeän bisulfidipitoisuus esikarbonoinnin jälkeen on suurempi kuin 20 % titrautuvasta alkalipitoisuudesta (NajCO^ + NaHS + NaOH + + NaHCOj) ilmaistuna Na+-pitoisuutena esikarbonoitu viherlipeä karbonoidaan ja rikkivetyä stripataan liuoksesta tunnetulla tavalla kuten esim. tavalla, joka on tunnettu suomalaisista patenttihakemuksista n:o 762710 ja n:o 79011¾.
t 59632 Jäännösbisulfidipitoisuus voidaan tässä ensimmäisessä karbonointi-ja strippauskäsittelyssä jättää käyttökustannuksia säästäen kohtalaisen korkeaksi verrattuna sellaisenaan ilman kiteytystä keitto-liuoksen valmistukseen johdettavan natriumsuolaliuoksen tavoitebisul-fidipitoisuuteen. Mikäli bisulfidipitoisuus esikarbonointikäsittelyn jälkeen jo on edellä esitetyn rajan alapuolella, ei keksinnön mukaista menetelmää edeltävää, kuvatun kaltaista karbonointi- ja rikkivedyn strippauskäsittelyä tarvita.
Keksinnön mukaisessa menetelmässä natriumbisulfidipitoinen natrium-karbonaattiliuos johdetaan karbonointivaiheeseen. Vaiheen toiminnan kannalta edullisin lämpötila vaiheen sisällä on 50...100°C kuitenkin mieluummin 80...100°C.
Karbonointivaiheessa, joka on edelleen pelkästään karbonointivaihet-ta tarkasteltaessa suomalaisen patenttihakemuksen n:o 762710 mukainen, viherlipeä karbonoidaan väkevällä yli 50 tilavuusprosenttisella hiilidioksidikaasulla korotetussa paineessa ja lämpötilassa kuten jo edellä esitettiin.
Natriumkarbonaatin ja hiilidioksidin välinen reaktio on eksoterminen. Karbonoitaessa pitkälle väkevää natriumkarbonaattiliuosta liuoksen lämpötilan nousu on merkittävä.
Tarkastellaan asiaa esimerkkitapauksen valossa:
Esim. 1.
Karbonointiin tulevan bisulfidipitoisen liuoksen koostumus on seuraava:
Na2C03 2,05 mol/1
NaHCOj 0,5 imi /1 N.aHS 0,2*1 mol/1
Na2S0jj + Na2S20j + etc. 0,*}85 mol/1 (Na^Ojj :na)
Liuoksen syöttölämpötila on 75°C.
Karbonoidun liuoksen koostumus on seuraava:
Na2C0j 0,3 mol/1
NaHCOc) 1,8 mol/1
NaHC0^(aq) 2,2 mol/1
NaH3 0,2*1 mol/1
Na2S0^ + Na2S203 + etc. 0 ,U85 mol/1
Karbonoidun liuoksen lämpötila on 93°C.
5 59632
Karbonointivaiheesta karbonoidun liuoksen annetaan paisua alipaineessa toimivaan rikkivedyn erotusvaiheeseen. Tässä käsittelyvaiheessa tavoitteena on sekä erottaa liuoksesta bisulfidirikkiä että kiteyttää natriumbikarbonaattia. Tarkastellaan tätäkin vaihetta esimerkkitapausten valossa:
Esim. 2.
Käytetään rikkivedyn erotuslaitteena yksivaiheista paisutus-astiaa.
Rikkivedyn erotusvaiheeseen syötettävä liuos on koostumukseltaan sama kuin esimerkin 1. karbonoidun liuoksen koostumus ja lämpötila 93°C.
Paisutus tehdään paineeseen 0,21 bar (abs.)
Paisutuksen jälkeinen, rikkivedyn erotusvaiheesta poistuvan liuoksen koostumus on seuraava:
Na2CC>3 0,571 mol/1
NaHCO^c) 2,33 mol/1
NaHC03(aq) 1,35 mol/1
NaHS 0,090 mol/1
Na2S0^ + Na2S203 + etc. 0,51** mol/1
Rikkivedyn erotusvaiheesta poistuvan liuoksen lämpötila on 63°C.
Esimerkkitapauksen 2. mukaisessa sovellutuksessa liuos on jäähtynyt 30°C ja väkevöitynyt n. 6 K, jotka molemmat tapahtumat ovat edesauttaneet natriumbikarbonaatin kiteytymistä.
Painetasoa, johon paisunta karbonoinnin jälkeen annetaan tapahtua, alentamalla, voidaan sekä liuoksen jäähdytystä että väkevöimistä tehostaa ja näin parantaa kidesaantoa.
Tarkastellaan näitä vaikutusmekanismeja erikseen:
Liuoksen väkevöitymiseen voidaan vaikuttaa, paisunta-astian alipaineen lisäksi, säätelemällä haihdutukseen käytettävän lämmön määrää. Tämä voi tapahtua esim. rikkivedyn erotusvaiheeseen tulevan liuosvir- ran lämpötilaa nostamalla joko karbonointilämpötilaa nostaen tai läm- * niittämällä liuosta karbonointi- ja rikkivedyn erotusvaiheen välissä. Mainittu lämmitys voidaan suorittaa joko suoralla höyrysyötöllä tai käyttäen lämmönvaihdinta. Myös pohjankiehuttimen kaltaista lämmön-vaihdinta lämmittämään paisunta-astiaosa olevaa liuosta voidaan käyt- 6 59632 tää. Mikäli rikkivedyn erotusta halutaan tehostaa voidaan astian läpi puhaltaa höyryä strippaamaan rikkivetyä. Mainitun strippaushöy-ryn lämpösisältöä nostamalla ts. tulistusastetta nostamalla voidaan osaltaan vaikuttaa rikkivedyn erotusvaiheen höyrystykseen ja liuoksen väkevöitymiseen. On tietenkin selvää, että vaiheen sisäisen höy-ryvirran kasvaessa liuosväkevyyden kasvun ohella saavutetaan tehokkaampi rikkivedyn erotus.
Väkevöitymisen vaikutusta voidaan taas tarkastella esimerkkitapauksella:
Esim. 3.
Lämpötila on 50°C
Liuoksen koostumus: A B
Na+kok (c+aq), mol/1 6,16 7,00
Na2C05 , mol/1 0,65 0,7¾
NaHCOc) , mol/1 2,58 3,29
NaHCO^(aq) , mol/1 1,22 1,03
NaHS , mol/1 0,02¾ 0,027
Na^Ojj + etc., mol/1 0,516 0,586
Esimerkkitapauksen 3· kaltaisen’vaikutuksen vaatimien toimien konkretisoimiseksi on todettava, että esimerkkitapauksen 2. mukaisessa sovellutuksessa rikkivedyn erotusvaiheesta poistuvaa liuosta voidaan käsittelyn aikana väkevöidä n. 20,8 %, kun vaiheeseen syötettävän liuosvirran lämpötila nostetaan 150°C:een.
Liuoksen jäähdytyksen, joka tapahtuu niin ikään alipaineeseen tapahtuvalla paisunnalla, vaikutusta voidaan myös tarkastella esimerkkitapauksella :
Esim. H.
ABC
Liuoksen lämpötila, °C 63 50 30 liuoksen koostumus, mol/1 - Na+kok (c+aq) 7,00 7,00 7,00 - Na2C03 0,7¾ 0,7¾ 0,7¾ - NaHS 0,027 0,027 0,027 - Na2SOi| + etc. 0,586 0,586 * 0,586 - NaHC03 (c) 2,98 3,29 3,77 - NaHCO (aq) 1,3¾ 1,03 0,55 7 59632
Kuten jo edellä on mainittu, rikkivedyn erotusta voidaan tehostaa käyttämällä paisuntahöyryn lisänä vaiheeseen syötettävää höyryä strippaushöyrynä. Esimerkkitapauksessa 5· tarkastellaan tapausta, jossa vaiheeseen syötetään strippaushöyryä paisuntahöyryn lisäksi siten, että vaiheessa saavutetaan yksi ideaaliaskel rikkivedyn erotuksen suhteen.
Esim. 5.
Rikkivedyn erotusvaiheeseen syötettävä liuos on koostumukseltaan sama kuin esimerkin 1. karbonoidun liuoksen koostumus ja lämpötila 93°C.
Paisutus tehdään paineeseen 0,21 bar (abs.).
Vaiheeseen syötetään lisäksi 48 kg höyryä, joka on vaiheen paineessa, kuutiometriä liuossyöttöä kohden. Rikkivedyn erotusvaiheesta poistuvan kidepitoisen liuoksen koostumus on seuraava:
Na2C0^ 0,632 mol/1
NaHCOj (c) 2,47 mol/1
NaHCO^ (aq) 1,35 mol/1
NaHS 0,051 mol/1
Na2SOi( + etc. 0,514 mol/1
Kuten esimerkkitapaus 5:kin osoittaa, yksi ideaaliaskel on yksinkertaista saavuttaa paisunta-astiassa, johon syötetään sinänsä kohtuullinen määrä lisästrippaushöyryä. Kuitenkin, jotta vältyttäisiin kiteiden erotusvaiheessa kidemassan pesulta, on useissa tapauksissa edullista tehostaa vielä rikkivedyn erotusta. Jäännös bisulfidipi-toisuus kidelietteessä, johtuen kiteiden erotusprosessien rajallisuudesta saavutettavan kidemassan kuiva-ainepitoisuuden suhteen, reagoi lähes stökiömetrisesti bisulfiitti-ionin ja vapaan S02:n kanssa keit-toliuoksen valmistusprosessissa muodostaen keiton kannalta haitallista tiosulfaattia.
Tästä syystä rikkivedyn erotukseen on hyvä käyttää askeleittain toimivia aineensiirtokolonneja kuten mm. tislausprosesseissa on tapana.
Nyt huomio kiinnitetään ensisijaisesti laitteiden aukipysyvyyteen ja pieneen painehäviöön. Pieni painehäviö on edullinen nimenomaan poh-jatuotteen eli tavoitteena olevan kidelietteen lämpötilan saamiseksi 8 59632 mahdollisimman alhaiseksi kulloinkin käytetyillä alipaineen muodosta-miskustannuksilla.
Tästä syystä esim. turbogrid- eli rakopohjakolonnit ja seulapohja-ja reikäpohjakolonnit soveltuvat erityisesti ko. käyttöön.
Esim. 6
Rikkivedyn erotusvaihe toteutetaan 4 välipohjaisessa turbo-gridpohjakolonnissa. Kolonniin syötetään pohjalle höyryä, joka on kolonnin pohjan paineessa kylläistä. Rikkivedyn erotusvaiheeseen syötetään liuosta ylimmälle pohjalle, joka on koostumukseltaan ja lämpötilaltaan sama kuin esimerkissä 1. ilmoitettu karbonoitu liuos. Rikkivedyn erotusvaihe suoritetaan siten, että kolonnin pohjalla olevan liuoksen lämpötila on 63°C .
Kolonnista poistuvan kidepitoisen liuoksen koostumus on tällöin seuraava: ^£00^ 0,65 mol/1
NaHCOj (c) 2,45 mol/1
NaHCO-j (aq) 1,35 mol/1
NaHS 0,024 mol/1
Na2SOi4, etc. 0,516 mol/1
Suoran strippaushöyryn käyttö ko. keksinnön mukaisessa menetelmässä on edullista varsinkin tapauksissa, joissa muualta prosessista on saatavissa jätelämpöä sekundäärihöyryn muodossa. Mutta jos käytetään tuorehöyryä, kuten esim. 3 bar:n höyryä, on edullista käyttää höyryä epäsuorasti rikkivedyn erotusvaiheen liuoksen lämmittämiseen, joko liuossyötön lämmittämiseen tai vaiheessa olevan liuoksen lämmittämiseen pohjankiehuttimen kaltaisella laitteella. Tällöin lauhteet saadaan talteen ja samalla liuosta väkevöityä haihduttamalla. Suoraa höyryäkin käytettäessä höyryn tulistusaste tulee käytettyä hyväksi liuoksen väkevöintiin vettä haihduttamalla.
Mikäli menetelmä toteutetaan sarjaan kytketyillä paisunta-astioilla, voidaan edellisen käsittelyportaan paisuntahöyry käyttää epäsuorasti seuraavan portaan lämmitykseen. Tällöin höyryvirta kulkee portaasta toiseen liuosvirran suhteen myötävirtaan. Ensimmäiseen portaaseen voidaan lisälämpö, karbonoinnista tulevaan liuosvirtaan sidotun lämmön lisäksi, tuoda joko suorana tai epäsuorana höyrynä. Kyseisen kaltainen sovellutus on haihdutuksen kannalta edullinen, mutta rikki- 9 59632 vedyn erotustehokkuus ei käytettyyn höyrymäärään nähden voi nousta sellaiseksi kuin vastavirtaan toimivassa sovellutuksessa kuten esimerkissä 6.
Osa rikkivedyn erotusvaiheesta poistuvasta kidepitoisesta, jäähdytetystä liuoksesta voidaan palauttaa karbonointivaiheeseen karbonoin-tilämpötilan alentamiseksi tapauksissa, joissa karbonointiin tulevan liuoksen lämpötila on karbonoinnin kannalta liian korkea tai kun karbonointiin tulevan liuoksen natriumbisulfidipitoisuutta halutaan laskea toivotun lopputuloksen saavuttamiseksi.
Kidepitoinen liuos voidaan rikkivedyn erotusvaiheen jälkeen välittömästi johtaa kiteiden erotusvaiheeseen tai jälkikiteytysvaiheeseen.
Jälkikäsittelyvaiheessa liuokselle taataan riittävä viiveaika 5-60 min.
Jälkikiteytysvaiheessa liuosta sekoitetaan.
Jälkikiteytysvaiheessa voidaan liuosta myös edelleen jäähdyttää, jolloin saavutetaan jo esimerkissä 4. kuvattu kidesaannon paraneminen.
Natriumbikarbonaattikiteet erotetaan emäliuoksesta. Erotukseen voidaan käyttää tunnettuja menetelmiä kiinteän faasin erottamiseksi nesteestä. Tällaisia menetelmiä ovat ominaispainoeroon perustuva sedimentaatio, suodatus sekä näiden sovellutukset ja yhdistelmät, kuten erilaiset keskipakovoimaa hyväksikäyttävät erotusmenetelmät. Kokeiltaessa keksinnön mukaista menetelmää on edullisimmaksi kiteiden-erotusmenetelmäksi todettu dekantoiva linkoaminen, jonka voidaan katsoa olevan sedimentaation keskipakovoimaa hyväksi käyttävä sovellutus. Laitteena voidaan käyttää markkinoilla olevia tunnettuja dekan-toivia linkoja. Mainitun kaltaisen lingon periaate on esitetty mm. Moyers'in artikkelissa How to Approach a Centrifugation Problem,
Chem. Eng. 73 (1966), n:o 13, 182-189.
Koeajossa on todettu, että keksinnön mukaisessa menetelmässä keskipakovoiman suhde gravitaatiovoimaan on oltava vähintään 600, jolloin kiintoaineen viiveaika rummun kuivalla osalla on oltava vähintään 6 sekuntia ja syötön viipymäaika rummun kostealla osalla vähintään 7 sekuntia, kuitenkin mieluummin vähintään 12 sekuntia.
Natriumbikarbonaattikidemassa voidaan myös pestä lingossa vedellä ki-demassan haitallisten rikkiyhdistepitoisuuksien alentamiseksi.
10 59632
Emäliuos, josta natriumbikarbonaattikiteet on erotettu, voidaan johtaa soodakattilan liuottajaan ja/tai selluloosan keiton happamien jä-telienten neutralointiin tai rikki-natriumsuhteen säätöön ja/tai palauttaa karbonointivaiheeseen.
Palautettaessa emäliuos karbonointivaiheeseen voidaan kiteytyksessä hyödyntää emäliuoksessa liuenneet natriumsuolat perustuen teoriassa tunnettuun ns. ulossuolautumisvaikutukseen. Liuoksen liukoisten suolojen määrää lisäämällä saadaan vähimmin liukoinen suola kiteytymään. Tarkastellaan tätäkin asiaa esimerkin avulla:
Esim. 7·
Tarkastellaan kahta liuosta, joiden molempien sisältämät kokonaissuolamäärät ovat Na+icok:na ilmaistuna yhtä suuret, lämpötilassa 50°C .
A B
Na+kok (c:aq), mol/1 7,00 7,00
Na2C03 , mol/1 0,7*1 0,62
NaHC03 (c) , mol/1 3,29 3,101
NaHC03 (aq) , mol/1 1,03 0,509
NaHS , mol/1 0,027 0,023
Na2SOiJ + etc., mol/1 0,586 1,064
Merkittävä asia tässä esimerkissä on liuoksessa B oleva, liuokseen A verrattuna, merkittävän alhainen natriumbikar-bonaattipitoisuus, mikä nostaa kidesaantoa huomattavasti.
Keksinnön mukainen menetelmä on merkittävä niissä tapauksissa, joissa keittoliuoksen tiosulfaattitasovaatimukset pakottavat puhdistamaan valmistuksessa käytetyt natriumsuolat haitallisista rikkiyhdisteistä kiteyttämällä. Keksinnön mukainen menetelmä on taloudellisesti optimoitavissa oleva prosessikokonaisuus, jossa natriumbikarbonaatin kiteytys perustuu bikarbonaatin muodostumisreaktioihin karbo-nointivaiheessa, haihdutus-, jäähdytys- ja tarvittaessa ulossuolaus-kiteytykseen sekä jossa rikkivedyn erotusta liuoksesta tapahtuu merkittävissä määrin kiteytykseen tähtäävän käsittelyn aikana. Menetelmä on rikkivedyn erotuksen suhteen tehokas ja taloudellinen, sekä kiteytyksen suhteen huomattavasti edullisempi kuin olemassa olevat vaihtoehdot, johtuen siitä, että kiteytettävä yhdiste on natriumbi-

Claims (24)

1. Menetelmä tiosulfaattipitoisuuden alentamiseksi keittoliuoksen valmistuksessa siten, että natriumbikarbonaattia kiteytetään ja kiteet erotetaan, lähtien natriumbisulfidipitoisesta natriumkarbonaat-tiliuoksesta karbonoimalla mainittu liuos väkevällä yli 50 tilavuusprosenttisella hiilidioksidikaasulla sekoitusreaktorissa korotetussa paineessa ja lämpötilassa sekä antamalla karbonoidun liuoksen paisua rikkivedyn erotusvaiheeseen, tunnettu siitä, että rikkivedyn erotusvaiheessa liuoksesta kiteytetään natriumbikarbonaattia.
2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että liuos jäähdytetään rikkivedyn erotusvaiheessa haihduttamalla vettä alipaineen avulla.
3. Patenttivaatimusten 1-2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että liuosta väkevöidään haihduttamalla vettä rikkivedyn erotusvaiheessa.
4. Patenttivaatimusten 1-3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että haihdutukseen tarvittavaa lämpöä tuodaan rikkivedyn erotusvaiheeseen liuossyöttöön sidottuna.
5. Patenttivaatimusten 1-4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että haihdutukseen tarvittavaa lämpöä tuodaan rikkivedyn erotusvaiheeseen rikkivedyn erotukseen käytetyn höyryn, vaiheen paineessa olevana, tulistuslämpönä.
6. Patenttivaatimusten 1-5 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että haihdutukseen tarvittavaa lämpöä tuodaan rikkivedyn erotusvaiheeseen epäsuoralla höyrylämmityksellä. 1 Patenttivaatimusten 1-6 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että karbonointivaiheeseen syötettävän liuoksen natriumioni-pitoisuus on 4...7 mol/1. i2 59632
8. Patenttivaatimusten 1-7 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että liuoksen lämpötila karbonointivaiheessa nousee lämpötilaan 50...100°C.
9. Patenttivaatimusten 1-8 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että liuoksen lämpötila karbonointivaiheessa nousee lämpötilaan 80-100°C.
10. Patenttivaatimusten 1-9 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että liuoksen lämpötila karbonointivaiheen jälkeen ennen rikkivedyn erotusvaihetta nostetaan lämpötilaan 80-150°C.
11. Patenttivaatimusten 1-10 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että rikkivedyn erotukseen syötettävä höyry on 0...100°C tulistettua.
12. Patenttivaatimusten 1-11 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että rikkivedyn erotusvaiheesta kidepitoinen liuos johdetaan jälkikiteytysvaiheeseen, jossa kidepitoista liuosta sekoitetaan.
13· Patenttivaatimusten 1-12 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että jälkikiteytysvaiheessa liuosta jäähdytetään.
14. Patenttivaatimusten 1-13 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että lämpötila rikkivedyn erotusvaiheessa on 20...80°C.
15. Patenttivaatimusten 1-14 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että jälkikäsittelyvaiheessa liuoksen lämpötila on 20...80°C.
16. Patenttivaatimusten 1-15 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että karbonointivaiheeseen menevä liuos sisältää natriumbikarbonaatin liukoisuutta alentavia liukoisia natriumsuoloja kuten natriumsulfaattia.
17· Patenttivaatimusten l-l6 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että natriumbikarbonaattikiteet erotetaan dekantoivalla lingolla emäliuoksesta.
18. Patenttivaatimusten 1-17 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että natriumbikarbonaattikiteiden erotuksessa jäljelle jäävä emäliuos osittain tai kokonaan palautetaan karbonointivaiheeseen. i3 59632
19. Patenttivaatimusten 1-18 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että rikkivedyn erotusvaiheita, joissa natriumbikarbonaattia kiteytetään, on useita sarjassa.
20. Patenttivaatimusten 1-19 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että sarjaan kytketyistä rikkivedyn erotusvaiheista poistuvat höyryvirrat käytetään toisten rikkivedyn erotusvaiheiden haihdutuksen vaatimaan lämmitykseen.
21. Patenttivaatimusten 1-20 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että sarjaan kytketyistä rikkivedyn erotusvaiheista poistuvat höyryvirrat käytetään toisten rikkivedyn erotusvaiheiden suorana strippaushöyrynä.
22. Patenttivaatimusten 1-21 mukainen menetelmä, tunne ttu siitä, että sarjaan kytketyistä rikkivedyn erotusvaiheista poistuvat höyryvirrat kulkevat rikkivedyn erotusvaiheesta toiseen liuos-virtaan nähden myötävirtaan.
23. Patenttivaatimusten 1-22 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että rikkivedyn erotusvaiheessa höyryvirta kulkee liuosvir-taan nähden vastavirtaan.
24. Patenttivaatimusten 1-23 mukainen menetelmä., tunnettu siitä, että natriumbisulfidipitoinen liuos on ennen kiteytykseen tähtäävää karbonointia karbonoitu ja siitä on erotettu rikkivetyä.
25. Patenttivaatimusten 1-24 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että osa rikkivedyn erotusvaiheesta poistuvasta kidepitoises-ta jäähdytetystä liuoksesta palautetaan karbonointivaiheeseen. 14 59632 k
FI801959A 1980-06-18 1980-06-18 Foerfarande foer saenkning av tiosulfathalten vid framstaellning av kokvaetska FI59632C (fi)

Priority Applications (1)

Application Number Priority Date Filing Date Title
FI801959A FI59632C (fi) 1980-06-18 1980-06-18 Foerfarande foer saenkning av tiosulfathalten vid framstaellning av kokvaetska

Applications Claiming Priority (2)

Application Number Priority Date Filing Date Title
FI801959A FI59632C (fi) 1980-06-18 1980-06-18 Foerfarande foer saenkning av tiosulfathalten vid framstaellning av kokvaetska
FI801959 1980-06-18

Publications (2)

Publication Number Publication Date
FI59632B true FI59632B (fi) 1981-05-29
FI59632C FI59632C (fi) 1981-09-10

Family

ID=8513573

Family Applications (1)

Application Number Title Priority Date Filing Date
FI801959A FI59632C (fi) 1980-06-18 1980-06-18 Foerfarande foer saenkning av tiosulfathalten vid framstaellning av kokvaetska

Country Status (1)

Country Link
FI (1) FI59632C (fi)

Also Published As

Publication number Publication date
FI59632C (fi) 1981-09-10

Similar Documents

Publication Publication Date Title
US11725341B2 (en) Method of treating fly ash of a recovery boiler
US6576206B2 (en) Bicarbonate conversion in a carbonate monohydrate process
CN107758698B (zh) 一种芒硝脱水制元明粉工艺及设备
AU765320B2 (en) Method of ammonium sulfate purification
US4104365A (en) Method of separating sulfuric acid from neutral sodium sulfate in spent chlorine dioxide generator liquor
FI59632B (fi) Foerfarande foer saenkning av tiosulfathalten vid framstaellning av kokvaetska
US4093508A (en) Process for recovering chemicals from the waste liquors of sulfate cellulose digestion and the waste waters of bleaching
US4519806A (en) Enhanced recovery of soda ash from aqueous sodium carbonate solutions containing Na2 SO4 - and NaCl
CS204962B2 (cs) Způsob regenerace chemikálií z odpadních louhů při výrobě buničiny
US3617434A (en) Regeneration of cooking chemicals from spent alkaline cooking liquor
US4310691A (en) Method for selectively recovering sodium citrate from an aqueous solution
FI92726C (fi) Menetelmä ja laite rikkidioksidin talteenottamiseksi sulfaattiselluloosatehtaan kemikaalikierrosta
BR0315901B1 (pt) processo para produção de polpa kraft.
US4216189A (en) Sulfur dioxide removal process
US4083930A (en) Method of treating alkali metal sulfide and carbonate mixtures
SU1303040A3 (ru) Способ извлечени химических веществ из содержащего хлориды зеленого щелока
FI98225C (fi) Menetelmä haitallisten epäpuhtauksien poistamiseksi selluloosapitoisen materiaalin alkalisen delignifioinnin yhteydessä
US4177244A (en) Process for purge stream treatment in removal of sulfur dioxide
SU950187A3 (ru) Способ извлечени двуокиси серы из отход щих газов
FI98226B (fi) Menetelmä natriumkarbonaatin käsittelemiseksi
RU2004138907A (ru) Способ получения карбоната лития высокой степени чистоты из литиеносных хлоридных рассолов
RU2813888C1 (ru) Способ получения сульфида натрия абсорбцией сероводородсодержащего газа раствором гидроксида натрия
CN102976279A (zh) 一种从湿法脱硫废硫膏中提取硫磺和无机盐的方法
SU1719511A1 (ru) Способ выделени сероводорода из зеленого щелока целлюлозного производства
FI61214B (fi) Aotervinningsfoerfarande foer kokkemikalier

Legal Events

Date Code Title Description
MA Patent expired

Owner name: RAUMA-REPOLA OY